Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN
ISOT MUUTOSTRENDIT
- kaupungistumisen näkökulma
VTT Timo Aro
@timoaro
25.2.2017
Esityksen pääviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseu...
- Kaupunkialueet
- Kaupunkipolitiikka
- Kasvukeskukset
- Kaupunkiseutu-
lähtöisyys
- Maaseutualueet
- Aluepolitiikka
- Mon...
Kun kaikki vaikuttaa
kaikkeen…
1. Globalisaatio ja keskinäisriip-
puvuus LISÄÄNTYY!
2. Ilmastomuutos ja kestävyys-
kriisi ...
1.Kaupungistumiset
2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys
3.Aluekehityksen ekonomisaatio
4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhy...
7
Kaikki toimintaympäristön isot
muutokset vaikuttavat
aluerakenteeseen pikemmin
keskittävästi kuin tasoittavasti!
Aluehierarkia de facto 2017?
1. Metropolialue (1)
2. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3)
3. Keskisuuret kaupunkiseudut ...
Mistä me oikein puhumme, kun
puhumme kaupungistumisesta?
1. Kaupunkialueiden kasvusta on globaalina ja kansallisena
ilmiön...
Tilannekuva muutamalla
tilastokäppyrällä…
Aluekehityksen pyhä
kolminaisuus
 Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun
kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016
1. Muuttoliikkeen...
Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Va...
SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaiko...
Kaupunki-maaseutu-luokituksen
tyyppi
Väestömäärän muutos
abs. vuosina 1990-
2013
Väestömäärän
muutos % vuosina
1990-2013
K...
 Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen (250 x
250 metriä) määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä...
Väestömäärä vyöhykkeittäin
suhteessa Helsinkiin (km) 2015
 Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka
kolmas 100...
Kuntien välinen
nettomuutto
2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan-
muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappi...
Kuntien välinen nettomuutto 10 suurimmalla kaupunkiseudulla* ja
suurin puolue / pääministeripuolue vuosina 1987-2016
* 10 ...
20
Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään
suomalainen ilmiö!
 NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökeh...
Miksi kaupunkialueet kasvavat?
 Kovat vetovoimatekijät (aluetalouden dynamiikka,
työpaikkakehitys, koulutustarjonta, osaa...
Avoimia kysymyksiä?
 Digitalisaatio keskittävänä vai
hajauttavana voimana?
 Monipaikkaisuus, monikuntalai-
suus aitona v...
Miltä Suomi näyttää vuonna
2030?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuu...
Sujuvat ja nopeat yhteydet
korostuvat
 Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin
liikenne- ja kasvukäytäv...
Jakolinja ei kulje kaupunki- ja
maaseutualueiden välillä…
 Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapinta-
ala on 8 % ...
Onko Suomen kasvukäytävä
kuva Suomen tulevasta alue-
rakenteesta?
 Kasvukäytävän vaikutusalue
 2,1 miljoonaa asukasta (>...
 Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli
noin joka kolmannessa kunnassa vuosina
2015-2030
 Väestö kasvaa eniten Helsingi...
 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49
kunnassa vuosina 2015-2030 eli
keskimäärin alle joka kuudennessa
kunnassa
 Työi...
1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalue...
”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”
- mukaillen Matti Apunen 2016 -
Timo Aro
@timoaro
timo.aro@pori.fi tai
timokaro@gmail.com
Kiitos!
Lisätietoja
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen

2,539 views

Published on

Alustus alue- ja väestörakenteen muutostrendeistä. Esitys keskittyy erityisesti kaupungistumiseen ja kaupunkialueiden kasvuun liittyviin tekijöihin

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen

  1. 1. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT - kaupungistumisen näkökulma VTT Timo Aro @timoaro 25.2.2017
  2. 2. Esityksen pääviesti ”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh- toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu ja varsinkin tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne”
  3. 3. - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutu- lähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka - Monikeskuksisuus - Maakuntalähtöisyys Kilpailukyky Koheesio
  4. 4. Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen… 1. Globalisaatio ja keskinäisriip- puvuus LISÄÄNTYY! 2. Ilmastomuutos ja kestävyys- kriisi on käsillä NYT! 3. Teknologia ja langaton tie- donsiirto muuttaa KAIKEN Lähde: SITRA, megatrendit 2016
  5. 5. 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3.Aluekehityksen ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT OMAN ALUEESI KANNALTA? Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä
  6. 6. 7 Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti!
  7. 7. Aluehierarkia de facto 2017? 1. Metropolialue (1) 2. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3) 3. Keskisuuret kaupunkiseudut (10) 4. Seutukaupungit, seutukeskukset (20-30) 5. Muut kunnat
  8. 8. Mistä me oikein puhumme, kun puhumme kaupungistumisesta? 1. Kaupunkialueiden kasvusta on globaalina ja kansallisena ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja – haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa 2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, aseman- seutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenne-yhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. 3. Kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki- alueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keski- suurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
  9. 9. Tilannekuva muutamalla tilastokäppyrällä…
  10. 10. Aluekehityksen pyhä kolminaisuus  Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016 1. Muuttoliikkeen 2. Liikenneyhteyksien 3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta.  12 eniten määrällistä muuttovoittoa saa- neen kaupunkiseudun alueen läpi kulkee rautatie ja siellä sijaitsee tiedekorkeakou- lun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus ja/tai yliopistokesku Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
  11. 11. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
  12. 12. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
  13. 13. SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70) MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA… 68,6 % väestöstä (2016) 71,8 % työpaikoista (2014) 74,1 % bkt:sta (2014) 90,0 % t&k –menoista (2015) 75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015) 79,5 % uusista asunnoista (2010-2015) 83,7 % vieraskielisistä (2015) 70,6 % työllisistä (2014) 60,9 % yrityksistä (2014) Ja herraties mitä muuta! Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen; Analyysi: Timo Aro 2017 * Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)
  14. 14. Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990- 2013 Väestömäärän muutos % vuosina 1990-2013 KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8  Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4  Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9  Kaupungin kehysalue 120 517 25,6 MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4  Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4  Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4  Ydinmaaseutu -92 724 -13,0  Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3 Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä 25 vuodessa 250 km
  15. 15.  Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 % vuoden 2015 lopussa eli suurin osa Suomen maapinta- alasta on rakentamatonta maata ja metsää  500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoo- naa asu-kasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).  Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.  Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: väestöllinen keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta KAUPUNGISTUMINEN ON SILTI EDELLEEN VARSIN SUHTEELLISTA… Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
  16. 16. Väestömäärä vyöhykkeittäin suhteessa Helsinkiin (km) 2015  Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä  Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä  Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015  Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015 99,9 % 98 % 88,3 % 69,8 % 56,5 % 33,3 % 20,1 % Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
  17. 17. Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota Nettomaahan- muutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys Väestönkehitys kunnittain 2010-luvulla Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 + 101 kuntaa - 212 kuntaa + 72 kuntaa - 241 kuntaa + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495
  18. 18. Kuntien välinen nettomuutto 10 suurimmalla kaupunkiseudulla* ja suurin puolue / pääministeripuolue vuosina 1987-2016 * 10 suurinta kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 1987-2016; Analyysi ja graafi Timo Aro 2017 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Keskusta suurin puolue ja pääministeripuolue SDP suurin puolue ja pääministeripuolue Kokoomus suurin puolue ja pääministeripuolue KÄÄNNEKOHTIA: - Suuri lama 1991-1994 - Kotikuntalaki 1994-1998 - Osaamisvetoinen kasvu 1996-2001 - Finanssikriisi 2008-2010 - Pitkittynyt lama 2012- - Keskittynyt vs. hajautunut kehitys 2015-
  19. 19. 20 Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!  NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehi- tyksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla  Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestön- kehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia  Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kas- vusta: Suomessa Helsinki-Turku-Tampere-Lahti – vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu  Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisi- jaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä piste- mäisesti muualla maassa. Lähde: NordRegio
  20. 20. Miksi kaupunkialueet kasvavat?  Kovat vetovoimatekijät (aluetalouden dynamiikka, työpaikkakehitys, koulutustarjonta, osaamis- ja palvelukeskitty- mät, alueen koko jne.)  Pehmeät vetovoimatekijät (tapahtumat ja elämykset, vetovoimapalvelut, maine, ilmapiiri ja tunnelmat, historia, kerroksellisuus, monikultturisuus, pöhinä jne.)  Mentaaliset tekijät (muuttuvat arvot, asenteet ja preferenssit paikkaan liittyvissä valinnoissa sekä identiteetti- kysymykset)  Tutkimusten perusteella kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa  Korkeampi tuottavuuskehitys  Korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen  Keskittymät, kontaktikaupungit: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle  Kilpailu ja luova tuho kirittävät  Väestönlisäys luo jatkuvasti uutta palvelukysyntää ja dynamiikkaa
  21. 21. Avoimia kysymyksiä?  Digitalisaatio keskittävänä vai hajauttavana voimana?  Monipaikkaisuus, monikuntalai- suus aitona vaihtoehtona?  Biotaloudesta maaseutualueiden pelastusrengas  Vastakaupungistuminen, arvojen muutos?
  22. 22. Miltä Suomi näyttää vuonna 2030? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016
  23. 23. Sujuvat ja nopeat yhteydet korostuvat  Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suh- teessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan  Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä.  Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015  Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
  24. 24. Jakolinja ei kulje kaupunki- ja maaseutualueiden välillä…  Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapinta- ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015  Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista  Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran  Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maa- kuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!
  25. 25. Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta alue- rakenteesta?  Kasvukäytävän vaikutusalue  2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakun- nassa)  Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla 35- 60 % välillä koko maan tunnus-luvuista  Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydin- kysymystä:  Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja kasvukäytävään  Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta aluerakenteesta?
  26. 26.  Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030  Väestö kasvaa eniten Helsingin metropoli- alueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvu-käytävän vaikutusalueella, suurim- milla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomes- sa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia  Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäi- sessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutu- jen reuna-alueilla Väestöennuste kunnit- tain vuosina 2015-2030 Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 – 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 – 4,9 % (43 kuntaa) -0,1 – -9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231 Oulu + 30 768 Tampere +26 431 Turku + 16 066 JKL +12 669 Kuopio + 10 281
  27. 27.  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve- nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa  Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Työikäisen väestön määrän kehitys 2015- 2030 Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5 - 14,9 % (17 kuntaa) 0,1 - 4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
  28. 28. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi 2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi 3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma- Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen 4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi 6.18 kehittyvän maakunnan Suomi 7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi Aluerakenne Suomessa 2030?
  29. 29. ”Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko” - mukaillen Matti Apunen 2016 -
  30. 30. Timo Aro @timoaro timo.aro@pori.fi tai timokaro@gmail.com Kiitos! Lisätietoja

×