Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua

1,415 views

Published on

Esitys

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua

  1. 1. ALUEEN MUUTTOVETOVOIMA – syitä ja seurauksia! Valtiotieteen tohtori Timo Aro 25.9.2014 Asumisen foorumi, Lahti
  2. 2. Elämän kolme tärkeintä kysymystä? 1.Missä asun? 2.Mitä teen? 3.Kenen kanssa?
  3. 3. ”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -
  4. 4. 1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN VETOVOIMAAN? 2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO?
  5. 5. 1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN VETOVOIMAAN –syitä ja seurauksia
  6. 6. Alueen vetovoima perustuu viiteen kasvu- ja kilpailuetua tuottavaan tekijään Alkuetu Sijainti- tai saavutettavuusetu Demografinen etu Rakennettu eli strateginen etu Mentaalinen etu Alueen veto- voima
  7. 7. Alueen mainekuva Alueen sisäinen elinvoima Alueen ulkoinen elinvoima Alueen vetovoima on enemmän kuin osiensa summa!
  8. 8. Ulkoinen elinvoima: Isot Lahden seudun ulkoiset toimintaympäris- töön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Lahden seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
  9. 9. Muuttovetovoima?
  10. 10. Alueen vetovoima/ houkutelevuus/ kilpailukyky/ elinvoima/ Alue- ja kuntatalous- kehitys Sijainti: saavutetta- vuus, etäisyys ja tiheys Osaamis- kehitys Työpaikka- ja työllisyys- kehitys Yritys- kehitys Väestö- kehitys (muuttoveto- voioma) TKI-kehitys Muut kehitykseen vaikuttavat tekijät
  11. 11. Muuttoliike on pirullinen yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö!
  12. 12. Noin 900 000 muuttoa vuodessa
  13. 13. Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotias
  14. 14. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari Nuorista 15-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa 27 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin
  15. 15. Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle •Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita •Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä •Muuttoalttius on korkein 20-24- ja 15-19 -vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on peräti kaksinker- taistunut 1990-luvun alkuun verrattuna •Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.) muuttavat 11 kertaa useammin kuin esim. 60-64 –vuotiaat. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
  16. 16. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa
  17. 17. Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Keskimäärin vain joka kolmas kunta sai muuttovoittoa (104/320) •20 määrällisesti eniten muutto- voittoa saanutta kuntaa olivat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia: määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio ja Seinäjoki •20 määrällisesti eniten muutto- tappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maaseudun seutukeskuksia: eniten muuttotappiota saivat Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  18. 18. Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013 •Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70) •Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin 90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!) •Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaan seutukuntiin •Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista eniten muuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren ja Varkauden seudut Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  19. 19. Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
  20. 20. Kaupungistuminen ja urbaanit arvot
  21. 21. MIKSI MUUTETAAN? PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT: Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne. Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne. KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
  22. 22. ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty- vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
  23. 23. ”Paikka on aikamme keskeinen taloutta ja yhteiskuntaa jäsentävä yksikkö, jolloin paikka itsessään ratkaisee perinteisen muna-kana – ongelman, sillä paikka vetää ihmisiä työpaikkoihin ja työpaikkoja ihmisille. Yritykset siirtyvät sinne, missä on osaavia ja luovia yksilöitä eikä päinvastoin” - Richard Florida 2005 -
  24. 24. Asumisen heimot Juha Kostiaisen mukaan Yhteisö Varikko Arvo Luonto Omassa rauhassa ”Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella” ”Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa” ”Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto” ”Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen kodiksi” ”Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan panostaa” ”Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä keskustaa” ”Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella perheelle koti” ”Edullinen, rauhallinen ja kompakti” ”Keskustassa elämän keskellä ” Kartanoasujat Pesänrakentajat Sosiaaliset Urbaanit Arvoalueiden kodinrakentajat Humun keskellä Edullisesti lähiössä Esteetikot
  25. 25. SIJOI- TUS KUNTA TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2008-2011 LUOVIEN ALOJEN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2008-2011 LUOVIEN ALOJEN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI LUOVIEN ALOJEN MUUTTAJIEN OSUUS (%) TYÖLLISISTÄ SAADUSTA MUUTTOVOITOSTA 1. Helsinki 8793 2397 1,0 27,3 2. Espoo 1629 824 0,8 50,6 3. Vantaa 2396 359 0,5 15,0 4. Kirkkonummi 763 270 1,8 35,4 5. Pirkkala 803 179 2,6 22,3 6. Lempäälä 582 168 2,1 28,9 7. Nokia 659 151 1,1 22,9 8. Nurmijärvi 598 140 0,9 23,4 9. Kangasala 476 138 1,2 29,0 10. Vihti 774 137 1,2 17,7 11. Ylöjärvi 651 120 1,0 18,4 12. Tuusula 737 107 0,7 14,5 13. Sipoo 392 101 1,4 25,8 14. Porvoo 226 99 0,5 43,8 15. Lohja 358 91 0,5 25,4 16. Hämeenlinna 621 89 0,3 14,3 17. Hyvinkää 391 87 0,5 22,3 18. Kaarina 377 85 0,7 22,5 19. Lieto 452 74 1,1 16,4 20. Mäntsälä 715 69 0,9 9,7 ”Luovan luokan” työllisiksi määriteltiin Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008) toimialat J (informaatio ja viestintä) ja M (ammatillinen tieteellinen, teknillinen ja taiteellinen toiminta) Kahden valitun toimialan keskeiset ammat- tikvalifikaatiot liittyvät osaamiseen, asian- tuntijuuteen, tutkimukseen, tiedon tuotta- miseen, tiedon käsittelyyn, tiedon jakami- seen, tiedon hyödyntämiseen, ongelmien ratkaisemiseen, esittävään taiteeseen jne. ”Luovan luokan” muuttajista sai ”periaat- teessa” muuttovoittoa lähes joka toinen kunta ja joka kolmas seutukunta: määrällisesti merkittävät muuttovoitot keskittyivät kuitenkin vain kymmeneen kuntaan. Helsinki ja Helsingin seutu olivat yliedustettuja ”luovasta luokasta” muuttovoittoa saaneiden kuntien joukossa: neljä viidesosaa luovan luokan edustajien muuttovoitosta keskittyi Helsingin seudulle (!) "Luovan luokan" työllisistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2008-2011 Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus
  26. 26. LUOVIEN TOIMIALOJEN (J JA M) TYÖLLISTEN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA VUONNA 2011 Luovilla toimialoilla (J ja M) työskenteli yhteensä 267 000 työllistä vuoden 2013 lopussa eli noin joka kymmenes (11,1 %) työllisistä ”Luovan luokan” työllisten osuus oli selvästi korkein Helsingin seudulla ja muilla suurilla korkeakouluseuduilla ”Luovan luokan” työllisten osuus kaikista työllisistä ylitti kunnittain tarkasteltuna 15 %:in rajan vain neljässä kunnassa: Espoo, Kauniainen, Helsinki ja Kirkkonummi Kaupunkiseuduittain tarkasteltuna ”luovan luokan” osuus ylitti 10 %:in rajan neljällä seudulla: Helsingin, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seuduilla Lähde: Timo Aro 2014, julkaisematon käsikirjoitus
  27. 27. 2. 2010-LUVUN VETOVOIMAISET ALUEET JA LAHDEN SEUDUN POSITIO
  28. 28. Aluehierarkia de facto •Metropolialue –Metropolialue erityiskysymyksenä –Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä): Lahden seutu osana metropolialuetta ja tulevaa verkostometropolia? •Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut –Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun –Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet •Seutukaupungit –Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia –Maakuntien 2- tai 3 –keskukset •Muut kunnat –Pienet kunnat –Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
  29. 29. Lahden seudun saavutettavuus on kasvava kilpailuetu aluerakenteen muutoksessa •Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta •Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä: Lahden seutu asema muuttuu metropolialueen reuna-alueesta paremmaksi •Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen •Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
  30. 30. Lahden seutu osana Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialuetta Yhtenäinen työssäkäyntialue: •Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen •Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet •Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto- metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat •Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, •Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja •Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.) •Lahden seudun vastaus em. haasteisiin!? Lähde: Kuntaliitto
  31. 31. ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ①Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue ②Pohjanmaiden työssäkäyntialue ③Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue ④Oulun työssäkäyntialue Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
  32. 32. KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS •Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai- kutusalueelle •Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla •Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  33. 33. 22. 33. 4. 8. 8. 7. 8. 9. 59. 33. Lahden sijoitus muuttovetovoimassa 70 kaupunkiseudun joukossa vuosina 2005-2014
  34. 34. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 5000 10000 15000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari LAHTI oli 7:nneksi muuttovetovoi- maisin kunta (320) vuosina 2009-2013 20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 LAHDEN SEUTU oli 9:nneksi muuttovetovoimai- sin kaupunkiseutu (70) vuosina 2009- 2013
  35. 35. Lahden seudulle tulomuuttaneet henkilöt kaupunkiseuduittain vuosina 2007-2013 39 592 tulomuuttajaa 2007-2013: Lähtöseutu: 100 hlöä kohden Helsingin 39,2 Tampereen 6,6 Kouvolan 6,1 Hämeenlinnan 4,4 Jyväskylän 4,2 Mikkelin 3,9 Turun 3,0 Lappeenrannan 2,7 Porvoon 2,5 Kouvolan 2,4 LAHDEN SEUTU
  36. 36. Alle 25-vuotiaita: 41,2 % 25-34 v.: 24 % 35-44 v: 11,9 % 45-54 v.: 8,4 % 55-64 v.: 9,6 % 65-74 v.: 4,1 % Yli 75 v.: 0,9 % Lahden seudulle Helsingin seudulta tulomuuttaneiden ikärakenne vuosina 2007-2013 (n=15 515 hlöä)
  37. 37. LAHDEN SEUDUN TULOMUUTTOVIRRAT ”Normimuuttajat”  päästään kiinni tulomuuttajien mää- rällisellä ja laadullisella profiloinnilla Paluumuuttajat  henkilökohtaiset siteet Lahden seudulle, joihin päästään kiinni sekä kyselyiden että syntymäpaikan määrittelyn jälkeen Potentiaaliset muuttajat ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka ovat jollain tavoin ilmaisseet halunsa muuttaa Lahden seudulle  ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka voivat muuttaa Lahden seudulle, mutta eivät itse vielä tiedosta sitä =Paikkojen välinen kilpailu ja paikan laatu ratkaisee muuttovalinnan. Lahden seutu kilpailee ensisijaisesti metropolialueen kehyskuntien ja vaikutusalueen reunoilla olevien vanhojen kaupunkien kanssa: Porvoo, Kotka, Hämeenlinna ja Lohja
  38. 38. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS 100 km 50 km 50 km 50 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2- keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  39. 39. ”Alueen pitää panostaa telttojen eikä palatsien hankkimiseen. Teltan voi ottaa kainaloon ja jatkaa matkaa, mutta palatsin kanssa jää helposti paikalleen. Ketterän alueen pitää välttää kaikin tavoin liiallista konsensusta, tyytyväisyyttä, yltäkylläisyyttä, johdonmukaista ja insinöörimäistä rationaalisuutta” - Mukaillen Hedberg ym. -
  40. 40. ”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
  41. 41. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×