SlideShare a Scribd company logo
1 of 39
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Marko Mikkola
Sisältö
– Työpaikka- ja työllisyyskehitys
– Väestökehitys
– Alue- ja paikallistalouden kehitys
– Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen
Kuva: Jan Virtanen
Kuva: Eerika Harjula
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Kuva: Toni Mailanen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: iStockphoto.com
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
 Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista
tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan
työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja
keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6
%)
 Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5
%-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden
kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla
tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
 Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointi-aste oli
kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän
aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %).
 Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli
12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011-
2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %).
 Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015
keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015
ensimmäisellä neljänneksellä
61.6
62.3
64.6
65
65.3
65.5
65.5
65.7
65.9
66.1
66.9
66.9
67.2
67.8
69.6
70.6
70.7
71.7
71.7
72.4
75.5
75.7
55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77
Joensuu
Kotka
Kajaani
Jyväskylä
Rovaniemi
Turku
Oulu
Lahti
Kouvola
Tampere
Pori
Lappeenranta
Kuopio
Mikkeli
Koko maa
Kokkola
Hämeenlinna
Helsinki
Vaasa
Seinäjoki
Vantaa
Espoo
Työllisyysas-
teen tavoite
koko maassa
72 %
Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
*Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015
TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAIN
HUHTIKUUSSA 2015
Alle 10 % (83 kuntaa)
10-11,9 % (61 kuntaa)
12-13,9 % (61 kuntaa)
14-15,9 % (50 kuntaa)
Yli 16 % (59 kuntaa)
Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittain
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Salla 24,1 %
Helsinki 11,7 %
Turku 15,9 %
Luoto 3,2 %
Pori 15,6, %
Oulu 16,7 %
 Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot
keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Lars-
mon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin.
 Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan,
Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan
maakunnan alueella
 Työttömyysaste oli keskimääräistä kor-
keampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski-
Suomen maakuntien alueella. Lisäksi
korkean työttömyyden taskuja Kymen-
laaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
 Satakunnassa työttömyysaste vaihteli
merkittävästi kuntien välillä: työttömyys-
aste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa
(15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä
alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja
Eurassa (8,6 %).
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa
ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun
kuukausikeskiarvo)
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
10.1
9.8
10.7
11.5
11.8
12
12.7
13.5
15.2
15.3
15.3
16.4
16.5
16.6
17.1
17.3
17.5
17.5
19.1
19.6
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Porvoo
Espoo
Vaasa
Vantaa
Helsinki
Seinäjoki
Hämeenlinna
Kuopio
Rovaniemi
Lappeenranta
Kouvola
Salo
Pori
Turku
Oulu
Joensuu
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kotka
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna
25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015
 Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan
keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
Porin työttömyysaste (%) 2005-2015
(vuosikeskiarvot)
 Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015
ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
19,7 %
16,5 %
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
24.3
26.2
27.2
27.7
29.1
30.1
30.9
31.9
32.3
33
33
33.1
33.1
35.1
36.3
39.9
20 23 26 29 32 35 38 41 44
Lahti
Tampere
Turku
Vantaa
Helsinki
Espoo
Jyväskylä
Seinäjoki
Hämeenlinna
Koko maa
Oulu
Lappeenranta
Kuopio
Kouvola
Pori
Vaasa
Joensuu
Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste*
(%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo)
 Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden
järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli
kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: KELA, kelasto-raportti
Porin
aktivoin-
tiaste
3:nneksi
korkein
2010-2014
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden
määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015
aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä
vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana.
5.6.2015.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
1232 1220 1250
2111 2130 2143
0
500
1000
1500
2000
2500
tammikuu helmikuu maaliskuu
2011 2012 2013 2014 2015
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän
kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
 Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin
200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus
kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
770
723
686
1061
982 977
0
200
400
600
800
1000
1200
tammikuu helmikuu maaliskuu
2011 2012 2013 2014 2015
15.1
14.7 14.8
14.5 14.3
15.5
11
11.5
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
16.5
17
17.5
18
2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus
(%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015
 Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten
työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko
ajanjakson ajan.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Väestökehitys
Kuva: Toni Mailanen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Eerika Harjula
Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
 Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin
ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan
väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan
asukasmäärän vuonna 2018
 Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215
kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen
väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014,
joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45
henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
 Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs
kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen
kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19.
eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä
muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa
aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai
muuttotappiota -41 henkilöä.
 Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316
kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19.
eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847
henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä
neljänneksellä.
 Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41.
eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin
verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys.
Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-
kuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014
Luonnollinen väestönlisäys
yhteensä vuosina 2010-2014
-----
yli +5 000 hlöä
yli – 279 hlöä
 Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa
(32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina
2010-2014
 Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39
401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880
henkilöä vuodessa
 Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen
ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä
Pohjanmaan maakunnassa
 Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin
Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja
Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen
henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa
 Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin
Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (-
896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700).
 Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määräl-
lisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa
vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuus
Sininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus
-40
-30
-20
-10
0
10
20
Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-
kuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015
 Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen
1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015
ensimmäisellä neljänneksellä.
5.62015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Kuntien välinen muuttoliike (tulomuutto-
lähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliike
yhteensä vuosina 2010-2014
yli + 400 henkilöä
Yli - 500 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoa
Punainen kartassa: muuttotappiota
 Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina
2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7
%) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %)
vuosina 2010-2014
 Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla
vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion,
Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä
pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten
muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön
muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm.
Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653),
Espoo (2584) ja Lahti (1684).
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat
henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muutto-
tappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-
1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)
 Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan
joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547
henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä
muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien
kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
1.Helsinki 13582
2.Tampere 5441
3. Oulu 3607
4. Turku 3599
5. Kuopio 2653
6. Espoo 2584
7. Lahti 1684
8. Seinäjoki 1627
9. Pirkkala 1250
10. Jyväskylä 1245
11. Lempäälä 1086
12. Ylöjärvi 856
13. Joensuu 814
14. Hämeenlinna 717
15. Lieto 716
16. Kauniainen 634
17. Nokia 623
18. Sipoo 580
19. Pori 547
20. Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN
PER VUOSI (2010-2014)
1. Kauniainen 14,1
2. Jomala 13,9
3. Pirkkala 13,9
4. Lempäälä 10,2
5. Kustavi 10,0
6. Kittilä 8,8
7. Lieto 8,5
8. Lemland 8,5
9. Uurainen 6,9
10. Marttila 6,2
11. Sipoo 6,2
12. Toivakka 6,2
13. Ylivieska 6,1
14. Seinäjoki 5,5
15. Ylöjärvi 5,5
16. Kontiolahti 5,1
17. Kuopio 5,0
18. Tampere 5,0
19. Ilmajoki 4,8
20. Helsinki 4,5
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten
muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuutto-
lähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
 Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä
505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan
sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Nettosiirtolaisuus yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoa
Punainen kartassa: muuttotappiota
Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto)
kunnittain vuosina 2010-2014
 Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto
kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli
98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014
 Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa
siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin
asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014
 Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä
määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä
muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776),
Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu
(2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).
 Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa ”tilastollista”
muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28),
Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
 Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19.
eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin
muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden
vuoden ajanjaksolla.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
VUOSINA 2010-2014
1. Helsinki 16555
2. Espoo 7776
3. Vantaa 6459
4. Turku 3762
5. Tampere 2995
6. Oulu 2235
7. Kotka 1860
8. Vaasa 1851
9. Jyväskylä 1629
10. Lappeenranta 1430
11. Lahti 1413
12. Kuopio 1298
13. Rovaniemi 1131
14. Hämeenlinna 1095
15. Joensuu 1038
16. Kouvola 1022
17. Kajaani 862
18. Pietarsaari 820
19. Pori 817
20. Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000
ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-
2014)
1. Geta 18,7
2. Föglö 17,0
3. Vöyri 14,4
4. Kristiinank. 13,5
5. Siikajoki 12,3
6. Eckerö 11,3
7. Kökar 11,1
8. Pudasjärvi 9,7
9. Pietarsaari 8,4
10. Närpiö 7,6
11. Punkalaidun 7,6
12. Lumparland 7,4
13. Lieksa 7,3
14. Sund 7,0
15. Kotka 6,8
16. Vårdö 6,4
17. Kemi 6,3
18. Vantaa 6,3
19. Honkajoki 6,2
20. Uusikaarlepyy 6,2
Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa
saaneet kunnat vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-
maastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
 Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010-
31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä
neljänneksellä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Väestönlisäys yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 10 000 henkilöä
yli -300 henkilöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Sininen kartassa: väestömäärä kasvoi
Punainen kartassa: väestömäärä väheni
Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014
 Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja
vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014
 Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes
39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea
eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja
Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson
aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin
73000 henkilöä
 Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä
vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja
Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783),
Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä
(6180).
 Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi
kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna
(-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (-
1073)
 Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina
2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320
kunnan joukossa.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.)
2010-2014
1.Helsinki 38794
2. Espoo 21254
3. Oulu 13911
4. Vantaa 12783
5. Tampere 11689
6. Turku 7963
7. Jyväskylä 6180
8. Kuopio 4891
9. Seinäjoki 3873
10. Vaasa 3139
11. Lahti 2908
12. Joensuu 2369
13. Pirkkala 2168
14. Ylöjärvi 2116
15. Lempäälä 2055
16. Nurmijärvi 1948
17. Järvenpää 1719
18. Rovaniemi 1714
19. Kirkkonummi 1697
20. Hämeenlinna
41. Pori
1559
731
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA
ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014
Jomala 12,1
Pirkkala 12,0
Lempäälä 9,6
Liminka 9,4
Lemland 9,2
Espoo 8,3
Kauniainen 8,2
Luoto 7,9
Ylivieska 7,6
Kempele 7,5
Oulu 7,3
Kontiolahti 7,2
Lieto 7,2
Geta 6,9
Ylöjärvi 6,7
Uurainen 6,5
Seinäjoki 6,5
Helsinki 6,4
Tyrnävä 6,4
Vantaa 6,2
Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä vuosina 2010-2015
 Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden
2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
-60
-46
-61
-42
-78
-44
77
-9
43
-12 -10
-43
28
11
21
70
36
21
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
2010 2011 2012 2013 2014 2015
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Alue- ja paikallistalouden kehitys
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Jouni Koivukoski
Kuva: Marianne Ståhl
Kuva: iStockphoto.com
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
• Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015
ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa
tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa
+0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %.
 Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä
merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun
aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten
”nousupiikki” ajoittuu tavallisesti toukokuuhun.
 Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto)
laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat
nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella
(+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %).
• Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti
331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen
tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten
välinen erotus oli +52
Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
Porissa tammi-maaliskuussa 2015
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä
aikaisempien vuosien tapaan.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-
maaliskuussa 2015
-5.0
0.0
5.0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
0.2
-0.5
1.4
2.5
0.3
1.4
Pori Koko maa
 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko
maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi
Lähde: Verohallinto
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa
euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015
0
500,000
1,000,000
1,500,000
2,000,000
2,500,000
3,000,000
3,500,000
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
2015/1
2015/2
2015/3
 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain:
tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään
vuodenvaihteessa
Lähde: Verohallinto
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä
neljänneksellä vuosina 2006-2014
 Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä
neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen
verrattuna
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen
hintaindeksi
Vuosi/neljäs neljännes
(loka-joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen
vuoden vastaavaan
neljännekseen
2006 1139 108,3 1,8
2007 1222 111 1
2008 1175 106,2 -5,5
2009 1306 115,7 7,2
2010 1396 120,8 1,5
2011 1398 121,3 -0,2
2012 1406 122,6 -0,5
2013 1479 124,9 -3,5
2014 1506 127,6 2,9
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa
suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014
 Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen
asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen
hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi
(2005=100)
Muutos% (2014-
2013/IV neljännes)
Helsinki 3967 146,7 -0,1
Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2
Vantaa 2612 124,5 -2,9
Porvoo 2179 119,6 -0,7
Tampere 2340 130,6 1
Turku 1893 118,1 -4,3
Pori 1506 127,6 2,9
Rauma 1430 113,7 -2,9
Lappeenranta 1721 118,7 0,9
Kotka 1288 114,3 -2,7
Kouvola 1166 109,2 -5,3
Lahti 1800 131,9 -0,8
Hämeenlinna 1851 124,2 0,5
Kuopio 1957 122,1 -1,4
Jyväskylä 1868 125,4 -2,7
Vaasa 1848 140,6 0,3
Seinäjoki 1821 129,2 6,1
Kokkola 1764 148,4 -3,9
Mikkeli 1749 123,2 -7,4
Joensuu 1814 127,4 -1,5
Oulu 1811 110,2 1,3
Kajaani 1337 113 -5,8
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa
kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
Aloittaneita Lopettaneita
 Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun
mennessä oli lopettanut 211 yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden
yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain
2005-2014
4020
4742
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
 Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä
tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan
pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden
yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
EDUSKUNTAVAALIT 2015
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Aino Heikkonen
Eduskuntavaalit 2015
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
Äänestysprosentit äänestysalueittain
Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2)
kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
Kiitos!
Kuva: Kalle Aaltonen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Anna Kyhä-Mantere

More Related Content

What's hot

Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Porin kaupunki
 
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017Porin kaupunki
 
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Kimmo Haapea
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!TimoAro
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaTimoAro
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
 
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela Tilastokeskus
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela TilastokeskusTyömarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela Tilastokeskus
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela TilastokeskusTilastokeskus
 
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Tilastokeskus
 
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?Johannaeva2010
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?TimoAro
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
 
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
 

What's hot (20)

Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
Muutoksen suunnat syys-joulukuu 2016
 
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017Pori muutoksen pyörteissä  -toimintaympäristökatsaus 1 2017
Pori muutoksen pyörteissä -toimintaympäristökatsaus 1 2017
 
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014 2017 (1)
 
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminenKotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
Kotoutumissuunnitelma ja työllistyminen
 
Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!Myyttejä ja faktoja Porista!
Myyttejä ja faktoja Porista!
 
Väestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudullaVäestönkehitys porin seudulla
Väestönkehitys porin seudulla
 
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusKaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
 
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? SAK:n julkaisusarja 7-2012
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela Tilastokeskus
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela TilastokeskusTyömarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela Tilastokeskus
Työmarkkinoilla tapahtuu, Hanna Sutela Tilastokeskus
 
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
Ihmisiä työmarkkinoilla - työmarkkinoiden muutoksia 60 vuoden ajalta, Anna Pä...
 
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
EVA Fakta: Kuka Suomessa tekee työt?
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
 
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
 

Similar to Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015

Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...
Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...
Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...Tilastokeskus
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?TimoAro
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
 
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014TimoAro
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
 
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenKirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenJuha Kostiainen
 
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossa
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossaMuutokset työmarkkinoilla tilastojen valossa
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossaLiisa Larja
 
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013TimoAro
 
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvu
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvuTulo (varallisuus) erot ja talouskasvu
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvuTilastokeskus
 
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VM
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VMVoimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VM
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VMSitra / Hyvinvointi
 
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?Mauri Kotamäki
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013TimoAro
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTimoAro
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutTimoAro
 
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015
Eläkkeellesiirtymisikä  vuonna 2015Eläkkeellesiirtymisikä  vuonna 2015
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015Eläketurvakeskus
 

Similar to Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015 (20)

Kunnat ja alueet
Kunnat ja alueetKunnat ja alueet
Kunnat ja alueet
 
Kunnat jaalueet
Kunnat jaalueetKunnat jaalueet
Kunnat jaalueet
 
Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...
Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...
Havaintoja työmarkkinoilta poikkeusoloissa - nuorten tilanne, Hanna Sutela, T...
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
 
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaPienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
 
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
 
Ajankohtaista maahanmuutosta
Ajankohtaista maahanmuutostaAjankohtaista maahanmuutosta
Ajankohtaista maahanmuutosta
 
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenKirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
 
Väestöennuste 2015
Väestöennuste 2015Väestöennuste 2015
Väestöennuste 2015
 
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossa
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossaMuutokset työmarkkinoilla tilastojen valossa
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossa
 
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
Alueiden muuttovetovoima 2009 2013
 
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvu
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvuTulo (varallisuus) erot ja talouskasvu
Tulo (varallisuus) erot ja talouskasvu
 
TEM:n esitys työmarkkinaennusteesta, syksy 2015
TEM:n esitys työmarkkinaennusteesta, syksy 2015TEM:n esitys työmarkkinaennusteesta, syksy 2015
TEM:n esitys työmarkkinaennusteesta, syksy 2015
 
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VM
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VMVoimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VM
Voimaa-foorumi 22.1.2014: Martti Hetemäki, VM
 
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?
Kannattaako työn tekeminen ja työn teettäminen Suomessa?
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
 
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelutKuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
Kuntarakenne ja hyvinvointipalvelut
 
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015
Eläkkeellesiirtymisikä  vuonna 2015Eläkkeellesiirtymisikä  vuonna 2015
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015
 

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015

  • 1. MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Marko Mikkola
  • 2. Sisältö – Työpaikka- ja työllisyyskehitys – Väestökehitys – Alue- ja paikallistalouden kehitys – Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Antero Saari Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen Kuva: Jan Virtanen Kuva: Eerika Harjula
  • 3. Työpaikka- ja työllisyyskehitys Kuva: Toni Mailanen 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni Mailanen Kuva: iStockphoto.com
  • 4. Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom  Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6 %)  Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.  Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointi-aste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %).  Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011- 2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %).  Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015 keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
  • 5. 61.6 62.3 64.6 65 65.3 65.5 65.5 65.7 65.9 66.1 66.9 66.9 67.2 67.8 69.6 70.6 70.7 71.7 71.7 72.4 75.5 75.7 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 Joensuu Kotka Kajaani Jyväskylä Rovaniemi Turku Oulu Lahti Kouvola Tampere Pori Lappeenranta Kuopio Mikkeli Koko maa Kokkola Hämeenlinna Helsinki Vaasa Seinäjoki Vantaa Espoo Työllisyysas- teen tavoite koko maassa 72 % Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom *Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
  • 6. Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015 TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAIN HUHTIKUUSSA 2015 Alle 10 % (83 kuntaa) 10-11,9 % (61 kuntaa) 12-13,9 % (61 kuntaa) 14-15,9 % (50 kuntaa) Yli 16 % (59 kuntaa) Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittain Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 Salla 24,1 % Helsinki 11,7 % Turku 15,9 % Luoto 3,2 % Pori 15,6, % Oulu 16,7 %  Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Lars- mon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin.  Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan maakunnan alueella  Työttömyysaste oli keskimääräistä kor- keampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski- Suomen maakuntien alueella. Lisäksi korkean työttömyyden taskuja Kymen- laaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.  Satakunnassa työttömyysaste vaihteli merkittävästi kuntien välillä: työttömyys- aste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa (15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja Eurassa (8,6 %). 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 7. Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun kuukausikeskiarvo) 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom 10.1 9.8 10.7 11.5 11.8 12 12.7 13.5 15.2 15.3 15.3 16.4 16.5 16.6 17.1 17.3 17.5 17.5 19.1 19.6 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Porvoo Espoo Vaasa Vantaa Helsinki Seinäjoki Hämeenlinna Kuopio Rovaniemi Lappeenranta Kouvola Salo Pori Turku Oulu Joensuu Tampere Jyväskylä Lahti Kotka Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
  • 8. Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015  Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
  • 9. Porin työttömyysaste (%) 2005-2015 (vuosikeskiarvot)  Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus 19,7 % 16,5 % 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23
  • 10. 24 24.3 26.2 27.2 27.7 29.1 30.1 30.9 31.9 32.3 33 33 33.1 33.1 35.1 36.3 39.9 20 23 26 29 32 35 38 41 44 Lahti Tampere Turku Vantaa Helsinki Espoo Jyväskylä Seinäjoki Hämeenlinna Koko maa Oulu Lappeenranta Kuopio Kouvola Pori Vaasa Joensuu Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste* (%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo)  Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: KELA, kelasto-raportti Porin aktivoin- tiaste 3:nneksi korkein 2010-2014
  • 11. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015  Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015 aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana. 5.6.2015.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus 1232 1220 1250 2111 2130 2143 0 500 1000 1500 2000 2500 tammikuu helmikuu maaliskuu 2011 2012 2013 2014 2015
  • 12. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015  Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus 770 723 686 1061 982 977 0 200 400 600 800 1000 1200 tammikuu helmikuu maaliskuu 2011 2012 2013 2014 2015
  • 13. 15.1 14.7 14.8 14.5 14.3 15.5 11 11.5 12 12.5 13 13.5 14 14.5 15 15.5 16 16.5 17 17.5 18 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015  Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko ajanjakson ajan. 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
  • 14. Väestökehitys Kuva: Toni Mailanen 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Eerika Harjula
  • 15. Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom  Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan asukasmäärän vuonna 2018  Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014, joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.  Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai muuttotappiota -41 henkilöä.  Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316 kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847 henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.  Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41. eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys.
  • 16. Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys- kuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014 Luonnollinen väestönlisäys yhteensä vuosina 2010-2014 ----- yli +5 000 hlöä yli – 279 hlöä  Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa (32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina 2010-2014  Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39 401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880 henkilöä vuodessa  Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä Pohjanmaan maakunnassa  Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa  Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (- 896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700).  Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määräl- lisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuus Sininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus
  • 17. -40 -30 -20 -10 0 10 20 Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys- kuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015  Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 5.62015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
  • 18. Kuntien välinen muuttoliike (tulomuutto- lähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014 Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 400 henkilöä Yli - 500 henkilöä Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota  Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7 %) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %) vuosina 2010-2014  Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).  Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muutto- tappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (- 1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)  Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 19. KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014 1.Helsinki 13582 2.Tampere 5441 3. Oulu 3607 4. Turku 3599 5. Kuopio 2653 6. Espoo 2584 7. Lahti 1684 8. Seinäjoki 1627 9. Pirkkala 1250 10. Jyväskylä 1245 11. Lempäälä 1086 12. Ylöjärvi 856 13. Joensuu 814 14. Hämeenlinna 717 15. Lieto 716 16. Kauniainen 634 17. Nokia 623 18. Sipoo 580 19. Pori 547 20. Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014) 1. Kauniainen 14,1 2. Jomala 13,9 3. Pirkkala 13,9 4. Lempäälä 10,2 5. Kustavi 10,0 6. Kittilä 8,8 7. Lieto 8,5 8. Lemland 8,5 9. Uurainen 6,9 10. Marttila 6,2 11. Sipoo 6,2 12. Toivakka 6,2 13. Ylivieska 6,1 14. Seinäjoki 5,5 15. Ylöjärvi 5,5 16. Kontiolahti 5,1 17. Kuopio 5,0 18. Tampere 5,0 19. Ilmajoki 4,8 20. Helsinki 4,5 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 20. Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuutto- lähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 120  Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
  • 21. Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 1000 henkilöä yli -1 henkilöä Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto) kunnittain vuosina 2010-2014  Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014  Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014  Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).  Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)  Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 22. KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014 1. Helsinki 16555 2. Espoo 7776 3. Vantaa 6459 4. Turku 3762 5. Tampere 2995 6. Oulu 2235 7. Kotka 1860 8. Vaasa 1851 9. Jyväskylä 1629 10. Lappeenranta 1430 11. Lahti 1413 12. Kuopio 1298 13. Rovaniemi 1131 14. Hämeenlinna 1095 15. Joensuu 1038 16. Kouvola 1022 17. Kajaani 862 18. Pietarsaari 820 19. Pori 817 20. Kerava 746 KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010- 2014) 1. Geta 18,7 2. Föglö 17,0 3. Vöyri 14,4 4. Kristiinank. 13,5 5. Siikajoki 12,3 6. Eckerö 11,3 7. Kökar 11,1 8. Pudasjärvi 9,7 9. Pietarsaari 8,4 10. Närpiö 7,6 11. Punkalaidun 7,6 12. Lumparland 7,4 13. Lieksa 7,3 14. Sund 7,0 15. Kotka 6,8 16. Vårdö 6,4 17. Kemi 6,3 18. Vantaa 6,3 19. Honkajoki 6,2 20. Uusikaarlepyy 6,2 Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014 5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
  • 23. -5 0 5 10 15 20 25 30 35 Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuutto- maastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015  Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010- 31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
  • 24. Väestönlisäys yhteensä vuosina 2010-2014 yli + 10 000 henkilöä yli -300 henkilöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 Sininen kartassa: väestömäärä kasvoi Punainen kartassa: väestömäärä väheni Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014  Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014  Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes 39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin 73000 henkilöä  Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180).  Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (- 1073)  Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320 kunnan joukossa. 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 25. Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014 5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015 KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.) 2010-2014 1.Helsinki 38794 2. Espoo 21254 3. Oulu 13911 4. Vantaa 12783 5. Tampere 11689 6. Turku 7963 7. Jyväskylä 6180 8. Kuopio 4891 9. Seinäjoki 3873 10. Vaasa 3139 11. Lahti 2908 12. Joensuu 2369 13. Pirkkala 2168 14. Ylöjärvi 2116 15. Lempäälä 2055 16. Nurmijärvi 1948 17. Järvenpää 1719 18. Rovaniemi 1714 19. Kirkkonummi 1697 20. Hämeenlinna 41. Pori 1559 731 KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014 Jomala 12,1 Pirkkala 12,0 Lempäälä 9,6 Liminka 9,4 Lemland 9,2 Espoo 8,3 Kauniainen 8,2 Luoto 7,9 Ylivieska 7,6 Kempele 7,5 Oulu 7,3 Kontiolahti 7,2 Lieto 7,2 Geta 6,9 Ylöjärvi 6,7 Uurainen 6,5 Seinäjoki 6,5 Helsinki 6,4 Tyrnävä 6,4 Vantaa 6,2
  • 26. Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuosina 2010-2015  Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä. 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -60 -46 -61 -42 -78 -44 77 -9 43 -12 -10 -43 28 11 21 70 36 21 -100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
  • 27. Alue- ja paikallistalouden kehitys 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni Mailanen Kuva: Jouni Koivukoski Kuva: Marianne Ståhl Kuva: iStockphoto.com
  • 28. Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom • Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa +0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %.  Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten ”nousupiikki” ajoittuu tavallisesti toukokuuhun.  Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto) laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella (+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %). • Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti 331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +52
  • 29. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa tammi-maaliskuussa 2015 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015  Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä aikaisempien vuosien tapaan. 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Verohallinto
  • 30. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi- maaliskuussa 2015 -5.0 0.0 5.0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 0.2 -0.5 1.4 2.5 0.3 1.4 Pori Koko maa  Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi Lähde: Verohallinto 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 31. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015 0 500,000 1,000,000 1,500,000 2,000,000 2,500,000 3,000,000 3,500,000 2012/1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/10 2012/11 2012/12 2013/1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/10 2013/11 2013/12 2014/1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 2014/10 2014/11 2014/12 2015/1 2015/2 2015/3  Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa Lähde: Verohallinto 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 32. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä vuosina 2006-2014  Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi Vuosi/neljäs neljännes (loka-joulukuu) Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen 2006 1139 108,3 1,8 2007 1222 111 1 2008 1175 106,2 -5,5 2009 1306 115,7 7,2 2010 1396 120,8 1,5 2011 1398 121,3 -0,2 2012 1406 122,6 -0,5 2013 1479 124,9 -3,5 2014 1506 127,6 2,9
  • 33. Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014  Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä. 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014- 2013/IV neljännes) Helsinki 3967 146,7 -0,1 Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2 Vantaa 2612 124,5 -2,9 Porvoo 2179 119,6 -0,7 Tampere 2340 130,6 1 Turku 1893 118,1 -4,3 Pori 1506 127,6 2,9 Rauma 1430 113,7 -2,9 Lappeenranta 1721 118,7 0,9 Kotka 1288 114,3 -2,7 Kouvola 1166 109,2 -5,3 Lahti 1800 131,9 -0,8 Hämeenlinna 1851 124,2 0,5 Kuopio 1957 122,1 -1,4 Jyväskylä 1868 125,4 -2,7 Vaasa 1848 140,6 0,3 Seinäjoki 1821 129,2 6,1 Kokkola 1764 148,4 -3,9 Mikkeli 1749 123,2 -7,4 Joensuu 1814 127,4 -1,5 Oulu 1811 110,2 1,3 Kajaani 1337 113 -5,8
  • 34. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009 III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 IV/2010 I/2011 II/2011 III/2011 IV/2011 I/2012 II/2012 III/2012 IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013 I/2014 II/2014 III/2014 IV/2014 Aloittaneita Lopettaneita  Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun mennessä oli lopettanut 211 yritystä. Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 35. Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014 4020 4742 4000 4100 4200 4300 4400 4500 4600 4700 4800  Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin. Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
  • 36. EDUSKUNTAVAALIT 2015 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Aino Heikkonen
  • 37. Eduskuntavaalit 2015 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
  • 38. Äänestysprosentit äänestysalueittain Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2) kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5. 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
  • 39. Kiitos! Kuva: Kalle Aaltonen 5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni Mailanen Kuva: Anna Kyhä-Mantere