Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

2,522 views

Published on

Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

  1. 1. UUDET MAAKUNNAT VÄESTÖN SIJAINNIN JA SAAVUTETTAVUUDEN PERUSTEELLA Miltä uudet maakunnat näyttäisivät, jos ne perustettaisiin optimaalisesti väestön sijainnin ja saavutettavuuden perusteella 1.1.2020 Valtiotieteen tohtori Timo Aro & tohtorikoulutettava HTM Timo Widbom Heinäkuu 2017
  2. 2. NYKYINEN JA VAIHTOEHTOINEN MALLI 1. Hallituksen lähtökohta: Uudet maakun- nat perustetaan 1.1.2020 nykyiseen ole- massa olevaan hallinnolliseen maakunta- jakoon perustuen (18 maakuntaa) 2. Vaihtoehtoinen lähtökohta: Uudet maa- kunnat perustettaisiin hallinnollisen alue- jaon sijaan ”puhtaalta pöydältä” tietoon perustuen eli aluerakenteen optimointi suhteessa väestön alueelliseen sijaintiin, saavutettavuuteen ja tulevaisuuden kan- nalta kestävän aluerakenteen ehdoilla, jolloin lopputuloksena saadaan esimerkik- si optimaalisimmat 12 ja 7 aluetta uusilla ”maakuntarajoilla”.
  3. 3. 1. NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVA HALLINNOLLINEN MALLI
  4. 4. Nykyinen 18 maakuntaan perustuva malli Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017
  5. 5. MAAKUNTA VÄKILUKU 2016 OSUUS (%) KOKO MAAN VÄKILU- VUSTA 2016 UUSIMAA 1 638 293 29,77 PIRKANMAA 509 356 9,26 VARSINAIS-SUOMI 475 543 8,64 POHJOIS-POHJANMAA 411 150 7,47 KESKI-SUOMI 276 196 5,02 POHJOIS-SAVO 247 776 4,50 SATAKUNTA 221 740 4,03 PÄIJÄT-HÄME 201 685 3,66 ETELÄ-POHJANMAA 191 860 3,49 POHJANMAA 181 441 3,30 LAPPI 180 207 3,27 KYMENLAAKSO 177 659 3,23 KANTA-HÄME 173 781 3,16 POHJOIS-KARJALA 164 085 2,98 ETELÄ-SAVO 148 975 2,71 ETELÄ-KARJALA 130 506 2,37 KAINUU 74 803 1,36 KESKI-POHJANMAA 69 027 1,25 AHVENANMAA 29 214 0,53 KOKO MAA 5 503 297 100,0 NYKYINEN 18 MAAKUNTAAN PERUSTUVAN MALLIN ALUEET JA ASUKASLUVUT Lähde: Tilastokeskus, väestö
  6. 6. 2. VAIHTOEHTOINEN 12 JA 7 ALUEESEEN PERUSTUVA DYNAAMINEN JA TOIMINNALLINEN MALLI
  7. 7. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN 1. TAVOITE: Aluerakenteen optimointi suhteessa väestöön ja saavutettavuuteen. Loppu- tuloksena saadaan väestön alueellisen sijainnin ja saavutettavuuden kannalta optimaalisim- mat alueet. Analyysin lopputuloksena muodostuu 12 ja 7 optimaalisinta aluetta uusilla ”maakuntarajoilla”, jos lähdettäisiin liikkeelle ns. puhtaalta pöydältä ilman minkäänlaisia nykyisiä hallinnollisia rajoja ja rakenteita 2. LÄHTÖKOHTA: Lähtökohdaksi otettiin asukkaiden asuinpaikan sijainti ja saavutettavuus päätieverkostoa pitkin ”puhtaalta pöydältä”. Asukkaiden asuinpaikan sijainnin määrittelyssä koko Suomi jaettiin paikkatietoon perustuvan ruututieto-kannan avulla 5x5 km ruutuihin. Näin saatiin yhteensä 10 000 kysyntäpistettä eli sellaisia 5x5 km ruutuja, joissa asui asuk- kaita. Kysyntäpisteet käsittivät käytännössä lähes koko Suomen maapinta-alan. Saavutet- tavuuden määrittelyssä perustana oli Suomen päätieverkosto, jonka avulla luotiin 700 vaih- toehtoista sijaintipistettä 20 kilometrin välein. Data Tilastokeskuksen avoimeen dataan perustuva 5x5 km ruutuaineisto sekä ESRI Finland Oy:n Suomen Tie- ja katuverkko-aineisto 3. KYSYNTÄ- JA SIJAINTIPISTEIDEN MUODOSTAMINEN: Aluksi luotiin 10 000 asukkaiden sijoittumiseen perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 sijaintiin perustuvaa sijaintipis- tettä. Laskentamallin avulla luotiin 12 ja 7 ”optimaalista” aluetta (=maakuntaa). Jokaisella muodostuneella alueella on verkoston optimaalisin keskittymä/pääpaikka, joka on kaikkein tehokkain kulkukustannuskertymällä (tie- ja katuverkostoon perustuva matkaetäisyys saavutettavuudella) mitattuna ja väestömäärällä painotettuna. Keskittymän / pääpaikan ympärille muodostuu asiointi- tai vaikutusalue, jonka sisällä saavutettavuus on asukkaiden näkökulmasta optimaalisin ko. pääkeskuksiin (viuhkaviivat kuvaavat tätä). 4. OPTIMAALISIN ALUEJAKO KARTAKSI: Datan perusteella tehtiin kartat, jotka kuvaavat optimaalisinta aluejakoa verkoston pääpaikan ja sen ympärille muodostuvan asiointi- ja vaikutusalueen osalta, jos aluejako perustuisi asukkaiden todelliseen sijainti- paikkaan ja saavutettavuuteen/toiminnallisuuteen olemassa olevien hallinnollisten rajojen sijaan. Karttojen valkoiset rajat kuvaavat nykyisten maakuntien hallinnollisia rajoja ja punai- set rajat optimaalisinta aluejakoa asukasmäärä eri ruuduissa ja saavutettavuus lähimpään keskukseen huomioiden. Pallopiste kuvaa kyseisen alueen optimaalisinta pääpaikkaa / kes- kusta. Viuhkat kuvaavat mikä on optimaalisin asiointisuunta jokaisesta 5x5 km tilastoruudus- ta käsin suhteessa pääpaikkaan 5. METODI: Mallin metodina oli paikkatietoanalyysien yhteydessä käytetty niin sanottu varastomalliratkaisu. Analyysimallissa haetaan sellaista verkostoa ja sen väestöllä painotettua verkoston keskipistettä, joka olisi mahdollisimman optimaalisesti sijoittanut kaikkien 5x5 km tilastoruutujen asukkaat joko 12 tai 7 alueelle. Kaikki asukkaat on oletettu potentiaalisiksi kysyntäpisteiksi eli esim. ikää tms. ei ole painotettu.
  8. 8. ALKUTILANNE 10 000 KYSYNTÄPISTEEN JA 700 SIJAINTIPISTEEN MUODOSTAMI- SEN JÄLKEEN Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017  PUNAISET RUUDUT KUVAA- VAT 5X5 KM TILASTORUUTU- JA, JOISSA ASUU VAKITUISESTI IHMISIÄ. TILASTORUUTUJA ON YHTEENSÄ 10 000  SINISET PALLOT KUVAAVAT SAAVUTETTAVUUDEN MÄÄ- RITTELYN PERUSTANA OLLEITA 700 PÄÄTIEVERKOSTON VAR- RELLA OLEVAA SIJAINTIPISTET- TÄ
  9. 9. 12 alueen malli ja pääpaikat Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017  Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisiä hallinnollisia rajoja  Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 12 alueen uusia rajoja  Vihreät pallot kuvaavat jokaisen alueen pää- paikkoja, jotka ovat väestön kannalta parhaiten saavutettavissa  Viuhkat kuvaavat väestön allokoitumista jokai- sesta tilastoruudusta johonkin pääpaikkaan
  10. 10. VAIHTOEHTOINEN 12 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT • Uudet alueet nimetty jokaisen 12 alueen optimaalisen pääpaikan mukaan: osa alueista sisältää useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden väkiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lisäksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu väkiluku ei ole täysin eksakti koko maan todellisen väkiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysyntäpisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista jää kysyntäpisteiden ulkopuolelle tai väliin UUSI ALUE* VÄKILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN VÄKILU- VUSTA 2015 Uusi ”Helsingin alue” 1 414 368 28,1 Uusi ”Tampereen alue” 590 118 11,7 Uusi ”Kouvolan alue” 525 317 10,4 Uusi ”Turun alue” 470 388 9,3 Uusi ”Kuopion alue” 331 037 6,5 Uusi ”Oulun alue” 316 023 6,3 Uusi ”Jyväskylän alue” 313 780 6,2 Uusi ”Vaasan alue” 294 976 5,9 Uusi ”Porin alue” 218 511 4,3 Uusi ”Kokkolan alue” 205 035 4,1 Uusi ”Joensuun alue” 199 892 4,0 Uusi ”Rovaniemen alue” 158 730 3,1
  11. 11. 7 alueen malli ja pääpaikat Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MLL 2017, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017  Kartan valkoiset viivat kuvaavat maakuntien nykyisiä hallinnollisia rajoja  Kartan punaiset viivat kuvaavat optimoitujen 7 alueen uusia rajoja  Vihreät pallot kuvaavat jokaisen alueen pääpaikkoja, jotka ovat väestön kannalta parhaiten saavutettavissa  Viuhkat kuvaavat väestön allokoitumista jokaisesta tilastoruudusta johonkin pääpaikkaan
  12. 12. VAIHTOEHTOINEN 7 ALUEESEEN PERUSTUVA MALLI JA ASUKASLUVUT UUSI ALUE* VÄKILUKU 2015** OSUUS (%) KOKO MAAN VÄKILU- VUSTA 2015 Uusi ”Helsingin alue” 1 630 479 30,7 Uusi ”Tampereen alue” 907 736 17,1 Uusi ”Kuopion alue” 617 311 11,6 Uusi ”Kouvolan alue” 589 096 11,1 Uusi ”Oulun alue” 566 365 10,7 Uusi ”Turun alue” 536 776 10,1 Uusi ”Seinäjoen alue” 463 389 8,7 • Uudet alueet nimetty jokaisen 7 alueen optimaalisen pääpaikan mukaan: osa alueista sisältää useamman nykyisen maakunnan alueen tai osia muista maakunnista ** Alueiden väkiluku on suuntaa-antava. Alueiden asukasluvusta puuttuvat Ahvenanmaa ja osa saaristo- alueista. Lisäksi kaikkien alueiden yhteenlaskettu väkiluku ei ole täysin eksakti koko maan todellisen väkiluvun kanssa, koska alueiden muodostaminen on tapahtunut laskennallisesti 10 000 kysyntäpisteiden mukaan ja osa tilastoruuduista jää kysyntäpisteiden ulkopuolelle tai väliin
  13. 13. KESKEISIÄ NOSTOJA 1. Uudet maakunnat perustetaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2020 nykyiseen hallinnollisen maakuntajaon mukaisesti: aluejako perustuu olemassa olevaan aluejakoon ja menneeseen kehityksen perustuvaan aluerakenteeseen eikä vaihtoehtoisia malleja ole tarkasteltu 2. Uudet maakunnat olisi voitu vaihtoehtoisesti perustaa aidosti ”puhtaalta pöy- dältä” alue- ja väestörakenteeseen liittyvän tiedon perusteella, jossa huomioidaan asukkaiden sijainti ja määrä eri alueilla, liikenneverkostoon perustuva saavutetta- vuus ja tulevaisuuden aluerakenteen ehdoilla. Vaihtoehtoinen analyysi toteu- tettiin muodostamalla asukaslukuun ja saavuttavuuteen perustuvat kysyntäpis- teet (10 000 pistettä) ja sijaintipisteet (700 pistettä). Perustana oli maapinta-alan jakaminen 5x5 km tilastoruutuihin. Metodina käytettiin paikkatietoanalyyseissä tyypillistä varastomalliratkaisua. 3. Vaihtoehtoisessa 12 alueen mallissa Varsinais-Suomi, Satakunta ja Lappi olisivat alueeltaan lähellä nykyisiä maakuntia. Uusimaa laajenisi hieman nykyisen Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen puolelle. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sekä Pir- kanmaa ja Kanta-Häme muodostaisivat yhtenäisen alueen. Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueet laajenisivat Etelä-Pohjanmaan kustannuksella. Etelä-Savon alue repeytyisi neljälle maakunnalle. Suurin muutos liittyisi nykyiseen Päijät- Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan, jotka muodostaisivat uuden yhtenäisen alueen. Uusien alueiden optimaaliset pääpaikat saavutettavuuden mukaan ovat nykyisiä keskuskaupunkeja. Kouvolan nousisi saavutettavuuden ansiosta yhden alueen pääpaikaksi. 4. Vaihtoehtoinen 7 alueen malli muistuttaisi hyvin paljon nykyisiä yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuneita yhteistyöalueita (ERVA). Uusimaa olisi lähellä nykyistä kokoaan, mutta Riihimäen seutu kuuluisi alueeseen. Varsinais- Suomi olisi myös lähellä nykyistä, mutta Rauman seutu kuuluisi alueeseen. Pirkanmaa laajenisi kolmeen suuntaan: Porin seutu Satakunnasta, Kanta-Hämeen pohjoisosat ja Keski-Suomen eteläosat kuuluisivat alueeseen. Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa muodostaisivat yhtenäisen alueen, jonka pääpaikka olisi saavutettavuuden kannalta Seinäjoki. Uusi Pohjanmaa nappaisi myös nykyisen Keski-Suomen läntiset osat. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostaisivat yhtenäisen alueen, johon tulisi myös eteläosat nykyisestä Kainuusta sekä osia Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuun pohjoisosat muodostaisivat yhtenäisen alueen. Päijät-Häme, Kymen- laakso, Etelä-Karjala ja puolet Etelä-Savosta muodostaisivat yhtenäisen alueen, jonka keskuspaikka olisi Kouvola. 7 alueen mallissa uudet alueet olisivat kooltaan Uuttamaata lukuun ottamatta 450 000-900 000 asukkaan kokoisia eli varsin optimaalisia
  14. 14. Lisätietoja: VTT Timo Aro timokaro@gmail.com ja timo.aro@pori.fi 045 657 7890 HTM, tohtorikoulutettava Timo Widbom timo.widbom@pori.fi 044 701 1116

×