Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät

2,969 views

Published on

Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät

  1. 1. MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
  2. 2. 1. REPEYTYVÄ SUOMI! 2. 3. TODELLISET VOITTAJAT! (KANTA)KAUPUNKIEN KASVU! 344. 5. MAAHANMUUTTO MUUTOSVOIMANA! VILLIT KORTIT?
  3. 3. Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä  Väestönkehityksen osatekijät:  Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys- kuolleisuus)  Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto)  Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto)  Suomen väkiluku kasvoi noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015  Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja  luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 %  Historiallinen käänne: työikäisten (20-64- vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!
  4. 4. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2014 65,3 %Josta, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 30 % Josta, kuntien välisiä muuttoja 4,7 %Josta, maahan- ja maastamuuttoja Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  5. 5. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  6. 6. Repeytyvä Suomi!
  7. 7. +2 582 -2 016 +7 804 -2 057 -2 411 -1 175 -2 943 -4 182 -3 198 -1 298-259 -973 -2 097 -1 389 -3 114 +228 -86 +16 244 +2 582 +7 804 -2 016 -86 +228 -3 114 -1 389 -973 -2 057 -2 411 -1 175 -2 943 -3 198 -4 182 -259 -1 298 -2 097 +17 109 +9 556 +4 538 +737 +3 650 +228 +470 +1 805 +2 697 +540 +104 +190 -2 118 -2 439 -1 659 -1 452 -1 455 -1 833 +470 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 + 4 + 14 + 79
  8. 8. +10,4 -9,0 +15,7 +15,7 +1,1 +5,5 -10,6 -13,4 -17,1 -7,3 -22,9 -39,6 -7,8 -1,0 -3,5 -13,7 -10,5 -17,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 +5,5 +10,4 +15,7 -9,0 +1,1 -17,2 -10,5 -13,7 -7,8 -1,0 -3,5 -10,6 -13,4 -17,1 -7,3 -39,6 -22,9 Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea) maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) +11,8 +14,4 +5,7 +25,0 +5,9 +1,0 +10,2 +20,7 +15,5 +3,8 +13,1 +1,1 Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota
  9. 9. Nuorista 15-24-vuotiaista eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 25009 13025 11237 6505 6200 3235 2708 2318 1907 1316 1001 628 620 565 399 322 190 134 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä Kuopio Joensuu Vaasa Lahti Seinäjoki Espoo Pori Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Maarianhamina Ylivieska Kerava
  10. 10. TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 Helsinki 13582 Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Helsinki 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
  11. 11. (Kanta)kaupunkien kasvu!
  12. 12. -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suurten kaupunkien kehyskunnat (57) Keskuskaupungit (6) Käänne nousu- kauden huipulla vuonna 2007 Keskuskaupunkien muuttovoitot kehys- kuntia suuremmat Suurten keskuskaupunkien (6) ja niiden kehyskuntien (57) kuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2015 Keskuskaupungit: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti Kehyskunnat: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; analyysi Timo Aro 2015
  13. 13. Helsinki 47,4 % Tampere 64,5 % Turku 84,4 % Oulu 85,9 % Jyväskylä 99,8 % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Akselinotsikko Kaavion otsikko Keskuskaupunkien osuus (%) koko kaupunkiseudun kasvusta 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot* Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen
  14. 14. Todelliset voittajat!
  15. 15. Laadullinen muuttoliike Määrällinen muuttoliike
  16. 16. Työmarkkina-asema (työllinen, työtön tai työvoiman ulkopuolella) Koulutusrakenne (perus-, keski- tai korkea- aste) Ikärakenne (esim. 5- 10 – vuotisjaksoittain) Tulorakenne (keskimääräiset tulot, laskennallinen tulokertymä) Tulo- ja lähtömuuttajien rakenne Ei se muuttajien määrä, vaan muuttajien rakenne!
  17. 17. Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 7.700 € Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 29.000 €
  18. 18. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat Tulomuuttajienkeskimääräisettulot Työlliset muuttajat Muut muuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
  19. 19. Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012  Neljä maakuntaa sai muuttovoit- toa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme  Työllisten muuttovoitot keskit- tyivät Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012  Työllisistä kärsivät eniten määräl- listä muuttotappiota Pohjois- Pohjanmaa (-2 227), Keski-Suomi (- 1 163), Lappi (-1 142) ja Pohjois- Karjala (-1 073) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois- Karjala Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kainuu Etelä-Savo Pohjois- Savo Etelä-Karjala Kymen- laakso Satakunta Pohjanmaa Etelä- PohjanmaaKeski- Suomi Keski- Pohjanmaa Varsinais- Suomi
  20. 20. Työllisten muuttovirrat seutujen välillä vuosina 2010-2012  Työllisistä sai muuttovoittoa vain 15 seutua vuosina 2010-2012  Helsingin seutu sai työllisistä muutto- voittoa yhteensä 10 300 henkilöä ja Tampereen seutu noin 1 000 henkilöä vuosina 2010-2013: muiden työllisistä muuttovoittoa saaneiden seutujen voitot vähäisiä  Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä kärsivät määrällistä muuttotappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön kolmen vuoden ajanjaksolla vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Helsingin Seinäjoen Tunturi- Lapin Vaasan Lahden Tampereen Pohjois- Lapin Hämeenlinnan
  21. 21. 1611 880 839 352 173 -25 -33 -40 -300 -411 -528 -545 -561 -818 -1400 -1552 -1680 -1797 -1994 -2600 -2200 -1800 -1400 -1000 -600 -200 200 600 1000 1400 1800 2200 2600 3000 Työllisten muuttajien nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013  Työllisten muuttajien nettomuutto yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen tulomuuttajan tulot keskimäärin noin 30 000 euroa ja ei-työllisten noin 7000 euroa  Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia (20): työllisistä sai sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten muuttovoittoa Helsinki.  Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Seinäjoki ja Hämeenlinna. Seinäjoki sai keskuskaupungeista suhteellisesti toiseksi eniten muuttovoittoa 10503 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta; Analyysi Timo Aro 2016
  22. 22. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2005-2013
  23. 23. 249,2 92,2 55,6 43,3 39,9 37,8 12,1 11,6 6,5 5,6 -0,8 -9,5 -10,2 -14,7 -19 -26,1 -26,9 -41,1 -51,3 -79,6 -120 -90 -60 -30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 Miljoonaa euroa Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013 *Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlaskettujen tulojen välistä erotusta yhden kalenterivuoden aikana. Tulot sisältävät kaikki verottajan tiedossa olevat tulot: valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot, pääomatulot ja muut tulot Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016 Helsinki, Espoo ja Vantaa hyötyivät laskennallisesti muuttoliikkeestä yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina 2009-2013 Hämeenlinna ja Seinäjoki hyötyivät asukasta kohti laskettuna (euroa/asukas) eniten muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta Muuttoliikkeestä aiheutui suurista muuttovoitoista huolimatta eniten taloudellista rasitetta Tampereelle, Turulle ja Jyväskylälle vuosina 2009-2013.
  24. 24. Maahanmuutto muutosvoimana!
  25. 25. Nettomaahanmuutto määrällisesti kunnittain vuosina 2010-2014  Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014  Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä 83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes Porin asukasluvun verran  Maahannmuutosta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä muuttovoittoa: Helsinki (16 555), Espoo (7 776), Vantaa (6 459), Turku (3 762), Tampere (2 995), Oulu (2 235), Kotka (1 860), Vaasa (1 851) ja Jyväskylä (1 629).  Maahanmuutosta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1) Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 1000 henkilöä yli -1 henkilöä ----- Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  26. 26. Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina 1990-2014  Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 310 000 (5,7 %) vuoden 2013 lopussa  Vieraskielisten määrä 12 kertaistui vuo-sina 1990-2014 ja kolminkertaistui vuo-sina 2000-2014  Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vie-raskielistä eli muita kuin suomen-, ruot-sin- tai saamenkielistä. Vuoden 2014 lopussa vieraskielisten määrä oli 193 500 henkilöä eli enemmän kuin Turun kau-pungissa on asukkaita  Vieraskielisistä lähes yhdeksän kym-menestä (88 %) asuu kaupunkimaisissa kunnissa, kun kantaväestössä vastaava osuus on 69 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 220000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu
  27. 27. TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti vuosina 2010-2014 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Helsinki 16555 Espoo 7776 Vantaa 6459 Turku 3762 Tampere 2995 Oulu 2235 Kotka 1860 Vaasa 1851 Jyväskylä 1629 Lappeenranta 1430 Lahti 1413 Kuopio 1298 Rovaniemi 1131 Hämeenlinna 1095 Joensuu 1038 Kouvola 1022 Kajaani 862 Pietarsaari 820 Pori 817 Kerava 746 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010- 2014) Geta 18,7 Föglö 17,0 Vöyri 14,4 Kristiinank. 13,5 Siikajoki 12,3 Eckerö 11,3 Kökar 11,1 Pudasjärvi 9,7 Pietarsaari 8,4 Närpiö 7,6 Punkalaidun 7,6 Lumparland 7,4 Lieksa 7,3 Sund 7,0 Kotka 6,8 Vårdö 6,4 Kemi 6,3 Vantaa 6,3 Honkajoki 6,2 Uusikaarlepyy 6,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
  28. 28. Villit kortit?
  29. 29. ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi Murtuko perinteinen muna-kana –asetelma?
  30. 30. Väestöennuste kunnittain 2015-2030 (muutos %) >10 % (33 kuntaa) 0,1-9,9 % (81 kuntaa) -0,1- -9,9 % (98 kuntaa) < -10 % (105 kuntaa) Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?  Väestö kasvaa noin joka kolmannessa kunnassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä  Väestö kasvaa yli 15 % kuudes- sa Manner-Suomen kunnassa: Pirkkalassa, Luodossa, Lempää- lässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa  Väestö vähenee yli -15 % 44 kunnassa: suurimmat menetyk- set Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomus- salmella ja Rautjärvellä  Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin positiivinen väestökehitys vuosina 2015-2030 Sinisellä väestö kasvaa Punaisella väestö vähenee Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015); Analyysi Timo Aro 2016
  31. 31. Yhteenveto pähkinänkuoressa
  32. 32. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317). Aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen kasvava yhteys? 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?
  33. 33. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4.Muuttoliikkeen valikoivuus eli muuttajien yksilöllölliset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet poikkeavat alueiden välillä. Muuttoliikkeen määrään ja muuttajien rakenteeseen liittyvät erot. Lisääkö muuttoliikkeen valikoivuus entisestään sekä suuralueiden välisiä että kaupunkiseutujen sisäisiä eroja? 5.Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
  34. 34. 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, erityisesti suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva Muuttovetovoimaisen alueen 6 tunnusmerkkiä
  35. 35. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×