Esitys Etelä-Pohjanmaan seutujen ja kuntien väestökehityksestä osatekijöittäin vuosina 2000-2015 ja tulevaisuuden mahdollisuudet

1. TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN
VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
4.4.2016
Seinäjoki

3. Sisältö
3
1.Yleistä väestönkehityk-
sestä ja muuttoliikkeestä
2010-luvun Suomessa
2.Tilannekuva Etelä-Pohjan-
maan väestökehityksestä
3.Mahdollisuudet?

4. 1.
Yleistä väestönkehityksestä ja
muuttoliikkeestä 2010-luvun
Suomessa

5. Aluerakenteen isot muutosvoimat
Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys
Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, ”kuplat”
1. 2. 3.
4. 5. 6.

6. 6
Kaikki toimintaympäristön
isot muutokset vaikuttavat
aluerakenteeseen
pikemmin keskittävästi
kuin tasoittavasti!

7. Luonnollinen
väestönlisäys
Nettomaahan-
muutto
Kuntien
välinen
muuttoliike
Väestönkehityksen osatekijät
 Väestönkehityksen osatekijät:
 Luonnollinen väestönlisäys
(syntyvyys-kuolleisuus)
 Kuntien välinen nettomuutto
(tulomuutto-lähtömuutto)
 Nettomaahanmuutto
(maahanmuutto-maastamuutto)
 Suomen väkiluku kasvoi yhteensä
noin 133 000 henkilöllä vuosina
2010-2015
 Josta nettomaahanmuuton osuus
67,4 % ja
 luonnollisen väestönlisäyksen
osuus 32,6 %
 Historiallinen käänne:
 Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä
on vähentynyt joka vuosi vuodesta
2010 alkaen!

8. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (317)
vuosina 2010-2014
105 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
79 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310nettomaahanmuutto positiivinen

9. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015
65,3 %Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan
osa-alueelta toiselle
30 %
Kuntien välisiä muuttoja
4,7 %Maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

10. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

11. +2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
+16 244
+2 582
+7 804
-2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79

12. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain
yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.)
muuttovoittoa saanut vain joka kymmenes kunta (18/317).
2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metro-
polialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulu-
kaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d)
pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet
sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun
maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuk-
sissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla
3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos:
Keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana
suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien
vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?
Lisäksi muuttoliikkeen valikoivuus korostuu alueiden välillä
4. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla
alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä.
Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden
väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

13. 1.
VÄESTÖN JA
TYÖPAIKKOJEN
MÄÄRÄ VÄHENEE,
VÄESTÖRAKENNE
VINOUTUU
2.
VEROPOHJA JA
OSTOVOIMA
HEIKKENEVÄT,
RIIPPUVUUS KASVAA
3.
YKSITYISIÄ
PALVELUITA
LOPETETAAN,
JULKISIA PALVELUITA
KARSITAAN TAI
KESKITETÄÄN
4.
KUNTATALOUS
KRIISIYTYY: VEROT
JA MAKSUT
NOUSEVAT, MUTTA
PALVELUT
HEIKKENEVÄT
5.
VETOVOIMA JA
MAINEKUVA
RAPAUTUU,
NÄKÖALATTOMUUS
6.
”SELVIYTYMISTAIS-
TELU” OLEMASSA
OLOSTA KIIHTYY
SUPISTUMIS-
KEHÄ

14. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Väestöennuste seuduittain
2015-2035
Väestö kasvaa
Väestö vähenee
Väestöennuste
seuduittain vuosina
2015-2035
 Väestöennuste on laskettu seutukun-
nittain (70) Tilastokeskuksen uuden
väestöennusteen (2015) mukaan
vuosien 2015-2035 väliseksi ajaksi
 Väestöennusteen mukaan koko maan
väkiluku kasvaa 335 000 henkilöllä
seuraavan kahden vuosikymmenen
aikana
 Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee
46 seudulla vuosina 2015-2035
 Kuuden eniten kasvavan seudun (Hel-
singin, Tampereen, Oulun, Turun,
Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa
ennusteen mukaan noin 411 000 hen-
kilöllä
 Seinäjoen väestölisäys +8 422, Järvi-
seudun -3017, Kuusiokuntien -3109 ja
Suupohjan -2488 253216
54396
17386
14123
41834
8422
29690
11050
4693
4494
3566
3 428
2837
2175
2019
2198
981
937
336
602
353
3 121
-5932
-5852
-5559
-5503
-5268
-5193

15. 2.
Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
väestökehityksestä

16. Alueen elinvoiman osatekijät
Alueen
mainekuva
Alueen ulkoinen
elinvoima
Alueen
sisäinen
elinvoima
16

17. Aluetalous-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Osaamis-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Vetovoima-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
ETELÄ-POHJANMAA
N ULKOINEN JA
SISÄINEN
ELINVOIMA

18. Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 1980-2015
-1600
-1400
-1200
-1000
-800
-600
-400
-200
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
+6.275 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015.
MUUTTOVOITTOA KOKO AJAN-
JAKSON 1980-2015 (POIS LUKIEN
VUOSI 2000)
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ -18.317 HLÖÄ VUOSINA
1970-2015. MUUTTOTAPPIOTA
YHTÄJAKSOISESTI VUODESTA 1983
ALKAEN
LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ +9.423 HLÖÄ VUOSINA
1980-2015. POSITIIVINEN YHTÄ-
JAKSOISESTI 1980-1998, JONKA
JÄLKEEN VAIHTELUA JA LASKUA
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

19. -5
64
-31 -58
59
-28 -19
43 69 106
-11 36
173
-43
-147 -159
-1176 -1190
-578
-190
-60
-375 -335
-121
-642
-468
-351
-236 -293
-453
-724
-808
-8
48 151 88
116
116 129
298 286
362
338
433
437
408
309
147
-1300
-1200
-1100
-1000
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto
Nettosiirtolaisuus
Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 2000-2015
Luonnollinen
väestönlisäys
+49
Kuntien väli-
nen netto-
muutto
- 8000
Nettosiirto-
laisuus
+ 3658
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

20. -200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan
Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys seuduittain 2000-2015
LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS
Järviseudun - 965
Kuusiokuntien - 990
Seinäjoen + 3 409
Suupohjan - 1 405
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

21. -550
-500
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan
Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto seuduittain 2000-2015
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO:
Järviseudun - 3 859
Kuusiokuntien - 2 430
Seinäjoen + 735
Suupohjan - 2 446
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

22. -40
-20
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
320
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan
Etelä-Pohjanmaan nettosiirtolaisuus seuduittain 2000-2015
NETTOSIIRTOLAISUUS:
Järviseudun + 632
Kuusiokuntien + 243
Seinäjoen + 2 361
Suupohjan + 422
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

23. Uusimaa
21 %
Varsinais-Suomi
5 %
Satakunta
5 %
Kanta-Häme
2 %
Pirkanmaa
19 %
Päijät-Häme
2 %
Kymenlaakso
1 %
Etelä-Karjala
1 %
Etelä-Savo
1 %
Pohjois-Karjala
2 %
Pohjois-Savo
1 %
Keski-Suomi
10 %
Pohjanmaa
16 %
Keski-Pohjanmaa
4 %
Pohjois-Pohjanmaa
7 %
Kainuu
1 %
Lappi
2 %
Ahvenanmaa
0 %
Etelä-Pohjanmaan lähtömuutot maakunnittain
vuosina 2000-2014 (n=65 779)
Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

24. Uusimaa
20 %
Varsinais-Suomi
5 %
Satakunta
6 %
Kanta-Häme
2 %
Pirkanmaa
16 %
Päijät-
Häme
2 %
Kymenlaakso
1 %
Etelä-Savo
1 %
Etelä-
Karjala
1 %
Pohjois-Savo
3 %
Pohjois-Karjala
1 %
Keski-Suomi
9 %
Pohjanmaa
18 %
Keski-Pohjanmaa
5 %
Pohjois-Pohjanmaa
8 %
Kainuu
1 %
Lappi
3 %
Ahvenanmaa
0 %
Etelä-Pohjanmaan tulomuutot maakunnittain
vuosina 2000-2014 (n=58 587)
Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

25. Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Väestömuutos %
Alajärvi -41 -1875 320 -1596 -13,9
Alavus -238 -1023 102 -1159 -8,8
Evijärvi -150 -483 88 -545 -17,8
Ilmajoki 214 251 131 596 5,0
Isojoki -427 -254 62 -619 -23,0
Karijoki -255 -208 24 -439 -24,9
Kauhajoki -244 -1184 280 -1148 -7,7
Kauhava -497 -2357 426 -2428 -12,8
Kuortane -352 -528 69 -811 -18,2
Kurikka -1026 -2387 379 -3059 12,5
Lappajärvi -365 -728 175 -918 -22,7
Lapua 118 -100 341 359 2,6
Seinäjoki 4625 5328 1084 11037 21,8
Soini -194 -421 24 -591 -21,1
Teuva -479 -800 56 -1223 -18,5
Vimpeli -215 -352 25 -542 -15,3
Ähtäri -400 -879 72 -1207 -16,7
Etelä-Pohjanmaan väestökehitys kunnittain vuosina 2000-2015
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 206

26. -150
-140
-130
-120
-110
-100
-90
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40 1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
-360
-330
-300
-270
-240
-210
-180
-150
-120
-90
-60
-30
0
30
60
90
120
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
ISOJOKI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) LAPUA 1970-2015 (NETTOMUUTTO)
-420
-390
-360
-330
-300
-270
-240
-210
-180
-150
-120
-90
-60
-30
0
30
60
90
120
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
KAUHAVA 1970-2015 (NETTOMUUTTO)
-270
-240
-210
-180
-150
-120
-90
-60
-30
0
30
60
90
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
ALAJÄRVI 1970-2015 (NETTOMUUTTO)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015

27. -100
-50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Seinäjoen kuntien välinen nettomuutto vuosina 1970-2015
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015

29. -1600
-1500
-1400
-1300
-1200
-1100
-1000
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
Seinäjoki Muu Etelä-PohjanmaaSEINÄJOEN MUUTTO-
VOITTO KUNTIEN
VÄLISESTÄ MUUTTO-
LIIKKEESTÄ
+ 7 663
Kuntien välinen nettomuutto Seinäjoella ja muissa Etelä-Pohjanmaan
kunnissa ilman Seinäjokea vuosina 1980-2015
MUIDEN ETELÄ-POHJANMAAN
MUUTTOTAPPIO KUNTIEN
VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ
- 23 781
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015

30. Seinäjoen tulomuutto
kunnittain vuosina
2010-2014
 Seinäjoelle tulomuutti yhteensä
15316 henkilöä vuosina 2010-2014
eli keskimäärin 3063 henkilöä
vuodessa
 12 kunnasta tulomuutti Seinäjoelle
enemmän kuin 400 henkilöä viiden
vuoden ajanjakson aikana:
Seinäjoelle muutettiin määrällisesti
eniten Ilmajoelta, Tampereelta,
Helsingistä, Kauhavalta, Vaasasta ja
Lapualta
 Seinäjoen tulomuuttajista neljä
kymmenestä (43,1 %) tuli muista
Etelä-Pohjanmaan kunnista
 Pääkaupunkiseudun kunnista tuli
keskimäärin joka kymmenes
henkilö (8,8 %)
Kunta Tulomuutto Osuus (%)
abs. tulomuutosta
1. Ilmajoki 1172 7,7
2. Tampere 932 6,1
3. Helsinki 860 5,6
4. Kauhava 837 5,5
5. Vaasa 813 5,3
6. Lapua 794 5,2
7. Kurikka 650 4,2
8. Alavus 613 4,0
9. Kauhajoki 544 3,6
10. Jyväskylä 490 3,2
11. Alajärvi 462 3,0
12. Jalasjärvi 405 2,6
13. Oulu 388 2,5
14. Isokyrö 303 2,0
15. Kuortane 258 1,7
> 400 hlöä
100-399 hlöä
30-99 hlöä
< 30 hlöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

31. Seinäjoen nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana
 Seinäjoki sai muuttovoittoa
yhteensä 162 kunnasta ja kärsi
muuttotappiota 81 kuntaan. 74
kunnan kohdalla muuttotase nolla
henkilöä
 Seinäjoki sai muuttovoittoa
yhteensä 1 628 henkilöä vuosina
2010-2014
 Seinäjoen sai merkittävää
määrällistä muuttovoittoa muista
Etelä-Pohjanmaan kunnista ja
Isostakyröstä
 Seinäjoki kärsi eniten määrällistä
muuttotappiota Tampereelle,
Ilmajoelle, Helsingille,
Jyväskylälle, Lapualle ja Turulle
Koko maan
mediaani 29 536 €/as.
v. 2012
316
240
236
229
222
104
100
95
81
73
-17
-21
-23
-24
-71
-105
-143
-180
-215
-346
-400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400
Kauhava
Alavus
Kauhajoki
Alajärvi
Kurikka
Ähtäri
Jalasjärvi
Isokyrö
Kuortane
Teuva
Espoo
Vantaa
Kuopio
Oulu
Turku
Lapua
Jyväskylä
Helsinki
Ilmajoki
Tampere
Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

32. Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain
suhteessa omiin kehyskuntiin 2000-2014
SEINÄJOEN
KEHYSKUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ
Kauhava
323 406 316 1045
Kurikka
298 283 222 803
Jalasjärvi
186 106 100 392
Lapua
76 -73 -105 -102
Ilmajoki
-49 -118 -215 -382
KEHYSKUNNAT
YHTEENSÄ 834 604 318 1756
Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

33. SEINÄJOKI JA MUUT
MAAKUNNAN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ
Alavus 148 198 240 586
Kauhajoki 249 186 236 671
Alajärvi 208 213 229 650
Ähtäri 65 104 104 273
Kuortane 109 72 81 262
Teuva 57 63 73 193
Vimpeli 35 44 56 135
Soini 53 91 55 199
Lappajärvi 68 63 31 162
Evijärvi 47 47 25 119
Isojoki 1 17 23 41
Karijoki 10 16 11 37
MUU ETELÄ-
POHJANMAA YHTEENSÄ 1050 1114 1164 3328
Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa muihin
Etelä-Pohjanmaan kuntiin 2000-2014
Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

34. Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa
eräisiin muihin kaupunkeihin 2000-2014
SEINÄJOKI JA
ERÄÄT MUUT
SUOMEN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ
Tampere -429 -482 -346 -1257
Helsinki -385 -300 -180 -865
Jyväskylä -186 -112 -143 -441
Turku -117 -69 -71 -257
Espoo -106 38 -17 -85
Vantaa -61 41 -21 -41
Oulu -59 17 -24 -66
Vaasa 70 31 1 102
Kokkola 56 34 8 98
Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

35. 3.
Mahdollisuudet?

36. Ei
?
EI
?
+

37. Mahdollisuudet?
 Pragmaattinen ja (inho)realistinen tulevaisuuskuva
aluerakenteen isojen muutosvoimien vaikutuksesta yleisesti
Etelä-Pohjanmaahan ja erityisesti maakunnan eri tyyppisiin
kuntiin
 Alueen supistumis- ja kasvukehän syy- ja seuraussuhteiden
ymmärtäminen sekä siihen liittyvät omat toimenpiteet
 Seinäjoki
 Sijainti kasvukäytävällä, ja kiinnittyminen Tampereen
tulevaisuuspolkuun
 Maahanmuutto
 Etelä-Pohjanmaan ja sen kuntien oikeat vetovoimatekijät
tulo- ja paluumuuttajien suhteen
 Erottautuminen ja huomio tulevaisuuden elinehtoja
 Rakennettu etu + mentaalinen etu

38. 1.Kovat vetovoimatekijät
2.Pehmeät vetovoimatekijät
3.Identiteettitekijät
4.Sijainti, aikaetäisyys suhteessa
kasvukeskuksiin
5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus
6.Mainekuva
7.Villit kortit
Etelä-Pohjanmaan
vetovoima suhteessa 7
vetovoimatekijään?

39. - Pohjois-Karjalan maakuntaliiton FAK
–hanke (Farkut verkkarihousuun
-hanke)
- FAK –hanke lähetti kirjeen 15 000
potentiaaliselle paluumuuttajalle, jotka
ovat joskus asuneet vähintään vuoden
Pohjois-Karjalassa
- Hankkeen keulahahmona Hanke-Aki

40. ”Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa,
pidetään turpa kiinni. Jätetään
mailojen paiskomiset, heitetään
kaikki negat helvettiin ja keskitytään
koko ajan vain seuraavaan vaihtoon”
- Ville Uusitalo, Ässien kapteeni 13.2.2016 -

41. LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890