Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun: - alue- ja paikallistalouden kehityksestä - työllisyyskehityksestä - väestökehityksestä - Laviaan liittyviä karttoja.

1. MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
IV neljännes (loka-marraskuu) 2014
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Marianne Ståhl

2. Sisältö
– Alue- ja paikallistalouden kehitys
– Työpaikka- ja työllisyyskehitys
– Väestökehitys
– Laviaan liittyviä graafeja
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen
Kuva: Jan Virtanen

3. Alue- ja paikallistalouden kehitys
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Jouni Koivukoski
Kuva: Marianne Ståhl

4.  Porin seudun bruttokansantuote asukasta kohden oli 30.159 euroa keskimäärin vuosina 2010-2012 (viimeisin
käytettävissä oleva tilastotieto vuosi 2012). Porin seudun BKT asukasta kohden oli 26 suurimman kaupungin
keskitasoa. BKTA ylitti 40 000 euron tason Helsingin, Vaasan, Rauman ja Porvoon seuduilla. Porin BKT:n
muutosprosentti (8,6 %) oli myös keskitasoa verrattuna vuosien 2005-2009 kehitykseen: kolmen seudun BKTA laski
vuosina 2010-2012 verrattuna vuosiin 2005-2009 (Salon, Porvoon ja Kouvolan).
 Kunnallisverotulot asukasta kohden olivat määrällisesti korkeimmat pääkaupunkiseudulla vuosina 2010-2012.
Espoon kunnallisverotulot olivat asukasta kohden korkeimmat (4 144 euroa per asukas). Porin kunnallisverotulot
olivat asukasta kohden laskettuna 2 909 euroa asukasta kohden. Porin kunnallisverotulot olivat asukasta
kohden hieman 26 kaupungin keskitason alapuolella, mutta nousivat kuitenkin suhteellisesti eniten 26
suurimmasta kaupungin joukossa vuosina 2010-2012 verrattuna vuosien 2005-2009 keskimääräiseen
kehitykseen.
 Taloudellinen huoltosuhde (työllisten suhde ei-työllisiin) oli optimaalisin metropolialueella, Vaasassa ja Seinäjoella.
Taloudellinen huoltosuhde oli epäedullisin Kotkassa, Joensuussa ja Kajaanissa. Porin taloudellinen huoltosuhde
oli keskimäärin 1,46 eli yhtä työllistä kohden oli 1,46 ei-työllistä vuosina 2010-2012. Porin väestöllinen
huoltosuhde (15-64-vuotiaiden osuus suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin) oli vuonna 2013 samalla
tasolla kuin koko maan keskiarvo. Väestöllinen huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä vuonna 2013. Väestöllisen
huoltosuhteen muutos on ennusteen mukaan kilpailukykyisin Vaasassa, Oulussa ja Espoossa vuosina 2013-2030
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi Porissa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden 2014
viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain
teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla tasolla vuonna 2014 kuin
vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan
vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojen vuoksi
 Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti 198 yritystä tammi-kesäkuun
aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun
yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54 yritystä.
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

5. Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina
2005-2013
BKT oli
asukasta
kohden kor-
kein Helsin-
gin, Vaasan ja
Rauman
seuduilla
Porin seudun
BKT:n muutos %
keskitasoa
suurten ja
keskisuurten
joukossa
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

6. Kunnallisverotulojen kehitys asukasta kohden
vuosina 2005-2012
Tulot määräl-
lisesti korkeim-
mat pääkaupun-
kiseudulla. Suh-
teellinen muutos
korkein Porissa ja
Rovaniemellä
Porin kun-
nallisverotettavat
tulot kasvoivat
suhteellisesti
eniten
eniten
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

7. Taloudellinen huoltosuhde* vuosina 2005-2012
Taloudellinen
huoltosuhde oli
optimaalisin Van-
taalla, Espoossa
ja Helsingissä
vuosina 2010-
2012
Taloudellinen
huoltosuhde ko-
hentui Kuopiossa,
Rovaniemellä,
Kajaanissa ja
Porissa vuosina
2010-2012
*Muuttuja kuvaa kuinka monta ei-työllistä on yhtä työllistä kohden
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

8. Väestöllinen huoltosuhde* vuonna 2013 ja 2030
Väestöllisen
huoltosuhteen
muutos vähäisin
Vaasassa, Oulus-
sa ja Espoossa
vuosina 2013-
2030
Porin
väestöllinen
huoltosuhde koko
maan keskiarvon
tasolla vuonna
2013 ja ennus-
teen mukaan
2030
*Muuttuja kuvaa kuinka monta 15-64-vuotiasta on yhtä alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta kohden
23.2.2015 KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

9. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
Porissa loka-joulukuussa 2014
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat suuria loppuvuonna 2014 osittain
teknisistä jaksotussyistä : kunnallisverojen määrä oli loka-joulukuussa matalammalla
tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisenä tarkasteluvuotena
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto

10. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa loka-
joulukuussa 2014
0,9
0,5
-1,0
2,8 2,6
1,3
-5,0
0,0
5,0
Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Pori Koko maa
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä jäi alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuoden
2014 viimeisellä neljänneksellä. Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan
vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksessa olevien erojenvuoksi
Lähde: Verohallinto23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

11. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa
(miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-
2014
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
2011/1
2011/2
2011/3
2011/4
2011/5
2011/6
2011/7
2011/8
2011/9
2011/10
2011/11
2011/12
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset
suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa
Lähde: Verohallinto23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

12. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
Aloittaneita Lopettaneita
 Porissa aloitti 349 uutta yritystä tammi-syyskuun 2014 välisenä aikana ja lopetti
198 yritystä tammi-kesäkuun aikana 2014 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten
tiedot tulevat viiveellä). Vertailukelpoinen tammi-kesäkuun yritysperustanta eli
aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +54
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten
tietokanta
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

13. Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Kuva: Toni Mailanen
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen

14. • Porissa oli keskimäärin 35 900 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Työpaikkojen määrä oli Porissa samalla tasolla
(+36) vuosina 2010-2012 kuin vuosina 2005-2009. Työpaikkojen absoluuttinen muutos oli suurin Espoossa,
Vantaalla ja Helsingissä vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen. Työpaikkojen määrä kasvoi
suhteellisesti eniten Seinäjoella, Kokkolassa ja Hyvinkäällä. Työpaikkojen määrä väheni kahdeksalla seudulla
vuosina 2010-2012 verrattuna aikaisempaan kehitykseen.
• Porissa oli keskimäärin 20 688 työpaikkaa vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin osuus oli 57,6 % kaikista
työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni Porissa noin 750 työpaikalla vuosina 2010-2012
verrattuna vuosien 2005-2009 keskiarvoon. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten
Vantaalla, Seinäjoella ja Kuopiossa. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 12 kaupungissa 26 suurimmasta
kaupungista vuosina 2010-2012. Yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat Salossa,
Kouvolassa, Lohjalla ja Kotkassa.
• Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 15 036 joulukuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyysaste 14,5 %,
joka oli viidenneksi alhaisin 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli
Pohjanmaalla (9,6 %), Uudellamaalla (11,1 %), Etelä-Pohjanmaalla (12,1 %), ja Varsinais-Suomessa (13,9 %).
• Porin työttömyysaste oli 17 % joulukuun lopussa ja vuosikeskiarvo 15,0 %. Porin työttömyysaste oli 20
suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25
suurimman kaupungin vuosikeskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella,
Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin
esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa, Joensuussa tai Rovaniemellä.
• Porissa oli 6 645 työtöntä työnhakijaa joulukuun lopussa 2014, joka oli 612 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin
joulukuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10,1 prosenttia vuodessa.
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 2 041 henkilöä joulukuun lopussa.
Pitkäaikaistyöttömien osuus oli vähän alle kolmannes (30,8 %) kaikista työttömistä. Yli 50-vuotiaita työttömiä
oli 2 269 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 1 059 henkilöä joulukuun lopussa 2014.
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

15. Työpaikkojen määrän* kehitys vuosina 2005-2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen
määrä kasvoi
suhteellisesti
eniten
Seinä-joella,
Kokko-lassa ja
Hyvin-käällä
Porissa
työpaikkojen
muutos oli juuri ja
juuri positiivinen
(+36 työpaikka-
lisäys)
Muuttuja pitää sisällään kaikkien työantajasektoreiden työpaikat (valtio, valtioenemmistöinen
osakeyhtiö, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

16. Yksityisen sektorin työpaikkojen* muutos vuosina
2005-2012
Yksityisen
sektorin työ-
paikkojen määrä
lisääntyi suhteel-
lisesti eniten
Vantaalla, Seinä-
joella ja Kuo-
piossa
Yksityisen sek-
torin työpaik-
kojen määrä
väheni Porissa
vuosina 2010-
2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
* Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikkojen kehityksen
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

17. 9,6
9,9
11,4
11,6
11,9
12,8
12,9
13,9
15,3
15,4
15,9
16,1
17
17,3
17,9
17,9
18
18,1
19,3
20,7
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
Porvoo
Espoo
Vaasa
Vantaa
Helsinki
Seinäjoki
Hämeenlinna
Kuopio
Salo
Rovaniemi
Lappeenranta
Kouvola
Pori
Turku
Oulu
Joensuu
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kotka
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa
kaupungissa joulukuussa 2014
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttö-
myysaste hie-
man suurten
kaupunkien
keskitason
yläpuolella
Työttömyysaste
alhaisin pääkau-
punkiseudulla,
Vaasassa ja Sei-
näjoella
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

18. Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna
25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014
 Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan
keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,8 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pori 25 suurinta
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

19. 5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Porin työttömyysaste % vuosikeskiarvo
Porin työttömyysaste (%) 2005-2014
(vuosikeskiarvot)
 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien
2006-2007 tasolle
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

20. Porin pitkäaikaistyöttömien määrä
kuukausittain vuosina 2011-2014
 Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on
kasvanut tasaisesti vuosina 2011-2014. Joulukuussa 2014 pitkäaikaistyöttömien
määrä ylitti ensimmäisen kerran 2000 henkilön rajan.
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
1833 1838 1823 1838 1834 1854 1896 1880 1887 1913 1948
2041
0
500
1000
1500
2000
2500
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2011 2012 2013 2014
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

21. 831
793
758 766
706
938 939
834
815 802
829
1059
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2011 2012 2013 2014
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä
kuukausittain vuosina 2011-2014
 Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät
nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ylitti
tuhannen henkilön rajan ensimmäisen kerran joulukuussa 2014.
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

22. Väestökehitys
Kuva: Toni Mailanen
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Jan Virtanen

23. • Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin
seudun väkiluku oli 136 919 henkilöä joulukuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin
tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori oli ainoa seudun kunnista, jonka väestö oli kasvu-
uralla. Porissa asui 83 521 henkilöä joulukuun lopussa 2014.
• Porin väestönlisäys oli yhteensä 31 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Väestönlisäys oli
samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä vuosineljänneksellä. Porin väestönlisäys
oli yhteensä +24 henkilöä vuonna 2014: Pori sai väestönlisäystä muuttoliikkeestä, mutta
kuolleisuus ylitti selvästi syntyvyyden.
• Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -21 henkilöä vuoden 2014
kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -164 henkilöä vuonna
2014
• Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 neljännellä
neljänneksellä. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä +25
henkilöä vuonna 2014
• Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +65 henkilöä vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä. Porin
muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä +163 henkilöä vuonna 2014.
• Poriin tulomuutti yhteensä 12 093 henkilöä ja Porista poismuutti yhteensä 11 571 henkilöä muista
kunnista vuosina 2010-2013. Suurin osa tulo- ja lähtömuutoista suuntautui Ulvilaan: Porin
kaikista tulomuuttajista 16,2 % tuli Ulvilasta ja Porin kaikista lähtömuutoista 15,4 %
suuntautui Ulvilaan. Suuria tulo- ja lähtömuuttojen muita kohdealueita olivat isot opiskelukaupungit
Tampere, Turku ja Helsinki
Väestökehityksen keskeiset nostot
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

24. -150
-100
-50
0
50
100
150
2010/IV 2011/IV 2012/IV 2013/IV 2014/IV
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain
vuosien 2010-2014 välisenä aikana
 Porin väestönlisäys oli 31 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä.
Väestönlisäys oli samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien viimeisellä neljänneksellä.
Porin väestönlisäys on yleensä huipulla vuoden kolmannella neljänneksellä.
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25. Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden
viimeisellä neljänneksellä vuosina 2010-2014
 Porin väkiluku kasvoi 31 henkilöllä viimeisellä neljänneksellä vuonna 2014.
Syntyneiden enemmyys oli tasapainoisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen,
mutta kuntien välinen nettomuutto oli ensimmäisen kerran negatiivinen vuoden 2010
jälkeen. Nettomaahanmuutto oli yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2012
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
2010 2011 2012 2013 2014
Syntyneiden enemmyys -33 -33 -58 -32 -21
Kuntien välinen nettomuutto 44 27 24 21 -13
Nettomaahanmuutto 19 29 72 38 65
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80

26. -40
-30
-20
-10
0
10
20
Porin luonnollinen väestönlisäys kuukausittain
1.1.2010-31.12.2014
 Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -361 henkilöä negatiivinen
1.1.2010-31.12.2014. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -21 henkilöä loka-
joulukuussa 2014. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen lokakuussa (-9),
marraskuussa (-2) ja joulukuussa (-10)
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

27. -60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain
1.1.2010-31.12.2014
 Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä
546 henkilöä 1.1.2010-31.12.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota
maan sisäisestä muuttoliikkeestä -13 henkilöä vuoden 2014 viimeisellä
neljänneksellä. Pori sai muuttovoittoa lokakuussa (+13), mutta muuttotappiota
marraskuussa (-23) ja joulukuussa (-1)
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

28. -5
0
5
10
15
20
25
30
35
Porin nettomaahanmuutto kuukausittain
1.1.2010-31.12.2014
 Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 814 henkilöä
1.1.2010-31.12.2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 65 henkilöä vuoden 2014
viimeisellä neljänneksellä.
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

29. Mistä* Poriin muutettiin vuosina 2010—2013?
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen
muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 – 2013.
* Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
TOP 15 TULOMUUTTO
PORIIN KUNNITTAIN
VUOSINA 2010-2013
1. Ulvila 16,2 %
2. Tampere 7,4 %
3. Turku 6,7 %
4. Helsinki 5,7 %
5. Rauma 5,1 %
6. Nakkila 3,1 %
7. Harjavalta 2,7 %
8. Luvia 2,7 %
9. Kankaanpää 2,4 %
10. Espoo 2,4 %
11. Kokemäki 2,2 %
12. Merikarvia 2,0 %
13. Pomarkku 2,0 %
14. Eura 1,7 %
15. Sastamala 1,4 %

30. Minne Porista muutettiin vuosina 2010—2013?
Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta: Kuntien välinen
muuttoliike muuton suunnan mukaan alueittain 1987 – 2013.
* Mitä suurempi tekstikoko, sitä enemmän suuntautui tulomuuttoja 2010-2013 Poriin
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
TOP 15 LÄHTÖMUUTTO
PORISTA KUNNITTAIN
VUOSINA 2010-2013
1. Ulvila 15,4 %
2. Turku 9,9 %
3. Tampere 9,3 %
4. Helsinki 8,1 %
5. Rauma 4,0 %
6. Nakkila 3,2 %
7. Luvia 3,0 %
8. Espoo 2,8 %
9. Harjavalta 2,5 %
10. Jyväskylä 1,8 %
11. Kokemäki 1,8 %
12. Vantaa 1,7 %
13. Pomarkku 1,7 %
14. Merikarvia 1,6 %
15. Kankaanpää 1,5 %

31. LAVIAAN LIITTYVIÄ GRAAFEJA
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

32. 0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
- 14
15 - 24
25 - 44
45 - 64
65 - 74
75 -
Yhteensä
Lavian väkiluku on pudonnut n. 1000 henkilöllä vuodesta 1980. Eniten on vähentynyt parhaassa työiässä
olevien 22-44 -vuotiaiden ryhmä. Sen sijaan vanhusten (yli 75-vuotiaat) määrä on kasvanut lähes koko
tarkasteluajan
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lavian väkiluku ikäryhmittäin vuosina 1980-2013

33. Lähde: Tilastokeskus
Tilastokeskuksen ruutuaineiston mukaan Lavian asutus on keskittynyt taajama-alueen
Lisäksi pääteiden varsien läheisyyteen sekä Karhijärven ympärille.
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lavian asutus taajama-alueen näkökulmasta
vuonna 2014

34. -80
-60
-40
-20
0
20
40
Luonnollinen väestönlisäys
Kuntien välinen nettomuutto
Kokonaismuutos
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Lavian luonnollinen väestönmuutos (kuolleet-syntyneet) on ollut negatiivinen 1980-luvun
alusta lähtien. Muuttoliikkeessä on tapahtunut voimakkaita vuosittaisia muutoksia.
23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lavian väestökehitys osatekijöittäin vuosina
1980-2013

35. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Lavian väestöllinen huoltosuhde 1990-2013
Väestöllinen huoltosuhde
Alle15-vuotiaiden osuus, %
15-64-vuotiaiden osuus, %
65 vuotta täyttäneiden osuus, %
Lavian väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäisten ja työikäisten määrä suhde) on pysytellyt
melko vakiona vuodesta 1990 . Koko maan osalta huoltosuhde on vuonna 1993 ollut 49,3
ja 2013 55,8. Satakunnassa vastaavina aikoina 50,2 ja 62,8. Viimeisen kolmen vuoden aikana
Lavia huoltosuhde on heikentynyt. Lähde: Tilastokeskus

36. 0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
Q
R
S
T
U
X
Maatalous muodostaa suurimman ryhmän Lavian työpaikoista. Merkittävä työllistäjä on
ollut myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä rakentamisen toimialat
Lähde: Tilastokeskus, toimialarakenne23.2.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lavian työpaikat toimialoittain

37. Kiitos!
Kuva: Kalle Aaltonen
23.2.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Anna Kyhä-Mantere