From utilizing Data to Impact Leadership - presentation in Finish

1. Tiedon hyödyntämisestä
vaikuttavuuden johtamiseen
15.6.2021
Päivi Sutinen,
KT, EMBA, palvelukehitysjohtaja
Espoon kaupunki

2. Mistä tullaan
2

5. 9.12.2021 5
Tieto-
johtaminen
Asiakkuuksien ja
palvelujen ohjaus
• Hyötyvät asiakkaat
• vaikuttaviin
palveluihin
Tiedon
hallinta
• oikeat tiedot
• oikealla tavalla
Asiakasdatan ja
palvelujen
käyttödatan
tunnistaminen ja
poiminta tieto-
järjestelmistä
Asiakas-
vaikutus
Palvelu-
tuotanto
• palvelujen
käyttö
Monire-
kisteriajot
Tekoäly
Asiakkuuksien palvelupolku-
perustainen segmentointi
Ennustetieto vaikuttavista
palveluista
Asiakas-
haluama/
kysyntä
Optimoidaan asiakkuuksia ja palveluja
asiakkuusdata-analytiikan avulla

6. Kestävän kasvun
tulevaisuus
hyvinvointia ja elinvoimaa
yhdessä
6

7. Missä ollaan = Minne mennään
7

8. Miten mennään
8
Systeemisyys
Arvo luodaan
yhdessä
Palvelullistuminen
Globalisaatio
Holistisuus
Humanisaatio
Lokalisaatio
Digitalisaatio
Robotisaatio

9. Mistä olemme tulossa: Mihin olemme menossa:
Legitimointiin pyrkivä:
Perinteinen arviointitieto pyrkii ensisijaisesti
olemassaolon oikeuttamiseen, ei tukemaan jatkuvaa
toiminnan kehittämistä ja oppimista.
Lineaarinen/suoraviivainen:
Perinteisessä arvioinnissa hyötyjen ajatellaan syntyvän
suoraviivaisesti panosten, tulosten ja tuotosten välisessä
suhteessa. Tämä logiikka ei kuitenkaan sovi moderniin
innovaatioiden ja vaikutusten syntymisen logiikkaan
Teknis-taloudellinen:
Perinteisessä arvioinnissa painopiste on teknologisten
ja taloudellisten onnistumisten arvioinnissa.
Innovaatiot ja palvelut edistävät yhteiskunnan
muutosta laaja-alaisesti, mutta teknis-taloudelliset
mittarit eivät tee vaikutusten kokonaisuutta näkyväksi.
Taaksepäin katsova:
Perinteinen arviointi katsoo taaksepäin: se ei tuota
jatkuvaluonteista seurantatietoa ja tue muutoksen
suuntaamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä
Oppimiseen suuntautuva:
Arviointi ja tieto tukee parhaimmillaan jatkuvaa
oppimista ja tuottaa tietoa reflektoinnin tueksi
organisaation eri tasolla.
Systeeminen:
Vaikutukset syntyvät monien eri tekijöiden ja toimenpiteiden
toimesta, toisin sanoen ne ovat systeemisiä. Systeemisen
kokonaiskuvan luomiseksi tarvitaan monipuolista tietoja ja
menetelmiä, jotka tekevät systeemisen muutoksen näkyväksi.
Yhteiskunnallinen:
Jota arvioinnissa voidaan luoda kokonaisvaltainen ja laaja-
alainen kuva hyödyistä ja vaikutuksista, tulee ne arvioida
monista eri näkökulmista ja monien eri kriteereiden pohjalta
jotka ottavat huomioon tasapainoisesti sekä teknistaloudelliset
että laaja-alaiset yhteiskunnalliset vaikutukset.
Tulevaisuussuuntautunut:
Jotta voimme olla muuntautumiskykyisiä, tulee meillä olla tietoa
joka auttaa meitä katsomaan eteenpäin sekä seuraamaan
jatkuvaluontoisesti olemmeko menossa oikeaan suuntaan
(Kirsi Hyytinen )
Mittareita tulevaisuuskestävän johtamiseen

10. Uusi vaihde datan hyödyntämiseen
Asiakkuus-
perustainen
tietojohtaminen
-kokonaisuus
Kaupunginmuseon
asiakkuus-
segmentointi
Tekoäly-
kokeilu
Lastensuojelun
monirekisteri-
pilotti
Ennaltaehkäisevät
palvelut
Maahanmuuttaja-taustaisten
lasten huostaanoton ja sijoitukset
laskuun
Uusi
ajattelutapa
Lainsäädäntöön
vaikuttaminen
Kaupungin
sisäinen analytiikkaratkaisu
Kaupunki omadata-operaattorina
-hanke
AuroraAI
Espoon kaupungin
museon uudelleen-
brändäys
Ministeriöiden
hankkeet
Kv-yhteistyö
Kotimainen
yhteistyö
Maahanmuuttajien
osaamiskeskuksen vaikuttavuus
-analyysi
ReStart Espoo
Vaikuttavuuden
johtaminen

11. Vaikuttavuuden johtamiseen?
11

12. • Kaupunki/valtio on monimutkainen keskinäisten vuorovaikutusten verkko
• Koronavirusepidemia on vienyt systeemin häiriötilaan
• Polku uuteen normaaliin vaatii kaikilta toimijoilta valmistautumista, uusia ratkaisuja,
päätöksiä ja niiden mukaista toimintaa
• Onnistuessaan päätökset tapahtuvat oikea-aikaisesti, perustuvat parhaisiin
argumentteihin ja tukevat toisiaan synnyttäen positiivisen kierteen yhteiskuntaan ja
talouteen
• Päätöksiin liittyy myös riskejä ja kielteisten sivuvaikutusten mahdollisuuksia
• Järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi ennakointi on vaikeaa, muttei mahdotonta
ReStart Espoo –ohjelmalla haimme ratkaisuja sille,
miten kaupunkiyhteisönä löydämme polun
uudelle kestävän kasvun polulle.
Lähtökohtana tarve hallitulle polulle uuteen normaaliin

13. ReStart Espoo –ohjelman eteneminen 2020
Vaihe 2. DYNAMIIKAN SIMULOINTI
Vaihe 1. DYNAMIIKAN YMMÄRRYS
Sidosryhmä-
analyysi
Dynaamisen hypo-
teesin muodosta-
minen & osallis-
tavat työpajat
Datalähteiden määri-
tys, alustava analyy-
si ja simuloitavan
kohteen valinta
Johdon lentósimu-
laattori eri tulevai-
suusskenaarioiden
vaikutusten arvi-
ointi ja suositukset
Tulosten
raportointi
Hankkeen tarkempi
suunnittelu,
määrittely ja
tausta-aineistoon
tutustuminen
1 2 3 4 5 6
Pohjautuu
- historiadataan
- ennakointidataan
- haastatteludataan
(Peter Ylén)

14. ReStart Espoo – tiedolla ja vaikuttavuudella johtaminen
rakennamme tietojohtamisen avulla perustaa kestävälle kasvulle, kaupungille palveluna
Mahdollistamme tiedolla ja
vaikuttavuudella johtamisella laajemman
positiivisen muutoskierteen
• Tunnistamme muuttuvan
yhteiskunnan muutossignaaleja
ja megatrendejä
Espoo-tarinasta
johdetut vaikuttavuuden laaja-
alaiset tavoitteet, mekanismit ja
mittarit
panostusten sekä
vaikutusten arviointi
kaupunkiyhteisössä
Vaikuttavuudella
johtaminen
verkostoissa
Mallinnusavusteisen
vaikuttavuusanalytiikan
avulla tunnistamme eritasoisten
vaikutusten vipumuuttujia
Asukkaat ja asiakkaat
Kaupunki
Yritykset ja yhteisöt
Yliopistot ja TKI-toimijat
• Tunnistamme positiivisen kierteen
aikaansaamisen vipumuuttujia
• Ennakoimme kielteisiä
sivuvaikutuksia ja vältämme niitä
• Tunnistamme ja minimoimme riskejä

15. Työsessio 1
Vaikuttavuudella johtamisen visio:
arvon yhteisluonti kaupunki-
yhteisössä
Työsessio 3
Vaikuttavuudella johtamisen
tavoitteet, mekanismit ja mittari
Työsessio 5
Vaikuttavuudella johtamisen
kehittämisen jatkosuunnitelma
1 2 3
ReStart Espoo –ohjelman eteneminen 2021
Työsessio 2
Espoo ReStart vaikuttavuus-
analytiikkamallin simulointi
Työsessio 4
Espoo ReStart vaikuttavuus-
analytiikkamallin tarkentaminen

16. Taloudellinen
kestävyys
Ekologinen
kestävyys
Sosiaalinen
kestävyys
Kulttuurinen
kestävyys
Erilaiset näkökulmat kaupunkiyhteisön vaikuttavuuden
tarkasteluun
Yhteinen visio
ja tavoiteltu
vaikuttavuus
Kestävä
yhteiskunta
Elinvoimaa rakentava
kaupunkiyhteisö
Hyvinvoiva ja onnellinen
asukas / kansalainen

17. Sosiaalinen
kestävyys
Kulttuurinen
kestävyys
Taloudellinen
kestävyys
Ekologinen
kestävyys
Hyvinvoiva ja onnellinen
asukas / kansalainen
Lisää näkökulman
tavoitelausuma
Elinvoimaa rakentava
kaupunkiyhteisö
Lisää näkökulman
tavoitelausuma
Kestävä yhteiskunta
Lisää näkökulman
tavoitelausuma
Vaikuttavuuden
johtamisen ja
mittareiden
viitekehys

18. Lyhyt -2022 Keskipitkä -2023 Pitkä -2025
Kaupunki-
organisaation
johtaminen
Tieto-
johtaminen
Kaupunkiyhteisö-
ja ekosysteemi-
johtaminen
Tavoite:
sosiaalinen,
kulttuurinen,
ekologinen
ja
taloudellinen
kestävyys
Vaikuttavuuden
johtamisen ja
kehittämisen
tiekartan viitekehys

19. Kiitos!

20. Taustamateriaalia
21

21. Vaikutusten arvioinnin tehostaminen automaattisen
tiedonhankinnan ja data-analytiikan avulla
Vaikutusten arviointi on erottamaton osa päätöksenteko- ja toiminnanseurantaprosesseja. Se perustuu tyypillisesti
selvityksiin, joissa kategorisoidaan vaikutukset esimerkiksi taloudellisiin, teknologisiin, ympäristö-, verkostollisiin ja
sosiaalisiin vaikutuksiin. Haasteina on, että usean tekijän yhteisvaikutukset jäävät usein tarkastelun ulkopuolella,
arvioinneissa käytettävä rekisteriaineisto ei ole reaaliaikaista, relevantteja data-aineistoja jätetään arvioinnin
ulkopuolelle eikä systeemisiä kompleksisia ilmiöitä ymmärretä.
VTT:n toteuttamassa hankkeessa ”Vaikutusten arvioinnin tehostaminen automaattisen tiedonhallinnan ja data-
analytiikan avulla” selvitettiin, miten massadata ja data-analytiikka tehostavat vaikuttavuuden arviointia sekä koottiin
tietoa parhaista massadatan hyödyntämiseen liittyvistä käytännöistä ja data-analytiikkaa hyödyntävistä ratkaisuista.
Lisäksi arvioitiin uusien tietolähteiden ja systeemisen vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia julkisella sektorilla.
Hankkeessa tarkasteltiin tutkimuskysymyksiä yksityiskohtaisesti kahdessa tapausesimerkissä: ”Nuorten mielenterveys
ja syrjäytyminen” sekä ”Alueiden kehittäminen”.
Hankkeen tuloksena syntyi tietoa systeemisen vaikutusten arvioinnin, massadatan ja data-analytiikan
hyödyntämismahdollisuuksista annetussa kontekstissa sekä ehdotuksia toimintamalleista ja -tavoista, näitä
menetelmiä voidaan ottaa käyttöön julkisen sektorin vaikutusten arvioinnissa.
22

22. Supporting service innovation via evaluation: a future oriented,
systemic and multi-actor approach
Aikamme isot yhteiskunnalliset haasteet – kuten kestävä kehitys – ovat luonteeltaan monimutkaisia ja systeemisiä. Niitä ei voi ratkaista
yksittäisillä teknologioilla tai palveluilla. Haasteisiin vastaaminen edellyttää uusien teknologioiden ja palveluiden yhdistämistä, ja eri
toimijoiden välistä yhteistyötä. Innovaatioiden kehittäminen, levittäminen ja käyttöönotto puolestaan edellyttävät laajan
toimintaympäristön ja sen dynamiikan tuntemusta. Nämä yhteiskunnan monimutkaiset haasteet, ja niihin liittyvien innovaatioiden
systeeminen luonne, ovat lähtökohtana tässä väitöskirjassa.
Väitöskirjassa tarkastellaan arviointia innovaatioiden kehittämisen tukena. Nykymuotoisen arviointitoiminnan ongelmallisuus on havaittu
sekä innovaatio- ja palvelututkimuksen että arviointitutkimuksen piirissä. Perinteiset arviointikäytännöt eivät tue innovaatioita
systeemisessä ympäristössä. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että arvioinnin kohteena olevat innovaatiot on ymmärretty kapea-alaisesti.
Toisaalta arviointien toteutuksessa ei ole otettu huomioon innovaatioiden dynaamista luonnetta. Tässä väitöskirjassa tarjotaan
vaihtoehto, joka laajentaa ymmärrystä innovaatioista: teknologisten uutuuksien rinnalla keskiöön nostetaan sekä palvelut että
sosiaaliset ja systeemiset innovaatiot. Toiseksi, työssä kehitetään uudenlainen arvioinnin lähestymistapa, joka tukee innovaatioita
systeemisessä toimintaympäristössä.
Esitetty uusi lähestymistapa nojautuu kehittävän arvioinnin periaatteisiin. Väitöskirja ehdottaa kolmea näkökulmaa näiden periaatteiden
vahvistamiseksi ja laajentamiseksi: tulevaisuusorientaatiota, systeemisyyttä ja monitoimijaisuutta. Tulevaisuusorientaatio yhdistää
arvioinnin innovaatiotoimintaan, jonka tavoitteena on synnyttää 'huomisen ratkaisuja'. Systeemisyys auttaa ymmärtämään innovaatioihin
liittyvien tekijöiden monimutkaisia vuorovaikutussuhteita. Monitoimijaisuus puolestaan tekee näkyväksi eri toimijoiden välisen yhteistyön
merkityksen innovaatioiden syntymiselle ja leviämiselle.
Lähestymistapaa kehitetään ja konkretisoidaan energia- ja ympäristöpalveluiden kontekstissa. Tutkimuksen empiirisenä kohteena on
suomalaisen innovaatiopolitiikan instrumentti: strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK). Väitöskirjan tutkimusmenetelmänä on
laadullinen case-tutkimus. Arvioinnin lähestymistavan käytännön soveltaminen osoittaa, miten eri näkökulmat ja niihin liittyvät
menetelmät tukevat innovaatiota 23

23. Hallinnosta toimintaan
• Asiakuusperustaisuus
• Tietoperustaisuus
• Toimintaperustaisuus
KAUPUNKI PALVELUNA
kehittäminen kääntää katseen ihmisiin ja haasteiden ratkaisemiseen yhdessä
sekä kaupunkiorganisaatiossa että koko yhteisössä
@PSutinen #MakeWithEspoo #EspooInnovation

24. Lähtökohtana palveluperustainen
toiminnan logiikka, jossa arvo luodaan
yhdessä asiakkaiden kanssa
• Asiakas on kumppani
• Yhteiskehittäminen
• Data
• Alustat
• Jaetut kyvykkyydet
• Uusia rooleja toimijoilla
• Uutta lainsäädäntöä ja pelisääntöjä
Viisasti kestävä tulevaisuus,
jossa julkinen sektori toimii yhdessä muiden
paikallisten toimijoiden kanssa
Decentralized:
“smart city”
Centralized:
industrial city
Verkostomainen rakenne ja toiminta
KAUPUNKI PALVELUNA -MALLIN PERUSTANA
Distributed
networks
Modified by Päivi Sutinen from Paul Baran 1964 / Jarmo Suominen 2017
@PSutinen #MakeWithEspoo #EspooInnovation

25. 26 Lähde: Kunnan johtamisen viitearkkitehtuuri
KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS
YHTEISKUNTAVAIKUTTAVUUS
ASIAKKUUS-
VAIKUTTAVUUS

26. (Liike)toimin-
tamalli auttaa
hahmottamaan
isoa kuvaa
- Mitä?
- Kenelle?
- Miksi?
- Millä?