SlideShare a Scribd company logo
1 of 38
Download to read offline
Kaupunkiseutujen
kasvut ja kivut
- Muuttoliike ja sopimukset
Kehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012




                                    © Timo Aro 2012
SISÄLTÖ
①   Alueiden kehityskuva

②   Sopimuksellinen
    kaupunkipolitiikka
    kansallisen ja EU-
    politiikan kehyksessä

③   Case Pori –EU:n
    rakennerahastot
    pelastusrenkaana?
                            © Timo Aro 2012
I Alueiden kehityskuva
                         © Timo Aro 2012
1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen
                                  kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu
                                  keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu
                                  positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne


4. RAKENNETTU/STRATEGINEN
ETU perustuu tietoisiin strategisiin                        4.                                      5. MENTAALINEN ETU
valintoihin ja pitkäjännitteiseen                       Rakennettu                                  perustuu uskoon, tahtoon ja
kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu
                                                           etu                                      kasvureto-riikkaan. Positiivisten
panostaa järjestelmällisesti
                                                                                                    mielikuvien luominen korostuu.
valittuihin toimialoihin
                                                                                                    Onnellisilla sattumilla,
tulevaisuuslähtöisesti seudun
                                                                                                    tapahtumilla ja ulko-puolisilla
yhteisen edun näkökulmasta.
                                                                                                    päätöksillä iso merkitys. Pienestä
Positiivinen uusiutuminen                 3.                                    5.                  tai vähäpätöisestä voi kasvaa
käynnistyy usein sisäisen tai          Demografi-       1. Alku-            Mentaalinen
                                        nen etu                                                     vähitellen isoa ja merkit-tävää
ulkoisen shokin seurauksena.
Ennakointiherkkyys korostuu                                etu                 etu                  jne.




                                                                                   2. SIJAINTIETU perustuu
                                                                                   optimaaliseen sijaintiin suhteessa
        3. DEMOGRAFINEN ETU                              2. Sijainti-
                                                                                   muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee
        perustuu positiiviseen                               etu                   saavutettavuus eli hyvät maantie-,
        väestönkehitykseen, joka pitää                                             rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä-
        sisällään luonnollisen                                                     ja käytävä-yhteydet
        väestönlisäyksen ja
        muuttoliikkeen (maassamuutto ja                                                                                © Timo Aro 2012
Aluekehityksen neljä isoa
teemaa 2010-luvulla

-   Keskittymät
(+elinkeinorakenteen jatkuva
monipuolistaminen ja syvä
toimialakohtainen erikoistu-
minen/osaamiskärjet)

-   Vyöhykkeet, verkostot,
    kehityskäytävät ja
    kasvukehät

-   Kaupunkiseutulähtöisyys ja
    sopimuksellisuus (MAL, kasvu-
    ja kaupunkisopimukset, inno-
    vaatiokeskittymäpolitiikka,
    rakennerahastopolitiikka)

-   Vetovoima
                                    © Timo Aro 2012
Miksi suurten kaupunkiseutujen rooli korostuu aikaisempaa
enemmän?
                               -   Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-,
                                   kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen
                                         -
                                   arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja
                                   kaupunkiseuduille 2000-luvulla

                               -   Yli neljä viidesosaa koko maan t&k –menoista tuotetaan
                                   kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla

                               -   Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla
                                   kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

                               -   Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden
                                   yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta

                               -   Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai
                                   seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000
                                   hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä
                                   vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16
                                   sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolella




                                                                                © Timo Aro 2012
- Tutkimus- ja kehittä-
mismenot (€/asukas)
jakautuvat
epätasaisesti alueiden
välillä

- Helsingin,
Tampereen ja Oulun
seudut erottuvat
muista


Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen 2012
                                                   © Timo Aro 2012
Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010
                                                             2010   2005    2000   1995


   Oulu

                                                                                     Turun osuus                      Tampereen
Jyväsky
                                                                                     koko maan                       osuus koko
   lä
                                                                                   T&K-menoista                       maan T&K-
                                                                                       oli 6,5 %                    menoista oli 8,7
Kuopio                                                                             vuonna 1995 ja                   % vuonna 1995
                                                                                    5,4 % vuonna                       ja 15,8 %
                                                                                         2010                        vuonna 2010
Tamper
  e
                                                                                      Oulun osuus                      Helsingin
                                                                                       koko maan                     osuus koko
  Turku                                                                              T&K-menoista                     maan T&K-
                                                                                        oli 8,0 %                    menoista oli
                                                                                     vuonna 1995 ja                 47,3 % vuonna
                                                                                     13,4 % vuonna                  1995 ja 37,3 %
Helsinki                                                                                  2010                       vuonna 2010

           0     500      1000     1500      2000     2500      3000       3500    4000    4500       5000   5500     6000     6500    7000



   Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain                                                        © Timo Aro 2012
Joka kolmas kunta (116) sai
muuttovoittoa maan
sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät:
-a) suuriin kasvukeskuksiin
ja/tai kasvukeskusten
kehyskuntiin
-b) Helsingin ja Tampereen
laajenevalle vaikutusalueelle
C) pistemäisesti yksittäisille
-

paikkakunnille
                                 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011   © Timo Aro 2012
Kasvukäytävien ja –
vyöhykkeiden merkitys
korostuu
Helsingin ja Tampereen välisellä
kasvu-käytävällä asuu joka kolmas
suoma-lainen, mutta koko maan

muuttovoitoista89 %       kohdistui
käytävän vaikutusalueelle vuosina
2005-2010




                                      Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
                                                                                 © Timo Aro 2012
Helsingin
vaikutusalueen
jatkuva
laajeneminen
- Etelä-Suomi yhtenäinen
työssäkäyntialue vuonna
X?

- Pääkaupunkiseudun
pendelöintialue on
laajentunut noin 25 km
vuosikymmenessä 1970-
2010
                           Lähde: http://www.hsy.fi   © Timo Aro 2012
Muuttajien määrään liittyvät tiedot

12




     Muuttajien rakenteeseen, profiiliin
               liittyvät tiedot




                                                         © Timo Aro 2012
Neljä kymmenestä                                                    Muuttajien
kunnasta (137) sai                                                  tulokertymä
muuttovoittoa                                                       positiivinen 162
työllisistä                                                         kunnassa




  Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
                                                                   Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
                                                                                                                            © Timo   Aro 2012
 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat,
        joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä
14
        (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista
        (työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen
        suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria
        olivat positiivisia vuosina 2005-2008


      94 kuuden tähden kuntaa, joista:
             Uudellamaalla 23 kuntaa (28):
             Varsinais-Suomessa 14 kuntaa
             Pirkanmaalla 12 kuntaa
             Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa
             Kanta-Hämeessä 6 kuntaa
             Ahvenanmaalla 6 kuntaa




                                                    Kartta: Timo Widbom
                                                    Analyysi: Timo Aro    © Timo Aro 2012
Luokitus   94 AAA –muuttoliikekunnat, ”kuuden tähden kuntaa”
AAA        Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta,
           Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa,
           Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo,
           Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja,
           Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä,
           Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto,
           Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-
           Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari,
           Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia,
           Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää,
           Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää,
           Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo,
           Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala,
           Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski,
           Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
II    Kaupunkipolitiikka
(sopimuksellisuus kansallisen ja EU-politiikan kehyksessä)
Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan linjaukset
hallitusohjelman mukaan
   Kaupunkipoltiikan laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: keskeistä sopimusperustainen
    kaupunkipolitiikka, jossa valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja
    elinkeinoyhtiöt sopivat pitkäjänteisistä kehittämistoimista
   Luodaan vahvoja ja vetovoimaisia alueellisia innovaatiokeskittymiä uudistamalla
    kansallista innovaatiopolitiikkaa. Strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa
    jatketaan ja turvataan rahoituksen jatkuvuus
   Innovaatiopolitiikan keskeisenä välineenä uusi ohjelmaväline 2014+, joka korvaa nykyisen,
    vuoden 2013 lopussa päättyvän Osaamiskeskusohjelman
   Kasvu- (tai kaupunkisopimukset) uutena sopimusmallina: kasvusopimus on valtion,
    suurimpien kaupunkiseutujen, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä alueellisten
    elinkeinoyhtiöiden välinen strategisen tason sopimus yhteisistä kehittämisen
    painopisteistä ja toimenpiteistä


Lähde: Jyrki Kataisen hallitusohjelma
                                                                                    © Timo Aro 2012
Kaupunkien kehittämisen painopisteet 2014-2020



1. Kaupunkien                                     2. Sosiaalisen                          3. Ilmastonmuutoksen
uudistusmis- ja                                   kestävyyden                             haasteisiin varautuminen
kilpailukyvyn                                     vahvistaminen                           ja eheä
vahvistaminen                                       • Kaupunkiköyhyyden ja sosiaalisen    yhdyskuntarakenne
                                                    segregaation vähentäminen
                                                                                          • Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen
•   Innovaatiokeskittymäpolitiikka                  •Positiiviset erityistoimet           keinojen kehittäminen
•   Korkeakoulupolitiikka                           •Nuoriso- ja                          •MAL-yhteensovituksen
•   Rakennemuutosten hallinta                       pitkäaikaistyöttömyyden
                                                                                          vahvistaminen
•                                                   vähentäminen/yhteiskuntatakuu
    Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen                                                         •Joukkoliikenteen, kävelyn ja
    innovaatiotoiminta                              •Maahanmuuttajien työllistäminen ja
                                                    kotouttaminen                         pyöräilyn kehittäminen
•   Kulttuuri ja luovat alat, tapahtumat                                                  •Uusiutuvan energianosuuden
•   Liikennepolitiikka                              •Asuntopolitiikka
                                                                                          lisääminen
•   Kansainvälinen markkinointi                     •Asuinalueiden elinvoiman
                                                    lisääminen
•   Ulkomaiten investointien houkuttelu


    Lähde: Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2014-2020
                                                                                                                © Timo Aro 2012
(Kuntarakenneuudistus)

                                                        4. EU:n kaupunkiulottuvuus ja
                                                        kaupunkikehittäminen
                                                        (rakennerahastot, Urbact, muut EU:n
                                                        välineet)


                             KAUPUNKIEN
                            KEHITTÄMISEN
   1.   MAL –               PAINOPISTEET
        sopimukset                                          3. Innovaatiokeskittymä-
   (maankäyttö, asuminen,                                   politiikka
   liikenne
                                                            (Osaamiskeskusohjelman jatko)




                                    2. Sosiaalinen eheys
                                    (kaupunkiköyhyys,
                                    eriytymiskehitys,
                                    maahanmuutto, nuorten
                                    yhteiskuntatakuu jne.

                                                                                  © Timo Aro 2012
Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset


                       Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet
                           - Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012
                               - Alueiden kehittämisen tavoitepäätös
              - Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-,
                   ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa


                KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET


                                          Sosiaalinen eheys.                 Innovaatiokeskittymä-
   MAL-sopimukset                                                                  politiikka
-Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu        EU:n kaupunkikehittäminen            -2-vaiheinen hakuprosessi
 - Kaupunkikohtainen profilointi    (EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.)
                                                                                 - Arviolta 10-12 aluetta


                                       Kuntarakenneuudistus

                                                                                                  © Timo Aro 2012
1. Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne (MAL) -sopimukset
    Perinteitä: pääkaupunkiseudun kokemukset
    Viime hallituskaudella Paras-hankkeen myötä sopimusneuvottelut myös
     Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa. (Sopimusmenettelyistä
     tarkemmin: paras –selonteon kaupunkiseutulinjausten toimeenpanotyöryhmän
     raportti 2010)
    2011-2015 Matti Vatilon vetämä työryhmä, mukana YM, LVM, VM, TEM ja LiVi
     (neuvotteluissa mukana valtion puolelta myös ARA ja paikallinen ELY).
    Sopimus Tampereen seudun kanssa on tehty 2011-2012, uuden sopimuksen
     valmistelu on käynnistymässä. Helsingin ja Turun sopimukset tehtäneen
     keväällä 2012, Oulun myöhemmin.
    Kytkentä valtion politiikkapapereihin: liikennepoliittinen selonteko ja
     asuntopoliittinen toimenpideohjelma (kevät 2012)
    Sopijaosapuolet: YM, LVM, LiVi, ARA ja ELY sekä seudun kunnat (tarvittaessa
     maakunnan liitto).

Lähde: Olli T. Alho, TEM
                                                                         © Timo Aro 2012
2. Sosiaalinen eheys
    Pilottia ei ole vielä: metropolialueella vireillä (valtion puolella
     omistajuudesta keskustellaan ministeriöiden välillä)
    Teemaan liittyy mm. hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiköyhyyden ja
     segregaation ehkäisy, koulujen eriytymiskehitykseen puuttuminen,
     positiivisten erityistoimien kehittäminen, nuorten yhteiskuntatakuu,
     maahanmuuttajien kotouttaminen, uusi lähiöohjelma sekä
     pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen
    Tärkeää selvittää, millä tavalla ongelma-alueisiin kohdistuvien toimien
     vaikuttavuutta voidaan kehittää syventämällä aiesopimuksia
    Metropolialueen ulkopuolella joko erillisenä tai mahdollisesti
     osana MAL- tai kasvusopimusta?
    Huolehdittava siitä, että sopimuskokonaisuus on tasapainoinen – ei
     vain ”rusinoita pullasta”.

Lähde: Olli T. Alho, TEM
                                                                    © Timo Aro 2012
3. Innovaatiokeskittymäpolitiikka
   Tavoitteena on innovaatiokeskittymän toimijoiden kytkeminen ylikansallisiin
    verkostoihin, julkisten investointien koordinoitu kohdentaminen, osaamisen
    houkuttelu ja kokoaminen innovaatioyhteisöiksi sekä ymmärrys keskeisistä
    kehityksen trendeistä
   Innovaatiokeskittymäpolitiikan avulla edistetään mm. strategisten painopistevalintojen
    tunnistamista ja syntymistä kasvupotentiaalia omaavilla kaupunkiseuduilla, tuetaan
    kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloilla, edelläkävijämarkkinoiden luomista ja
    uudentyyppisten kehitysympäristöjen luomista sekä lisätään kaupunkiseutujen välistä
    yhteistyötä niin kriittisen massan kuin monialaisen osaamisen kokoamiseksi
   Toimintamalli perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset)
    toimivaan paikalliseen yhteistyöhön sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen
   Suurten kaupunkiseutujen parhaimmille kehittämissuunnitelmille extraa:
    neuvottelumenettely ja kasvusopimus. Sopimuksessa määritellään painopisteet ja niitä
    tukevat isot kärkihankkeet

Lähde: Mika Pikkarainen, TEM
                                                                                   © Timo Aro 2012
4. EU:n kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen
      Kaupungit ja kaupunkipolitiikka vahvasti esillä EU:n agendalla. Uutta toiminnallisten
       kaupunkiseutujen ja energiatehokkuuden läpilyönti. EU:n työkalupakissa useita
       kaupunkikehitykseen liittyviä instrumentteja
      EAKR:n kaupunkiulottuvuus
            Korvamerkitään vähintään 5 % EAKR-kokonaisrahoituksesta kansallisella tasolla. Hallinnointi kaupunkien vastuulla.
            Tukikelpoisia kehittämistoimia mm. kaupunkien vähähiiliset strategiat, kaupunkiympäristön kohentaminen, kestävän
             kaupunkiliikenteen edistäminen, fyysinen ja taloudellinen uudistaminen

      Urbact –kaupunkien verkostoitumisohjelma:
            Kolmannen kierroksen painopisteenä kaupunkien kasvun ja työllisyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen

      Muut EU:n välineet:
            Urban Development Platform -aloite (kokemuksenvaihtoa kaupunkien välillä, komissiovetoinen)
            Innovatiiviset kaupunkitoimet –aloite (tukea pilotti- ja demonstraatiohankkeille eli riskejä ja kokeiluja sisältävät hankkeet,
             enintään 0,2 % EAKR-kokonaisrahoituksesta)
            ITI- malli eli Integrated Territorial Investments –malli (yhdistetään kaupunkiseudun sisällä eri EU-instrumentteja yhdeksi
             kokonaisuudeksi)
            Reference Framework for Sustainable Cities (kestävän kaupunkikehityksen sähköinen itsearviointityökalu)

    Lähde: Olli Voutilainen, TEM
                                                                                                                                  © Timo Aro 2012
5. Kasvu- tai kaupunkisopimukset
    Pilotti: metropolialueen kilpailukykyaiesopimus 2010-2011.
    Sopimusosapuolia:
          Valtio: TEM ja OKM, paikallinen ELY mukana neuvotteluissa (Tekes mukana
           innovaatiokeskittymäneuvotteluissa)
              Jos MAL mukana: LVM ja YM, jos sosiaalinen eheys: STM
          Keskuskaupunkijohtoisesti määritellään; mukana seudun muita kuntia,
           yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinokehitysyhtiö, tarvittaessa
           maakunnan liitto
    Tavoitteena strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely, ei
     hankesilppua (mahdoton hallita kansallisesti)
    Lähtökohtana seudun oma strategiatyö
    Osapuolet sitoutuvat valittujen teemojen edistämiseen pitkäjänteisesti
    Osana kasvusopimusta innovaatiokeskittymien edistäminen (erillinen
     kilpailu- ja neuvottelumenettely v. 2013 – ei automaatio)

Lähde: Olli T. Alho, TEM
                                                                                 © Timo Aro 2012
CASE PORI
            © Timo Aro 2
Alkuetu:
                                          Syöksykierre:
Pori oli Suomen
                                         radikaali ja ilkeä
 kolmanneksi
                                             teollinen
suurin kaupunki
                                         rakennemuutos
  1900-luvun
                                           1975-2000
  vaihteessa


                    Kasvu: jatkuva ja                         Käänne: hidas
                     voimakas nousu                           uudelleennousu
                    1880-luvulta 1970-                          2000-luvulla
                     luvun puoliväliin




                  Porin kehitystarina sisältää
                  hyvän (ja ehkä) onnellisen
                  draaman ainekset!                                   © Timo Aro 2012
Porin tarina
   Porin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin
    vetovoimainen
       Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisesti
       Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden
        nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa
       …mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei
        osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan
        savupiipputeollisuuden ehdoilla
   Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin
    jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980-
    luvun aikana
       Piittaamattomuus ympäristöstä
       Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen jatkuva lasku
       Muuttotappiot yhtäjaksoisia vuosina 1975-2004
       Syvä lamautuminen
   Käänne vasta 2000-luvun vaihteessa



                                                                 © Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen
shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle.
Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana
                                                © Timo Aro 2012
Ruosteesta rosoiseen kasvuun!
   Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti
    Porin yliopistokeskus)
   Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja
    kärkitoimialojen erikoistuminen
            Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminen
            Perusteollisuuden kivijalan ympärille muita
             kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta,
             kilpailukykyistä ja globaalia
            Työllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen
             noin kolmannes
   Positiivinen työllisyys- ja väestönkehitys sekä
    muuttovoitot
   Varovainen rohkeus tehdä valintoja
    (meriteollisuus, (aurinko)energia,
    tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja
    korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka)
   Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi
    (rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys,
    omaleimaisuus jne.)
   Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta

                                                                     © Timo Aro 2012
” Kulmikas, karhea, vastakohdista
      rakentuva kaupunki, jossa on
      särmää. Tätä kaupunkia voi vain
      rakastaa tai vihata. Pyöreä-
      kulmaisia muumilaaksokau-
      punkeja Suomessa on jo liikaa”
- Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -

                                       © Timo Aro 2012
”Porissa smalltalkia ei ole
edes olemassa, koska sitä pide-
tään paskanpuhumisena.
Jos ei ole mitään
sanottavaa, niin sitten ei
myöskään sanota mitään”

      - Jyrki Kangas -
                              © Timo Aro 2012
”Porilainen vitutus on
ikiliikkuja. Esimerkiksi
porilaisia vitutti kun
Sonispehere tuli Poriin
ja porilaisia vitutti kun
se lähti Porista”
- Promoottori Harri Vilkuna -




                                © Timo Aro 2012
”Porissa eivät
           nallekarkit mene
aina       tasan”
       - Jalkapalloilija Timo Furuholm -
”Poris sul menee nii
             kaua hyvin, ku
alkaa            mennä
hyvin”

           - Veli-Pekka Ketola -
                                   © Timo Aro 2012
Kiitos!
     © Timo Aro 2012

More Related Content

Viewers also liked

Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012
Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012
Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012TimoAro
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!TimoAro
 
Schutz brand
Schutz brandSchutz brand
Schutz brandArezzori
 
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
 
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013TimoAro
 
1 q14 arezzo_apresentacao_call eng
1 q14 arezzo_apresentacao_call eng1 q14 arezzo_apresentacao_call eng
1 q14 arezzo_apresentacao_call engArezzori
 
4Q13 Arezzo
4Q13 Arezzo4Q13 Arezzo
4Q13 ArezzoArezzori
 
Apostila de fotografia básica professor fernando feijó - curso basico-fotogr...
Apostila de fotografia básica  professor fernando feijó - curso basico-fotogr...Apostila de fotografia básica  professor fernando feijó - curso basico-fotogr...
Apostila de fotografia básica professor fernando feijó - curso basico-fotogr...Albano Ocaranguejodigital
 
Turun seudun ulkoinen elinvoima final
Turun seudun ulkoinen elinvoima finalTurun seudun ulkoinen elinvoima final
Turun seudun ulkoinen elinvoima finalTimoAro
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
 
4 q12 arezzo_apresentacao_call eng
4 q12 arezzo_apresentacao_call eng4 q12 arezzo_apresentacao_call eng
4 q12 arezzo_apresentacao_call engArezzori
 
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...Ashish Michael
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky TimoAro
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetTimoAro
 
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญาเรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญาFUEANG Far
 

Viewers also liked (19)

Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012
Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012
Satakunta ja kuntauudistus 3.9.2012
 
135260576
135260576135260576
135260576
 
Apresentação do curso
Apresentação do curso Apresentação do curso
Apresentação do curso
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
 
Schutz brand
Schutz brandSchutz brand
Schutz brand
 
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
 
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
Kuntauudistus ja sopimuksellinen kehittäminen helmikuu 2013
 
1 q14 arezzo_apresentacao_call eng
1 q14 arezzo_apresentacao_call eng1 q14 arezzo_apresentacao_call eng
1 q14 arezzo_apresentacao_call eng
 
4Q13 Arezzo
4Q13 Arezzo4Q13 Arezzo
4Q13 Arezzo
 
Apostila de fotografia básica professor fernando feijó - curso basico-fotogr...
Apostila de fotografia básica  professor fernando feijó - curso basico-fotogr...Apostila de fotografia básica  professor fernando feijó - curso basico-fotogr...
Apostila de fotografia básica professor fernando feijó - curso basico-fotogr...
 
Turun seudun ulkoinen elinvoima final
Turun seudun ulkoinen elinvoima finalTurun seudun ulkoinen elinvoima final
Turun seudun ulkoinen elinvoima final
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
 
4 q12 arezzo_apresentacao_call eng
4 q12 arezzo_apresentacao_call eng4 q12 arezzo_apresentacao_call eng
4 q12 arezzo_apresentacao_call eng
 
Scope of work_Gidah
Scope of work_GidahScope of work_Gidah
Scope of work_Gidah
 
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
Understanding Business Culture of Shandong Machinery I&E Corporation (SDMIEC)...
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
 
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetuksetKeski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset
 
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญาเรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
 

Similar to Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut

Qua vadis satakunta?
Qua vadis satakunta?Qua vadis satakunta?
Qua vadis satakunta?TimoAro
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
 
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019Turun Talouspäivät
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaTimoAro
 
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia Tampereelta
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia TampereeltaKestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia Tampereelta
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia TampereeltaSmartLandFIResearch
 
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulle
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulleAlueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulle
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulleTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenTimoAro
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!TimoAro
 
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19Matti Leskinen
 
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaKuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaTimoAro
 
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetuaAlueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetuaTimoAro
 
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Tampereella
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys TampereellaSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Tampereella
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys TampereellaPaula Saikkonen
 
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla  Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla TimoAro
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuTimoAro
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?TimoAro
 
Muuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaMuuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaTimoAro
 

Similar to Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut (20)

Qua vadis satakunta?
Qua vadis satakunta?Qua vadis satakunta?
Qua vadis satakunta?
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
 
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019
Minna Arve Turun kaupunki Turun Talouspäivät 2019
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
 
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia Tampereelta
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia TampereeltaKestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia Tampereelta
Kestävästi kasvava kaupunki - Näkökulmia Tampereelta
 
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulle
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulleAlueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulle
Alueiden vetovoima 1880 luvulta 2000-luvulle
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!
 
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19
Urmi bemine skenaariot_tulevaisuuden_tutkimuksen_seura_15.1.19
 
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaKuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
 
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetuaAlueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
Alueiden vetovoima ja viisi kasvuetua
 
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Tampereella
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys TampereellaSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Tampereella
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Tampereella
 
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla  Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?
 
Muuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoimaMuuttoliike & elinvoima
Muuttoliike & elinvoima
 

More from TimoAro

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitTimoAro
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeTimoAro
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?TimoAro
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?TimoAro
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATTimoAro
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?TimoAro
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestäTimoAro
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääTimoAro
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?TimoAro
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTimoAro
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? TimoAro
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?TimoAro
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 

More from TimoAro (20)

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 

Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut

  • 1. Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut - Muuttoliike ja sopimukset Kehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012 © Timo Aro 2012
  • 2. SISÄLTÖ ① Alueiden kehityskuva ② Sopimuksellinen kaupunkipolitiikka kansallisen ja EU- politiikan kehyksessä ③ Case Pori –EU:n rakennerahastot pelastusrenkaana? © Timo Aro 2012
  • 3. I Alueiden kehityskuva © Timo Aro 2012
  • 4. 1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne 4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin 4. 5. MENTAALINEN ETU valintoihin ja pitkäjännitteiseen Rakennettu perustuu uskoon, tahtoon ja kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu etu kasvureto-riikkaan. Positiivisten panostaa järjestelmällisesti mielikuvien luominen korostuu. valittuihin toimialoihin Onnellisilla sattumilla, tulevaisuuslähtöisesti seudun tapahtumilla ja ulko-puolisilla yhteisen edun näkökulmasta. päätöksillä iso merkitys. Pienestä Positiivinen uusiutuminen 3. 5. tai vähäpätöisestä voi kasvaa käynnistyy usein sisäisen tai Demografi- 1. Alku- Mentaalinen nen etu vähitellen isoa ja merkit-tävää ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu etu etu jne. 2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa 3. DEMOGRAFINEN ETU 2. Sijainti- muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee perustuu positiiviseen etu saavutettavuus eli hyvät maantie-, väestönkehitykseen, joka pitää rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- sisällään luonnollisen ja käytävä-yhteydet väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja © Timo Aro 2012
  • 5. Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla - Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistu- minen/osaamiskärjet) - Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät - Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvu- ja kaupunkisopimukset, inno- vaatiokeskittymäpolitiikka, rakennerahastopolitiikka) - Vetovoima © Timo Aro 2012
  • 6. Miksi suurten kaupunkiseutujen rooli korostuu aikaisempaa enemmän? - Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen - arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille 2000-luvulla - Yli neljä viidesosaa koko maan t&k –menoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta - Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolella © Timo Aro 2012
  • 7. - Tutkimus- ja kehittä- mismenot (€/asukas) jakautuvat epätasaisesti alueiden välillä - Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut erottuvat muista Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen 2012 © Timo Aro 2012
  • 8. Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010 2010 2005 2000 1995 Oulu Turun osuus Tampereen Jyväsky koko maan osuus koko lä T&K-menoista maan T&K- oli 6,5 % menoista oli 8,7 Kuopio vuonna 1995 ja % vuonna 1995 5,4 % vuonna ja 15,8 % 2010 vuonna 2010 Tamper e Oulun osuus Helsingin koko maan osuus koko Turku T&K-menoista maan T&K- oli 8,0 % menoista oli vuonna 1995 ja 47,3 % vuonna 13,4 % vuonna 1995 ja 37,3 % Helsinki 2010 vuonna 2010 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain © Timo Aro 2012
  • 9. Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle C) pistemäisesti yksittäisille - paikkakunnille Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011 © Timo Aro 2012
  • 10. Kasvukäytävien ja – vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvu-käytävällä asuu joka kolmas suoma-lainen, mutta koko maan muuttovoitoista89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011 © Timo Aro 2012
  • 11. Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna X? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue on laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970- 2010 Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2012
  • 12. Muuttajien määrään liittyvät tiedot 12 Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot © Timo Aro 2012
  • 13. Neljä kymmenestä Muuttajien kunnasta (137) sai tulokertymä muuttovoittoa positiivinen 162 työllisistä kunnassa Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 © Timo Aro 2012
  • 14.  Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä 14 (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista (työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria olivat positiivisia vuosina 2005-2008  94 kuuden tähden kuntaa, joista:  Uudellamaalla 23 kuntaa (28):  Varsinais-Suomessa 14 kuntaa  Pirkanmaalla 12 kuntaa  Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa  Kanta-Hämeessä 6 kuntaa  Ahvenanmaalla 6 kuntaa Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro © Timo Aro 2012
  • 15. Luokitus 94 AAA –muuttoliikekunnat, ”kuuden tähden kuntaa” AAA Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
  • 16. II Kaupunkipolitiikka (sopimuksellisuus kansallisen ja EU-politiikan kehyksessä)
  • 17. Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan linjaukset hallitusohjelman mukaan  Kaupunkipoltiikan laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: keskeistä sopimusperustainen kaupunkipolitiikka, jossa valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat pitkäjänteisistä kehittämistoimista  Luodaan vahvoja ja vetovoimaisia alueellisia innovaatiokeskittymiä uudistamalla kansallista innovaatiopolitiikkaa. Strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa jatketaan ja turvataan rahoituksen jatkuvuus  Innovaatiopolitiikan keskeisenä välineenä uusi ohjelmaväline 2014+, joka korvaa nykyisen, vuoden 2013 lopussa päättyvän Osaamiskeskusohjelman  Kasvu- (tai kaupunkisopimukset) uutena sopimusmallina: kasvusopimus on valtion, suurimpien kaupunkiseutujen, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä alueellisten elinkeinoyhtiöiden välinen strategisen tason sopimus yhteisistä kehittämisen painopisteistä ja toimenpiteistä Lähde: Jyrki Kataisen hallitusohjelma © Timo Aro 2012
  • 18. Kaupunkien kehittämisen painopisteet 2014-2020 1. Kaupunkien 2. Sosiaalisen 3. Ilmastonmuutoksen uudistusmis- ja kestävyyden haasteisiin varautuminen kilpailukyvyn vahvistaminen ja eheä vahvistaminen • Kaupunkiköyhyyden ja sosiaalisen yhdyskuntarakenne segregaation vähentäminen • Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen • Innovaatiokeskittymäpolitiikka •Positiiviset erityistoimet keinojen kehittäminen • Korkeakoulupolitiikka •Nuoriso- ja •MAL-yhteensovituksen • Rakennemuutosten hallinta pitkäaikaistyöttömyyden vahvistaminen • vähentäminen/yhteiskuntatakuu Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen •Joukkoliikenteen, kävelyn ja innovaatiotoiminta •Maahanmuuttajien työllistäminen ja kotouttaminen pyöräilyn kehittäminen • Kulttuuri ja luovat alat, tapahtumat •Uusiutuvan energianosuuden • Liikennepolitiikka •Asuntopolitiikka lisääminen • Kansainvälinen markkinointi •Asuinalueiden elinvoiman lisääminen • Ulkomaiten investointien houkuttelu Lähde: Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2014-2020 © Timo Aro 2012
  • 19. (Kuntarakenneuudistus) 4. EU:n kaupunkiulottuvuus ja kaupunkikehittäminen (rakennerahastot, Urbact, muut EU:n välineet) KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN 1. MAL – PAINOPISTEET sopimukset 3. Innovaatiokeskittymä- (maankäyttö, asuminen, politiikka liikenne (Osaamiskeskusohjelman jatko) 2. Sosiaalinen eheys (kaupunkiköyhyys, eriytymiskehitys, maahanmuutto, nuorten yhteiskuntatakuu jne. © Timo Aro 2012
  • 20. Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet - Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012 - Alueiden kehittämisen tavoitepäätös - Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-, ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Sosiaalinen eheys. Innovaatiokeskittymä- MAL-sopimukset politiikka -Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu EU:n kaupunkikehittäminen -2-vaiheinen hakuprosessi - Kaupunkikohtainen profilointi (EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.) - Arviolta 10-12 aluetta Kuntarakenneuudistus © Timo Aro 2012
  • 21. 1. Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne (MAL) -sopimukset  Perinteitä: pääkaupunkiseudun kokemukset  Viime hallituskaudella Paras-hankkeen myötä sopimusneuvottelut myös Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa. (Sopimusmenettelyistä tarkemmin: paras –selonteon kaupunkiseutulinjausten toimeenpanotyöryhmän raportti 2010)  2011-2015 Matti Vatilon vetämä työryhmä, mukana YM, LVM, VM, TEM ja LiVi (neuvotteluissa mukana valtion puolelta myös ARA ja paikallinen ELY).  Sopimus Tampereen seudun kanssa on tehty 2011-2012, uuden sopimuksen valmistelu on käynnistymässä. Helsingin ja Turun sopimukset tehtäneen keväällä 2012, Oulun myöhemmin.  Kytkentä valtion politiikkapapereihin: liikennepoliittinen selonteko ja asuntopoliittinen toimenpideohjelma (kevät 2012)  Sopijaosapuolet: YM, LVM, LiVi, ARA ja ELY sekä seudun kunnat (tarvittaessa maakunnan liitto). Lähde: Olli T. Alho, TEM © Timo Aro 2012
  • 22. 2. Sosiaalinen eheys  Pilottia ei ole vielä: metropolialueella vireillä (valtion puolella omistajuudesta keskustellaan ministeriöiden välillä)  Teemaan liittyy mm. hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiköyhyyden ja segregaation ehkäisy, koulujen eriytymiskehitykseen puuttuminen, positiivisten erityistoimien kehittäminen, nuorten yhteiskuntatakuu, maahanmuuttajien kotouttaminen, uusi lähiöohjelma sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen  Tärkeää selvittää, millä tavalla ongelma-alueisiin kohdistuvien toimien vaikuttavuutta voidaan kehittää syventämällä aiesopimuksia  Metropolialueen ulkopuolella joko erillisenä tai mahdollisesti osana MAL- tai kasvusopimusta?  Huolehdittava siitä, että sopimuskokonaisuus on tasapainoinen – ei vain ”rusinoita pullasta”. Lähde: Olli T. Alho, TEM © Timo Aro 2012
  • 23. 3. Innovaatiokeskittymäpolitiikka  Tavoitteena on innovaatiokeskittymän toimijoiden kytkeminen ylikansallisiin verkostoihin, julkisten investointien koordinoitu kohdentaminen, osaamisen houkuttelu ja kokoaminen innovaatioyhteisöiksi sekä ymmärrys keskeisistä kehityksen trendeistä  Innovaatiokeskittymäpolitiikan avulla edistetään mm. strategisten painopistevalintojen tunnistamista ja syntymistä kasvupotentiaalia omaavilla kaupunkiseuduilla, tuetaan kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloilla, edelläkävijämarkkinoiden luomista ja uudentyyppisten kehitysympäristöjen luomista sekä lisätään kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä niin kriittisen massan kuin monialaisen osaamisen kokoamiseksi  Toimintamalli perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) toimivaan paikalliseen yhteistyöhön sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen  Suurten kaupunkiseutujen parhaimmille kehittämissuunnitelmille extraa: neuvottelumenettely ja kasvusopimus. Sopimuksessa määritellään painopisteet ja niitä tukevat isot kärkihankkeet Lähde: Mika Pikkarainen, TEM © Timo Aro 2012
  • 24. 4. EU:n kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen  Kaupungit ja kaupunkipolitiikka vahvasti esillä EU:n agendalla. Uutta toiminnallisten kaupunkiseutujen ja energiatehokkuuden läpilyönti. EU:n työkalupakissa useita kaupunkikehitykseen liittyviä instrumentteja  EAKR:n kaupunkiulottuvuus  Korvamerkitään vähintään 5 % EAKR-kokonaisrahoituksesta kansallisella tasolla. Hallinnointi kaupunkien vastuulla.  Tukikelpoisia kehittämistoimia mm. kaupunkien vähähiiliset strategiat, kaupunkiympäristön kohentaminen, kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen, fyysinen ja taloudellinen uudistaminen  Urbact –kaupunkien verkostoitumisohjelma:  Kolmannen kierroksen painopisteenä kaupunkien kasvun ja työllisyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen  Muut EU:n välineet:  Urban Development Platform -aloite (kokemuksenvaihtoa kaupunkien välillä, komissiovetoinen)  Innovatiiviset kaupunkitoimet –aloite (tukea pilotti- ja demonstraatiohankkeille eli riskejä ja kokeiluja sisältävät hankkeet, enintään 0,2 % EAKR-kokonaisrahoituksesta)  ITI- malli eli Integrated Territorial Investments –malli (yhdistetään kaupunkiseudun sisällä eri EU-instrumentteja yhdeksi kokonaisuudeksi)  Reference Framework for Sustainable Cities (kestävän kaupunkikehityksen sähköinen itsearviointityökalu) Lähde: Olli Voutilainen, TEM © Timo Aro 2012
  • 25. 5. Kasvu- tai kaupunkisopimukset  Pilotti: metropolialueen kilpailukykyaiesopimus 2010-2011.  Sopimusosapuolia:  Valtio: TEM ja OKM, paikallinen ELY mukana neuvotteluissa (Tekes mukana innovaatiokeskittymäneuvotteluissa)  Jos MAL mukana: LVM ja YM, jos sosiaalinen eheys: STM  Keskuskaupunkijohtoisesti määritellään; mukana seudun muita kuntia, yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinokehitysyhtiö, tarvittaessa maakunnan liitto  Tavoitteena strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely, ei hankesilppua (mahdoton hallita kansallisesti)  Lähtökohtana seudun oma strategiatyö  Osapuolet sitoutuvat valittujen teemojen edistämiseen pitkäjänteisesti  Osana kasvusopimusta innovaatiokeskittymien edistäminen (erillinen kilpailu- ja neuvottelumenettely v. 2013 – ei automaatio) Lähde: Olli T. Alho, TEM © Timo Aro 2012
  • 26. CASE PORI © Timo Aro 2
  • 27. Alkuetu: Syöksykierre: Pori oli Suomen radikaali ja ilkeä kolmanneksi teollinen suurin kaupunki rakennemuutos 1900-luvun 1975-2000 vaihteessa Kasvu: jatkuva ja Käänne: hidas voimakas nousu uudelleennousu 1880-luvulta 1970- 2000-luvulla luvun puoliväliin Porin kehitystarina sisältää hyvän (ja ehkä) onnellisen draaman ainekset! © Timo Aro 2012
  • 28. Porin tarina  Porin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin vetovoimainen  Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisesti  Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa  …mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan savupiipputeollisuuden ehdoilla  Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980- luvun aikana  Piittaamattomuus ympäristöstä  Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen jatkuva lasku  Muuttotappiot yhtäjaksoisia vuosina 1975-2004  Syvä lamautuminen  Käänne vasta 2000-luvun vaihteessa © Timo Aro 2012
  • 29. © Timo Aro 2012
  • 30. © Timo Aro 2012
  • 31. Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana © Timo Aro 2012
  • 32. Ruosteesta rosoiseen kasvuun!  Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti Porin yliopistokeskus)  Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja kärkitoimialojen erikoistuminen  Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminen  Perusteollisuuden kivijalan ympärille muita kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta, kilpailukykyistä ja globaalia  Työllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen noin kolmannes  Positiivinen työllisyys- ja väestönkehitys sekä muuttovoitot  Varovainen rohkeus tehdä valintoja (meriteollisuus, (aurinko)energia, tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka)  Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi (rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys, omaleimaisuus jne.)  Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta © Timo Aro 2012
  • 33. ” Kulmikas, karhea, vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreä- kulmaisia muumilaaksokau- punkeja Suomessa on jo liikaa” - Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja - © Timo Aro 2012
  • 34. ”Porissa smalltalkia ei ole edes olemassa, koska sitä pide- tään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin sitten ei myöskään sanota mitään” - Jyrki Kangas - © Timo Aro 2012
  • 35. ”Porilainen vitutus on ikiliikkuja. Esimerkiksi porilaisia vitutti kun Sonispehere tuli Poriin ja porilaisia vitutti kun se lähti Porista” - Promoottori Harri Vilkuna - © Timo Aro 2012
  • 36. ”Porissa eivät nallekarkit mene aina tasan” - Jalkapalloilija Timo Furuholm -
  • 37. ”Poris sul menee nii kaua hyvin, ku alkaa mennä hyvin” - Veli-Pekka Ketola - © Timo Aro 2012
  • 38. Kiitos! © Timo Aro 2012