More Related Content
Similar to Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut
Similar to Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut (20)
Kaupunkiseutujen kasvut ja kivut
- 2. SISÄLTÖ
① Alueiden kehityskuva
② Sopimuksellinen
kaupunkipolitiikka
kansallisen ja EU-
politiikan kehyksessä
③ Case Pori –EU:n
rakennerahastot
pelastusrenkaana?
© Timo Aro 2012
- 4. 1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen
kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu
keskittymis-kehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu
positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne
4. RAKENNETTU/STRATEGINEN
ETU perustuu tietoisiin strategisiin 4. 5. MENTAALINEN ETU
valintoihin ja pitkäjännitteiseen Rakennettu perustuu uskoon, tahtoon ja
kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu
etu kasvureto-riikkaan. Positiivisten
panostaa järjestelmällisesti
mielikuvien luominen korostuu.
valittuihin toimialoihin
Onnellisilla sattumilla,
tulevaisuuslähtöisesti seudun
tapahtumilla ja ulko-puolisilla
yhteisen edun näkökulmasta.
päätöksillä iso merkitys. Pienestä
Positiivinen uusiutuminen 3. 5. tai vähäpätöisestä voi kasvaa
käynnistyy usein sisäisen tai Demografi- 1. Alku- Mentaalinen
nen etu vähitellen isoa ja merkit-tävää
ulkoisen shokin seurauksena.
Ennakointiherkkyys korostuu etu etu jne.
2. SIJAINTIETU perustuu
optimaaliseen sijaintiin suhteessa
3. DEMOGRAFINEN ETU 2. Sijainti-
muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee
perustuu positiiviseen etu saavutettavuus eli hyvät maantie-,
väestönkehitykseen, joka pitää rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä-
sisällään luonnollisen ja käytävä-yhteydet
väestönlisäyksen ja
muuttoliikkeen (maassamuutto ja © Timo Aro 2012
- 5. Aluekehityksen neljä isoa
teemaa 2010-luvulla
- Keskittymät
(+elinkeinorakenteen jatkuva
monipuolistaminen ja syvä
toimialakohtainen erikoistu-
minen/osaamiskärjet)
- Vyöhykkeet, verkostot,
kehityskäytävät ja
kasvukehät
- Kaupunkiseutulähtöisyys ja
sopimuksellisuus (MAL, kasvu-
ja kaupunkisopimukset, inno-
vaatiokeskittymäpolitiikka,
rakennerahastopolitiikka)
- Vetovoima
© Timo Aro 2012
- 6. Miksi suurten kaupunkiseutujen rooli korostuu aikaisempaa
enemmän?
- Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-,
kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen
-
arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja
kaupunkiseuduille 2000-luvulla
- Yli neljä viidesosaa koko maan t&k –menoista tuotetaan
kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla
- Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla
kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
- Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta
- Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai
seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000
hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä
vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16
sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolella
© Timo Aro 2012
- 7. - Tutkimus- ja kehittä-
mismenot (€/asukas)
jakautuvat
epätasaisesti alueiden
välillä
- Helsingin,
Tampereen ja Oulun
seudut erottuvat
muista
Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen 2012
© Timo Aro 2012
- 8. Tutkimus- ja kehittämismenot (€/asukas) vuosina 1995-2010
2010 2005 2000 1995
Oulu
Turun osuus Tampereen
Jyväsky
koko maan osuus koko
lä
T&K-menoista maan T&K-
oli 6,5 % menoista oli 8,7
Kuopio vuonna 1995 ja % vuonna 1995
5,4 % vuonna ja 15,8 %
2010 vuonna 2010
Tamper
e
Oulun osuus Helsingin
koko maan osuus koko
Turku T&K-menoista maan T&K-
oli 8,0 % menoista oli
vuonna 1995 ja 47,3 % vuonna
13,4 % vuonna 1995 ja 37,3 %
Helsinki 2010 vuonna 2010
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000
Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain © Timo Aro 2012
- 9. Joka kolmas kunta (116) sai
muuttovoittoa maan
sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2005-2010
Muuttovoitot keskittyivät:
-a) suuriin kasvukeskuksiin
ja/tai kasvukeskusten
kehyskuntiin
-b) Helsingin ja Tampereen
laajenevalle vaikutusalueelle
C) pistemäisesti yksittäisille
-
paikkakunnille
Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011 © Timo Aro 2012
- 10. Kasvukäytävien ja –
vyöhykkeiden merkitys
korostuu
Helsingin ja Tampereen välisellä
kasvu-käytävällä asuu joka kolmas
suoma-lainen, mutta koko maan
muuttovoitoista89 % kohdistui
käytävän vaikutusalueelle vuosina
2005-2010
Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
© Timo Aro 2012
- 13. Neljä kymmenestä Muuttajien
kunnasta (137) sai tulokertymä
muuttovoittoa positiivinen 162
työllisistä kunnassa
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
© Timo Aro 2012
- 14. Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat,
joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä
14
(maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista
(työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen
suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria
olivat positiivisia vuosina 2005-2008
94 kuuden tähden kuntaa, joista:
Uudellamaalla 23 kuntaa (28):
Varsinais-Suomessa 14 kuntaa
Pirkanmaalla 12 kuntaa
Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa
Kanta-Hämeessä 6 kuntaa
Ahvenanmaalla 6 kuntaa
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro © Timo Aro 2012
- 15. Luokitus 94 AAA –muuttoliikekunnat, ”kuuden tähden kuntaa”
AAA Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta,
Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa,
Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo,
Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja,
Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä,
Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto,
Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-
Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari,
Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia,
Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää,
Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää,
Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo,
Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala,
Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski,
Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
- 16. II Kaupunkipolitiikka
(sopimuksellisuus kansallisen ja EU-politiikan kehyksessä)
- 17. Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan linjaukset
hallitusohjelman mukaan
Kaupunkipoltiikan laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: keskeistä sopimusperustainen
kaupunkipolitiikka, jossa valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja
elinkeinoyhtiöt sopivat pitkäjänteisistä kehittämistoimista
Luodaan vahvoja ja vetovoimaisia alueellisia innovaatiokeskittymiä uudistamalla
kansallista innovaatiopolitiikkaa. Strategisten huippuosaamiskeskittymien (SHOK) toimintaa
jatketaan ja turvataan rahoituksen jatkuvuus
Innovaatiopolitiikan keskeisenä välineenä uusi ohjelmaväline 2014+, joka korvaa nykyisen,
vuoden 2013 lopussa päättyvän Osaamiskeskusohjelman
Kasvu- (tai kaupunkisopimukset) uutena sopimusmallina: kasvusopimus on valtion,
suurimpien kaupunkiseutujen, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä alueellisten
elinkeinoyhtiöiden välinen strategisen tason sopimus yhteisistä kehittämisen
painopisteistä ja toimenpiteistä
Lähde: Jyrki Kataisen hallitusohjelma
© Timo Aro 2012
- 18. Kaupunkien kehittämisen painopisteet 2014-2020
1. Kaupunkien 2. Sosiaalisen 3. Ilmastonmuutoksen
uudistusmis- ja kestävyyden haasteisiin varautuminen
kilpailukyvyn vahvistaminen ja eheä
vahvistaminen • Kaupunkiköyhyyden ja sosiaalisen yhdyskuntarakenne
segregaation vähentäminen
• Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen
• Innovaatiokeskittymäpolitiikka •Positiiviset erityistoimet keinojen kehittäminen
• Korkeakoulupolitiikka •Nuoriso- ja •MAL-yhteensovituksen
• Rakennemuutosten hallinta pitkäaikaistyöttömyyden
vahvistaminen
• vähentäminen/yhteiskuntatakuu
Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen •Joukkoliikenteen, kävelyn ja
innovaatiotoiminta •Maahanmuuttajien työllistäminen ja
kotouttaminen pyöräilyn kehittäminen
• Kulttuuri ja luovat alat, tapahtumat •Uusiutuvan energianosuuden
• Liikennepolitiikka •Asuntopolitiikka
lisääminen
• Kansainvälinen markkinointi •Asuinalueiden elinvoiman
lisääminen
• Ulkomaiten investointien houkuttelu
Lähde: Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2014-2020
© Timo Aro 2012
- 19. (Kuntarakenneuudistus)
4. EU:n kaupunkiulottuvuus ja
kaupunkikehittäminen
(rakennerahastot, Urbact, muut EU:n
välineet)
KAUPUNKIEN
KEHITTÄMISEN
1. MAL – PAINOPISTEET
sopimukset 3. Innovaatiokeskittymä-
(maankäyttö, asuminen, politiikka
liikenne
(Osaamiskeskusohjelman jatko)
2. Sosiaalinen eheys
(kaupunkiköyhyys,
eriytymiskehitys,
maahanmuutto, nuorten
yhteiskuntatakuu jne.
© Timo Aro 2012
- 20. Hallitusohjelman kaupunki- ja aluekehitykseen liittyvät linjaukset
Valtion toimintaa ohjaavat periaatteet
- Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma 2012
- Alueiden kehittämisen tavoitepäätös
- Innovaatio-, korkeakoulu-, liikenne-, asunto-, maahanmuutto-, kunta-,
ilmasto- ja energiapolitiikka yhteistyössä kaupunkien kanssa
KAUPUNKIEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
Sosiaalinen eheys. Innovaatiokeskittymä-
MAL-sopimukset politiikka
-Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu EU:n kaupunkikehittäminen -2-vaiheinen hakuprosessi
- Kaupunkikohtainen profilointi (EAKR kaupunkiulottuvuus, Urbact jne.)
- Arviolta 10-12 aluetta
Kuntarakenneuudistus
© Timo Aro 2012
- 21. 1. Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne (MAL) -sopimukset
Perinteitä: pääkaupunkiseudun kokemukset
Viime hallituskaudella Paras-hankkeen myötä sopimusneuvottelut myös
Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kanssa. (Sopimusmenettelyistä
tarkemmin: paras –selonteon kaupunkiseutulinjausten toimeenpanotyöryhmän
raportti 2010)
2011-2015 Matti Vatilon vetämä työryhmä, mukana YM, LVM, VM, TEM ja LiVi
(neuvotteluissa mukana valtion puolelta myös ARA ja paikallinen ELY).
Sopimus Tampereen seudun kanssa on tehty 2011-2012, uuden sopimuksen
valmistelu on käynnistymässä. Helsingin ja Turun sopimukset tehtäneen
keväällä 2012, Oulun myöhemmin.
Kytkentä valtion politiikkapapereihin: liikennepoliittinen selonteko ja
asuntopoliittinen toimenpideohjelma (kevät 2012)
Sopijaosapuolet: YM, LVM, LiVi, ARA ja ELY sekä seudun kunnat (tarvittaessa
maakunnan liitto).
Lähde: Olli T. Alho, TEM
© Timo Aro 2012
- 22. 2. Sosiaalinen eheys
Pilottia ei ole vielä: metropolialueella vireillä (valtion puolella
omistajuudesta keskustellaan ministeriöiden välillä)
Teemaan liittyy mm. hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiköyhyyden ja
segregaation ehkäisy, koulujen eriytymiskehitykseen puuttuminen,
positiivisten erityistoimien kehittäminen, nuorten yhteiskuntatakuu,
maahanmuuttajien kotouttaminen, uusi lähiöohjelma sekä
pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen
Tärkeää selvittää, millä tavalla ongelma-alueisiin kohdistuvien toimien
vaikuttavuutta voidaan kehittää syventämällä aiesopimuksia
Metropolialueen ulkopuolella joko erillisenä tai mahdollisesti
osana MAL- tai kasvusopimusta?
Huolehdittava siitä, että sopimuskokonaisuus on tasapainoinen – ei
vain ”rusinoita pullasta”.
Lähde: Olli T. Alho, TEM
© Timo Aro 2012
- 23. 3. Innovaatiokeskittymäpolitiikka
Tavoitteena on innovaatiokeskittymän toimijoiden kytkeminen ylikansallisiin
verkostoihin, julkisten investointien koordinoitu kohdentaminen, osaamisen
houkuttelu ja kokoaminen innovaatioyhteisöiksi sekä ymmärrys keskeisistä
kehityksen trendeistä
Innovaatiokeskittymäpolitiikan avulla edistetään mm. strategisten painopistevalintojen
tunnistamista ja syntymistä kasvupotentiaalia omaavilla kaupunkiseuduilla, tuetaan
kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloilla, edelläkävijämarkkinoiden luomista ja
uudentyyppisten kehitysympäristöjen luomista sekä lisätään kaupunkiseutujen välistä
yhteistyötä niin kriittisen massan kuin monialaisen osaamisen kokoamiseksi
Toimintamalli perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset)
toimivaan paikalliseen yhteistyöhön sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen
Suurten kaupunkiseutujen parhaimmille kehittämissuunnitelmille extraa:
neuvottelumenettely ja kasvusopimus. Sopimuksessa määritellään painopisteet ja niitä
tukevat isot kärkihankkeet
Lähde: Mika Pikkarainen, TEM
© Timo Aro 2012
- 24. 4. EU:n kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen
Kaupungit ja kaupunkipolitiikka vahvasti esillä EU:n agendalla. Uutta toiminnallisten
kaupunkiseutujen ja energiatehokkuuden läpilyönti. EU:n työkalupakissa useita
kaupunkikehitykseen liittyviä instrumentteja
EAKR:n kaupunkiulottuvuus
Korvamerkitään vähintään 5 % EAKR-kokonaisrahoituksesta kansallisella tasolla. Hallinnointi kaupunkien vastuulla.
Tukikelpoisia kehittämistoimia mm. kaupunkien vähähiiliset strategiat, kaupunkiympäristön kohentaminen, kestävän
kaupunkiliikenteen edistäminen, fyysinen ja taloudellinen uudistaminen
Urbact –kaupunkien verkostoitumisohjelma:
Kolmannen kierroksen painopisteenä kaupunkien kasvun ja työllisyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Muut EU:n välineet:
Urban Development Platform -aloite (kokemuksenvaihtoa kaupunkien välillä, komissiovetoinen)
Innovatiiviset kaupunkitoimet –aloite (tukea pilotti- ja demonstraatiohankkeille eli riskejä ja kokeiluja sisältävät hankkeet,
enintään 0,2 % EAKR-kokonaisrahoituksesta)
ITI- malli eli Integrated Territorial Investments –malli (yhdistetään kaupunkiseudun sisällä eri EU-instrumentteja yhdeksi
kokonaisuudeksi)
Reference Framework for Sustainable Cities (kestävän kaupunkikehityksen sähköinen itsearviointityökalu)
Lähde: Olli Voutilainen, TEM
© Timo Aro 2012
- 25. 5. Kasvu- tai kaupunkisopimukset
Pilotti: metropolialueen kilpailukykyaiesopimus 2010-2011.
Sopimusosapuolia:
Valtio: TEM ja OKM, paikallinen ELY mukana neuvotteluissa (Tekes mukana
innovaatiokeskittymäneuvotteluissa)
Jos MAL mukana: LVM ja YM, jos sosiaalinen eheys: STM
Keskuskaupunkijohtoisesti määritellään; mukana seudun muita kuntia,
yliopistot, ammattikorkeakoulut, elinkeinokehitysyhtiö, tarvittaessa
maakunnan liitto
Tavoitteena strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely, ei
hankesilppua (mahdoton hallita kansallisesti)
Lähtökohtana seudun oma strategiatyö
Osapuolet sitoutuvat valittujen teemojen edistämiseen pitkäjänteisesti
Osana kasvusopimusta innovaatiokeskittymien edistäminen (erillinen
kilpailu- ja neuvottelumenettely v. 2013 – ei automaatio)
Lähde: Olli T. Alho, TEM
© Timo Aro 2012
- 27. Alkuetu:
Syöksykierre:
Pori oli Suomen
radikaali ja ilkeä
kolmanneksi
teollinen
suurin kaupunki
rakennemuutos
1900-luvun
1975-2000
vaihteessa
Kasvu: jatkuva ja Käänne: hidas
voimakas nousu uudelleennousu
1880-luvulta 1970- 2000-luvulla
luvun puoliväliin
Porin kehitystarina sisältää
hyvän (ja ehkä) onnellisen
draaman ainekset! © Timo Aro 2012
- 28. Porin tarina
Porin ulkoinen kuva oli vielä 1960-luvun lopulla erittäin
vetovoimainen
Väestö ja aluetalous kasvoivat räjähdysmäisesti
Pori oli houkutteleva työ- ja asuinpaikka: kuuden
nopeimmin kasvavan kunnan joukossa koko maassa
…mutta opiskelumahdollisuuksille ja korkeakouluille ei
osattu antaa paljon arvoa: kaikki tapahtui raskaan
savupiipputeollisuuden ehdoilla
Alamäki alkoi öljykriisin jälkeen 1970-luvun puolivälin
jälkeen ja muuttui krooniseksi syöksykierteeksi 1980-
luvun aikana
Piittaamattomuus ympäristöstä
Massatyöttömyys, teollisuustyöpaikkojen jatkuva lasku
Muuttotappiot yhtäjaksoisia vuosina 1975-2004
Syvä lamautuminen
Käänne vasta 2000-luvun vaihteessa
© Timo Aro 2012
- 31. Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen
shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle.
Rakennemuutos nykyisin selviytymistarinana
© Timo Aro 2012
- 32. Ruosteesta rosoiseen kasvuun!
Panostukset osaamisrakenteeseen (erityisesti
Porin yliopistokeskus)
Teollisuuden uusiutumisen tukeminen ja
kärkitoimialojen erikoistuminen
Elinkeinorakenteen vähittäinen monipuolistaminen
Perusteollisuuden kivijalan ympärille muita
kivijalkoja: alueelle jäänyt teollisuus uusiutunutta,
kilpailukykyistä ja globaalia
Työllisistä teollisuuden palveluksessa edelleen
noin kolmannes
Positiivinen työllisyys- ja väestönkehitys sekä
muuttovoitot
Varovainen rohkeus tehdä valintoja
(meriteollisuus, (aurinko)energia,
tapahtumateollisuus/luova pöhinä, opiskelu- ja
korkeakoulukaupunki, kasvuretoriikka)
Kielteisten mielikuvien kääntäminen vahvuudeksi
(rosoisuus, ruosteisuus, vastakohdat, tylyys,
omaleimaisuus jne.)
Jatkuva kasvupuhe ja edunvalvonta
© Timo Aro 2012
- 33. ” Kulmikas, karhea, vastakohdista
rakentuva kaupunki, jossa on
särmää. Tätä kaupunkia voi vain
rakastaa tai vihata. Pyöreä-
kulmaisia muumilaaksokau-
punkeja Suomessa on jo liikaa”
- Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -
© Timo Aro 2012
- 34. ”Porissa smalltalkia ei ole
edes olemassa, koska sitä pide-
tään paskanpuhumisena.
Jos ei ole mitään
sanottavaa, niin sitten ei
myöskään sanota mitään”
- Jyrki Kangas -
© Timo Aro 2012
- 35. ”Porilainen vitutus on
ikiliikkuja. Esimerkiksi
porilaisia vitutti kun
Sonispehere tuli Poriin
ja porilaisia vitutti kun
se lähti Porista”
- Promoottori Harri Vilkuna -
© Timo Aro 2012
- 36. ”Porissa eivät
nallekarkit mene
aina tasan”
- Jalkapalloilija Timo Furuholm -
- 37. ”Poris sul menee nii
kaua hyvin, ku
alkaa mennä
hyvin”
- Veli-Pekka Ketola -
© Timo Aro 2012