Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Alueiden muuttovetovoima 2009 2013

2,870 views

Published on

Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Alueiden muuttovetovoima 2009 2013

  1. 1. ALUEIDEN MUUTTOVETOVOIMA Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoima kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Elokuu 2014
  2. 2. SISÄLTÖ ①Alueiden välisen muuttoliikkeen kehitys 2000- luvulla ②Määrällisesti vetovoimaisimmat kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013 ③Suhteellisesti vetovoimaisimmat kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013 ④Alue- ja väestökehityksen iso kuva muuttoliikeanalyysin perusteella Timo Aro 2014
  3. 3. Analyysin tausta ja tavoitteet •Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja seutukunnat (70) takautuvasti nykyisen (1.1.2014) alueluokituksen mukaisesti •Analyysissä selvitettiin kuntien (320) kaupunkiseutujen (70) muuttovetovoimaa vuosien 2009-2013 välisenä viisivuotisjaksona eli mitkä kunnat ja kaupunkiseudut olivat määrällisesti ja suhteellisesti vetovoimaisimpia maan sisäisessä muuttoliikkeessä. •Analyysi sisältää määrällisen (nettomuutto abs.) ja suhteellisen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) vetovoimatarkastelun. •Analyysi pitää sisällään kaikki kuntien ja seutujen välillä muuttaneet henkilöt vuosina 2009-2013 (yhteensä noin 1,3 miljoonaa henkilöä). •Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkasteltiin erikseen alueiden asukasluvun perusteella. Kunnat jaettiin viiteen ja kaupunkiseudut neljään ryhmään asukasluvun perusteella. Jokaisesta kunta- ja seutuluokasta tehtiin omat vetovoimataulukot. •Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013 Timo Aro 2014
  4. 4. 1. Alueiden välisen muuttoliikkeen kehitys 2000-luvulla Timo Aro 2014
  5. 5. 1.Keskittymis-, autioitumis- ja eriytymiskehityksen voimistuminen 2.Valikoiva muuttoliike suurilla kaupunkiseuduilla 3.Lisääntynyt maahanmuutto. 2000-luvun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013 Timo Aro 2014
  6. 6. 115 121 98 88 96 205 199 222 232 224 2009 2010 2011 2012 2013 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 Muuttovoittoiset kunnat Muuttotappiolliset kunnat Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina 2009- 2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti) Keskimäärin 216 kuntaa sai muuttotappiota vuosina 2009- 2013 Keskimäärin 104 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina 2009- 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  7. 7. Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten seutujen määrän kehitys vuosina 2009- 2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti) Keskimäärin 51 seutua sai muuttotappiota vuosina 2009- 2013 Keskimäärin 19 seutua sai muuttovoittoa vuosina 2009- 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 23 22 19 15 14 47 48 51 55 56 2009 2010 2011 2012 2013 Muuttovoittoiset seutukunnat Muuttotappiolliset seutukunnat
  8. 8. 124,8 121 124,6 121,5 149,5 161,1 161,9 159,5 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 1975–1979 1980–1984 1985–1989 1990–1994 1995–1999 2000–2004 2005–2009 2010–2012 Muuttoliike promilleina tuhatta asukasta kohden Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteensä promilleina tuhatta asukasta kohden vuosina 1975-2012 •Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteenlaskettuna on ollut 2000-luvulla vilkkaampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä •Kuntien sisäinen muuttoliike on kasvanut yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien (tilastointi aloitettu vasta 1974) •Kuntien välinen muuttoliike oli vilkkainta vuosina 1970-1974, mutta vuosina 2005-2009 ja 2010-2012 vilkkaus lähellä samaa tasoa •2000-luvulla tehty keskimäärin 880000 muuttoa vuodessa, joista kaksi kolmesta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta kuntien välisiä muuttoja •Kaikista muutoista jo neljä viidestä ns. lähimuuttoja eli muutot tapahtuvat joko oman kunnan tai saman kaupunkiseudun sisällä!!! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  9. 9. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012 •Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita •Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä •Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto- alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna •Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana •Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  10. 10. 2a. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014
  11. 11. •Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013. •Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki •20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia •Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo •20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna- alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa! Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro Timo Aro 2014
  12. 12. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari 20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  13. 13. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 8860 5963 5149 3699 3346 2111 1935 1085 1663 726 829 579 406 295 528 15760 7098 5789 2665 2770 995 593 1087 469 559 314 110 166 235 -132 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Kuopio Joensuu Vaasa Lahti Seinäjoki Espoo Pori Lappeenranta Vantaa Rovaniemi 15-19 v. 20-24 v. Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  14. 14. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 -539 -557 -599 -600 -660 -663 -712 -729 -761 -767 -801 -843 -870 -898 -925 -1023 -1075 -1089 -1226 -1501 -1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 Mänttä-Vilppula Rovaniemi Savonlinna Alajärvi Kitee Siikajoki Pudasjärvi Jämsä Pietarsaari Kauhava Tornio Vantaa Varkaus Salo Kuusamo Kotka Kemi Raahe Kouvola Kajaani Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  15. 15. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttotappiota saaneet kunnat vuosina 2009-2013 -337 -340 -342 -358 -361 -401 -423 -440 -447 -481 -502 -503 -510 -527 -528 -537 -592 -634 -656 -749 -1000 -900 -800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 Pudasjärvi Nokia Sastamala Mäntsälä Liperi Salo Vihti Kontiolahti Kuusamo Kirkkonummi Lohja Kangasala Laukaa Hollola Kaarina Siilinjärvi Ylöjärvi Tuusula Kouvola Nurmijärvi -365 -367 -384 -388 -391 -399 -401 -414 -415 -433 -439 -454 -462 -502 -526 -532 -571 -650 -739 -761 -800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 Kajaani Sastamala Kauhava Tornio Imatra Kemi Varkaus Raahe Raisio Savonlinna Jämsä Vihti Kaarina Kirkkonummi Porvoo Lohja Kouvola Tuusula Salo Nurmijärvi 15-19 –vuotiaiden ikäryhmä 20-24 –vuotiaiden ikäryhmä Nuorista kärsi eniten muuttotap-piota 2009-2013: Nurmijärvi (-1570) Tuusula (-1284) Kouvola (-1227) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  16. 16. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsinki 11681 2336,2 2. Tampere 4744 948,8 3. Oulu 3428 685,6 4. Turku 2581 516,2 5. Kuopio 2123 424,6 6. Seinäjoki 1893 378,6 7. Lahti 1821 364,2 8. Jyväskylä 1463 292,6 9. Hämeenlinna 1093 218,6 10. Espoo 1034 206,8 11. Pori 665 133 12. Nurmijärvi 549 109,8 13. Joensuu 454 90,8 14. Hyvinkää 339 67,8 15. Lohja 190 38 •Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25 •17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin •Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio •Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo •Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  17. 17. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Lempäälä 1081 216,2 2. Nokia 781 156,2 3. Ylöjärvi 633 126,6 4. Kaarina 511 102,2 5. Valkeakoski 357 71,4 6. Tuusula 329 65,8 7. Kangasala 248 49,6 8. Riihimäki 234 46,8 9. Siilinjärvi 150 30 10. Järvenpää 138 27,6 11. Vihti 103 20,6 12. Raasepori -129 -25,8 13. Sastamala -130 -26 14. Kerava -170 -34 15. Kirkkonummi -173 -34,6 •20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30 •11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kym-menen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta •Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina •Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  18. 18. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Pirkkala 1243 248,6 2. Lieto 839 167,8 3. Sipoo 603 120,6 4. Mäntsälä 524 104,8 5. Mustasaari 458 91,6 6. Laukaa 295 59 7. Ylivieska 245 49 8. Paimio 204 40,8 9. Kempele 194 38,8 10. Kontiolahti 189 37,8 11. Lapua 189 37,8 12. Liperi 188 37,6 13. Janakkala 183 36,6 14. Naantali 172 34,4 15. Ilmajoki 167 33,4 •10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48 •22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Pirkkala oli kuntajoukon muut-tovetovoimaisin kunta. Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-saari •Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys-kuntia eli suurten tai keski-suurten kaupunkien kehyskuntia •Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009-2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  19. 19. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Kauniainen 470 94 2. Kittilä 364 72,8 3. Masku 236 47,2 4. Liminka 197 39,4 5. Muurame 138 27,6 6. Loppi 132 26,4 7. Ii 124 24,8 8. Laihia 122 24,4 9. Rusko 113 22,6 10. Pyhtää 92 18,4 11. Orivesi 47 9,4 12. Suonenjoki 38 7,6 13. Pöytyä 34 6,8 14. Iitti 20 4 15. Maalahti 8 1,6 •5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78 •Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku •Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki •Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (-712), Siikajoki (-663), Hanko (-527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  20. 20. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Jomala 287 57,4 2. Petäjävesi 202 40,4 3. Uurainen 160 32 4. Vesilahti 124 24,8 5. Askola 78 15,6 6. Toivakka 74 14,8 7. Lemi 66 13,2 8. Lemland 57 11,4 9. Tuusniemi 56 11,2 10. Lumijoki 38 7,6 11. Hammarland 34 6,8 12. Siikainen 34 6,8 13. Marttila 28 5,6 14. Saltvik 22 4,4 15. Sauvo 18 3,6 •Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139 •Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa •Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti •Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi. •Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  21. 21. 2b. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat seudut vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014
  22. 22. •Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlaskettuna määrällistä muut-tovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muuttotappiota •Helsingin seutu sai yhteensä 14 644 henkilöä muuttovoittoa ja muut 16 muuttovoittoista seutua 26 299 henkilöä: kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat 89,1 % kaikista muuttovoitoista •Määrällistä muuttovoittoa saaneet seudut keskittyvät erityisesti HHT-käytävän vaikutusalueelle ja muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa) •Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut (Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren, Varkauden jne.) Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
  23. 23. Muuttovetovoimaiset seudut kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009- 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 14644 9161 1110 3767 2298 2239 866 763 356 339 254 241 227 203 89 2 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 Helsinki Tampere Hämeenlinna Oulu Jyväskylä Kuopio Seinäjoki Lahti Ålands landsbygd Tunturi-Lappi Etelä-Pirkanmaa Riihimäki Joensuu Vaasa Mariehamns stad Sisä-Savo Kuuden eniten muuttovoittoa saaneen seudun osuus 89,1 % kaikkien seutujen muuttovoitosta 2009-2013
  24. 24. Nuorten 15-19 –vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa ja muuttotappiota saaneet kaupunkiseudut vuosina 2009-2013 TOP 15 muuttovoittoiset seudut TOP 15 muuttotappiollisimmat seudut Timo Aro 2014 6340 3459 3065 2647 2258 1440 650 644 371 13 -12 -42 -121 -139 -146 -2000 0 2000 4000 6000 8000 Helsingin Tampereen Turun Jyväskylän Oulun Kuopion Vaasan Joensuun Rovaniemen Seinäjoen Kokkolan Lappeenrannan Tunturi-Lapin Joutsan Hämeenlinnan Nuorista 15-24 -vuotiaista sai muuttovoittoa vain 10 seutua vuosina 2009-2013 -482 -487 -494 -495 -498 -507 -515 -530 -531 -581 -587 -635 -674 -685 -752 -800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 Raaseporin Nivala-Haapajärven Kotka-Haminan Porvoon Imatran Varkauden Pielisen Karjalan Salon Raahen Koillismaan Kehys-Kainuun Ylä-Savon Saarijärvi-Viitasaaren Oulunkaaren Kouvolan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  25. 25. Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 2009 2010 2011 2012 2013 Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä) Kehyskunnat (47 kehyskuntaa) Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunki-seuduilla vuosina 2009-2013 Suurten keskuskaupunkien kehyskuntien muuttovoitot ovat kääntyneet laskuun vuoden 2011 jälkeen Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  26. 26. Helsingin seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Kauniainen 470 10,7 Sipoo 652 7,1 Mäntsälä 492 4,9 Helsinki 11681 3,9 Nurmijärvi 549 2,7 Tuusula 329 1,8 Hyvinkää 339 1,5 Espoo 1034 0,8 Lohja 190 0,8 Järvenpää 138 0,7 Vihti 103 0,7 Siuntio -4 -0,1 Vantaa -843 -0,8 Kirkkonummi -173 -0,9 Kerava -170 -1 Pornainen -32 -1,3 Karkkila -111 -2,4 Tampereen seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Pirkkala 1296 14,7 Lempäälä 1081 10,3 Vesilahti 124 5,6 Nokia 781 4,9 Hämeenkyrö 243 4,6 Tampere 4744 4,4 Ylöjärvi 633 4,1 Kangasala 248 1,7 Orivesi 47 1 Pälkäne -36 -1 Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 1 (3) Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  27. 27. Turun seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Lieto 854 10,3 Masku 236 4,9 Rusko 113 3,8 Paimio 186 3,6 Kaarina 511 3,3 Turku 2581 2,9 Naantali 221 2,4 Sauvo 18 1,2 Raisio -192 -1,6 Mynämäki -89 -2,2 Nousiainen -55 -2,3 Oulun seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Liminka 197 4,3 Lumijoki 38 3,7 Oulu 3428 3,6 Kempele 245 3 Tyrnävä -15 -0,5 Hailuoto -6 -1,2 Muhos -120 -2,7 Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (3) Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  28. 28. Jyväskylän seutukunta Kunta Nettomuutto yhteensä 2009- 2013 Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013 Petäjävesi 202 10 Uurainen 160 9,1 Toivakka 74 6,1 Laukaa 292 3,2 Muurame 138 2,9 Jyväskylä 1463 2,2 Hankasalmi -31 -1,1 Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 3 (3) Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  29. 29. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -958 -969 -976 -979 -1109 -1021 -1062 -1093 -1141 -1144 -1194 -1206 -1225 -1258 -1322 -1380 -1382 -1788 -1995 -2332 -2500 -2000 -1500 -1000 -500 0 Keski-Karjala Imatra Rauma Haapavesi-Siikalatva Salo Ylä-Pirkanmaa Kehys-Kainuu Savonlinna Järviseutu Saarijärvi-Viitasaari Koillismaa Kouvola Nivala-Haapajärvi Varkaus Jakobstadsregionen Kotka-Hamina Ylä-Savo Raahe Kajaani Kemi-Tornio
  30. 30. Nuorten 20-24 –vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa ja muuttotappiota saaneet kaupunkiseudut vuosina 2009-2013 TOP 15 muuttovoittoiset seudut TOP 15 muuttotappiollisimmat seudut Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 11720 5344 3680 2527 2153 836 820 165 128 -25 -32 -65 -109 -118 -120 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsingin Tampereen Turun Oulun Jyväskylän Kuopion Vaasan Joensuun Mariehamns Ålands landsbygds Ålands skärgårds Tunturi-Lapin Lappeenrannan Joutsan Kyrönmaan Nuorista 20-24 -vuotiaista sai muuttovoittoa vain 9 seutua vuosina 2009-2013 -617 -617 -625 -630 -630 -640 -641 -673 -677 -697 -773 -826 -890 -985 -1024 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren Raahen Porvoon Savonlinnan Jakobstadsregionens Seinäjoen Imatran Kouvolan Kotka-Haminan Kajaanin Ylä-Savon Salon Lahden Kemi-Tornion
  31. 31. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 80 000 asukkaan seudut (N=15) vuosina 2009-2013 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsingin 14 644 2 923 2. Tampereen 9 161 1 832 3. Turun 4 384 877 4. Oulun 3 767 753 5. Jyväskylän 2 298 460 6. Kuopion 2 239 449 7. Hämeenlinnan 1 110 222 8. Seinäjoen 866 173 9. Lahden 763 153 10. Joensuun 227 45 11. Vaasan 203 41 12. Porin -360 -72 13. Lappeenrannan -509 -101 14. Kouvolan -1 206 -241 15. Kotka-Haminan -1 380 -276 •15 yli 80 000 asukkaan kaupunkiseutua, joista 11 sai muuttovoittoa ja 4 muutto-tappiota vuosina 2009-2013 •Helsingin ja Tampereen kaupunki-seudut saivat määrällisesti ylivoi-maisesti eniten muuttovoittoa •Toiseksi vetovoimaisimmassa ryhmässä olivat Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut •Kolmanneksi vetovoimaisimmassa ryhmässä olivat Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Lahden seudut •Kymenlaakson kaupunkiseudut saivat määrällisesti selvästi eniten muuttotappiota vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  32. 32. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 40 000-79 999 asukkaan seudut (N=16) vuosina 2009-2013 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009- 2013 NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Etelä-Pirkanmaan 254 51 2. Riihimäen 241 48 3. Porvoon -8 -1,6 4. Mikkelin -296 -59 5. Kokkolan -328 -66 6. Ylivieskan -687 -137 7. Raaseporin -732 -146 8. Rovaniemen -831 -166 9. Imatran -969 -194 10. Rauman -976 -195 11. Salon -1 009 -202 12. Savonlinnan -1 093 -219 13. Jakobstadsregionens -1 322 -264 14. Ylä-Savon -1 382 -276 15. Kajaanin -1 995 -399 16. Kemi-Tornion -2 332 -466 •Yhteensä 16 keskisuurta (40 000-79 999 asukkaan) kaupunkiseutua, joista vain kaksi sai muuttovoittoa ja loput muuttotappiota vuosina 2009-2013 •Etelä-Pirkanmaan ja Riihimäen seudut saivat pientä muuttovoittoa: molemmat seudut sijaitsevat joko Helsingin tai Tampereen vaikutus-alueella •Kuusi seutua kärsi yli tuhannen henkilön muuttotappioista vuosina 2009-2013: Kemi-Tornion, Kajaanin, Ylä-Savon, Pietarsaaren, Savonlinnan ja Salon seudut •Kemi-Tornion seutu sai keskimäärin -466 henkilöä muuttotappiota vuodessa ja Kajaanin seutu -399 henkilöä: molemmat seudut saivat kaikista seuduista eniten muuttotappiota vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  33. 33. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan seudut (N=21) vuosina 2009-2013 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2009-2013 NETTOMUUTTO PER VUOSI 1. Turunmaan -12 -2,4 2. Loimaan -111 -22 3. Äänekosken -311 -62 4. Lounais-Pirkanmaan -328 -66 5. Forssan -582 -116 6. Pohjois-Satakunnan -634 -127 7. Oulunkaaren -648 -130 8. Vakka-Suomen -673 -135 9. Kuusiokuntien -727 -145 10. Pielisen-Karjalan -731 -146 11. Suupohjan -799 -160 12. Jämsän -806 -161 13. Pieksamäen -892 -178 14. Ylä-Pirkanmaan -1021 -204 15. Kehys-Kainuun -1062 -212 16. Järviseudun -1141 -228 17. Saarijärven-Viitasaaren -1144 -229 18 Koillismaan -1194 -239 19 Nivala-Haapajärven -1225 -245 20. Varkauden -1258 -252 21. Raahen -1788 -358 •Kaikki 20 000-39 999 asukkaan seu-tukunnat kärsivät muuttotappioita vuosina 2009-2013 (!) •Varsinais-Suomen Turunmaan ja Loimaan seudut olivat ainoita, joissa muuttotase oli edes lähellä tasa-painoista tilannetta •Kahdeksan seutua sai yli tuhat henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana: Ylä-Pirkanmaan, Kehys-Kainuun, Järviseudun, Saari-järven-Viitasaaren, Koillismaan, Ni-vala-Haapajärven, Varkauden ja Raahen seudut •Muuttotappiollisille seuduille oli yhteisenä piirteenä sijainti omien maakuntien reuna-alueella tai teollisuuden rakennemuutosalue •Raahen seudun määrälliset muutto-tappiot olivat 3:nneksi suurimmat kaikkien seutujen joukossa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  34. 34. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 20 000 asukkaan seudut (N=18) vuosina 2009-2013 •Alle 20 000 asukkaan seuduista neljä sai muuttovoittoa ja 14 seutua muuttotappiota vuosina 2009-2013 •Muuttovoittoiset seudut sijait-sivat Ahvenanmaalla ja Tunturi-Lapin seudulla. Muuttotase tasa-painossa Sisä-Savon, Kyrön-maan, Loviisan, Joutsan, Pohjois-Lapin ja Ålands skärgårdsin alueella •Yli 500 henkilön muuttotappiosta kärsi kuusi seutua vuosina 2009-2013: Keuruun, Itä-Lapin, Kaustisen, Sydösterbottens, Keski-Karjalan ja Haapaveden-Siikalatvan alueella •Muuttotappiolliset seudut sijait-sivat pääsääntöisesti maakuntien reuna-alueilla suhteessa alueen keskuskaupunkiin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2009-2013 NETTOMUUTTO PER VUOSI 1. Ålands landsbygs 356 71 2. Tunturi-Lapin 339 68 3. Mariehamns stads 89 17,8 4. Sisä-Savon 2 0,4 5. Kyrönmaan -18 -3,6 6. Loviisan -49 -9,8 7. Joutsan -61 -12,2 8. Pohjois-Lapin -107 -21 9. Ålands skärgårds -112 -22 10. Luoteis-Pirkanman -302 -60 11. Koillis-Savon -356 -71 12. Torniolaakson -404 -81 13. Keuruun -513 -103 14. Itä-Lapin -769 -154 15. Kaustisen -889 -178 16. Sydösterbottens -924 -185 17. Keski-Karjalan -958 -192 18 Haapavesi-Siikalatvan -979 -196
  35. 35. 3a. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014
  36. 36. •Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013. •Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. •Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. •Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013. •Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. •Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro 2009-2013 Timo Aro 2014
  37. 37. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 14,7 13,6 11,6 10,7 10,3 10,3 10 9,1 7,1 6,5 6,2 6,1 5,6 5,4 4,9 4,9 4,9 4,6 4,5 4,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Pirkkala Jomala Kittilä Kauniainen Lempäälä Lieto Petäjävesi Uurainen Sipoo Seinäjoki Lemland Toivakka Vesilahti Mustasaari Masku Nokia Mäntsälä Hämeenkyrö Ylivieska Hammarland Nettomuutto promillea per vuosi Muuttoliike lisäsi yli 1 %:in väkilukua vuodessa 7 kunnassa vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  38. 38. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 -12,2 -12,3 -12,5 -12,8 -13 -13 -13,7 -13,8 -14,3 -14,7 -15,4 -15,4 -15,6 -16,1 -16,3 -16,3 -16,5 -19,7 -23,4 -23,7 -25 -20 -15 -10 -5 0 Punkalaidun Taivalkoski Toholampi Ranua Vöyri Kumlinge Lappajärvi Siikalatva Kaskinen Kristiinankaupunki Halsua Perho Kärsämäki Kyyjärvi Sievi Pudasjärvi Paltamo Pyhäntä Siikajoki Sottunga Nettomuutto promillea per vuosi Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  39. 39. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN) 1. Seinäjoki 6,5 2. Tampere 4,4 3. Kuopio 4,0 4. Helsinki 3,9 5. Oulu 3,6 5. Lahti 3,6 7. Hämeenlinna 3,3 8. Turku 2,9 9. Nurmijärvi 2,7 10. Jyväskylä 2,2 11. Pori 1,6 12. Hyvinkää 1,5 13. Joensuu 1,2 14. Espoo 0,8 14. Lohja 0,8 •Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013 •Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoima on kasvanut eniten vuosina 2009-2013 •Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina 2012-2013 verrattuna vuosiin 2009-2010 •Muuttovetovoisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa •Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (-2,8) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  40. 40. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN) 1. Lempäälä 10,3 2. Nokia 4,9 3. Ylöjärvi 4,1 4. Valkeakoski 3,4 5. Kaarina 3,3 6. Tuusula 1,8 7. Kangasala 1,7 8. Riihimäki 1,6 9. Siilinjärvi 1,4 10. Vihti 0,7 10. Järvenpää 0,7 12. Raasepori -0,9 13. Kirkkonummi -0,9 14. Kerava -1,0 14. Sastamala -1,0 •Lempäälä oli ylivoimaisesti muuttoveto-voimaisin kunta omassa kuntajoukossaan suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat muista Tampereen ja Turun kehyskunnista Nokia, Ylöjärvi, Valkeakoski ja Kaarina •15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukosta vain Riihimäki, Siilinjärvi ja Raasepori olivat Helsingin, Tampereen tai Turun seudun ulkopuolisia kuntia •Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kemissä (-9,6 promillea per vuosi), Raahessa (-8,5), Kajaanissa (-7,9), Varkaudessa (-7,7) ja Torniossa (-7,1) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  41. 41. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN) 1. Pirkkala 14,1 2. Lieto 10,1 3. Sipoo 6,5 4. Mäntsälä 5,2 5. Mustasaari 4,9 6. Paimio 3,9 7. Ylivieska 3,4 8. Laukaa 3,2 9. Liperi 3,1 10. Hämeenkyrö 3,0 11. Ilmajoki 2,8 12. Kontiolahti 2,7 13. Lapua 2,6 14. Kempele 2,4 15. Janakkala 2,2 •Pirkkala oli oman kuntajoukkonsa ja lisäksi kaikista Suomen kunnista (320) muuttovetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •Pirkkala ja Lieto olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 10000-19999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa kaikki kunnat Ylivieskaa lukuun ottamatta olivat suurten tai keskisuurten kaupunkien kehyskuntia •Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Alajärvellä (-10,1 pro-millea per vuosi), Kiteellä (-9,3), Kuusamossa (-8,7), Kauhavalla (-6,9), Nivalassa (-6,5) ja Leppävirralla (-6,5) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  42. 42. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN) 1. Kittilä 11,6 2. Kauniainen 10,7 3. Masku 4,9 4. Liminka 4,3 5. Rusko 3,8 6. Pyhtää 3,4 7. Loppi 3,2 8. Laihia 3,1 9. Muurame 2,9 10. Ii 2,6 11. Suonenjoki 1,0 12. Orivesi 1,0 13. Pöytyä 0,8 14. Iitti 0,6 15. Maalahti 0,3 •Kittilä oli oman kuntajoukkonsa ja kaikista Suomen kunnista (320) kolmanneksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 (!) •Kittilä ja Kauniainen olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 5000-9999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa suurten tai keskisuurten kaupunkien ulkopuolisia kuntia Kittilä, Pyhtää, Loppi ja Suonenjoki •Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Siikajoella (-23,4 promillea per vuosi), Pudasjärvellä (-16,3), Sievissä (-16,3), Kristiinankaupungissa (-14,7), Siikalatvassa (-13,8) ja Vöyrissä (-13) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  43. 43. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILUVUN 1000 ASUKASTA KOHDEN) 1. Jomala 13,6 2. Petäjävesi 10,0 3. Uurainen 9,1 4. Lemland 6,2 5. Toivakka 6,1 6. Vesilahti 5,6 7. Hammarland 4,5 8. Lemi 4,3 9. Siikainen 4,1 10. Tuusniemi 4,0 11. Lumijoki 3,7 12. Askola 3,2 13. Marttila 2,8 14. Kustavi 2,7 15. Saltvik 2,4 •Jomala oli pienistä kunnista vetovoimaisin ja kaikista Suomen kunnista (320) toiseksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •Jomala, Petäjävesi ja Uurainen olivat muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 •Pienten kuntien muuttovetovoima keskimäärin erittäin vähäinen ja suurin osa kunnista kärsi merkittäviä muuttotappioita •Siikainen on hyvä esimerkki muuttovoittoisista alle 5000 asukkaan kunnista, jotka ovat ns. viimeisen muuton tilanteessa ja tilastot osoittavat väliaikaisesti muuttovoittoa •Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Sottungassa (-23,7 promillea per vuosi), Pyhännässä (-19,7), Paltamolla (-16,5), Kyyjärvellä (-16,1), Kärsämäellä (-15,6) ja Perhossa (-15,4) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
  44. 44. 3b. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat seudut vuosina 2009-2013 Timo Aro 2014
  45. 45. Kaupunkiseutujen suhteellinen (promillea keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlasket-tuna määrällistä muuttovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muutto-tappiota •Muuttovetovoimaisimpia suhteessa asukaslukuun olivat Tampeeren, Ålands landbygdsin ja Tunturi-Lapin seudut •Kuopion, Oulun ja Turun seudut olivat muuttovetovoimassa sijoilla 3-6: Kuopion seudun vetovoima kohentui merkittävästi 2000-luvun kuluessa •Alle 80 000 asukkaan seuduista (N=55/70) sai muuttovoittoa vain viisi seutua ja alle 40 000 asukkaan seuduista vain Ahvenan-maan kaksi seutua ja Tunturi-Lapin seutu •Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat maakuntien reunoilla olevat maaseutumaiset seudut ja osa teollisuuden rakennemuutosalueista. Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
  46. 46. 20 suhteellisesti (promillea per vuosi keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) muut- tovetovoimaisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 4,8 4,8 4,7 3,5 3,2 2,8 2,6 2,4 2 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,4 0,4 0 1 2 3 4 5 6 Tampereen Ålands landsbygds Tunturi-Lapin Kuopion Oulun Turun Jyväskylän Hämeenlinnan Helsingin Mariehamns stads Seinäjoen Etelä-Pirkanmaan Riihimäen Lahden Vaasan Joensuun
  47. 47. 20 suhteellisesti (promillea per vuosi keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) muuttotappiollisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 -6,4 -6,7 -7 -7 -7,6 -7,7 -7,9 -8,1 -8,3 -8,4 -8,8 -9,5 -10,1 -10,1 -10,3 -10,3 -10,3 -11 -11,5 -13 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 Jämsän Suupohjan Kajaanin Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Kemi-Tornion Ylä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Keuruun Itä-Lapin Kehys-Kainuuun Torniolaakson Keski-Karjalan Ålands skärgårds Sydösterbottens Raahen Järviseudun Kaustisen Koillismaan Haapavesi-Siikalatvan
  48. 48. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) yli 80 000 asukkaan seudut (N=15) vuosina 2009-2013 •Tampereen, Kuopion ja Oulun seudut olivat suhteessa alueen väestöpohjaan vetovoimaisimpia vuosina 2009-2013 •Toiseksi vetovoimaisimpia seu-tuja suhteessa asukaslukuun oli-vat Turun, Jyväskylän, Hämeen-linnan ja Helsingin seudut •Kaakkois-Suomen kolme suurta kaupunkiseutua saivat eniten muuttotappiota suhteessa asukaslukuun: Kotka-Haminan muuttotappiot olivat suurimmat suhteessa asukaslukuun Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013 1. Tampereen 4,8 2. Kuopion 3,5 3. Oulun 3,2 4. Turun 2,8 5. Jyväskylän 2,6 6. Hämeenlinnan 2,4 7. Helsingin 2,0 8. Seinäjoen 1,4 9. Lahden 0,8 10. Vaasan 0,4 11. Joensuun 0,4 12. Porin -0,5 13. Lappeenrannan -1,1 14. Kouvolan -2,5 15. Kotka-Haminan -3,2
  49. 49. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) 40 000-79 999 asukkaan seudut (N=16) vuosina 2009-2013 •Etelä-Pirkanmaan ja Riihimäen seudut olivat ainoa muuttovoittoiset seudut keskikokoisten seutujen joukossa •Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Kajaanin ja Kemi-Tornion seudut •Kotka-Haminan seutu sai eniten muuttotappiota suurten seutujen joukossa suhteessa asukaslukuun (3,2 promillea per vuosi), mutta keskikokoisista seuduista seitsemän seutua kärsivät vielä suurimmista muuttotappioista: Raaseporin, Imatran, Savonlinnan, Ylä-Savon, Pietarsaaren, Kajaanin ja Kemi-Tornion seudut Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009-2013 1. Etelä-Pirkanmaan 1,1 2. Riihimäen 1,0 3. Porvoon -0,0 4. Mikkeln -0,8 5. Kokkoln -1,3 6. Rovaniemen -2,6 7. Rauman -3,0 8. Ylivieskan -3,1 9. Salon -3,1 10. Raaseporin -3,3 11. Imatran -4,4 12. Savonlinnan -4,5 13. Ylä-Savon -4,8 14. Jakobstadsregionens -5,3 15. Kajaanin -7,0 16. Kemi-Tornion -7,7
  50. 50. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) 20 000-39 999 asukkaan seudut vuosina 2009-2013 •Kaikki keskikokoiset seudut saivat muuttotappiota(!) •Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Järviseudun, Raahen ja Koillismaan seudut •Merkittäviä muuttotappiota eli yli 0,5 prosenttia keskiväkiluvusta sai yhteensä peräti 15 seutua Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTOA PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013 1. Turunmaan -0,1 2. Loimaan -0,6 3. Äänekosken -2,7 4. Lounais-Pirkanmaan -2,3 5. Forssan -3,3 6. Vakka-Suomen -4,3 7. Pieksämäen -5,6 8. Pohjois-Satakunnan -5,7 9. Oulunkaaren -6,1 10. Pielisen Karjalan -6,3 11. Kuusiokuntien -6,4 12. Jämsän -6,4 13. Suupohjan -6,7 14. Saarijärvi-Viitasaaren -7,0 15. Varkauden -7,6 16. Ylä-Pirkanmaan -7,9 17. Nivala-Haapajärven -8,1 18 Kehys-Kainuun -8,8 19 Järviseudun -10,3 20. Raahen -10,3 21. Koillismaan -11,5
  51. 51. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) alle 20 000 asukkaan seudut vuosina 2009-2013 • Ahvenanmaan kaksi seutua ja Tunturi-Lapin seutu saivat muuttovoittoa vuosina 2009-2013: Ålands landsbygds oli Tampereen ohella vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun kaikista seuduista ja Tunturi-Lapin seutu kolmanneksi vetovoimaisin •Merkittävää muuttotappiota suhteessa asukaslukuun sai yhdeksän seutua (yli 0,5 prosenttia keskiväkiluvusta per vuosi) •Haapavesi-Siikalatvan seutu oli suhteessa asukaslukuun muuttotappiollisin ja Kaustisen seutu kolmanneksi muuttotappiollisin kaikista seuduista Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014 SIJOITUS SEUTUKUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013 1. Ålands landsbygds 4,8 2. Tunturi-Lapin 4,7 3. Mariehamns stads 1,6 4. Sisä-Savon 0,0 5. Kyrönmaan -0,3 6. Loviisan -0,5 7. Pohjois-Lapin -1,3 8. Joutsan -2,1 9. Luoteis-Pirkanmaan -3,7 10. Koillis-Savon -5,4 11. Keuruun -8,3 12. Itä-Lapin -8,4 13. Torniolaakson -9,5 14. Keski-Karjalan -10,1 15. Ålands skärgårds -10,1 16. Sydösterbottens -10,3 17. Kaustisen -11,0 18 Haapavesi-Siikalatvan -13,0
  52. 52. 4. Alue- ja väestökehityksen iso kuva muuttoliikeanalyysin perusteella Timo Aro 2014
  53. 53. 1. Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuvat Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteelliesti yhä pienemmällä alueella ja keräävät pääosan kaikista muuttovirroista ja erityisesti työllisten muuttovirroista: Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue (viistosti Pori-Tampere-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolinen alue), Muut kasvavat kaupunkiseudut (Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun) Yksittäiset paikkakunnat ja seudut pistemäisesti. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen: Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. 12 suurinta kaupunkiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut) tuottavat kaksi kolmasosaa koko maan bruttokansantuotteesta, siellä sijaitsee kaksi kolmesta työpaikasta ja yrityksestä ja ne vastaavat neljä viidesosasta koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Taajamissa asuu enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Keskittymis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti. Suurten kaupunkiseutujen asunto-, työ- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla: Liikennekäytävien rungon ympärille muodostuu kasvu- ja kehityskäytäviä sekä vyöhykkeitä, joiden merkitys korostuu suurten kaupunkiseutujen ja niihin kytkeytyvien muiden alueiden välillä. Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukselliset järjestelyt (kasvusopimukset INKA-ohjelma, seutukaupunkipilotit, kunta- ja sote –uudistukset sekä muut reformit) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Timo Aro 2014
  54. 54. 2. Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset vaikutavat eniten haavoittuvimmille yksipuolisen toimialarakenteen alueille ja vähiten monipuolisen toimialarakenteen alueille. Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat epätasaisesti eri alueille riippuen alueiden tuotantorakenteen monipuolisuudesta ja toimialojen siirrettävyysherkkyydestä (siirrettävissä olevat toiminnot ja ei-siirrettävissä olevat toiminnot) Epäsymmetrinen kehitys korostaa entisestään talouden, tuotannon, osaamisen ja muiden keskittymien ympärille muodostuneiden keskittymien tai solmupisteiden merkitystä. Timo Aro 2014
  55. 55. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittävämpään suuntaan Muuttojen määrä on noussut määrällisesti ja suhteellisesti 2000-luvulla suuremmaksi kuin kertaakaan niin sanotun suuren muuton jälkeen.  Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä yhtäjaksoisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Esimerkiksi nuorten ikäryhmien muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Suomen aluerakenne on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla voimakkaasti kasvaviin ja supistuviin kuntiin. Vuosina 2009-2013 keskimäärin enää vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu sai muuttovoittoa. Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa keskimäärin 104 kuntaa (320 kuntaa) ja 19 kaupunkiseutua vuosina 2009–2013. Suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot ovat kasvaneet. Uutena piirteenä erityisesti kasvavien suurten kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot moninkertaistuneet viime vuosina ja kehyskuntien vähentyneet. 2000-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 888 000 muuttoa. Muutoista kaksi kolmasosaa (66 %) on kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle ja yksi kolmasosa (34 %) kuntien rajat ylittäviä muuttoja. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja, jotka tapahtuvat oman kunnan tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Työlliset muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti yhtenäiseksi muodostuvalle Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialueelle ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle. Timo Aro 2014
  56. 56. 4. Maahanmuuton lisääntyminen Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää kuin maan sisäinen muuttoliike ja muovaa osaltaan aluerakennetta keskititävämpään suuntaan. Maahanmuutto lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisestä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa. Timo Aro 2014
  57. 57. 5. Pendelöinnin lisääntyminen ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu Pendelöijien määrä ja pendelöintietäisyydet ovat kasvaneet vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka kolmas suomalainen pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Pendelöijien määrä on korkein suurten kaupunkien kehyskunnissa. Pendelöivien keskimääräiset tulot ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin asuinkunnassaan työskentelevien. Lisääntyvä pendelöinti ja alueellisesti valikoiva muuttoliike yhdessä muovaavat aluerakennetta. Timo Aro 2014
  58. 58. 6. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä Alueiden välinen kilpailu fyysisistä ja henkisistä resursseista kiihtyy. Perinteisten kovien tekijöiden, kuten teollisten investointien, maantie-, lento-, rautatie-, satamayhteyksien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, korostuvat pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten osaamiseen, innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan jne. liittyvät tekijät. Alueiden on oltava samanaikaisesti sekä houkuttelevia ja vetovoimaisia ”kovien tekijöiden” suhteen että erottautuvia ja poikkeavan profiilin omaavia ”pehmeiden tekijöiden” suhteen, kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuuttajien, osaajien, yritysten ja investointien houkuttelussa. Paikan laatu ja paikkojen välinen kilpailu korostavat alueeseen liitettyjen mieli- ja mainekuvien merkitystä. Mainekuva taas vaikuttaa muuttovirtojen suuntautumiseen alueiden välillä Timo Aro 2014
  59. 59. REPEYTYVÄ SUOMI? 2009-2013 Timo Aro 2014
  60. 60. 100 km 50 km 50 km 50 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN VAIKUTUKSET TULEVAAN ALURAKENTEESEEN Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat edelleen: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä noin 600 000 asukasta  SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 % väestöstä) Uusi kaupunkipolitiikka: laajenevat vaikutusalueet luovat tarvetta kiinteille tai väljille kaupunkien sopimuksellisille yhteistyörakenteille (kasvu- ja kehityskäytävät yms.), kaksoiskaupungeille tai muille uudenlaisille toiminnallisille koalitioille Kuopio-Joensuu , Kuopio-Jyväskylä Kuopio-Jyväskylä-Joensuu Vaasa-Seinäjoki Pori-Rauma Lappeenranta-Imatra Kouvola-Kotka Kokkola-Pietarsaari Kemi-Tornio 15 km Timo Aro 2014
  61. 61. YIT | Etelälounas jatkossa yhtenäisenä työssäkäyntialueena? SouthWest eli etelälounas -Suomi •Yhtenäinen työssäkäyntialue •Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen •Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet •Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä •Johtavat ajan mittaan yhteisiin työ-, asunto- ja palvelumarkkinoihin •Tulevaisuuden laajentunut metropolialue, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat •Työhön ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, •Asumiseen ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja •Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.) Timo Aro 2014
  62. 62. Tiivistelmä 1 (2) •Alueiden muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013. •Alueiden luokittelu perustui takautuvasti 1.1.2014 alueluokitukseen. •Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013. •Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) muuttovetovoimaisimmat kunnat ja kaupunkiseudut Suomessa vuosina 2009-2013. •Lisäksi kuntien muuttovetovoimaa analysoitiin kunta- ja seuturyhmittäin niiden asukasluvun perusteella. Jokaisesta kunta- ja seuturyhmästä tehtiin erilliset muuttovetovoimataulukot •Analyysin muuttoliikeaineiston perusteella voidaan tehdä tulkintoja alue- ja väestökehityksen tulevasta trendikehityksestä. Aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset muutosvoimat 2010- ja 2020-luvulla ovat seuraavat: 1.Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuvat 2.Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy 3.Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan 4.Maahanmuutto lisääntyy 5.Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu 6.Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu vaikuttaa aikaisempaa enemmän alueiden kehitykseen. •Kuntien välillä tehtiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa muuttoa vuosina 2009-2013, joista noin puolet tapahtui kaupunkiseutujen välillä. Muuttoliike oli erittäin valikoivaa iän ja maantieteellisen suuntautumisen suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta oli alle 35-vuotiaita ja suurin osa muuttovoittoisista kunnista ja kaupunkiseuduista sijaitsi Etelä- ja Lounais-Suomen alueella. Muuttovoitot ja muuttotappiot jakautuivat erittäin epätasaisesti kuntien välillä. Keskimäärin vain yksi kolmesta kunnasta (104/320) ja yksi neljästä kaupunkiseudusta (19/70) sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. •Kymmenen eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa sai kaksi kolmasosaa (65,6 %) kaikkien kuntien muuttovoitosta ja kuusi eniten muuttovoittoa saanutta kaupunkiseutua sai 89,1 % kaikkien seutujen muuttovoitosta. Timo Aro 2014
  63. 63. Tiivistelmä 2 (2) •Kunnittain tarkasteltuna nuorista 15-19 –vuotiaista sai muuttovoittoa vain 31 kuntaa ja 20-24 –vuotiaista 24 kuntaa: nuorista sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta vuosina 2009-2013 •Seuduittain tarkasteltuna nuorista 15-19 –vuotiaista sai muuttovoittoa 10 seutua ja 20-24 –vuotiaista 9 seutua: nuorista sai muuttovoittoa vähemmän kuin joka kymmenes kaupunkiseutu •Kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muutto-voittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskau-punkeja tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kehyskuntia. Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria maakuntakeskuksia tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia. •Suhteessa kunnan keskiväkilukuun muuttovetovoimai-simpia olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista veto-voimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukalukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Kotka, Salo ja Kouvola. •Kaupunkiseuduittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Hämeenlinnan seudut. Määrällisesti suurimmista muuttotappioista kärsivät Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Ylä-Savo, Kotka-Haminan ja Pietarsaaren seudut. Alle 80 000 asukkaan kaupunkiseuduista vain kuusi sai muuttovoittoa. •Kaupunkiseuduista sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa Tampereen, Ålands landbygds, Tunturi-Lapin, Kuopion, Oulun ja Turun seudut. •Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Haapavesi-Siikalatvan, Koillismaan, Kaustisen, Järviseudun, Raahen ja Suupohjan (Sydösterbottens) seudut Timo Aro 2014
  64. 64. KIITOS! 045 657 7890 timokaro@gmail.com www.timoaro.fi

×