Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
4W – tavoitteellista, systemaattista ja integroitua työtä tuulisissa rakenteissa:
Susanna Leimio, Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Työsuojelulla ja työterveyshuollolla on yhtenäinen näkemys työterveysyhteistyön tavoitteista työpaikoilla. Yli 75 prosenttia työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii erittäin tai melko hyvin. Vain pieni osa on sitä mieltä, että yhteistyö toimii huonosti. Minna Toivanen, Auli Airila ja Minna Janhonen 2015.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
4W – tavoitteellista, systemaattista ja integroitua työtä tuulisissa rakenteissa:
Susanna Leimio, Päijät-Hämeen ehkäisevän työn seutukoordinaattori, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Kuvaus: Sitran järjestämät Vaikuttavuuden Boot Camp -työpajat tukivat yritysten ja järjestöjen vaikuttavuuslähtöisten palveluiden kehitystä vuosina 2018-2019. Kolmen työpajan sarja keskittyi vaikuttavuuden mallintamiseen, vaikutusten mittaamiseen ja vaikuttavuuslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutuskumppanina toimi Deloitte.
Lisenssi: Attribution-NonCommercial 4.0 International (CC BY-NC 4.0)
Toiminnan johtaminen ja kehittäminen asiakkaan näkökulmastaPaivi Sutinen
Esitys Tampereella 17.4.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Vaikuttavuusinvestointi: Social Impact Bond, Anne Bland, 0615Uusia Network Oy
Vaikuttavuusinvestointiin ja yhteiskunnalliseen rahoitukseen kuuluva Social Impact Bond on Suomessakin herättänyt kiinnostusta. UUSIA Network kehittää SIB-rahoitus- ja liiketoimintamalleja sekä tekee niihin liittyviä vaikutusten arviointeja.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. Intervention vaikuttavuuden arviointi
1. Onko tietylle interventiolle ennalta asetetut tavoitteet saavutettu?
2. Onko ne saavutettu nimenomaan intervention avulla?
Kirjallisuutta:
Dahler-Larsen, P.,Vaikuttavuuden arviointi, FinSoc Arviointiraportteja / Stakes : 3/2005
Klemelä, J., SROI – arviointimenetelmä, SOSTEn julkaisuja 1/2016
(+ Sitra 2017)
3. Vaikuttavuuden mallintaminen
SIBissä myydään vaikuttavuutta; jotta tämä on mahdollista, tarvitaan
etukäteen
1. Tavoitteet
2. Intervention kausaliteetti, miksi ja millä aikavälillä lähtötilasta
päästään tavoitetilaan
4. Mallintaminen ja mittaaminen
Malli on esitys kokonaisuudesta, jonka avulla pyritään ymmärtämään ja simuloimaan
mallin kohdetta. Se antaa enemmän tietoa todellisuudesta kuin hypoteesi ilman mallia ja
auttaa ymmärtämään monimutkaisia kokonaisuuksia ja/tai asioita joita ei voida havaita.
SIB-hankkeen onnistuminen varmistetaan
- Toiminnallisella mallilla: mitä tehdään, kenelle ja miksi, että päästään lähtötilasta
tavoitetilaan
- Taloudellisella mallilla: kannattavuuslaskenta
Mittaaminen ja indikaattorit
– Tulosmittarit (SIB-hankkeessa määrää, milloin raha liikkuu)
- Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi)
- Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu)
- Muut mittarit (muut mahdolliset tulospalkkion maksajaa ja/tai muita yhteistyötahoja kiinnostavat
mittarit)
5. 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely
2. 2 – 5 edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella
seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen; vrt. tarpeen taustalla oleva muutos
ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa
3. Kulukehityksen syiden todentaminen
4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien
mahdollisuuksien määrittely
5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet)
6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu-
/toimintakokonaisuus)
7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta
8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen
9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi –vertailu
10. Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä -> hankesuunnitelma jne.
SIB-hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen
mallinnusprosessi
5
6. Kuvaa toiminnan logiikan, syy-seuraussuhteet. Malli sisältää tiedon esimerkiksi
Loppukäyttäjien segmentit
– Mahdollisimman tarkka määritelmä
– Miten heidät tavoitetaan
– …
Toimenpiteet segmenteittäin
– Toimenpiteiden kuvaus ja ajoitus sekä tilannekohtaiset jatkotoimenpiteet
– Resurssien määrä
– Selvitys, miksi ao toimenpidekokonaisuus toimii, ja mahdolliset riippuvuudet muusta toiminnasta
– Indikaattorit, joilla ao syy-seuraussuhdetta seurataan
– Tulosmittarit
– …
Mittaaminen toiminnan tukena
- Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi)
- Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu, toimenpiteiden käyttö)
6
Toiminnallinen malli
7. • Toiminnan taloudellista potentiaalia arvioitaessa tehdään laskelma, mitä tapahtuisi jatkamalla
nykyisellä tavalla ja jos palvelut toimitetaan
- laskelmien erotuksesta syntyy arvio jakovarasta, josta määrätään hinta (=%-osuus
säästöistä)
7
Taloudellinen mallinnus
8. Kannattavuuden kannalta olennaisia tekijöitä ainakin
- Kunnan tavoitteet
- Toiminnallinen malli: Käytössä oleva tieto syy-seuraussuhteista ja aikaisemmista
näytöistä
- Sopimuksen pituus: asetetaan toiminnan vaatimusten mukaan
- Ymmärrettävyys: yksinkertainen on kaunista
- Olennaisuus: otetaan mukaan vain välttämättömin, mallinnuksesta ja mittaamisesta ei
saa tulla isäntää eikä peikkoa
8
Taloudellinen malli
9. Kunnan, palveluntuottajien ja rahoittajan on arvioitava tuloksiin vaadittavien ehkäisevien
suoritteiden hintoja/kustannuksia laskiessaan toimituksen kannattavuutta omasta
näkökulmastaan
Kunta maksaa tuloksista: tulosperusteinen laskutus voidaan sitoa
- todellisuudessa havaittuihin säästöihin
- laskennallisiin säästöihin
Kustannussäästöjen suuruutta arvioidaan vertaamalla toteutunutta
- vertailuryhmään, esim satunnaistettu koeasetelma (RCT), Suomessa ei suosittu, US
vallitseva
- laskennalliseen ennusteeseen odotetusta kustannuskehityksestä
–
9
Taloudellinen malli
10. Tälläkin hetkellä useampi kuin joka 20. lapsi lastensuojelun piirissä
10
Esimerkki: Tavoite: lähtötilanne: lastensuojelun
kustannukset nousussa
Avohuolto
(>60 000)
Sijaishuolto
(>10 000)
Jälkihuolto
Erikoissairaanhoito
Työelämä
Työttömyys, rikollisuus
21-0-17 vuotta
13. Malli tehty yhteistyössä THL:n (Merikukka, Ristikari, Ståhl), Iceheartsin (Vartiamäki) ja
kuntien (Pekuri, Valkama) asiantuntijoiden kanssa.
1987 kohorttitiedon avulla lapset jaetaan riskiryhmiin, riskitekijöitä
- vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki (yli 6kk)
- vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
- vanhemman alhainen koulutus
- perhetausta; ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa
Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4)
Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä.
13
Esimerkki: Ongelmien kasaantuminen
20. - (Esim Ristikari et al. Suomi nuorten kasvuympäristönä -25 vuoden seuranta vuonna 1987
Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista)
- Lapsuuden olosuhteilla merkittävä yhteys myöhempään hyvinvointiin
– Ennen lasten kouluikää vanhemmuutta kuormittavien tekijöiden kasaantuminen altistaa
epäsuotuisille koulutuksesta työelämään siirtymille
– Tulokset osoittavat myös, että ne nuoret aikuiset, joiden lapsuutta on kuvastanut kodin ulkopuolisen
sijoituksen tarve, ovat erityisen epätasa-arvoisessa asemassa pyrkiessään siirtymään koulutuksesta
työelämään.
– varhaislapsuudessa ja lapsuudessa ilmeneviin signaaleihin tulisi puuttua ennen vaikeiden oireiden
ilmestymistä
(Salmi et al. Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää
syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi 1/2012).
- Lapsiperheiden koteihin tuodut palvelut ovat suurelta osin hävinneet, vaikka ne ovat sekä
taloudellisesti että inhimillisesti mitattuna tehokkaimpia tapoja auttaa perheitä ja
ehkäistä vanhempien uupumusta
- Sijaishuollosta saadut eväät myöhempää elämää varten ovat luottamus aikuiseen,
mahdollisuus saada aikuisen huomiota ja kannustusta.
- Vanhempien hiljakseen syntynyt luottamus ja yhteistyöhalu ovat tukeneet tavoitteisiin
pääsemistä (vrt henkilöstön vaihtuvuus ja kuntien työlainsäädäntö)
20
Esimerkki: Ongelmakohtia
21. Primäärinen tavoite yhteiskuntaan ja työelämään integroituneet kansalaiset
- ”NEET 2.0” (Not in Employment, Education or Training)
Tulosmittareina lisäksi säästökohteet
- Säästökohteet analogisesti sijaishuollon kanssa (avohuolto, (tehostettu)/erityinen tuki
perusopetuksessa, psykiatrinen erikoissairaanhoito,…)
Tuloksellisuuden arvioimiseksi palveluntuottajien on käytävä läpi oma historiansa, vaikka
manuaalisesti.
Seurataan myös
- interventioon osallistumista (syntyykö luottamuksellinen aikuissuhde)
- koulupoissaoloja (yläasteen poissaoloilla on suuri korrelaatio peruskoulun varaan
jäämiseen)
- yksilökohtaisia tavoitteita, väkivaltakäyttäytyjillä ristiriitatilanteita koulussa, koettua
hyvinvointia, itseluottamusta, kaverisuhteita, …
Näitä käytetään seuramaan palvelun toimivuutta matkalla pidemmän aikavälin tuloksia 21
Esimerkki: Mittarit