Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

2,533 views

Published on

Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.

Published in: Data & Analytics

Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

  1. 1. KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu
  2. 2. http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/ Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta? Hyvä vai huono erottautumis- tekijä? Jättääkö positii- visen vai nega- tiivisen jäljen? Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?
  3. 3. Aluetalous- dynamiikka Työllisyys- dynamiikka Osaamis- dynamiikka Yritys- dynamiikka Vetovoima- dynamiikka Muu dynamiikka Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Alueen sisäinen elinvoima Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä… Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät
  4. 4. Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen vetovoimasta?  Alue voi olla vetovoimainen, houkutte- leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti- aalinen jne. useasta eri näkökulmasta  Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella koko-naisuutena tai yksittäisten osate- kijöiden näkökulmasta:  muuttajien,  potentiaalisten muuttajien,  paluumuuttajien,  matkailijoiden ja kävijöiden,  yrittäjien ja yritysten,  sijaintipäätösten  pääoman ja  investointien näkökulmasta
  5. 5. Alueen vetovoimatekijät 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT 2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT 5. IDENTITEETTITEKIJÄT 6. VILLIT KORTIT?
  6. 6. 1.KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT  Jokaisen alueen menestyminen tai menes- tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on mitattavissa.  Kovat vetovoimatekijät liittyvät:  Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri- tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei- nopolitiikan ilmastoon jne.  Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli- suuksiin  Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor- keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi- ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät  Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot  Alueelle kohdistuviin investointeihin  Kaupungin kokoon.
  7. 7. Maakuntaraja 18 985 - 25 000 25 001 - 30 000 30 001 - 35 000 35 001 - 72 443 Euroa/asukas käyvin hinnoin BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2013 72443 50550 42895 41600 38961 37484 37464 37053 36206 35995 35990 35704 35480 35390 35071 30000 40000 50000 60000 70000 80000 1. Mariehamns 2. Helsingin 3. Rauman 4. Vaasan 5. Tunturi-Lapin 6. Turun 7. Tampereen 8. Pietarsaaren 9. Porvoon 10. Oulun 11. Lappeenrannan 12. Pohjois-Lapin 13. Kokkolan 14. Kemi-Tornion 15. Jämsän Lähde: Tilastokeskus, kansantalous
  8. 8.  Koko maassa katosi noin 68 400 työ- paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana  Yksityinen sektori menetti noin -41 000 työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana  Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla kolmen vuoden ajanjakson aikana  Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain 10 seudulla 70:stä  Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582), Oulun (+344), Ålands landbygds (+219) ja Pietarsaaren seuduilla (+209) Yksityisen sektorin työ- paikkakehitys (muutos%) 2012-2014 Kasvua 10 seutua Laskua 60 seutua YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK- KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
  9. 9. VÄESTÖN MUUTOS (%) KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015 Muutos (%) -30,5 - -15,0 -14,9 - 0,0 0,1 - 10,0 10,1 - 73,5 Maakuntaraja 73,3 48,5 39,7 38 36 34,9 31,2 30,2 29,4 28,7 27,4 26,6 26,5 25,6 25,2 25 24,4 24,1 23,4 23,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1. Liminka 2. Pirkkala 3. Jomala 4. Lempäälä 5. Kempele 6. Tyrnävä 7. Vesilahti 8. Kirkkonummi 9. Ylöjärvi 10. Kontiolahti 11. Siuntio 12. Nurmijärvi 13. Espoo 14. Lemland 15. Luoto 16. Masku 17. Mäntsälä 18. Pornainen 19. Oulu 20. Nokia Lähde: Tilastokeskus, väestö
  10. 10. MUUTTOVETOVOIMA 2010- LUVULLA  Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut- tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes- tökehitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin  Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka- sautuivat sinisellä värillä olevaan vii- dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa  Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy- vää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa  Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun- taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1- 11 positiivista muuttujaa) 9-11 positiivista arvoa ( 57) 6-8 positiivista arvoa (75) 1-5 positiivista arvoa (181) Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
  11. 11. 10,3 - 17,0 17,1 - 21,0 21,1 - 25,0 25,1 - 57,1 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Maakuntaraja KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014 57,1 45,2 40,1 39,7 38,8 35,8 35,7 35,2 35,2 34,9 34,8 34,8 34,6 34,5 34,2 33,9 33,7 33,4 32,9 32,9 20 25 30 35 40 45 50 55 60 1. Kauniainen 2. Espoo 3. Helsinki 4. Pirkkala 5. Kirkkonummi 6. Muurame 7. Kaarina 8. Lempäälä 9. Oulu 10. Tampere 11. Sipoo 11. Jyväskylä 13. Mustasaari 14. Kempele 15. Siuntio 16. Vaasa 17. Liminka 18. Kangasala 19. Naantali 19. Tuusula Lähde: Tilastokeskus, koulutus
  12. 12. 2. SIJAINTITEKIJÄT  Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol- mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta korostuvat.  Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken- nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii- kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku- tuksille  Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta- vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät.  Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis- paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi- tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa  Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau- pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan- takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle
  13. 13. Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman hallinnollisia rajoja? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Moottoritie Rataverkko
  14. 14. 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT  Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto- voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto- voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .  Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:  Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun- nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu- teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.  Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau- punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei- hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin  Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis- puistot jne.  Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma- ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima- kohteet tai maamerkit  Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa- ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto- lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.
  15. 15. Case Pori ja tapahtumat keihäänkärkenä
  16. 16. Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577
  17. 17. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Asenteet ja ennakkoluulot 2. Arvot ja arvostukset 3. Uskomukset ja legendat 4. Tiedot 5. Havainnot 6. Kokemukset 1-3 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 4-6 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Poriin liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  18. 18. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Kokemukset 2. Havainnot 3. Tiedot 4. Asenteet ja ennakkoluulot 5. Arvot ja arvostukset 6. Uskomukset ja legendat 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Poriin liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  19. 19. TAPAHTUMIEN PORI 2025! Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja mahdollisuuksia. Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita (rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen, koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien mahdollistaja. Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.
  20. 20. Noin 60 000 lippua vuodessa
  21. 21. Noin 10 000- 15 000 lasta vuodessa
  22. 22. K.E. Klint / Satakunnan Museo
  23. 23. Noin 63 000 kävijää vuodessa
  24. 24. Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa
  25. 25. 4. MAINETEKIJÄT  Identiteetti  Imago  Mieli- tai mainekuva
  26. 26. Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) 35 28 26 25 23 23 19 18 18 18 17 17 13 13 13 12 12 12 11 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
  27. 27. Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%) 20 25 26 31 31 32 32 32 33 33 33 35 38 38 38 38 39 39 47 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
  28. 28. Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
  29. 29. Jokaisella paikalla pitää olla jokin vastavoima…
  30. 30. 5. IDENTITEETTITEKIJÄT  Henkilökohtaiset siteet, syyt ja kytkökset joko seutuun tai ihmi- siin  Kotiseutu tai lähellä kotiseutua, syntymäpaikka, henkinen koti- paikka, opiskelupaikka  Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta- vat lähellä, puolison asuinpaikka  Muut alueeseen sitovat verkostot  Vahva yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne
  31. 31. 6. Villit kortit?
  32. 32. 1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa ja perusta vahva 2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat, saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa 3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä tärkeämpään asemaan 4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai huono, kunhan se herättää jotain tunteita 5. Identiteettitekijät korostuvat 6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä Summa summarum vetovoimaisen alueen tunnusmerkit
  33. 33. Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos! Lisätietoja

×