Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014

1,660 views

Published on

Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014

  1. 1. MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Marraskuu 2015
  2. 2. ”En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?” - Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -
  3. 3. Analyysi kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014  Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen maakunnat (18), seutukunnat (70) ja kunnat (317) 1.1.2015 alueluokituksen mukaisesti  Analyysissä selvitettiin eri alueiden veto- voimaa kuntien välisessä muuttoliik- keessä vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa muuttoa kuntien välillä viisivuotisjaksona 2010-2014  Analyysi sisältää määrällisen (nettomuut- to abs.) ja suhteellisen (promillea keski- väkiluvun tuhatta asukasta kohden) tar- kastelun.  Aineistona Tilastokeskuksen muuttoliiketilastot vuosilta 2010-2014 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahan- muutto Kuntien välinen muuttoliike
  4. 4. 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti suhteessa kasvukes- kukseen / kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva Muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnus- merkkiä
  5. 5. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317)d) 2.Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajene- valla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakenne- muutospaikkakunnilla 3.Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010- luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikai- sempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt
  6. 6. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4.Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19- vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20- 24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna 5.Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
  7. 7. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Esimerkki eri ikäryhmien muuttoalttiudesta suhteessa vastaavanikäisen väestön kokoon vuosina 1972-2012  Muuttoalttius eli tulo- ja lähtömuuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä  Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein nuorten 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: nuorten ikäryhmän muuttoalttius on käytännössä lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna  Nuorten 15-19 –vuotiaiden muutto- alttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana  Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  8. 8. 16150 5014 26649 33233 27401 8341 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 2000-2004 2005-2009 2010-2014 Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)  Suurilla kaupunkiseuduilla tarkoi- tetaan Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutuja (keskuskaupungit ja kehyskunnat)  Helsingin muuttovoitto (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuttovoitosta: Helsingin kaupunki sai muuttotap- piota vielä vuosina 2000-2004 ja Turun kaupunki vuosina 2005-2009  Suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoitot vähentyneet merkit- tävästi finanssikriisin jälkeen: jopa osa suurten kaupunkiseutujen kehyskunnista on kärsinyt muuttotappioista vuosina 2010- 2014 (12 kuntaa) Esimerkki keskuskaupunkien (5) ja niiden kehyskuntien (44) nettomuutosta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
  9. 9. 1. Kuntien välinen muuttoliike maakunnittain vuosina 2010-2014
  10. 10. Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain 2010-2014  Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme  Muuttovoitot keskittyivät Helsinki-Turku- Tampere –kasvukolmion maakuntiin: Uudenmaan osuus muuttovoitosta 60 %, Pirkanmaan 29 %, Varsinais-Suomen 9,6 % ja Päijät-Hämeen 1,4 %  14 maakuntaa kärsi muuttotappiota: eniten määrällistä muuttotappiota saivat Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois- Pohjanmaa  Pohjois-Savon muuttotase tasapainottu- massa Kuopion suurten muuttovoittojen ansiosta +16 244 +2 582 -2 016 +7 804 -2 057 -2 411 -1 175 -2 943 -4 182 -3 198 -1 298 -259 -973 -2 097 -1 389 -3 114 +228 -86 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  11. 11. Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea 1000 asukasta kohden) maakunnittain vuosina 2010-2014 +10,4 -9,0 +15,7 +15,7 +1,1 +5,5 -10,6 -13,4 -17,1 -7,3 -22,9 -39,6 -7,8 -1,0 -3,5 -13,7 -10,5 -17,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015  Pirkanmaa sai eniten muutto- voittoa suhteessa asukaslukuun ja Uusimaa toiseksi eniten  Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Kainuu ja Lappi. Lisäksi Kymen- laakson, Keski-Pohjanmaan ja Ete- lä-Savon muuttotappiot merkittä- vät suhteessa asukaslukuun  Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakun-tien muuttotase lähellä tasapainoa.
  12. 12. Kaupunki-maaseutu- luokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990- 2013 Väestömää- rän muutos % vuosina 1990- 2013 KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8  Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4  Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9  Kaupungin kehysalue 120 517 25,6 MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4  Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4  Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4  Ydinmaaseutu -92 724 -13,0  Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3 Alueiden väestönkehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
  13. 13. 2. Kuntien välinen muuttoliike seutukunnittain vuosina 2010-2014
  14. 14. Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti seutukunnittain vuosina 2010-2014  16 kaupunkiseutua 70:stä sai muut- tovoittoa ja 54 seutua kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2014  Helsingin ja Tampereen seudut saivat kaksi kolmasosaa (63,3 %) koko maan muuttovoitosta  Muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti liikenne- ja kasvukäytävien varrelle tai niiden vaikutusalueelle sekä muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)  Muuttotappiota saivat eniten maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut tai rakennemuutosseudut (Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Kotka- Haminan, Kouvolan, Pietarsaaren, Nivala- Haapajärven, Ylä-Savon jne. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 +17 109 +9 556 +4 538 +3 650 +2 697 +1 805 +737 +540 +470 +228 +104 +190 -2 439 -2 118 -1 883 -1 659 -1 455 -1 452
  15. 15.  Tampereen seutukunta oli vetovoi- maisin alue suhteessa asukaslukuun vuosina 2010-2014.  Seuraavaksi vetovoimaisimpia seutuja olivat Ålands landbygds, Kuopion, Oulun, Turun ja Tunturi-Lapin seudut.  Helsingin seutukunta oli ”vasta” 7:nneksi vetovoimaisin seutu suh- teessa asukaslukuun  Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Haapavesi- Siikalatvan, Sydösterbottens, Raahen, Koillismaan, Järviseudun ja Torniolaakson seudut Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti seutukunnittain vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 +25,0 +20,7 +15,5 +13,1 +11,8 +10,2 +5,9 +5,7 +3,8 +1,1 +1,0 + 14,4
  16. 16. 3. Kuntien välinen muuttoliike kunnittain vuosina 2010-2014
  17. 17. Kuntien välinen muuttoliike kunnittain määrällisesti vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä Yli - 500 henkilöä -----  Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 79 kunnassa (24,7 % kunnista) ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014  Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro- polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinä- joen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimai- sesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhat henkilöä muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (- 1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  18. 18. Kuntien välinen muuttoliike kunnittain suhteellisesti vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014 yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa Kauniainen, Jomala, Pirkkala, Lempäälä ja Kustavi.  20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa oli kolme kaupunkia: Seinäjoki, Kuopio ja Tampere. Helsinki sijalla 21.  Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reuna- alueilla ympäri maata, pääsääntöisesti harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla  39 kuntaa kärsi yli 10 promillea muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat Siikajoki , Kristiinankaupunki, Pudasjärvi, Kyyjärvi ja Sievi Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  19. 19. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 Muuttoliikkeen ja liikenneväylien välinen yhteys
  20. 20. TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti 2010-2014 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 Helsinki 13582 Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Lemi, Helsinki, Muurame 4,5Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
  21. 21. 4. Nettomaahanmuutto kunnittain vuosina 2010-2014
  22. 22. Nettomaahanmuutto määräl- lisesti kunnittain vuosina 2010-2014  Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014  Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä 83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes Porin asukasluvun verran  Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).  Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1) Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 1000 henkilöä yli -1 henkilöä ----- Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  23. 23. Nettomaahanmuutto suhteel- lisesti kunnittain vuosina 2010-2014  Nettosiirtolaisuus ylitti +10 promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden seitsemässä kunnassa vuosina 2010-2014.  Manner-Suomen kunnista maahanmuutosta saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun Vöyri, Kristiinankaupunki ja Siikajoki (12,3). Tilastoja ”vääristää” vastaan- ottokeskuspaikkakunnat  20 siirtolaisuudesta suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa oli kolme kaupunkia Kristiinankau- pungin lisäksi: Kotka, Kemi ja Vantaa  Liminka sai määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttotappiota siirtolaisista (-0,6 promillea). Nettosiirtolaisuus promillea keskiväkiluvusta vuosina 2010-2014 yli + 10 promillea 1000 as. kohden yli -0,1 promillea 1000 as. kohden Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  24. 24. TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti vuosina 2010-2014 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 Helsinki 16555 Espoo 7776 Vantaa 6459 Turku 3762 Tampere 2995 Oulu 2235 Kotka 1860 Vaasa 1851 Jyväskylä 1629 Lappeenranta 1430 Lahti 1413 Kuopio 1298 Rovaniemi 1131 Hämeenlinna 1095 Joensuu 1038 Kouvola 1022 Kajaani 862 Pietarsaari 820 Pori 817 Kerava 746 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010- 2014) Geta 18,7 Föglö 17,0 Vöyri 14,4 Kristiinank. 13,5 Siikajoki 12,3 Eckerö 11,3 Kökar 11,1 Pudasjärvi 9,7 Pietarsaari 8,4 Närpiö 7,6 Punkalaidun 7,6 Lumparland 7,4 Lieksa 7,3 Sund 7,0 Kotka 6,8 Vårdö 6,4 Kemi 6,3 Vantaa 6,3 Honkajoki 6,2 Uusikaarlepyy 6,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
  25. 25. Johtopäätökset tiivistettynä 25 1.Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittä- vään suuntaan kaksoismekanismin ja valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta 2.Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muutto- liikkeen välinen kasvava yhteys: kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin kasvukeskuksiin ja toisaalta kaupunki- rakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suun- taisesti (esim. HHT-vyöhyke) 3.Suurten kaupunkiseutujen sisäinen muutto- liikedynamiikka iso kysymysmerkki taantuman jälkeen: onko keskuskaupunkien urbaani imu vain väli- aikainen suhdanneilmiö ja asuntomarkkinakysymys vai pysyvä muutos muuttoalttiiden nuorten ikäluokkien arvoissa, asenteissa ja preferensseissä 4.Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ”villi kortti” aluekehityksen ja muuttoliikkeen kannalta
  26. 26. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×