Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014
8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen

Sisältö
–Alue- ja paikallistalouden kehitys
–Työpaikka- ja työllisyyskehitys
–Väestökehitys
–Satakunnan sote –alueeseen liittyviä karttoja
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Toni Mailanen

Alue- ja paikallistalouden kehitys
Kuva: Toni Mailanen
www.istockphoto.com

Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon, kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla.
Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä Noormarkun taajama-alueella
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina.
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi
Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina 2005-2014. Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen.
Porissa oli 4 587 toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä oleva tilastotieto).
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot

Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHI- indeksi) vuonna 2012
HHI-indeksin(Herfindahl–Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskitty- neisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1- 100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa
Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella.
Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia.
Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista.
Porin
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014
Kartta: Timo Widbom

7,88
8,4
8,95
8,99
9,3
9,43
9,44
9,96
11,45
11,85
12,08
12,81
12,91
12,93
13,1
13,29
14,37
14,48
14,58
14,6
15,28
15,68
15,69
17,39
17,52
19,95
21,61
22,27
24,95
29,57
29,81
0
5
10
15
20
25
30
35
Kuopion
Turun
Lahden
Hämeenlinnan
Tampereen
Helsingin
Jakobstadsregionen
Porin
Joensuun
Kotka-Haminan
Riihimäen
Ylä-Savon
Mikkelin
Kokkolan
Lappeenrannan
Rauman
Ylivieskan
Jyväskylän
Kouvolan
Kajaanin
Seinäjoen
Rovaniemen
Raaseporin
Etelä-Pirkanmaan
Porvoon
Savonlinnan
Vaasan
Oulun
Kemi-Tornion
Salon
Imatran
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014

Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012
Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain vuoden 2012 tietojen perusteella
Asukkaat jaettiin mekaanisesti kahdeksaan tuloryhmään: hyvä- tuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan
Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, Enäjärvellä sekä Noormarkun taajama-alueella

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
Vuosi 2012
Vuosi 2013
Vuosi 2014
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina
8.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinä- syyskuussa 2014
2,4
0,7
0,7
4,2
2,5
2,5
0
1
2
3
4
5
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Pori
Koko maa
Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi

Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011- 2014
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
2011/1
2011/2
2011/3
2011/4
2011/5
2011/6
2011/7
2011/8
2011/9
2011/10
2011/11
2011/12
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/10
2012/11
2012/12
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Aloittaneita
Lopettaneita
Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina 2005-2014
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014
4020
4587
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Kuva: Toni Mailanen

•Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 12 900 lokakuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyys- aste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais- Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %).
•Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai Rovaniemellä.
•Porissa oli 5 794 työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin lokakuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014 verrattuna.
•Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469 henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista
•Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa 2014. Nuorten työttömien määrä kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin kuluvan vuoden alussa.
•
•
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot

9
9,1
9,9
10,9
10,5
11
11,1
14,3
13,8
14,3
14,8
15,6
15,3
14,1
16
15,6
16,4
15,9
17,7
18,2
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Espoo
Porvoo
Vaasa
Seinäjoki
Vantaa
Helsinki
Hämeenlinna
Kuopio
Lappeenranta
Kouvola
Pori
Turku
Salo
Rovaniemi
Oulu
Joensuu
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kotka
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttö- myysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa
Työttömyysaste alhaisin pääkau- punkiseudulla, Vaasassa ja Sei- näjoella

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014
Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Pori
25 suurinta

Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot)
Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6
12,6
12,4
12,3
13,8
14,7
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014

Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014
1833
1838
1823
1838
1834
1854
1896
1880
1887
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2000
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
2011
2012
2013
2014
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina 2011-2014, mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana
Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus

831
793
758
766
706
938
939
834
815
300
400
500
600
700
800
900
1000
2011
2012
2013
2014
Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014
Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana

Väestökehitys
Kuva: Toni Mailanen

•Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 930 henkilöä lokakuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui 83 520 henkilöä lokakuun lopussa 2014.
•Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen).
•Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä.
•Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä.
•Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä
Väestökehityksen keskeiset nostot

-150
-100
-50
0
50
100
150
200
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
I kvartaali
II kvartaali
III kvartaali
IV kvartaali
Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen)
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2004-2014 välisenä aikana

-130
-100
-70
-40
-10
20
50
80
110
140
170
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana
Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana

Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina 2010-2014
Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
-1
3
-20
8
-12
64
57
67
36
110
42
54
35
51
39
2010
2011
2012
2013
2014
Syntyneiden enemmyys
Kuntien välinen nettomuutto
Nettomaahanmuutto

-40
-30
-20
-10
0
10
20
2010/9
2011/9
2012/9
2013/9
2014/9
Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain
Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa 2014. Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.

Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
2010/9
2011/9
2012/9
2013/9
2014/9
Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen

-5
0
5
10
15
20
25
30
35
2010/9
2011/9
2012/6
2013/9
2014/9
Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain 1.1.2010- 30.9.2014
Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Sote –karttoja Satakunnasta
Kuva: Toni Mailanen

Diaesitys kokonaisuudessaan Länsi-Suomen sote -alueesta keskeisten tunnuslukujen perusteella osoitteessa: ’Länsi-Suomen sote –alue tulee –oletko valmis’

KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012
KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee kuinka ”tervettä tai sairasta” kunnan väestö on suhteessa koko maan keski- arvoon (100): mitä enemmän arvo jää alle 100, sitä ”terveempi” väestö
Sairastavuusindeksi lasketaan kolmesta ikävakioidusta muuttujasta: kuolleisuuden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työllisistä ja erityiskorvattaviin lääk- keisiin oikeutettujen määrästä
Satakunnan kuntien erot sairastavuu- dessa olivat suuret: sairastavuusindeksi oli korkein Laviassa (122) ja alhaisin Luvialla (86,6). Alueen mediaani oli 103,6 joka oli koko maan mediaania korkeampi (97,7).
Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja Kankaanpään 107: Porin indeksi heik- keni hieman vuosina 2007-2012.
Lähde: SotkaNet -tietokanta

THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010
THL:n sairastavuusindeksi mittaa väes-tön sairastavuutta seitsemän yleisimmän sairausryhmän avulla. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän mer- kitys väestön kuolleisuuden, työkyvyt- tömyyden, elämänlaadun ja terveyden- huollon kustannusten kannalta.
THL:n sairastavuusindeksi antaa kuntien sairastavuudesta hieman erilaisen kuvan kuntatasolla kuin KELA:n sairastavuusindeksi.
Satakunnan kuntien mediaani (97,2) oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan alle Suomen keskitason (100). Satakunnan alueen sairastavin kunta oli Lavia (126) ja vähiten sairastavin Luvia (75)
Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman 88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin muutos oli vähäinen vuosina 2005- 2010

Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012
Gini-kerroin on yksi yleisimmin käyte- tyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eli kuinka suuret tuloerot asuntokuntien välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla alueella on.
Satakunnassa tuloerot kaventuivat kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Sata- kunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen) ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini– kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa puolestaan 25.
Porin Gini –kerroin oli 25,6 ja Rauman 25,5. Molempien kaupunkien tuloerot olivat alueen mediaania suuremmat, mutta pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot olivat sekä alueen että koko maan mediaania pienemmät.
Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat vuosien 2007-2012 välisenä aikana

Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotuki- asiakkaiden osuus väestöstä.
Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikai- sesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna 2012. Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0 %.
Kuntien osuudet eroavat toisistaan: suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten Honkajoella (0,5 %).
Porissa toimeentulotuen pitkäaikais- asiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä säilyi samalla tasolla Porissa vuosina 2007-2012

Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti.
Satakunnan kuntien toimeentulotuen mediaani (62,5 €/asukas) alitti yli kaksin- kertaisesti koko maan keskimääräiset toimeentulon kustannukset (135 €/asukas).
Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret. Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154 €/asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 €/asukas).
Porin (93€/asukas) ja Rauman (65 €/asukas) toimeentulon kustannukset ylittivät alueen mediaanin. Kankaanpää (56 €/asukas) jäi alle Satakunnan mediaanin.
Toimeentulotukimenojen muutos asukasta kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin seudun kunnissa ja Karviassa vuosina 2007-2012.

Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustan- nuksiin lasketaan perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (sis. ham- mashuollon, kouluterveydenhuollon, kou- lupsykologin toiminnan ja perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveys- toimistot tai vastaavat toiminnat) sekä vuodeosastohoidon nettokustannukset.
Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannusten mediaani oli 752 euroa asukasta kohden vuonna 2012. Koko maan perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat samaa luokkaa (663 €/asukas).
Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon asukasta kohden. Porissa (658 €/asukas) ja Kankaanpäässä (647 €) nettokustannukset olivat alueen mediaania ja koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 €) nettokustannukset olivat yli alueen mediaanin ja koko Suomen keskiarvon.
Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina 2007-2012

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012
Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti.
Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannusten mediaani oli 1645 € asukasta kohti vuonna 2012. Satakunnan mediaani oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (1 700 €/asukas).
Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria eroja: korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Merikarvialla (2 003 €) ja alhaisimmat Luvialla (1 343 €). Porin ja Rauman (molemmilla 1 581€) kustannukset olivat Kankaanpään lisäksi alueen mediaania alemmat.
Sosiaalitoimen nettokustannukset kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina 2007-2012. Sosiaali- toimen nettokustannukset nousivat suhteellisesti eniten Merikarvialla, Harjavallassa ja Karviassa.

Kiitos!
Kuva: Kalle Aaltonen
Kuva: Toni Mailanen

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Similar to Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)

Similar to Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu) (13)

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)