MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
1. MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Marko Mikkola
2. Sisältö
– Työpaikka- ja työllisyyskehitys
– Väestökehitys
– Alue- ja paikallistalouden kehitys
– Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen
Kuva: Jan Virtanen
Kuva: Eerika Harjula
4. Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista
tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan
työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja
keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6
%)
Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5
%-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden
kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla
tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointi-aste oli
kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän
aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %).
Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli
12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011-
2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %).
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015
keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015
ensimmäisellä neljänneksellä
5. 61.6
62.3
64.6
65
65.3
65.5
65.5
65.7
65.9
66.1
66.9
66.9
67.2
67.8
69.6
70.6
70.7
71.7
71.7
72.4
75.5
75.7
55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77
Joensuu
Kotka
Kajaani
Jyväskylä
Rovaniemi
Turku
Oulu
Lahti
Kouvola
Tampere
Pori
Lappeenranta
Kuopio
Mikkeli
Koko maa
Kokkola
Hämeenlinna
Helsinki
Vaasa
Seinäjoki
Vantaa
Espoo
Työllisyysas-
teen tavoite
koko maassa
72 %
Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
*Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
6. Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015
TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAIN
HUHTIKUUSSA 2015
Alle 10 % (83 kuntaa)
10-11,9 % (61 kuntaa)
12-13,9 % (61 kuntaa)
14-15,9 % (50 kuntaa)
Yli 16 % (59 kuntaa)
Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittain
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Salla 24,1 %
Helsinki 11,7 %
Turku 15,9 %
Luoto 3,2 %
Pori 15,6, %
Oulu 16,7 %
Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot
keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Lars-
mon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin.
Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan,
Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan
maakunnan alueella
Työttömyysaste oli keskimääräistä kor-
keampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski-
Suomen maakuntien alueella. Lisäksi
korkean työttömyyden taskuja Kymen-
laaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Satakunnassa työttömyysaste vaihteli
merkittävästi kuntien välillä: työttömyys-
aste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa
(15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä
alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja
Eurassa (8,6 %).
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
7. Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa
ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun
kuukausikeskiarvo)
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
10.1
9.8
10.7
11.5
11.8
12
12.7
13.5
15.2
15.3
15.3
16.4
16.5
16.6
17.1
17.3
17.5
17.5
19.1
19.6
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Porvoo
Espoo
Vaasa
Vantaa
Helsinki
Seinäjoki
Hämeenlinna
Kuopio
Rovaniemi
Lappeenranta
Kouvola
Salo
Pori
Turku
Oulu
Joensuu
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kotka
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
8. Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna
25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015
Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan
keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
9. Porin työttömyysaste (%) 2005-2015
(vuosikeskiarvot)
Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015
ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
19,7 %
16,5 %
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
10. 24
24.3
26.2
27.2
27.7
29.1
30.1
30.9
31.9
32.3
33
33
33.1
33.1
35.1
36.3
39.9
20 23 26 29 32 35 38 41 44
Lahti
Tampere
Turku
Vantaa
Helsinki
Espoo
Jyväskylä
Seinäjoki
Hämeenlinna
Koko maa
Oulu
Lappeenranta
Kuopio
Kouvola
Pori
Vaasa
Joensuu
Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste*
(%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo)
Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden
järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli
kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: KELA, kelasto-raportti
Porin
aktivoin-
tiaste
3:nneksi
korkein
2010-2014
11. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden
määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015
aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä
vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana.
5.6.2015.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
1232 1220 1250
2111 2130 2143
0
500
1000
1500
2000
2500
tammikuu helmikuu maaliskuu
2011 2012 2013 2014 2015
12. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän
kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin
200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus
kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
770
723
686
1061
982 977
0
200
400
600
800
1000
1200
tammikuu helmikuu maaliskuu
2011 2012 2013 2014 2015
13. 15.1
14.7 14.8
14.5 14.3
15.5
11
11.5
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
16.5
17
17.5
18
2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus
(%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015
Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten
työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko
ajanjakson ajan.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
15. Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin
ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan
väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan
asukasmäärän vuonna 2018
Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215
kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen
väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014,
joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45
henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs
kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen
kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19.
eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä
muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa
aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai
muuttotappiota -41 henkilöä.
Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316
kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19.
eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847
henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä
neljänneksellä.
Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41.
eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin
verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys.
16. Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-
kuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014
Luonnollinen väestönlisäys
yhteensä vuosina 2010-2014
-----
yli +5 000 hlöä
yli – 279 hlöä
Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa
(32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina
2010-2014
Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39
401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880
henkilöä vuodessa
Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen
ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä
Pohjanmaan maakunnassa
Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin
Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja
Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen
henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa
Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin
Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (-
896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700).
Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määräl-
lisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuus
Sininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus
17. -40
-30
-20
-10
0
10
20
Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-
kuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015
Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen
1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015
ensimmäisellä neljänneksellä.
5.62015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
18. Kuntien välinen muuttoliike (tulomuutto-
lähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike
yhteensä vuosina 2010-2014
yli + 400 henkilöä
Yli - 500 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoa
Punainen kartassa: muuttotappiota
Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina
2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7
%) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %)
vuosina 2010-2014
Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla
vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion,
Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä
pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten
muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön
muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm.
Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653),
Espoo (2584) ja Lahti (1684).
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat
henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muutto-
tappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-
1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)
Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan
joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547
henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä
muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien
kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
19. KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
1.Helsinki 13582
2.Tampere 5441
3. Oulu 3607
4. Turku 3599
5. Kuopio 2653
6. Espoo 2584
7. Lahti 1684
8. Seinäjoki 1627
9. Pirkkala 1250
10. Jyväskylä 1245
11. Lempäälä 1086
12. Ylöjärvi 856
13. Joensuu 814
14. Hämeenlinna 717
15. Lieto 716
16. Kauniainen 634
17. Nokia 623
18. Sipoo 580
19. Pori 547
20. Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN
PER VUOSI (2010-2014)
1. Kauniainen 14,1
2. Jomala 13,9
3. Pirkkala 13,9
4. Lempäälä 10,2
5. Kustavi 10,0
6. Kittilä 8,8
7. Lieto 8,5
8. Lemland 8,5
9. Uurainen 6,9
10. Marttila 6,2
11. Sipoo 6,2
12. Toivakka 6,2
13. Ylivieska 6,1
14. Seinäjoki 5,5
15. Ylöjärvi 5,5
16. Kontiolahti 5,1
17. Kuopio 5,0
18. Tampere 5,0
19. Ilmajoki 4,8
20. Helsinki 4,5
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten
muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
20. Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuutto-
lähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä
505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan
sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
21. Nettosiirtolaisuus yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoa
Punainen kartassa: muuttotappiota
Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto)
kunnittain vuosina 2010-2014
Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto
kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli
98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014
Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa
siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin
asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014
Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä
määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä
muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776),
Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu
(2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).
Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa ”tilastollista”
muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28),
Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19.
eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin
muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden
vuoden ajanjaksolla.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
22. KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
VUOSINA 2010-2014
1. Helsinki 16555
2. Espoo 7776
3. Vantaa 6459
4. Turku 3762
5. Tampere 2995
6. Oulu 2235
7. Kotka 1860
8. Vaasa 1851
9. Jyväskylä 1629
10. Lappeenranta 1430
11. Lahti 1413
12. Kuopio 1298
13. Rovaniemi 1131
14. Hämeenlinna 1095
15. Joensuu 1038
16. Kouvola 1022
17. Kajaani 862
18. Pietarsaari 820
19. Pori 817
20. Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000
ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-
2014)
1. Geta 18,7
2. Föglö 17,0
3. Vöyri 14,4
4. Kristiinank. 13,5
5. Siikajoki 12,3
6. Eckerö 11,3
7. Kökar 11,1
8. Pudasjärvi 9,7
9. Pietarsaari 8,4
10. Närpiö 7,6
11. Punkalaidun 7,6
12. Lumparland 7,4
13. Lieksa 7,3
14. Sund 7,0
15. Kotka 6,8
16. Vårdö 6,4
17. Kemi 6,3
18. Vantaa 6,3
19. Honkajoki 6,2
20. Uusikaarlepyy 6,2
Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa
saaneet kunnat vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
23. -5
0
5
10
15
20
25
30
35
Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-
maastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010-
31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä
neljänneksellä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
24. Väestönlisäys yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 10 000 henkilöä
yli -300 henkilöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Sininen kartassa: väestömäärä kasvoi
Punainen kartassa: väestömäärä väheni
Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014
Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja
vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014
Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes
39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea
eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja
Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson
aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin
73000 henkilöä
Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä
vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja
Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783),
Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä
(6180).
Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi
kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna
(-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (-
1073)
Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina
2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320
kunnan joukossa.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
25. Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.)
2010-2014
1.Helsinki 38794
2. Espoo 21254
3. Oulu 13911
4. Vantaa 12783
5. Tampere 11689
6. Turku 7963
7. Jyväskylä 6180
8. Kuopio 4891
9. Seinäjoki 3873
10. Vaasa 3139
11. Lahti 2908
12. Joensuu 2369
13. Pirkkala 2168
14. Ylöjärvi 2116
15. Lempäälä 2055
16. Nurmijärvi 1948
17. Järvenpää 1719
18. Rovaniemi 1714
19. Kirkkonummi 1697
20. Hämeenlinna
41. Pori
1559
731
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA
ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014
Jomala 12,1
Pirkkala 12,0
Lempäälä 9,6
Liminka 9,4
Lemland 9,2
Espoo 8,3
Kauniainen 8,2
Luoto 7,9
Ylivieska 7,6
Kempele 7,5
Oulu 7,3
Kontiolahti 7,2
Lieto 7,2
Geta 6,9
Ylöjärvi 6,7
Uurainen 6,5
Seinäjoki 6,5
Helsinki 6,4
Tyrnävä 6,4
Vantaa 6,2
26. Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä vuosina 2010-2015
Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden
2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
-60
-46
-61
-42
-78
-44
77
-9
43
-12 -10
-43
28
11
21
70
36
21
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
27. Alue- ja paikallistalouden kehitys
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Jouni Koivukoski
Kuva: Marianne Ståhl
Kuva: iStockphoto.com
28. Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
• Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015
ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa
tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa
+0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %.
Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä
merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun
aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten
”nousupiikki” ajoittuu tavallisesti toukokuuhun.
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto)
laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat
nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella
(+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %).
• Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti
331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen
tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten
välinen erotus oli +52
29. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
Porissa tammi-maaliskuussa 2015
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä
aikaisempien vuosien tapaan.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto
30. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-
maaliskuussa 2015
-5.0
0.0
5.0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
0.2
-0.5
1.4
2.5
0.3
1.4
Pori Koko maa
Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko
maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi
Lähde: Verohallinto
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
31. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa
euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015
0
500,000
1,000,000
1,500,000
2,000,000
2,500,000
3,000,000
3,500,000
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
2015/1
2015/2
2015/3
Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain:
tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään
vuodenvaihteessa
Lähde: Verohallinto
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
32. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä
neljänneksellä vuosina 2006-2014
Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä
neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen
verrattuna
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen
hintaindeksi
Vuosi/neljäs neljännes
(loka-joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen
2006 1139 108,3 1,8
2007 1222 111 1
2008 1175 106,2 -5,5
2009 1306 115,7 7,2
2010 1396 120,8 1,5
2011 1398 121,3 -0,2
2012 1406 122,6 -0,5
2013 1479 124,9 -3,5
2014 1506 127,6 2,9
33. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa
suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014
Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen
asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen
hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi
(2005=100)
Muutos% (2014-
2013/IV neljännes)
Helsinki 3967 146,7 -0,1
Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2
Vantaa 2612 124,5 -2,9
Porvoo 2179 119,6 -0,7
Tampere 2340 130,6 1
Turku 1893 118,1 -4,3
Pori 1506 127,6 2,9
Rauma 1430 113,7 -2,9
Lappeenranta 1721 118,7 0,9
Kotka 1288 114,3 -2,7
Kouvola 1166 109,2 -5,3
Lahti 1800 131,9 -0,8
Hämeenlinna 1851 124,2 0,5
Kuopio 1957 122,1 -1,4
Jyväskylä 1868 125,4 -2,7
Vaasa 1848 140,6 0,3
Seinäjoki 1821 129,2 6,1
Kokkola 1764 148,4 -3,9
Mikkeli 1749 123,2 -7,4
Joensuu 1814 127,4 -1,5
Oulu 1811 110,2 1,3
Kajaani 1337 113 -5,8
34. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
Aloittaneita Lopettaneita
Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun
mennessä oli lopettanut 211 yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden
yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
35. Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain
2005-2014
4020
4742
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä
tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan
pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden
yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
38. Äänestysprosentit äänestysalueittain
Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2)
kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015