Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
SUOMEN VÄESTÖ
Missä ja minkälaista?
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  VTT	
  Timo	
  Aro...
”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”

                                -­‐  mukaillen  Ma-  Apunen  20...
Esityksen pääviesti…ja sisältö
1. Keskittymis-, harvenemis- ja auti-
oitumiskehitys etenevät samanai-
kaisesti, jonka seur...
1. Kaupungistumiset
2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys
3. Aluekehityksen ekonomisaatio
4.  Liikenne- ja ka...
Aluerakenteen muutos ja väestömäärä
250 x 250 metrin tilastoruuduissa
	
  Suomen	
  keskipisteet:	
  	
  	
  	
  	
  	
  
...
Aluerakenteen muutos ja väestötiheys 250 x
250 metriä ruuduissa vuonna 2015
Väestö2heys	
  
	
  -­‐	
  KarGa	
  kuvaa	
  a...
VÄESTÖLLINEN	
  HUOLTOSUHDE:	
  
-­‐  KarGa	
  kuvaa	
  lasten	
  (alle	
  15	
  vuo*aat)	
  ja	
  eläkeläisten	
  (yli	
 ...
Aluerakenteen muutos ja väestön
keskittyminen
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  r...
Väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa
vuosina 2005-2015
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  ruutuaineisto	
  	
  
KarGa:	
  Timo	
  Widb...
Aluerakenteen autioituminen 1x1 km
ruuduissa vuosien 2005-2015 välisenä
aikana
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  
	
...
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestö-
kehitys vuosina 1990-2015
Kaupunkialueet	
  +	
  702	
  371	
  (+22,7	
  %)	
  	
  	...
Suomen taajamat nyt!
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  
	
  
	
  
	
  
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	...
Yli 2 000 asukkaan taajamat
vuonna 2015
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  ruutuaineisto;	
  
KarGa:	
  Timo	
  Widbom	
  2017	
 ...
Taajamien sijainti ja yhteydet ratkaisevat alueen menestymisen!
§  20	
  km	
  maan*e-­‐	
  tai	
  rauta*eyhteyksiin	
  
...
 	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  
	
  
	
  
	
  
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	...
2030?	
  
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  
	
  
	
  
	
  
	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  ...
Ja lisähaasteena
muuttoliikkeen
pirullisuus!
Kun2en	
  välinen	
  ne3omuu3o	
  
vuosina	
  1970-­‐2014	
  
Muu3ovoi3oa	
  (93	
  kuntaa)	
  
Muu3otappiota	
  (224	
  k...
Kun2en	
  välinen	
  	
  
ne3omuu3o	
  	
  
2010-­‐2015	
  
Muu3ovoi3oa	
  
Muu3otappiota	
  
Ne3omaahan-­‐	
  
muu3o	
  2...
-­‐5000	
  
0	
  
5000	
  
10000	
  
15000	
  
20000	
  
25000	
  
1980	
  
1981	
  
1982	
  
1983	
  
1984	
  
1985	
  
1...
Syntyneiden määrä kunnittain
vuonna 2015
Syntyneiden	
  määrä	
  	
  
kunni3ain	
  vuonna	
  2015	
  
Yli	
  50	
  lasta/v...
Aluekehityksen pyhä kolminaisuus
Lähde:	
  Tilastokeskus,	
  väestö	
  
Analyysi:	
  Timo	
  Aro	
  2016	
  
KarGa:	
  Tim...
Ja ylimääräisenä
lisähaasteena vielä
työikäisen väestön
määrän väheneminen!
Väestömuutos	
  %	
  kunni3ain	
  
vuosina	
  2015-­‐2035	
  
>	
  10	
  %	
  (37	
  kuntaa)	
  
0,1	
  –	
  9,9	
  %	
  (...
§  Työikäisen	
  väestön	
  määrä	
  kasvaa	
  vain	
  49	
  
kunnassa	
  vuosina	
  2015-­‐2030	
  	
  eli	
  
keskimäär...
Ikärakenteen kehitys
kaupunkiseuduilla vuo-
teen 2040 mennessä
Lähde:	
  Tilastokeskus;	
  Suomen	
  ympäristökeskus	
  20...
Miltä Suomi näyttää vuonna 2030?
	
  	
  
	
  	
  	
  	
  
	
  	
  	
  	
  30	
  min	
  
	
  	
  	
  	
  60	
  min	
  
	
 ...
Mitä maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamisessa
voitaisiin oppia jakamis- ja alustatataloudesta?
”Elämme aikaa, jossa m...
 	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  	
  
	
  
	
  Timo	
  Aro	
  
@*moaro	
  
*mo...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Suomen väestö -missä ja minkälaista?

1,206 views

Published on

Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.

Published in: Data & Analytics
  • Hello! Get Your Professional Job-Winning Resume Here - Check our website! https://vk.cc/818RFv
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Suomen väestö -missä ja minkälaista?

  1. 1. SUOMEN VÄESTÖ Missä ja minkälaista?                                  VTT  Timo  Aro    @*moaro    8.6.2017        
  2. 2. ”Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko”                                -­‐  mukaillen  Ma-  Apunen  2016  -­‐
  3. 3. Esityksen pääviesti…ja sisältö 1. Keskittymis-, harvenemis- ja auti- oitumiskehitys etenevät samanai- kaisesti, jonka seurauksena sekä alueiden välinen että sisäinen pola- risaatio kiihtyy kaikilla aluetasoilla!  
  4. 4. 1. Kaupungistumiset 2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4.  Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6.  Demografinen muutospaine 7.  Polarisoituminen, eriytyminen 8.  Digitalisaatio MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT ALUEIDEN JA TULEVAN KEHITYKSEN KANNALTA? Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
  5. 5. Aluerakenteen muutos ja väestömäärä 250 x 250 metrin tilastoruuduissa  Suomen  keskipisteet:             -­‐  Maan*eteellinen  keskipiste  sijaitsee  Oulun  alapuolella   Siikalatvassa     -­‐  Väestöllinen  keskipiste  sijaitsee  Hämeenlinnan  Hauholla,  josta  se   valuu  noin  1  km  vuodessa  alaspäin  lounaaseen       Suomen  maapinta-­‐ala:         -­‐Vakituises2  asu3ujen  ruutujen  määrä  6,7  %     -­‐  AsumaGomien  ruutujen  määrä  93,3  %  vuoden  2015  lopussa   Lähde:  Tilastokeskus,  ruutu*etokanta;     KarGa:  Timo  Widbom  2016;     Analyysi:  Timo  Aro  2016  
  6. 6. Aluerakenteen muutos ja väestötiheys 250 x 250 metriä ruuduissa vuonna 2015 Väestö2heys    -­‐  KarGa  kuvaa  asukkaiden  määrää  250x250  metrin  *lastoruu-­‐ duissa.   -­‐  Mitä  enemmän  kartassa  on  oranssia  väriä,  sitä  enemmän  väestöä   asuu  vakituisesi  kyseisessä  *lastoruudussa     Väestö2heys  aluei3ain:         -­‐  Väestö*heys  oli  koko  maassa  keskimäärin  18,1  henkilöä  neliökilomet-­‐ riä  kohden  vuonna  2015   -­‐  Vaihteluväli  Helsingin  2  933  asukkaasta  Savukosken  0,16   asukkaaseen   -­‐  AlueiGain  väestö*heys  korkein  Uudellamaalla  (178,1)  ja  Varsinais-­‐ Suomessa  (44,5)  sekä  alhaisin  Lapissa  (2)  ja  Kainuussa  (3,7)     Lähde:  Tilastokeskus,  ruutuaineisto   KarGa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2016  
  7. 7. VÄESTÖLLINEN  HUOLTOSUHDE:   -­‐  KarGa  kuvaa  lasten  (alle  15  vuo*aat)  ja  eläkeläisten  (yli  64  vuo-­‐ *aat)  osuuGa  suhteessa  työikäiseen  väestöön  (15-­‐64  -­‐vuo*aat)   -­‐   Noin  joka  kuudennessa  (16  %)  asutussa  ruudussa  ei  asunu3a   ainu3akaan  työikäistä  henkilöä  vuoden  2014  lopussa       HUOLTOSUHDE  ALUEITTAIN:   -­‐  Koko  maan  väestöllinen  huoltosuhde  57,1  vuonna  2015  eli  sataa   työikäistä  kohden  oli  57,1  lasta  tai  eläkeläistä   -­‐  Huoltosuhde  vaihteli  kunniGain  Helsingin  43,4  ja  Luhangan  100,8   välillä   -­‐  Nykykuntarakenteella  joka  kolmannessa  kunnassa  huoltosuhde   yliGää  rajapyykin  100  vuoteen  2030  mennessä     Väestöllinen huoltosuhde…on armoton alue- ja väestörakenteen muutosmittari! Lähde:  Tilastokeskus,  ruutu*etokanta;  KarGa:  Timo  Widbom  2016;  Analyysi:  Timo  Aro  2016  
  8. 8. Aluerakenteen muutos ja väestön keskittyminen 99,9 % 98 % 88,3 % 69,8 % 56,5 % 33,3 % 20,1 % Lähde:  Tilastokeskus,  ruutu*etokanta;     KarGa:  Timo  Widbom  2016;     Analyysi:  Timo  Aro  2016   JOS  HELSINKI  ON  AURIKOKUNNAN  KESKUS…:   -­‐  Joka  viides  suomalainen  asuu  20  kilometrin  ja  joka  kolmas   100  km  etäisyydellä  Helsingistä   -­‐  Yli  puolet  asuu  maksimissaan  200  kilometrin  etäisyydellä   Helsingistä   ALUERAKENTEEN  MUUTOS  1990-­‐2015:   -­‐Yhdeksän  kymmenestä  suomalaisesta  asuu  linjan  Kokkola-­‐ Joensuu  –alapuolella   -­‐  Väestö  kasvoi  200  kilometrin  vyöhykkeellä  Helsingistä   460.000  henkilöllä  v.  1990-­‐2015  
  9. 9. Väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015 Lähde:  Tilastokeskus,  ruutuaineisto     KarGa:  Timo  Widbom  2017   Analyysi:  Timo  Aro  2017                                                                                        FAKTALAATIKKO     §  Vakituises*  asuGuja  1x1  km  ruutuja  88  390  eli  jokaisessa   ruudussa  on  asunut  vähintään  yksi  asukas  vakituises*   vuosina  2005-­‐2015   §  Väestö  kasvoi  alle  joka  kolmannessa  ruuduss  vuosina   2005-­‐2015  =SINISET  RUUDUT   §  Väestö  vähentyi  enemmän  kuin  joka  toisessa  ruudussa   (55,7  %)  vuosina  2005-­‐2015  =PUNAISET  RUUDUT     §  Väestön  määrässä  ei  ole  tapahtunut  muutosta  joka   viidennessä  ruudussa  vuosina  2005-­‐2015                
  10. 10. Aluerakenteen autioituminen 1x1 km ruuduissa vuosien 2005-2015 välisenä aikana                                                                                      FAKTALAATIKKO     §  Suomen  maapinta-­‐ala  on  jaeGu  1x1  km  *lastoruutuihin   §  Kartan  punaiset  pisteet  kuvaavat  niitä  1x1  km  ruutuja,   jotka  ovat  tyhjentyneet  kokonaan  väestöstä  vuosien   2005-­‐2015  välisenä  aikana   §  Vuonna  2005  koko  maassa  oli  yhteensä  102  091  *lasto-­‐ ruutua,  joista  oli  noin  6  700  ruutua  tyhjentynyt  kokonaan   väestöstä  vuoden  2015  loppuun  mennessä   §  Onko  6,6  %  väestöstä  tyhjentynyGä  1x1  km  ruutua   yhdessä  vuosikymmenessä  paljon  vain  vähän?                 Lähde:  Tilastokeskus,  ruutuaineisto     KarGa:  Timo  Widbom  2017   Analyysi:  Timo  Aro  2017  
  11. 11. Kaupunki- ja maaseutualueiden väestö- kehitys vuosina 1990-2015 Kaupunkialueet  +  702  371  (+22,7  %)                 Sisempi  kaupunkialue  +  304  723  (21,0  %)   Ulompi  kaupunkialue  +  268  424  (22,9  %)   Kaupungin  kehysalue  +  129  224  (27,5  %)   +  74  hlöä  per  päivä  (1990-­‐2015)   Maaseutualueet  -­‐217  667  (-­‐11,9  %)   Maaseudun  paikalliskeskukset  -­‐14  672  (-­‐4,4  %)   Kaupungin  läheinen  maaseutu  +25  380  (6,9  %)   Ydinmaaseutu  -­‐104  832  (-­‐14,7  %)   Harvaan  asuGu  maaseutu  -­‐123  453  (-­‐29,6  %)   -­‐  22  hlöä  per  päivä  (1990-­‐2015)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö;  kaupunki-­‐  ja  maaseutuluokitus  
  12. 12. Suomen taajamat nyt!                                                                                      FAKTALAATIKKO     §  Taajaman  muodostaa  yhtenäinen,  *iviis*  rakenneGu  ja   asuGu  alue,  jossa  on  vähintään  200  asukasta  ja  raken-­‐ nusten  etäisyys  maksimissaan  200  metriä   §  Neljä  viidestä  suomalaisesta  asuu  taajamassa  (85  %)  ja   noin  seitsemän  kymmenestä  kaupunkialueilla:  Suomen   taajama-­‐  tai  kaupungistumisaste  näkökulmasta   riippuen  70-­‐85  %   §   Suomessa  on  noin  730  taajamaa  tällä  hetkellä.  Suurin   osa  taajamista  sekä  pinta-­‐alaltaan  eGä  asukasluvultaan   pieniä:  noin  joka  puolet  taajamista  sellaisia,  joissa  alle   1000  asukasta   §  Suurimmat  taajamat  ovat  suurten  ja  keskisuurten   kaupunkiseutujen  keskustaajamia:  koko  maassa  kuusi  yli   100  000  asukkaan  keskustaajama-­‐alueGa               Lähde:  Tilastokeskus,  taajamarakenne      
  13. 13. Yli 2 000 asukkaan taajamat vuonna 2015 Lähde:  Tilastokeskus,  ruutuaineisto;   KarGa:  Timo  Widbom  2017   Analyysi:  Timo  Aro  2017   Yli  2  000  asukkaan   taajamat  vuonna  2015   Taajamat                                                                                        FAKTALAATIKKO     §  Koko  maassa  oli  yhteensä  197  yli  kahden  tuhannen  asuk-­‐ kaan  taajamaa  vuonna  2015   §  Yli  2  000  asukkaan  taajamien  maapinta-­‐ala  oli  vain  1,7  %   koko  maan  maapinta-­‐alasta.   §   Yli  2000  asukkaan  taajamissa  asuu  neljä  viidestä  asuk-­‐ kaasta  (77,5  %)  ja  sijaitsee  noin  neljä  viidestä   työpaikasta  (79,5  %)  vuoden  2015  lopussa                
  14. 14. Taajamien sijainti ja yhteydet ratkaisevat alueen menestymisen! §  20  km  maan*e-­‐  tai  rauta*eyhteyksiin   perustuva  ”sormikas”  Helsingistä   §  Viiden  käytävän  alueella  asuu  kaksi   kolmesta  suomalaisesta  (62,1  %)  ja   sijaitsee  kaksi  kolmesta  työpaikasta   (62,3  %)   §  Väestönlisäys  570  000  asukasta  (+20,2   %)  vuosina  1990-­‐2015   §  20  km  rannikkovyöhyke  Kotkasta  Tor-­‐ nioon:  8  %  koko  Suomen  maapinta-­‐ alasta   §  Rannikkovyöhykkeen  20  km  kaistan   sisällä  asuu  neljä  kymmenestä  suoma-­‐ laisesta  (42,3  %)  ja  sijaitsee  joka  toinen   työpaikka  (48,2  %)   §  Rannikkovyöhykkeen  asukasluku  kas-­‐ voi  noin  382  000  asukkaalla  vuosina   1990-­‐2015   Lähde:  Tilastokeskus,  ruutu*etokanta;  KarGa:  Timo  Widbom  2016;  Analyysi:  Timo  Aro  2016  
  15. 15.                                                                                      FAKTALAATIKKO     §   Suomen  kasvukäytävällä  sijaitsee  Helsinki-­‐Hämeenlinna-­‐ Tampere-­‐Seinäjoki-­‐Vaasa  akselilla,  jossa  kulkee  päärata   sekä  mooGori*e-­‐  ja  pää*eyhteys   §  Kasvukäytävän  vaikutusalueella  (väylän  varrella  olevat   seudut)  asuu  2,1  miljoonaa  asukasta  eli  yhtä  paljon  kuin   kaikissa  Itä-­‐  ja  Pohjois-­‐Suomen  ja  Pohjanmaiden  10   maakunnassa   §  Kasvukäytävän  osuus  kaikilla  elinvoimaisuuden  ja  hyvin-­‐ voinnin  tunnusluvuilla  35-­‐60  %  koko  maan  osuudesta   §  ISO  TULEVAISUUDEN  KYSYMYS:  miten  kasvukäytävän   ulko-­‐puolella  olevat  alueet  asemoituvat  suhteessa   metropoli-­‐alueeseen  ja  päärataan?             Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta aluerakenteesta? Lähde:  Tilastokeskus,  työssäkäyn*;   KarGa:  Timo  Widbom  2016;     Analyysi:  Timo  Aro  2016   Suomen  kasvukäytävä   40,8 %
  16. 16. 2030?                                                                FAKTALAATIKKO     §  Keskimäärin  joka  kolmas  suomalainen  työllinen   pendelöi  kodin  ja  työpaikan  välillä:  Helsinkiin,   Espooseen,  Vantaalle  ja  Kauniaisiin  pendelöi  noin   115  000  henkilöä  pääkaupunkiseudun  ulkopuo-­‐ lelta   §  Pendelöin*  on  lisääntynyt  vuosikymmen  vuosi-­‐ kymmeneltä  palvellullistumisen  ja  osaamisvetoi-­‐sen   kasvun  sekä  kaupungistumisen  seurauksena   §  Helsinkiin  suuntautuvan  pendelöinnin  lähtöalueet   ovat  laajentuneet  noin  20-­‐30  kilometriä  vuosikym-­‐ menessä     §  ISO  TULEVAISUUDEN  AVAINKYSYMYS:  milloin   koko  Ete-­‐lä-­‐  ja  Lounais-­‐Suomi  muodostavat   yhtenäisen  työssäkäyn2alueen,  jossa   kaupunkiseutujen  väliset  ja  sisäiset   liikennetyhteydet  ratkaisevassa  roolissa?         Pääkaupunkiseudun vaikutusalueen laajeneminen jatkuu… Lähde:  HSY;  Tilastokeskuksen  työssäkäyn**lasto  2014  
  17. 17. Ja lisähaasteena muuttoliikkeen pirullisuus!
  18. 18. Kun2en  välinen  ne3omuu3o   vuosina  1970-­‐2014   Muu3ovoi3oa  (93  kuntaa)   Muu3otappiota  (224  kuntaa)   Lähde:  Tilastokeskus,  kun*en  välinen  muuGoliike   KarGa  ja  analyysi:  Timo  Aro    2016   Helsingin  seutu            +231.810     Tampereen  seutu            +68  897     Turun  seutu            +41  792     Oulun  seutu            +31  786     Muuttovirrat ovat suuntautuneet vuosikymmeniä Etelä- ja Lounais- Suomeen sekä korkeakouluseuduille                                                                                                        FAKTALAATIKKO     §  MuuGovoiGoiset  alueet  ovat  keskiGyneet  pääosin   Etelä-­‐  ja  Lounais-­‐Suomeen  sekä  muille  suurille  ja   keskisuurille  korkeakouluseuduille   §  Muu3ovoi3oa  on  saanut  pitkällä  aikavälillä  vain   alle  joka  kolmas  kunta.  MuuGovoiGoiset  kunnat   ovat  keskiGyneet  ryppääksi  Helsingin  ja  Tampereen   sekä  Helsingin  ja  Turun  väliselle  vaikutusalueelle   sekä  muilla  kaupunkiseuduille       §  YksiGäisistä  kunnista  ovat  eniten  määrällises*   saaneet  muuGovoiGoa  Espoo  (+75  800),  Vantaa  (55   648)  ja  Tampere  (31  588)   §  YksiGäisistä  kunnista  ovat  eniten  kärsineet  määräl-­‐ listä  muuGotappiota  Kouvola  (-­‐8774),  Kuusamo  (-­‐7   561)  ja  Savonlinna  (-­‐7666)        
  19. 19. Kun2en  välinen     ne3omuu3o     2010-­‐2015   Muu3ovoi3oa   Muu3otappiota   Ne3omaahan-­‐   muu3o  2010-­‐2015   Muu3ovoi3oa   Muu3otappiota   Luonnollinen     väestönlisäys     2010-­‐2015   Syntyneiden     enemmyys   Syntyneiden     vähemmyys   Väestönkehitys kunnittain vuosina 2010-2015 Lähde:  Tilastokeskus,  väestö   KarGa  ja  analyysi:  Timo  Aro  2016   +  101  kuntaa   -­‐  212  kuntaa   +  72  kuntaa   -­‐  241  kuntaa   +  304  kuntaa   -­‐  9  kuntaa   n=  +41.193   n=  1.629.174   n=  +94.495  
  20. 20. -­‐5000   0   5000   10000   15000   20000   25000   1980   1981   1982   1983   1984   1985   1986   1987   1988   1989   1990   1991   1992   1993   1994   1995   1996   1997   1998   1999   2000   2001   2002   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013   2014   2015   2016   Luonnollinen  väestönlisäys   NeGomaahanmuuGo  Nettosiirtolaisuus on ollut väestökehityksen dynaamisin tekijä vuodesta 2006 alkaen!                                                                  FAKTALAATIKKO     §   Luonnollinen  väestönlisäys  kääntyi  ensimmäi-­‐ sen  kerran  1860-­‐luvun  nälkävuosien  jälkeen   nega*iviseksi  vuonna  2016   §  NeGosiirtolaisuus  on  ollut  väestökehityksen   dynaamisin  osatekijä  vuodesta  2006  alkaen  ja   ainoa  osatekijä  vuosien  2015-­‐2016  jälkeen   §  NeGosiirtolaisuudesta  saa  muuGovoiGoa  de   facto  kaikki  Suomen  kunnat   §  Yhä  useamman  kunnan  väestökehityksen   ”pe-­‐lastusrengas”  lii3yy  vain  ja  ainoastaan   maa-­‐hanmuu3oon!                 Lähde:  Tilastokeskus,  väestö;   Gfaafi:  Timo  Aro    2017  
  21. 21. Syntyneiden määrä kunnittain vuonna 2015 Syntyneiden  määrä     kunni3ain  vuonna  2015   Yli  50  lasta/vuosi  (  161  kuntaa)   25-­‐49  lasta/vuosi  (64  kuntaa)   Alle  25  lasta/vuosi  (88  kuntaa)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö;   KarGa  ja  analyysi:  Timo  Aro  2016                                                                                        FAKTALAATIKKO     §   KarGa  kuvaa  elävänä  syntyneiden  määrää  kunniGain   vuonna  2015   §  Noin  joka  toisessa  kunnassa  (152)  syntyi  alle  50  lasta   vuodessa   §  Noin  joka  kolmannessa  kunnassa  (88)  syntyi  alle  25  lasta   vuodessa   §  Alle  10  lasta  syntyi  yhteensä  25  kunnassa                
  22. 22. Aluekehityksen pyhä kolminaisuus Lähde:  Tilastokeskus,  väestö   Analyysi:  Timo  Aro  2016   KarGa:  Timo  Widbom  2016                                                                                              FAKTALAATIKKO     §  KarGa  kuvaa  70  kaupunkiseudun  tai  toiminnallisen   alueen  kokonaisneGomuuGoa  vuosina  2010-­‐2016     1.  Kasvun  (=muuGovoiton!)   2.  Liikenneyhteyksien   3.  Korkeakoulujen  sijainnin  näkökulmasta.   §  12  eniten  määrällistä  muuGovoiGoa  saaneen  kaupunki-­‐ seudun  alueella  on  sekä  *edekorkeakoulun  tai  yliopisto-­‐ keskuksen  tai  ammakkorkeakoulun  pääkampus  eGä   rauta*eyhteys   §  Tiedon,  osaamisen,  tuotannon  ja  liikenneyhteyksien   solmupisteiden  merkitys  korostuu!                
  23. 23. Ja ylimääräisenä lisähaasteena vielä työikäisen väestön määrän väheneminen!
  24. 24. Väestömuutos  %  kunni3ain   vuosina  2015-­‐2035   >  10  %  (37  kuntaa)   0,1  –  9,9  %  (62  kuntaa)   -­‐9,9  –  -­‐0,1  %  (76  kuntaa)   >  -­‐10  %  (122  kuntaa)   Väestönkehitys kunnittain 2015-2035 Lähde:  Tilastokeskus,  väestöennuste  2015-­‐2040   KarGa:  Timo  Aro  2017   §  Analyysi  perustuu  Tilastokeskuksen   väestöennusteeseen  Manner-­‐Suomen  kunnissa  vuosille   2015-­‐2040.  Alue-­‐luokitus  perustuu  1.1.2016   *lanteeseen  (297  kuntaa)   §  Väestö  kasvaa  ennusteen  mukaan  joka  kolmannessa   (99)  kunnassa  ja  vähenee  joka  kahdessa  kolmesta   kunnasta  (198)  vuoteen  2035  mennessä     §  Manner-­‐Suomen  kun*en  tulevan  väestökasvun  vaihte-­‐ luväli  Pirkkalan  +33,6  %:sta  Sallan  -­‐27,7%:iin     §  Väestöennusteen  mukaan  yli  15  %:in  kasvu  kaikkiaan  15   kunnassa:  Pirkkala,  Luoto,  Espoo,  Lempäälä,   Kauniainen,  Oulu,  Lieto,  Ylivieska,  Helsinki,  Seinäjoki,   Liminka,  Vantaa,  Kon*olah*,  Ylöjärvi  ja  Kiklä   §  Ennusteen  mukaan  Tampere  14,4  %  (17.),  Turku  10,2  %   (36.)  ja  Pori  0,7  %  (91.)    
  25. 25. §  Työikäisen  väestön  määrä  kasvaa  vain  49   kunnassa  vuosina  2015-­‐2030    eli   keskimäärin  alle  joka  kuudennessa   kunnassa   §  Työikäisen  väestön  määrä  kasvaa  vain   suurimmilla  kaupunkiseuduilla,  Vaasan,   Seinäjoen  ja  Kokkolan  seuduilla,  Ahve-­‐ nanmaalla  ja  pistemäises*  yksiGäisissä   kunnissa   §  Työikäisten  määrä  kasvaa  määrällises*   eniten  Helsingissä  (34  477),  Espoossa  (18   919)  ja  Vantaalla  (9  868)  sekä  suhteellises*   Jomalassa  (18,3  %),  Pirkkalassa  (17,6  %)  ja   Luodossa  (15,8  %)   Työikäisen väestön määrän kehitys 2015-2030 Työikäisen  (22-­‐62  v.)   väestön  muutos%  vuosina   2015-­‐2030     >  15    %  (3  kuntaa)   5  -­‐  14,9  %  (17  kuntaa)   0,1  -­‐  4,9  %  (29  kuntaa)   -­‐0,1  -­‐  -­‐4,9  %  (32  kuntaa)   -­‐5  -­‐  -­‐14,9  %  (68  kuntaa)   >  -­‐15    %  (  164  kuntaa)   Lähde:  Tilastokeskus,  väestöennuste   KarGa  ja  analyysi:  Timo  ja  Rasmus  Aro    2016  
  26. 26. Ikärakenteen kehitys kaupunkiseuduilla vuo- teen 2040 mennessä Lähde:  Tilastokeskus;  Suomen  ympäristökeskus  2015;  Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050                                                                    FAKTALAATIKKO     §   Nuorten  kasvu  keskiGyy  väestöennusteen   mukaan  lähinnä  vain  Helsinki-­‐Turku-­‐Tam-­‐ pere  –kolmioon,  Pohjanmaiden  rannikko-­‐ alueelle  ja  muille  suurille  korkeakouluseu-­‐ duille       §  Työikäisten  määrä  keskiGyy  samoille   alueille  kuin  nuorten  kasvu,  muGa  vielä   keskiGyneemmin   §  Senioriväestön  määrä  kasvaa  kaikilla   alueilla  koosta  sijainnista  riippuma3a                
  27. 27. Miltä Suomi näyttää vuonna 2030?                    30  min          60  min          90  min   Lähde:  Tilastokeskus,  ruutu*etokanta;  KarGa:  Timo  Widbom  2015;  Analyysi:  Timo  Aro  2016                                                                                                            FAKTALAATIKKO     §  1.1.2019:  hallinnollisen  vai  toiminnallisen  aluerakenteen  ehdoilla?   §  Kartassa  kuvaGu  hallinnollisten  rajojen  sijaan  liikkuvuuGa  ja   saavuteGavuuGa  aikaetäisyytenä  keskuskaupunkien  ja  niiden   vaikutusalueen  välillä   §  Neljä  toiminnallista  suuralueGa:  Etelä-­‐  ja  Lounais-­‐Suomen  kasvukolmio,   Pohjanmaiden  tahtokolmio,  Väli-­‐Suomi  ja  Oulun  vaikutusalue   §  Helsinki-­‐Tampere-­‐Turku  –kasvukolmion  tunnin  vaikutusalueella  2,6   miljoonaa  asukasta.  Seinäjoki-­‐Vaasa-­‐Kokkola  –tahtokolmion  tunnin   vyöhykkeellä  noin  420  000  asukasta   §  Toiminnallinen  aluerakenne  ei  perustu  hallinnollisiin  ja  keinotekoisiin   maakuntarajoihin,  vaan  2edon,  osaamisen,  pääoman  ja  ihmisten   vapaaseen  liikkuvuuteen  yli  rajojen      
  28. 28. Mitä maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamisessa voitaisiin oppia jakamis- ja alustatataloudesta? ”Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omis- ta autoja”                                                                                                                            -­‐  Tulevaisuustutkija  James  Wallman  -­‐  
  29. 29.                                              Timo  Aro   @*moaro   *mokaro@gmail.com   045  657  7890     Kiitos! Lisä2etoja  

×