Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä

991 views

Published on

Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä

  1. 1. MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017
  2. 2. KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALLITUS- OHJELMASSA?  Nykyisessä Juha Sipilän hallitusohjelmassa on 74 sivua ja yhteensä noin 20 000 sanaa: oman puumerkin hallitusohjelmaan ovat saaneet mm. Saimaan norpat, hevosenlanta energiamuo- tona, kokeileva kokeilukulttuuri ja muut kym- menet tärkeät tai vähemmän tärkeät asiat  Hallitusohjelmassa ei ole kaupungistumisesta yhtään sanaa lukuun ottamatta yhden ranskalaisen viivan takana olevaa mainintaa ’urbanisaatiosta’  Onko ”retorisella puutteella” käytännössä mi- tään merkitystä, jos hallituksen käytännön pää- tökset ja teot hiljaisesti vahvistavat kaupungis- tumiskehitystä?
  3. 3. 8 PERUSTETTA, MIKSI KAUPUNGISTUMINEN ON TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA KAIKESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA
  4. 4. KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS  Kaupunkialueiden väkiluku on lisääntynyt 720 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä noin 200 000 vuosina 1990-2015. Maaseutualueiden väestö vähentynyt 220 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 70 000 vuosina 1990-2015  Kaupunkialueiden väestö on kasvanut +74 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990 alkaen. Maaseutualueiden väestö vähentynyt -22 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990 alkaen  Aluerakenteessa tapahtuu samanaikaisesti voimakasta polarisoitumista sekä keskittymis- että harvenemiskehitystä:  Esimerkki 1: jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä oleviin tilastoruutuihin, niin vakituisesti asuttujen ruutujen määrä on vain 6,7 % kaikista tilastoruuduista ja 93,3 % tilastoruuduissa ei asu vakituisesti ristin sielua  Esimerkki 2: Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Siikalatvassa Oulun alapuolella, mutta väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla. Väestöllinen keskipiste liikkuu joka ainoa vuosi noin kilometrin vuosivauhtia etelä- lounais- suuntaan.  Esimerkki 3: Yli puolet suomalaisista asuu maksimissaan 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä ja lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta Pähkinänsaaren rauhan rajan alapuolella.
  5. 5. KAUPUNKIEN KASVU JA LAAJENEMINEN  Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 suurimmalla ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (yhteensä 70 seutua/toiminnallista aluetta)  Taajamissa asuu enemmän kuin neljä viidestä (85 %) suomalaisesta  Koko maassa on 197 yli 2 000 asukkaan taajamaa, joiden maapinta-ala oli 1,7 % koko Suomen maapinta-alasta  Näissä yli 2 000 asukkaan taajamissa asui 77,5 % koko maan väestöstä ja sijaitsi 79,5 % koko maan työpaikoista  Suomen kaupungistumisaste on tilastointitavasta riippuen 70-84 %  10 suurimman kaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun väestönlisäys oli +465 000 henkilöä vuosina 2000-2016: väestönlisäys oli enemmän kuin Tampereella ja Turussa on tällä hetkellä asukkaita
  6. 6. KAUPUNKISEUTUJEN KANSALLINEN MERKITYS  14 kaupunkiseudulla (70) on yli 100 000 asukasta tai vähän alle 100 000 asukasta.  14 kaupunkiseudun osuus koko maan osuudesta lähes kaikilla elinvoi- maisuuden muuttujilla 2/3- tai jopa 4/5 –osaa:  69 % koko maan väestöstä vuonna 2016  72 % koko maan työpaikoista vuonna 2014  74 % koko maan bruttokansantuotteesta vuonna 2015  80 % koko maan valmistuneista asunnoista vuosina 2010-2015  84 % koko maan vieraskielisistä vuonna 2015  90 % tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuonna 2015  Ja herra ties vielä mitä muuta!
  7. 7. PIRULLINEN MUUTTOLIIKE  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina 2010-2016  Muuttovoittoiset alueet keskittyneet ryppääksi suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärille sekä pistemäisesti muualle maahan  Yli 90 % Suomen maapinta-alasta muuttotappioaluetta!  Muuttoliike pirullinen ilmiö useasta syystä:  Polarisoivaa eli vahvistaa vahvoja alueita ja heikentää supistuvia alueita  Valikoivaa eli neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita sekä koulutetut ja työlliset yliedustettuja muuttovirroissa  Lisääntynyt maahanmuutto luonteeltaan vielä keskittymishakuisempaa kuin kantaväestön muutot maan sisällä  Avoin kysymys jatkossa: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?
  8. 8. KAUPUNGISTUMISET  Kaupungistumisen sijaan syytä puhua kaupungistumisista!  Kaupungistumisten aluehierarkia: metropolialue, suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun), suuret keskisuuret kaupunkiseudut (Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Hämeenlinnan, Lappeenrannan ja Kouvolan)  Ei yhtä kaupungistumis- tai kaupunkipolitiikan mallia, vaan mittakaava ja intensiteetti vaihtelee kaupungeittain/kaupunkiseuduittain  Helsingin seutu +254 000 henkilöä vuosina 2000-2016  Tampereen seutu +70 600 henkilöä vuosina 2000-2016  Oulun seutu + 56 700 henkilöä vuosina 2010-2016  Turun seutu +34 000 henkilöä vuosina 2010-2016  Jne.  Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-2016, pelkästään neljän suurimman kaupunkiseudun väestölisäys noin 560 000 henkilöä vuoteen 2040 mennessä eli kolmen nykyisen Turun asukasluvun verran!
  9. 9. HALLINNOLLINEN VAI TOIMINNALLINEN ALUE- RAKENNE?  1.1.2019?: Periaatteessa hallinnolliseen maakuntalähtöisyyteen ja käytännössä aitoon toiminnallisuuteen perustuva tuleva aluerakenne  Kasvun avaintekijät liittyvät kaikessa sujuviin ja nopeisiin yhteyksiin suurten kaupunkiseutujen sisällä sekä niiden välillä  Tulevaisuus perustuu liikenne- ja kasvukäytäviin, jotka yhdistävät suuret työmarkkina-alueet toisiinsa: toiminnalliset suuralueet Helsinki-Tampere- Turku –kasvukolmion vaikutusalueella, Vaasa-Kokkola-Seinäjoki –tahto- kolmiossa, Kuopio-Joensuu –akselilla ja Ouluun tukeutuvassa pohjoisessa Suomessa  Onko Suomen kasvukäytävä kuva tulevaisuuden Suomen aluerakenteesta: Helsingin ja Tampereen välisen liikenneverkon vaikutusalueella asuu 2,1 miljoonaa suomalaista eli enemmän kuin 10 muussa maakunnassa yhteensä
  10. 10. KESKITTYMIEN JA TUOTTAVUUDEN YHTEYS  Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä olevan positiivinen yhteys  Tieto versus tunteet: Kaupunkien kasvuun, kilpailukykyyn, keskittymis- kehitykseen, arvonlisäykseen, keskittymien luomiseen jne. suhtaudutaan faktoista huolimatta usein varauksellisesti ja varoittavasti. Kaupungistu- miseen liittyvien lokaalisaatio- ja urbanisaatioetujen faktojen sijaan ylikorostetaan kehityksen kielteisiä piirteitä. Kaupungistumiseen liittyy sekä hyötyjä että haittoja  Miljoona asuntoa väärässä paikassa –problematiikka: miten painopiste ja yhteiskunnallinen keskustelu siirretään väestöön menettäviltä ja muuttotappioalueilta kasvaville ja muuttovoittoisille alueille. Entä tyhjien asuntojen ongelmasta kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyyteen?
  11. 11. DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO VOIVAT JOPA VAUHDITTAA KAU- PUNGISTUMISTA  Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paik- kaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimin- tojen hajauttamisen: osaamis- ja asiantuntijavetoista työtä voi periaatteessa tehdä missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa  Käytännön paradoksi: kaupungistuminen tai kaupunkialueiden kasvu, pende- löinti ja alueellinen liikuuvuus ovat kuitenkin entisestään kiihtyneet 2010- luvulla. Suomen kaltaisessa pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen päinvastoin saattavat vauh- ditta kaupungistumiskehitystä.  Digitalisaatio korostaa kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitystä ja osaamisen merkitystä yksilöiden ja organisaatioiden kilpailukykytekijänä.
  12. 12. SUMMA SUMMARUM NELJÄ POINTTIA! 1.Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu, mutta koko maan ja suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja 2.Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen nykyinen ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne- tai mielipide- kysymys 3.Suomi on pikemmin kaupungistumisen kehityspo- lun alku- kuin loppupäässä: kaupungistumista pitäisi tukea eikä keinotekoisesti jarruttaa hallinnollisin päätöksin, mutta se ei tarkoita selän kääntämistä maaseutu- ja haja-asutusalueille 4.Kaupungistuminen on 2020-luvun suuri rakenne- muutos siinä missä ns. Suuri muutto 1970-luvun vaihteessa!
  13. 13. Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos! Lisätietoja

×