Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016

1. DEMOGRAFINEN KEHITYS NYT JA
LÄHITULEVAISUUDESSA
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Liikenne- ja viestintäministeriö, 19.12.2016

2. Alue- ja väestörakenteen
ISOT muutostrendit
1.Kaupungistuminen Kaupungistumiset
2.Keskittyminen versis hajauttaminen
3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti)
5.Demografinen muutos (väestö- ja ikärakenne)
6.Polarisoituminen, eriytyminen

3. SISÄLTÖ
1.Demografinen
kehitys 2010-luvulla
2.Demografinen
kehitys 2030-luvulle?

4. 1. Demografinen kehitys 2010-luvulla

5.  Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen
ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen
määrä 93,3 %.
 500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8
miljoonaa asukasta eli lähes 9/10 koko maan
asukkaasta (88,3 %).
 Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun
alapuolella.
 Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla:
valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja
lounasta
VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN
TILASTORUUDUISSA 2015
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

6. VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN
SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015
 Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka
kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
 Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin
etäisyydellä Helsingistä
 Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyydellä
Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä
vuosina 1990-2015
 Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan
Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

7. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250
METRIN RUUDUISSA
 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15 vuotiaat) ja
eläkeläisten (yli 64 vuotiaat) osuutta suhteessa työikäiseen
väestöön (15-64 -vuotiaat)
 Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut
yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!
 Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1
vuoden 2014 lopussa: huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin
43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Huoltosuhde oli alhaisin
Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja
Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1),
Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna
2014
 Nykykuntarakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen
huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

8. VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2016*
29,5%
Luonnollinen
väestönlisäys
70,5%
Nettosiirto-
laisuus
148 747
Koko maan
väestönlisäys
2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto;
Analyysi: Timo Aro 2016
* Syyskuun lopun tilanne 2016

9. Vuonna 2015 syntyi vähemmän lapsia kuin
kertaakaan vuoden 1868 jälkeen!
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
1751
1757
1763
1769
1775
1781
1787
1793
1799
1805
1811
1817
1823
1829
1835
1841
1847
1853
1859
1865
1871
1877
1883
1889
1895
1901
1907
1913
1919
1925
1931
1937
1943
1949
1955
1961
1967
1973
1979
1985
1991
1997
2003
2009
2015
henkeä
Lähde: Tilastokeskus

10. SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ
KUNNITTAIN VUONNA 2015
 Graafissa on tarkasteltu elävänä syntyneiden
määrää kunnittain vuonna 2015
 Alueelliset erot ovat suuria syntyneiden määrässä
 Noin joka toisessa kunnassa (152) syntyi alle 50
lasta vuodessa
 Noin joka kolmannessa (88) kunnassa syntyi alle
25 lasta vuodessa
 Alle 10 lasta vuodessa syntyi yhteensä 25
kunnassa
Syntyneiden määrä
kunnittain vuonna 2015
Yli 50 lasta/vuosi ( 161 kuntaa)
25-49 lasta/vuosi (64 kuntaa)
Alle 25 lasta/vuosi (88 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

11. Helsingissä syntyi vuonna 2015 yhtä paljon lapsia
kuin yhteensä 206 (313) muussa kunnassa
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Helsinki 206 kuntaa
Helsingissä syntyi
7016 lasta vuonna
2015
Helsingin lukumäärä
vastaa 206 kunnan
lasten yhteismäärää
Koko maassa syntyi yhteensä
55 742 lasta vuonna 2015
Helsingissä syntyi
enemmän lapsia kuin
kertaakaan vuoden
1970 jälkeen
Joka kolmannessa
kunnassa (108) syntyi
alle 30 lasta
Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Analyysi: Timo Aro 2016

12. Kuntien välinen
nettomuutto
2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan-
muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen
väestönlisäys
2010-2015
Syntyneiden
enemmyys
Syntyneiden
vähemmyys
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa
- 212 kuntaa
+ 72 kuntaa
- 241 kuntaa
+ 304 kuntaa
- 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495

13. SEUTUKUNTIEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2016
 Kartta kuvaa kaikkien 70 kaupunkiseudun
nettomuuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana:
luvut sisältävät kuntien välisen nettomuuton ja
nettomaahanmuuton yhteismäärän
 Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten
alueiden lisäksi sekä liikenneväylät että tiede- ja
ammattikorkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikat
 Muuttovoittoa sai 26 seutua ja muuttotappioista kärsi
yhteensä 44 seutua vuosien 2010-2016 välisenä
aikana
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016

14. 0
30000
60000
90000
120000
150000
180000
210000
240000
270000
300000
330000
360000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Koko maa 14 suurinta seutua
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA
SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015
 Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin
suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä
henkilöitä. Graafissa verrataan muun
kielisten määrän kehitystä koko maassa ja
14 suurimmalla kaupunkiseudulla
 Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000
vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä
 Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000
vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä.
Vieraskielisten määrä peräti 13 kertaistui
vuosina 1990-2015
 14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6
% kaikista vieraskielisistä vuonna 2015
0,5 %
(1990)
1,9 %
(2000)
4,2 %
(2010)
6,0 %
(2015)
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

15. 2. Demografinen kehitys 2030-luvulle

16.  Väestö kasvaa ennusteen mukaan joka
kolmannessa kunnassa (111) vuosina
2015-2030
 Väestö kasvaa eniten Helsingin laajalla
metropolialueella, Helsingin ja Tampereen
välisen kasvukäytävän vaikutusalueella,
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-
Suomessa, Pohjanmaiden
rannikkoalueella ja osassa Lappia
 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat ensisijaisesti
keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa
Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen
suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla
VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN
VUOSINA 2015-2030
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578
Espoo +49 341
Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281

17. ALLE 20-VUOTIAIDEN
MUUTOS % KUNNITTAIN
VUOSINA 2015-2035
Kasvua (52) Supistumista (261)
> 10 % < 10 % > -10 % > -10 %
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja data: Timo Aro 2016
Alle 20-vuotiaiden osuus kasvaa suhteellisesti eniten
Alle 20-vuotiaiden osuus vähenee suhteellisesti eniten
17,2
16,5
16,4
14,2
12,6
12,1
11,4
10,5
10,5
10,4
9,5
9,0
8,9
8,0
7,3
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0
Luoto
Helsinki
Enontekiö
Ylivieska
Tampere
Lempäälä
Kittilä
Espoo
Vöyri
Pirkkala
Seinäjoki
Vaasa
Kauniainen
Mustasaari
Uurainen
-33,6
-34,5
-34,8
-35,0
-35,4
-35,5
-35,7
-36,4
-37,4
-38,2
-38,8
-39,5
-43,6
-45,6
-50,0 -45,0 -40,0 -35,0 -30,0 -25,0 -20,0
Kuhmo
Kaskinen
Rautjärvi
Juva
Heinävesi
Tervo
Hyrynsalmi
Paltamo
Suomussalmi
Kivijärvi
Kuhmoinen
Multia
Puumala
Juuka
2. Helsinki +16,5 %
8. Espoo +10,5 %
Vantaa +6,9 %

18. Alle 6,0 %
6 - 8,9 %
9 - 11,9 %
12 - 14,9 %
15 - 17,9 %
Yli 18,0 %
Yli 75-vuotiaan väestön osuus (%)
kunnittain vuonna 2015 ja 2030
nykykuntarakenteella (1.1.2016)
VUONNA 2030
Min: 6,8 % Liminka
Max: 31,4% Kuhmoinen
Med: 18,0 % Pomarkku
2030YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ
2015
VUONNA 2015
Min: 3,8 % Liminka
Max: 20,9 % Luhanka
Med: 11,2 % Pietarsaari
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

19. YLI 75-VUOTIAAN VÄESTÖN MUUTOS %
KUNNITTAIN 2015-2030
 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan noin
319 400 henkilöllä (66,2 %) koko maassa vuo-sina
2015-2030
 Alueelliset erot ovat suuria kuntien välillä: muutos on
suurin suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa niiden
varsin alhaisen lähtötason vuoksi. Yli 75-vuotias väestö
kasvaa yli 100 % yhteensä 30 kunnassa vuosina
2015-2030: osuus kasvaa Manner-Suomen kunnista eniten
Pirkkalassa (160,5 %), Siuntiossa (158,0 %), Kempeleessä
(157,7 %), Kirkkonummella (157,3 %) ja Järvenpäässä
(142,2 %).
 Osa harvaanasutuista, pienistä ja pitkien etäisyyksien
reuna-alueilla olevista kunnista on käynyt läpi jo
aikai-semmin väestö- ja ikärakennemuutoksen: ýli
75-vuotiai-den osuus kasvaa vähiten Luhangalla (5,0 %),
Rautavaaralla (5,0 %), Pomarkussa (9,0 %) ja
Punkalaitumella (12,0 %)
Yli 75-vuotiaan väestön
muutos % vuosina 2015-2030
Alle 20,0 %
20,0 – 39,9 %
40,0 – 59,9 %
60,0 – 79,9 %
80,0 – 99,9 %
Yli 100 %
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

20. Työikäisten
määrä on
vähentynyt
joka vuosi
vuodesta 2010
lähtien!

21.  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49
kunnassa vuosina 2015-2030 eli alle joka
kuudennessa kunnassa
 Työikäisen väestön määrä kasvaa
ensi-sijaisesti vain suurimmilla
kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja
Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja
pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
 Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti
eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18
919) ja Vantaalla (9 868) sekä
suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %),
Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN
KEHITYS 2015-2030
Työikäisen (22-62 v.) väestön
muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

23. Muutoksen kaksi armotonta mittaria…
1. Väestöllinen huoltosuhde =
työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja
eläkeläisiin tai 15-64 –vuotiaiden
määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja
yli 65-vuotiaisiin
2. Taloudellinen huoltosuhde =
työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin
(lapset, eläkeläiset, opiskelijat,
työttömät, työvoiman ulkopuolella
olevat jne.)

24. Taloudellinen
huoltosuhde
2015
Taloudellinen huoltosuhde eli
ei-työllisten määrä suhteessa
työllisiin vuonna 2015
Alle 1,30 (51 kuntaa)
1,30-1,49 (64 kuntaa)
1,50-1,74 ( 83 kuntaa)
1,75-1,90 (43 kuntaa)
Yli 1,90 (72 kuntaa)
Min: 0,86 Jomala
Max: 2,45 Kivijärvi
Med: 1,62 Keminmaa
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Kartta ja data: Timo Aro 2016

25. Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä
Eläköityminen
lisääntyy,
työikäisten määrä
vähenee
Hoivatarve
kasvaa
2010 203020202000
Talous
kiristyy
199019801970
Hyvinvointiyhteiskunnan
rakentamisvaiheessa oli
hyvin edullinen huoltosuhde
70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
50
60
70
80
2040
60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti
vuosi
indeksi
50
60
70
80
indeksi
40 40
00
Nousu on alkanut ja se
kestää noin 20 vuotta!
Lähde: Arto Koski 2013

26. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten
(0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä
suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna
2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9
65-74,9
75-84,9
85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Maksimi
Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9
4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Maksimi
Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan

27. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan
kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

28. TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ
KUNTA- JA HALLINTORAJOJA
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min