Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla

731 views

Published on

Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla

  1. 1. TYÖVOIMAN ALUEELLINEN LIIKKUVUUS 2010-LUVULLA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.11.2016
  2. 2. Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistuminen 2.Keskittyminen 3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 4.Alueellinen liikkuvuus 5.Demografinen muutos 6.Polarisoituminen, eriytyminen
  3. 3. Alueellinen liikkuvuus 5,2 % 15 % väestöstä muuttaa vuosittain kuntien välillä väestöstä pendelöi vuosittain asuin- ja työpaikan välillä
  4. 4. 2010-luvun alueellinen liikkuvuus pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Alueellinen polarisaatio: Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta. 2. Muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden sijainti: Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutosalueilla 3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäinen dynamiikka muuttu-nut: Kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen
  5. 5. 4. Lisääntynyt maahanmuutto: Maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestödynamiikassa työikäisen väestön määrän vähetessä. 5. Pendelöinti ja työasialiikkuvuus: Digitalisaatio ei ole tois-taiseksi vähentänyt oletusten vastaisesti työssäkäyntiä kodin ja asuinpaikan välillä: keskimäärin joka kolmas työllinen pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Työasialiikkuvuus korostuu työn tekemisen muotojen muuttuessa ja asiantuntijatyön suhteellisen osuuden kasvaessa. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitys korostuu. 2010-luvun alueellinen liikkuvuus pähkinänkuoressa 2 (2)
  6. 6. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015 100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 310nettomaahanmuutto positiivinen
  7. 7. Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015 904 000 muuttoa /vuosi 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike 65,1 % Kuntien sisäinen muuttoliike 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
  8. 8. Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA 27132 45116 72248 PIRKANMAA 10748 6467 17215 VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525 POHJOIS-SAVO -256 3001 2745 PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479 KESKI-SUOMI -759 2907 2148 POHJANMAA -3808 5710 1902 KANTA-HÄME -1474 2696 1222 POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738 ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487 POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287 KYMENLAAKSO -4592 4118 -474 SATAKUNTA -3619 3066 -553 KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561 ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051 ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280 LAPPI -5818 3464 -2354 KAINUU -3964 1484 -2480 KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 +72 248 +11 525 +17 215-553 --1 280 +1902 -561 -287 -2 354 -2 480 +738 +2 745 -1 051 +2 148 -474 +1 222 +2 479 +487 Kasvukolmio: +101 000 hlöä
  9. 9. Kuntien väliset tulomuutot seuduittain 2015 SEUDUN OSUUS KOKO MAAN KAI-KISTA TULO-MUUTOI STA 32,4% Helsingin seutu 20,1 % Tampereen, Turun ja Oulun seudut 22,6 % 10 keskisuurta kaupunkiseutua (>100000 asukasta) 24,9 % 56 muuta seutua koko maassa 14 suurinta seutua = 74,1 %kaikista muutoista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016
  10. 10. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNITTAIN 2010-2016/9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin 28602 43443 72 045 Tampereen 13211 4816 18 027 Turun 6779 5812 12 591 Oulun 4398 3020 7 418 Kuopion 3795 1766 5 561 Jyväskylän 3122 2267 5 389 Vaasan -186 3036 2 850 Lahden -138 2652 2 514 Joensuun 558 1788 2 346 Hämeenlinnan 72 1677 1 749 Seinäjoen 345 1379 1 724 Lappeenrannan -795 1949 1 154 Porvoon -198 995 797 Etelä-Pirkanmaan 99 664 763 Mikkelin -384 1115 731 Rovaniemen -788 1477 689 Porin -888 1449 561 Kotka-Haminan -2489 2854 365 Kokkolan -532 786 254 Tunturi-Lapin 37 204 241 Helsingin Tampereen Turun Oulun Kuopion Jyväskylän Vaasan Lahden Joensuun Hämeen- linnan 4 suurinta: +110 000 hlöä
  11. 11.  Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin joka neljännessä kunnassa  Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäytävän varrelle, suurille ja keskisuurille seuduille ja pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille  Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku (4807) vuosina 2010-2015  Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1) Kuntien välinen muuttoliike promillea per vuosi vuosina 2010-2015 > 5 promillea (12 kuntaa) > -5 promillea (133 kuntaa) -0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa) 0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2010-2015
  12. 12. Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015 MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 12,4 % alle 15-vuotiaat 35,1 % 15-24 -vuotiaat 26,5 % 25-34 -vuotiaat 22,7 % 35-64-vuotiaat 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
  13. 13. 6,8 3,4 2,2 10,5 24,6 16,6 9,9 6,0 4,2 3,9 3,4 2,7 2,5 1,6 0,8 0,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75- Muuttajien ikärakenne viisivuotisryhmittäin (%-osuus) vuosina 2010-2015 HUOM!  1,6 miljoonaa muuttajaa kuntien välillä vuosina 2010-2015  Kaksi kolmesta (61,6 %) muuttajasta 15-34 –vuotiaita  Lähes neljä viidestä (74 %) alle 35-vuotiaita  Vain kolme muuttajaa sadasta niin sanottua senioriväestöä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016
  14. 14. Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013 MUUTTAJIEN TYÖMARKKI- NA-ASEMA 50,4 % työllisiä 16,2 % opiskelijoita 12,5 % lapsia 6,5 % eläkeläisiä 8,9 % työttömiä 5,5 % muita Työllisiä puolet muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
  15. 15. TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013  Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannais- vaikutusten vuoksi  Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta  Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muutto- voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)  Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotap- piot suuret keskuskaupungit pääkaupunki- seutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (- 1 552) ja Oulu (-1 388) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013 >200 ( 32 kuntaa) 100-199 (22 kuntaa) 1-99 ( 61 kuntaa) -1- -99 ( 122 kuntaa) -100 - -199 ( 40 kuntaa) >-200 ( 70 kuntaa)
  16. 16. Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013 TYÖLLISET MUUTTA- JAT 16.676 € 15-24 - vuotiaat 29.765 € 25-34 - vuotiaat 40.394 € 35-44 - vuotiaat 42.110 € 45-54 - vuotiaat 44.685 € 55-64 - vuotiaat 49.548 € yli 65- vuotiaat Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74-vuoteen saakka! Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016
  17. 17. Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013 Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 -1446 523 1405-74 -114 2 7 -440 273 545 -304 104 71 -79 -36 77 -438 -62 -14 -1446 -440 -438 -304 -114 -79 -74 -62 -36 -14 2 7 71 77 104 273 523 545 1405 -2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 Uusimaa Pohjanmaa Lappi Kainuu Kanta-Häme Etelä-Savo Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa
  18. 18. Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013 54 87 100 103 121 160 427 703 1021 1512 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Joensuu Kouvola Pori Pirkkala Lahti Seinäjoki Jyväskylä Turku Oulu Tampere Työttömistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat 2010-2013 -339 -208 -168 -141 -130 -121 -106 -101 -100 -92 -400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 Vantaa Kajaani Vaasa Helsinki Espoo Tornio Tuusula Nurmijärvi Rauma Pudasjärvi Työttömistä eniten muuttotappiota saaneet kunnat 2010-2013 Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016 Muuttovoittoa >50 hlöä Muuttovoittoa 0-49 hlöä Muuttotappiota -49 - -1 hlöä Muuttotappiota > -50 hlöä Huom!  N= 97 741 työtöntä muuttajaa vuosina 2010-2013  Noin joka yhdeksäs muutto työttömän tekemä  Muuttovoittoa 113 kuntaa ja -tappiota 200 kuntaa
  19. 19. Työttömien muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2013 Työttömät muuttajat N=97 741 30,9 % 15-24 v. 32,9 % 25-34 v. 16,0 % 35-44 v. 12,0 % 45-54 v. 8,1 % 55-64 v. Kuusi kymmenestä työttömästä muuttajasta alle 35-vuotiaita! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016
  20. 20. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 1 (2)  ”AAA-tekijät”: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumiseen (omistusasuminen) ja asumistukeen liittyvät käytännön rajoitteet. Asumisen maantiede vaikuttaa yhä enemmän sijaintipäätöksiin: alueellisesti eriytynyt hintakehitys, kiinteistöjen ja asuntojen vakuusarvojen muutokset, pankkien kiristynyt luototuspolitiikka ja asumistukijärjestelmän aiheuttamat vääristymät erityisesti pääkaupunkiseudulla  Alueellisen kehityksen käänteinen logiikka: Perinteisesti ajatellaan, että tietyt alueelliset tekijät lisäävät tai vähentävät muuttoalttiutta. Muuttoalttiutta lisäävät alueen korkea työttömyysaste, matala tulotaso tai yksipuolinen ”vanhentunut” elinkeino- ja toimialarakenne. Muuttoalttiutta taas vähentävät päinvastaiset tekijät. Käytännössä muuttoliikettä on molempiin suuntiin: kaupunkeihin (Tampere, Oulu, Turku, Lahti, Pori jne.) ja kaupungeista poispäin (Vantaa, Kajaani, Vaasa, Helsinki, Espoo). Työttömistä työ oli muuttomotiivina vain joka viidennellä 2000-luvun alussa.  Muuttoliikkeen valikoivuus: Muuttoalttiutta lisäävät nuori ikä (74 % muuttajista alle 35-vuotiaita), korkea koulutustaso, työmarkkinoille tulo, vuokra-asuminen ja yksin asuminen. Muuttoalttiutta vähentävät päinvastaiset tekijät
  21. 21. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 2 (2)  Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvät asenteet ja arvot: Alueelliseen liikkuvuuteen on suhtauduttu pitkään ongelmalähtöisesti eikä luonnollisena ja tavoiteltavana kehityksenä. Poisoppiminen hidasta. Pendelöinti koetaan ”palkitsevampana” kuin muuttaminen. Taloudelliset kannustimet muuttamiselle vähäiset. Muuttoavustusten rooli insentiivinä epäselvä.  Työn tekemisen muutos ja internet-talous: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus korostuvat osaamista ja asiantuntijuutta edellyttävissä töissä toisin kuin enemmän paikkaan sidotuissa matalamman tuottavuuden aloilla ja tehtävissä. Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja tapaamispaikkojen välillä). Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu. Internet-talous kasvaa ja kehittyy erityisesti kaupungeissa, työmarkkina-alueiden välisillä liikennekäytävillä sekä hyödyttää käytäväkehityksen kautta toisiinsa kiinnittyneitä työmarkkina-alueita. Tieto- ja viestintäpalveluita käytetään eniten siellä, missä on paljon potentiaalia käyttäjiä tai hyödyntämättömiä resursseja.

×