RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

RAAHEN SEUDUN KILPAILUKYKY-ANALYYSI VÄESTÖLLISESTÄ JA ALUEELLISESTA NÄKÖKULMASTA
______________________________
VTT Timo Aro

3
1
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO KUVA 2010-LUVULLA
2
3
4
RAAHEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY RAKENTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2007-2011
RAAHEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMAN EVÄÄT 2010-LUVULLA
RAAHEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000-2013
5

Tämän aamupäivän tavoite
I.Tunnistaa ja tunnustaa Raahen seudun kuntien asema väestöllisen kilpailukyvyn näkökulmasta
II.Käydä avointa, rohkeaa ja eteenpäin katsovaa rakentavaa keskustelua niistä keinoista, joihin on mahdollista vaikuttaa omin teoin ja päätöksin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
4

1.ALUE- JA VÄESTÖ-KEHITYKSEN ISO KUVA
6

”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään”
- Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
2

”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja kivuttava uudelleen hevosen selkään”
- Argentiinalainen sananlasku -
3

Globalisaatio, ilmastomuutos ja muuttoliike
= LISÄÄNTYVÄ KESKINÄISRIIPPUVUUS
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN
TOIMINNOT JA
TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo
Pietari
RAAHE
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA
LIIKETOIMINNALLINEN
TIETO
KULTTUURILLISET
SISÄLLÖT
7

5 alue- ja väestökehitykseen vaikuttavaa muutosvoimaa
①PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys versus harvenemis- ja autioitumiskehitys samanaikaisesti
②EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialarakenteen monipuolisuus versus yksipuolisuus, vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti siirrettävät toiminnot
③VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku-miseen ja Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva kehitys
④LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin lisääntyminen
⑤POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta jne. alueiden välillä
9

Virallinen aluehierarkia
Suuralueet
–Viisi suuraluetta (läänit)
Maakunnat
–19 maakuntaa
Seutukunnat (kaupunkiseudut)
–70 seutukuntaa
–(Työssäkäyntialueet)
–(Toiminnalliset alueet)
Kunnat
–320 kuntaa, joista 300 Manner-Suomessa
10

Aluehierarkia de facto
Metropolialue
–Metropolialue erityiskysymyksenä
–Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)
Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut
–13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut
–Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
Seutukaupungit
–Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Raahe)
–Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
Muut kunnat
–Pienet kunnat
–Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
11

Muuttoliikkeen erityispiirtet 2000-luvulla
2000-luvun kolme keskeistä kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta:
①Keskittymis-, autioitumis- ja eriytymiskehityksen voimistuminen
①Valikoiva muuttoliike ja pendelöinnin kasvu kaupunkiseutujen sisällä ja välillä
②Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä.
Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013
12

Pendelöinnin erityispiirteet 2000-luvulla
2000-luvun kolme keskeistä kehitystrendiä pendelöinnin näkökulmasta:
①Pendelöijien määrän jatkuva kasvu: 33 % työllisistä pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle
②Pendelöintietäisyyksien jatkuva kasvu ja pendelöintivyöhykkeiden laajeneminen
③Pendelöijien tulot keskimäärin kolmanneksen suuremmat kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien
Kunnan ulkopuolella ansaittujen työtulojen osuus (%) kaikista kunnan työtuloista
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
13

Miksi muuttoliike on niin pirullinen yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö?
Jatkuva liike ja liikkuminen: noin 900 000 muuttoa vuodessa
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
Vain joka kolmas kunta ja neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa
Muovaa aluerakennetta eriytyneempään suuntaan: kasvavat ja supistuvat alueet karkaavat kauemmaksi toisistaan
Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä
Valikoiva muuttoliike: muuttojen ja muuttajien valikoivuus
14

Eri ikäryhmien muuttoalttius 1970-luvulta 2000-luvulle
Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä
Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna
Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana
Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat
20–24 -vuotiaat
25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat
35–39 -vuotiaat
60–64 -vuotiaat
15

Kuntien välinen nettomuutto määrällisesti vuosina 2009-2013
Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.
Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki
20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia
Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo
20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna- alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena vain Vantaa!
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
16

Kaupunkiseutujen välinen nettomuutto määrällisesti vuosina 2009-2013
Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlaskettuna määrällistä muuttovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muuttotappiota
Helsingin seutu sai yhteensä 14 644 henkilöä muuttovoittoa ja muut 16 muuttovoittoista seutua 26 299 henkilöä: kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat 89,1 % kaikista muuttovoitoista
Määrällistä muuttovoittoa saaneet seudut keskittyvät erityisesti HHT-käytävän vaikutusalueelle ja muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)
Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut (Kemi-Tornion, Raahen, Ylä- Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren, Varkauden jne.)
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
17

Kuntien välisen nettomuutto suhteellisesti vuosina 2009-2013
Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.
Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
18

ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löyty- vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
Muuttavatko ihmiset työn perässä vai työpaikat ihmisten perässä?
19

Kuntien nettomuuton ja liikennekäytävien välinen yhteys
•Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle
•Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avain- roolissa tunnin aikaetäisyys keskei- siin asutus- ja työpaikkakeskitty- miin
•Kaupunkiseutujen sisällä keskei- sessä roolissa sujuva ja toimiva sisäi- nen liikenne, asemanseutujen infra- struktuurin kehittäminen sekä liikku- vuuden edistäminen kaikessa.
20

Rautatie-, lento- ja laivaliikenteen matkat liikenneverkon mukaan 2011
Suomen kasvukäytävä –verkosto (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere)
Päärata Helsinki-Oulu
Helsinki-Pietari
Raahe –samanaikaisesti lähellä ja kaukana pääradasta
Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011
Lähde: ALLI-kartasto
21

Saavutettavuus korostuu…
•Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
•Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen
•Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
22

Potentiaalinen saavutettavuus ja vyöhykkeisyys
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ- paikkakeskittymien ja liikkuvuu- den näkökulmasta:
①Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
②Pohjanmaan työssäkäyntialue
③Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue
④Oulun työssäkäyntialue
Analyysi: Timo Aro 2014
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
23

Vyöhykkeisyys ja vaikutusalueiden laajeneminen
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2- keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa
a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille,
b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja
c) hallinnollisista rakenteista vapaita uuden- laisia toiminnallisia koalitioita.
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
24

2. RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000-2013
25

Muuttotappiokierteen noidankehä
1. Työ- ja koulutuspaikkojen määrä vähenee
2. Työikäisten ja nuorten lähtömuutot lisääntyvät
3. Alueen yksityiset ja julkiset palvelut supistuvat
4. Lähtömuuttojen määrä lisääntyy, tulomuutot vähenevät
5. Alueen yksityiset ja julkiset palvelut supistuvat edelleen
6. Kuntatalouden ja palvelutuotannon haasteet lisääntyvät
7. Alueen mainekuva ei houkuttele uusia muuttajia/yrityksiä
26

Alueen kasvu perustuu viiteen kasvu- ja kilpailuetua tuottavaan tekijään
Alkuetu
Sijainti- tai
saavutettavuusetu
Demografinen etu
Rakennettu eli strateginen etu
Mentaalinen etu
27

Raahen seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2013
Raahen seudulla asui 34 424 asukasta syyskuun lopussa 2014. Raahen seutu oli väestöltään 34:nneksi suurin seutu asukasluvultaan (70 seudusta)
Raahen seudun väestö väheni noin 2300 henkilöllä vuosina 2000-2013 eli keskimäärin 163 henkilöä vuodessa, 13,6 henkilöä kuukaudessa ja 0,5 henkilöä päivässä
Väestö väheni kaikissa kolmessa kunnassa: Raahe (-1380), Siikajoki (-583) ja Pyhäjoki (-313)
HUONOA JA HYVÄÄ: Raahen seudun väestönvähennykset perustuvat ensi-sijaisesti muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Luonnollinen väestönlisäys (+1 954) ja siirtolaisuus (+983) on kuitenkin vahvasti positiivista
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta
-27
-315
29
1735
-3439
324
246
-1459
630
-4000
-3500
-3000
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
Luonnollinen väestönlisäys
Kuntien välinen nettomuutto
Nettosiirtolaisuus
Siikajoki
Raahe
Pyhäjoki
28

Raahen seudun väestönkehitys osatekijöittäin suhteessa väkilukuun vuosina 2000-2013
Raahen seudun muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä -5 213 henkilöä: suhteessa asukas-lukuun muuttotappiot olivat suurimmat Siikajoella
Raahen seudun demografisena pelastusrenkaana on kansainvälinen muuttoliike ja luonnollinen väestön- lisäys
Luonnollinen väestönlisäys oli suhteessa asukaslukuun positiivisin Raahessa ja Siikajoella, mutta Pyhä- joella kuolevuus ylitti syntyneisyyden
Kansainvälinen muuttoliike oli suhteessa asukaslukuun suurin Siikajoella. Pyhäjoen ja Raahen muuttovoitto oli samalla tasolla.
-0,6
4,8
3
-6,5
-9,5
-18
0,6
0,9
7,8
-20
-15
-10
-5
0
5
10
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
Nettosiirtolaisuus
Kuntien välinen nettomuutto
Luonnollinen väestönlisäys
29

Raahen seudun POIKKEUKSELLISEN SUURI Oulu - riippuvuus
Raahen seudun kuntien riippu- vuussuhde on poikkeuksellisen suuri suhteessa Ouluun.
Oulun kaupunki sai Raahen seudun kolmesta kunnasta muuttovoittoa pe- räti 2 787 henkilöä vuosina 2000- 2013 eli keskimäärin 199 henkilöä vuodessa.
Raahen seudun muuttotappiot Oululle olivat suurimmillaan vuosina 2000-2004 ja vuonna 2010. Vuoden 2012 muuttotappiot olivat pienimmät 2000-luvulla
296
196
252
178
274
227
126
144
154
210
247
173
116
194
0
50
100
150
200
250
300
350
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
31

Pyhäjoen nettomuutto kunnittain vuosina 2007-2013
12
11
8
7
7
6
6
6
5
5
-65
-18
-17
-12
-11
-10
-9
-9
-8
-8
-8
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
Sievi
Hailuoto
Oulainen
Salo
Siilinjärvi
Kerava
Lahti
Lohja
Savonlinna
Kokkola
Oulu
Ylivieska
Raahe
Pyhäjärvi
Kuopio
Kalajoki
Jyväskylä
Siikajoki
Helsinki
Turku
Vantaa
Pyhäjoen tuloja lähtömuutot suuntautuvat omaan maakuntaan: seitsemän kymmenestä muuttajasta tulo- tai lähtöalue oli Pohjois-Pohjanmaa. Uudenmaan osuus oli 6-7 %:in luokkaa, mutta muiden maakuntien osuus oli vähäinen
Joka kolmas tulomuuttaja tuli Raahesta tai Siikajoelta ja joka viides Yivieskan seudulta. Seuraavaksi eniten tultiin Oulun seudulta (14 %) ja Helsingin seudulta (7 %).
Joka kolmas lähtömuuttaja lähti Raaheen tai Siikajoelle ja joka viides Ylivieskan ja Oulun seudulle. Helsingin seutu oli neljänneksi suurin lähtömuuttojen kohdealue (6 %).
Pyhäjoki sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Sievistä ja Hailuodosta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja sen jälkeen Ylivieskaan ja Raaheen.
32

Raahen nettomuutto kunnittain vuosina 2000-2013
Kaksi kolmesta Raahen tuloja lähtömuutoista suuntautui omaan maakuntaan. Joka kymmenennen muuttajan tulo- tai lähtöalue oli Uusimaa. Muiden maakuntien osuus oli vähäinen.
Joka kolmas tulomuuttaja tuli Raaheen Oulun seutukunnasta. Seuraavaksi eniten Raaheen muutettiin Siikajoelta ja Pyhäjoelta. Noin joka kymmmenes tulija tuli joko Ylivieskan tai Helsingin seudulta.
Noin neljä kymmenestä raahelaisesta muutti Oulun seudulle. Yksi kymmenestä lähtijästä muutti sekä Siika- ja Pyhäjoelle että Ylivieskan seudulle.
Raahe sai kunnittain tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Siikajoelta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja sen jälkeen muihin suuriin opiskelukaupunkeihin.
260
23
22
17
16
14
13
11
11
11
-848
-107
-97
-80
-66
-52
-50
-39
-38
-32
-1000
-800
-600
-400
-200
0
200
400
Siikajoki
Siikalatva
Kuusamo
Pyhäjoki
Taivalkoski
Tyrnävä
Muhos
Kemi
Kuhmo
Sievi
Oulu
Tampere
Helsinki
Jyväskylä
Hämeenlinna
Kokkola
Turku
Vaasa
Kuopio
Oulainen
33

Siikajoen nettomuutto kunnittain vuosina 2000- 2013
Lähes neljä viidestä Siikajoen tuloja lähtömuutoista suuntautui omaan maakuntaan. Muiden maakuntien osuus oli vähäinen.
Neljä kymmenestä tulomuuttajasta tuli Siikajoelle Oulun seutukunnasta. Alle joka kolmas tuli Raahesta ja Pyhäjoelta. Muiden seutujen osuus oli vähäinen Helsingin seutua lukuun ottamatta.
Noin neljä kymmenestä lähtömuuttajasta muutti Oulun seudulle ja alle joka kolmas muihin Raahen seudun kuntiin.
Siikajoki sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa Jämsästä, Limingasta ja Pyhäjoelta. Muuttotappiot kohdistuivat ylivoimaisesti eniten Ouluun ja Raaheen sekä sen jälkeen muihin suuriin opiskelukaupunkeihin.
-325
-260
-53
-42
-27
-26
-20
-18
-15
-14
10
9
9
8
7
6
6
5
5
5
5
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
Oulu
Raahe
Helsinki
Tampere
Turku
Vantaa
Ylivieska
Rovaniemi
Jyväskylä
Kouvola
Jämsä
Liminka
Pyhäjoki
Kuusamo
Köyliö
Lappeenranta
Valkeakoski
Haapavesi
Kajaani
Kerava
Muhos
34

Raahen seudun muuttotappiot kunnittain vuosina 2007-2013
-85 Turku
-158 Helsinki
-1108
Oulu
-104 Jyväskylä
-38 Ylivieska
-47
Kokkola
-49
Kuopio
-149 Tampere
-66
Hämeen- linna
35

Raahen seudun muuttovoitot kunnittain vuosina 2007-2013
11
Kemi
23 Siika- latva
14 Tyrnävä
10
Jämsä
11
Kuhmo
13
Muhos
16 Taival- koski
30
Kuusamo
23
Sievi
36

Raahen kaupungin määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin verrokkeihin verrattuna vuosina 2000-2013
Raahen kaupungin kehitystä verrattiin kaikkien väestönkehityksen osatekijöiden osalta verrokkeihin
Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen Kokkolassa, Raahessa ja Kajaanissa
Kaikki verrokkikaupungit saivat merkittävää muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta ja muuttovoittoa siirtolaisuudesta
Kokkola oli ainoa verrokki- kaupungeista, jonka väestönlisäys oli positiivinen vuosina 2000-2013
Kunta
Luonnollinen väestönlisäys vuosina 2000- 2013
Maan sisäinen muuttoliike abs. vuosina 2000-2013
Siirtolaisuus abs. vuosina 2000-2013
Yhteensä abs. Vuosina 2000- 2013
Iisalmi
-156
-1281
247
-1190
Imatra
-1646
-1907
925
-2628
Kajaani
1266
-4559
1893
-1400
Kokkola
2702
-951
1110
2861
Raahe
1735
-3439
324
-1380
Varkaus
-972
-2481
451
-3002
Uusikaupunki
-169
-1705
143
-1731
37

Raahen kaupungin suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin suhteessa verrokkikaupunkeihin vuosina 2000-2013
Kunta
Luonnollinen väestönlisäys promillea vuosina 2000-2013
Maan sisäinen muuttoliike promillea vuosina 2000-2013
Siirtolaisuus promillea vuosina 2000- 2013
Yhteensä promillea vuosina 2000-2013
Iisalmi
-0,5
-4,1
0,8
-3,8
Imatra
-4,0
-4,7
2,3
-6,4
Kajaani
2,4
-8,6
3,5
-2,7
Kokkola
4,3
-1,5
1,8
4,5
Raahe
4,8
-9,5
0,9
-3,8
Varkaus
-3,0
-7,5
1,4
-9,1
Uusikaupunki
-0,8
-7,6
0,6
-7,7
Luonnollinen väestönlisäys oli positiivisin Raahessa ja negatiivisin Imatralla suhteessa keskiväkiluun
Raahe sai suhteessa väkilukuun eniten muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja Kokkola vähiten
Siirtolaisuus oli suhteessa asukaslukuun positiivisin Kajaanissa ja Imatralla
Väestönlisäys oli positiivinen vain Kokkolassa. Raahen väestökehityksen tilanne oli kohtalainen Kajaanin ja Iisalmen tavoin. Demografinen haaste on suurin Varkaudessa.
38

3. RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY RAKENTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2007- 2011
39

Muuttajien määrä
Muuttajien rakenne
40

MIKSI MUUTTAJIEN MÄÄRÄ ON TOISARVOINEN, IKÄRAKENNE JA TYÖMARKKINA-ASEMA ENSIARVOINEN
Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat vuodessa noin 28 000 euroa
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ovat noin 7 000 euroa vuodessa
Työllisen tulomuuttajan tulot ovat keskimäärin 4 kertaa korkeammat kuin ei-työllisten
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
41

Raahen seudun työllisten nettomuutto vuosina 2007-2011
 Raahen seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä (työssä olevista) vuosina 2007-2011: työllisten muuttotappiot olivat yhteensä -551 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla
Raahen seudun laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden vuoksi oli yhteensä 15,1 miljoonaa euroa vuosina 2007-2011 eli keskimäärin 3,1 miljoonaa euroa vuodessa
Raahen seutu sai samanaikaisesti muuttotappiota työttömistä työnhakijoista (-112 hlöä), joka osittain tasapainottaa tilannetta kuntatalouden näkökulmasta
-1
-30
6
10
-5
-55
-23
-96
-84
-82
-33
-33
-2
-17
-24
-120
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
2007
2008
2009
2010
2011
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
42

Raahen seudun kuntien työllisten nettomuutto työnantajasektorin mukaan vuosina 2007-2011
Työnantajasektorit voidaan jakaa palkansaajien mukaan yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin
Raahen seutu sai muuttotappiota työllisistä palkansaajista yhteensä -250 henkilöä vuosina 2008-2011: julkisen sektorin palkansaajista seutu sai muuttovoittoa 8 hlöä, mutta yksityisen sektorin palkansaajista (-275 hlöä) ja kolmannen sektorin palkansaajista muuttotappiota (-18 hlöä).
Raahen kaupunki sai muuttovoittoa julkisen sektorin palkansaajista. Siikajoki ja Pyhäjoki saivat muuttotappiota kaikkien sektoreiden palkansaajista vuosina 2008-2011
-20
-172
-58
-5
17
-4
-10
-204
-61
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
Palkansaajat
Julkinen sektori
Yksityissektori
43

TOIMIALASEKTORI
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
Raahen seutu
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
0
-14
-2
-16
B Kaivostoiminta ja louhinta
-1
-1
4
2
C Teollisuus
1
-44
16
-27
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
0
0
-1
-1
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
-2
-1
0
-3
F Rakentaminen
-4
-13
-22
-39
G Tukku- ja vähittäiskauppa
-1
-51
-5
-57
H Kuljetus ja varastointi
2
-2
-5
-5
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
-1
-17
1
-17
J Informaatio ja viestintä
-3
-17
2
-18
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
2
-11
-1
-10
L Kiinteistöalan toiminta
0
-4
0
-4
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
3
-12
-6
-15
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
-3
-44
-26
-73
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus
-2
-9
-8
-19
P Koulutus
3
22
3
28
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
-5
5
-10
-10
R Taiteet, viihde ja virkistys
0
-12
1
-11
S Muu palvelutoiminta
-6
-17
3
-20
T Kotitalouksien toiminta työnantajina
0
0
0
0
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta
0
0
0
0
X Toimiala tuntematon
2
-11
-9
-18
Yhteensä
-15
-253
-65
-333
Raahen seudun kuntien työllisten nettomuutto toimialasektorin mukaan vuosina 2008-2011
Aineisto perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008)
Raahen seudun kunnat saivat muuttovoittoa toimialoittain tarkasteltuna koulutuksesta (+28) ja kaivannaistoiminnasta (+2)
Raahen seutu kärsi eniten muuttotappiota hallinto- ja tukipalveluista (-73), tukku- ja vähittäiskaupasta (-57) ja rakentamisesta (-39).
Raahen kaupunki sai muuttovoittoa koulutuksesta (+22) ja terveys- ja sosiaalipalveluista (+ 5)
44

Raahen seudun työllisten nettomuutto verrokkikaupunkeihin nähden vuosina 2007-2011
Varkaus kärsi työllisistä määrällisesti ja suhteellisesti eniten muutto-tappiota vuosina 2007-2011: Varkauden työllisten muuttotappiot olivat -658 henkilöä viiden vuoden aikana
Raahen kaupungin työllisten muuttotappiot olivat määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi suurimmat
Iisalmen, Äänekosken ja Uudenkaupungin tilanne oli kohtalaisen hyvässä tasapainossa vuosina 2007-2011
Seutukeskus
Työllisten nettomuutto abs. vuosina 2007-2011
Työllisten nettomuutto promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2007- 2011
Iisalmi
-119
-1,1
Imatra
-405
-2,8
Raahe
-422
-3,3
Varkaus
-658
-5,8
Uusikaupunki
-134
-1,7
Äänekoski
-120
-1,2
45

Raahen seudun nettomuutto muuttajien ikärakenten mukaan vuosina 2007-2011
Muuttoliike on valikoivaa iän suhteen. Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.
Raahen seudun kuntien neljä viidestä tulomuuttajasta (79,6 %) ja lähtömuuttajasta (79,4 %) olivat alle 35-vuotiaita.
Raahen seutu sai vuosina 2007–2011 muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi lapsista eli alle 15-vuotiaista.
Neljä viidesosaa Raahen seudun muuttotappiosta selittyy nuorten muuttotappioilla. Toiseksi eniten seutu menetti 55-64 –vuotiaita ja kolmanneksi eniten yli 65-vuotiaita.
Raahen muuttoliike oli sen sijaan lähes tasapainossa aktiivi-ikäisten 25–44 -vuotiaiden osalta: Raahe sai muuttotappiota vain 17 henkilöä aktiivi-ikäisistä vuosina 2007–2011.
-1200
-1000
-800
-600
-400
-200
0
200
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
46

Raahen seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007-2011
Koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutus on muuttajalla, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Koulutettujen liikkuvuudella on olennainen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta.
Raahen seutu sai muuttotappiota kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Muuttotappiot painottuivat keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin (-1 059) ja vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin (-91).
Raahen seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat varsin maltilliset.
3
-89
9
76
-774
-105
-320
-196
5
-850
-800
-750
-700
-650
-600
-550
-500
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
47

Raahen seudun kuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2007-2011
Muuttoliikkeen vaikutus kuntatalouteen on periaatteessa yksinkertainen: jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia niin luovuttavassa kuin vastaanottavassa kunnassa.
Raahen seutu sai vuosina 2007-2011 muuttotappiota kaikista tuloluokista lukuun ottamatta yhden henkilön muuttovoittoa 32 000-41 999 euroa ansaitsevista.
Raahen seudun muuttotappiot painottuivat pienituloisimpiin ryhmiin, erityisesti alle 12 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Tämä selittyy muuttotappioiden painottumisella nuoriin opiskelulähtöisiin ikäluokkiin.
-76
-1
10
1
-14
-394
-198
-47
4
-83
-234
-38
-4
-4
-11
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
2-11 999
12 000-21 999
22 000-31 999
32 000-41 999
Yli 42 000
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
48

Raahen seudun tuloja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011
Tulo- ja lähtömuuttajien keskimää-räisten tulojen erotus kertoo, saako kunta tulohyötyjä vai menorasitteita muuttoliikkeen rakenteen vuoksi.
Raahen seudun kuntien osalta tilanne oli tasapainoisin Siikajoella: tulo-muuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 104 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien vuosina 2007–2011.
Raahen erotus oli noin -1 300 euroa eli jokaisen vuosina 2007-2011 lähtö-muuttaneen keskimääräiset tulot olivat keskimäärin – 1294 euroa korkeammat kuin vuosina 2007-2011 tulomuutta-neen keskimääräiset tulot.
Kunta
Tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007-2011
Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 2007- 2011
Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina 2007-2011 / muuttaja
Pyhäjoki
13 676
13 800
-124
Raahe
12 406
13 690
-1 284
Siikajoki
12 518
12 411
-107
49

Raahen seudun kuntien nettomuutto laskennallisen tulokertymän perusteella vuosina 2007-2011
Muuttajien laskennallinen tulokertymä tarkoittaa alueen jokaisen tuloja lähtömuuttajan yhteenlaskettuja tuloja kalenterivuoden aikana. Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen välinen erotus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Muuttajien tulokertymä on toisin sanoen eräänlainen raaka- tai pohjaluku ennen valtion suorittamia tasaustoimenpiteitä (valtionosuudet, verotulotasaukset).
Raahen seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 18,1 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2007–2011 eli keskimäärin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.
Muuttajien tulokertymä oli negatiivinen kaikissa seudun kunnissa: Pyhäjoella noin -860 000 euroa, Raahessa -13,8 miljoonaa euroa ja Siikajoella -3,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Kunta
Nettomuuton tulokertymä abs. miljoonaa euroa vuosina 2007-2011
Nettomuuton tulokertymä euroa asukasta kohden per vuosi (2007-2011)
Pyhäjoki
860 000 (172 000 € per vuosi)
-51 euroa per asukas per vuosi
Raahe
13 800 000 (2 760 000 € per vuosi)
Siikajoki
3 400 000 (680 000 € per vuosi)
Raahen seutu
-18.100 000 ( 3.620 000 € per vuosi)
50

Yhteenveto
①Raahen seudun väestöllinen kilpailukyky heikko kuntien välisen muuttoliikkeen osalta, mutta demografisena pelastusrenkaana tasapainoinen luonnollinen väestönlisäys ja siirtolaisuus
②Suuret määrälliset muuttotappiot vääristävät ja harhaanjohtavat osittain tulkintoja sekä aiheuttavat henkisesti lamauttavaa negatiivista kierrettä: tilanne ei ole numeroiden takana eli muuttajien rakenteen osalta niin hälyttävä
③Raahen seudun muuttotappiot painottuvat erittäin vahvasti nuoriin ja opiskeluikäisiin ikäluokkiin, mutta Raahen kaupungin kohdalla tilanne on lähes tasapainoinen aktiivi-ikäisten osalta
④Raahen seudun erityispiirteenä poikkeuksellisen suuri Oulu –sidonnaisuus: samanaikaisesti alueen kannalta heikkous, mutta myös potentiaalia sisältävä mahdollisuus
⑤Alueen kehittämistä ja tulevaan väestönkehitykseen vaikuttamista tukee ulkoiseen elinvoimaan liittyvä terve perusta ja strategiset toimialasidonnaiset vahvuudet (lisää tästä tulevaisuusseminaarissa)
⑥Raahen seudun kehitys samankaltainen kuin valituissa verrokkikaupungeissa: jatkossa painopisteen siirto positiiviselle kehälle päässeille rakennemuutospaikkakunnille (esim. Pori, Rauma, Kokkola)
51

Raahen seudun väestöllinen kilpailukyky
Näihin asioihin
voimme
itse
vaikuttaa
Näihin asioihin
emme
voi
itse suoraan
vaikuttaa
53

Omat ensivaiheen suositukset
①Positiivinen retoriikka ja tulevaisuususkon määrätietoinen vahvistaminen: rakennetun ja mentaalisen edun yhdistäminen
②Potentiaalisten tulomuuttajien muuttovalintoihin liittyvien pehmeiden ja kolmansien tekijöiden korostaminen kovien tekijöiden sijaan
③Aluemarkkinointiin liittyvien toimenpiteiden kohdentaminen valituille ikäryhmille (+30-) ja säännöllinen yhteys raahelaistaustaisiin opiskelijoihin isoissa korkeakoulukaupungeissa
④Paluumuuttojen edistäminen valituille kohderyhmille ja valituille alueille
⑤Case Oulu: saavutettavuus, yhteydet ja aikaetäisyys versus riippuvuuden vähentäminen
⑥Case Ylivieska
54

KIITOS!
@timoaro
045 657 7890
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi

RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Viewers also liked

Viewers also liked (19)

Similar to RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

Similar to RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI (16)

More from TimoAro

More from TimoAro (11)

RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI