21.6.2016 TyhyverkostoX -hankkeen Etelä-Pohjanmaan 2.työpaja, Seinäjoki

1. TyhyverkostoX –
Työterveyttä, työturvallisuutta ja
työhyvinvointia verkostoituen
hankekokonaisuus
ESR-rahoitus 2015-2018

2. Ohjelma 21.6.2016
14:00 Avaus ja esittäytyminen
Ari Koivuniemi, Etelä-Pohjanmaan tyhyverkosto
Marika Lehtola, Työterveyslaitos
14:15 Riskinarviointiprosessi ja työpaikkojen nykytilanne
Marika Lehtola
15:00 Kahvitauko
15:15 Vuorovaikutustaidot riskinarvioinnissa
Timo Järvensivu, nommoC seugolaiD osk
15:25 Riskinarviointiprosessin kehittäminen vuorovaikutuksellisesti
Osallistujat, fasilitaattoreina Järvensivu, Lehtola, Uusitalo
16:40 Miten jatkamme tästä eteenpäin?
16:50 Yhteenveto ja päivän päätös
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 2

3. 21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 3
Lainsäädäntö
• Työturvallisuuslaki 738/2002
• Työantajan huolehtimisvelvoite 10§
• ”riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja
tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta,
muusta työympäristöstä ja työolosuhteista
aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät”
• Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän
työnantajan velvollisuudet yhteisellä
työpaikalla 51§
Riskinarviointi osa arkipäivän työtä ja johtamista,
ei yksittäinen silloin tällöin toteutettu projekti
• Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12§

4. Ryhmätyö
Miten
riskinarviointi
toteutuu
teillä tällä hetkellä?
Mitkä
asiat sujuvat?
Missä on
kehitettävää?
Kuvaa
työpaikkakohtaisesti/
parityöskentelynä
työpaikan
konkreettisia
tekemisiä arjesta,
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 4
Riskinarviointi
Toimenpiteiden valinta ja
toteuttaminen
Merkittävyydestä päättäminen
Arvioinnin suunnittelu
Vaara- ja haittatekijöiden
tunnistaminen
Riskin suuruuden määrittely
TodennäköisyysSeuraukset
Välittömättoimenpiteet
Seurantajapalaute
STM, Riski Arvi
Kuka tekee
ja mitä?
Kuka tekee
ja mitä?
Kuka tekee
ja mitä?

5. Arvioinnin suunnittelu
Kuka tekee?
• Johto (päättää arvioinnin toteuttamisesta)
• Arviointiryhmän (työsuojeluorganisaatio, kehitysryhmät, erillinen arviointiryhmä)
muodostaminen
• PAT-periaate
• Päättäjät: ylin johto tai linjaesimiehet
• Asiantuntijat: omat (työsuojelu, työterveyshuolto), ulkopuoliset (viranomaiset,
tutkimuslaitokset, konsultit)
• Työn suorittajat: työntekijät, toimihenkilöt
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 5

6. Arvioinnin suunnittelu
Mitä tehdään?
• Lähtötietojen kerääminen ja hyödyntäminen
• Selkeä vastuiden jakaminen
• Mitä menetelmiä käytetään
• Tarvitaanko koulutusta
• Pilkotaan arvioitava työ
• Viestitään aktiivisesti arvioinnin etenemisestä ja tuloksista
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 6

7. Vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen
• Tunnistetaan kaikki merkittävimmät turvallisuuspuutteet mukaan lukien
poikkeavissa ja harvinaisissa tilanteissa esiintyvät vaarat (ruuhkahuiput,
yövuorot, remonttitilanteet, toiminnan lomassa tapahtuvat siivous-,
huolto- ja korjaustyöt ym.)
• Mitä vaaroja työssä esiintyy, mikä vaarat aiheuttaa, missä vaara esiintyy
• Ketkä altistuvat vaaralle (onko erityisarviointi tarpeen?)
• Millaisissa tilanteissa henkilöt joutuvat vaaraan
• Välittömien vaarojen poistaminen!
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 7

8. Riskin suuruuden määrittely
Esimerkki: Tapaturmat (STM, Riski Arvi)
Mika Liuhamo
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 8
Seurausten vakavuus
Haitallisen tapahtuman
todennäköisyys
Vähäinen
• Poissaolo < 3 pv.
• Ohimeneviä lieviä
haittoja; mustelma,
nyrjähdys, kipu ja särky
Haitallinen
• Poissaolo 3-30 pv.
• Ohimeneviä vakavia
vaikutuksia ja pysyviä tai
pitkiä lieviä haittoja;
murtuma, palovamma
Vakava
• Poissaolo > 30pv.
• Pysyviä vakavia
vaikutuksia; vamma,
työkyvyttömyys, kuolema
Epätodennäköinen
• Satunnainen vaara, tilanne
esiintyy harvoin.
1
Merkityksetön riski
2
Vähäinen riski
3
Kohtalainen riski
Mahdollinen
• Säännöllinen vaara.
• Läheltä piti -tapauksia on
sattunut.
2
Vähäinen riski
3
Kohtalainen riski
4
Merkittävä riski
Todennäköinen
• Jatkuva vaara, tilanteita
esiintyy säännöllisesti.
• Tapaturmia on sattunut.
3
Kohtalainen riski
4
Merkittävä riski
5
Sietämätön riski

9. Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen
Valinnassa noudatettava yleisiä periaatteita (Työturvallisuuslaki 738/2002)
8§
• Vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään
• Olemassa olevat vaara- ja haittatekijät poistetaan
• Korvataan vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla
korvaavilla tekijöillä
• Toteutetaan yleisesti vaikuttavat työsuojelu-toimenpiteet ennen yksilöllisiä toimenpiteitä
15§
• Henkilönsuojainten ja muiden henkilökohtaisten suojelutoimenpiteiden käyttäminen, jos
tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai
työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 9

10. Seuranta ja palaute
Valvotaan ja arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen
muuttumista (riskinarviointi jatkuvaa toimintaa: vuosittainen tilannekatsaus,
muutostilanteissa uudelleenarviointi)
Palaute (osallistuneet & koko henkilöstö)
• Työpistekohtaisesti, osastoittain/yksiköittäin, yhteiset tilaisuudet
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 10

11. 21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 11
Vuorovaikutustaidot riskinarvioinnissa
Timo Järvensivu, nommoC seugolaiD osk

12. Väittelyä, jossa argumentti
pyritään voittamaan hinnalla
millä hyvänsä
Keskustelua, jossa niin
sanotusti paras argumentti
voittaa
Neljä keskeistä dialogirutiinia (William Isaacs 1999)
1) pidättele nopeita reaktioita ja oletuksia/ennakkoluuloja
2) kuuntele aidosti
3) puhu suoraan
4) kunnioita toisia
Aikomus
keskustella
”aidosti”
Ennakkoluulojen
pidättäminen
onnistuu
Ennakkoluulojen
pidättäminen
ei onnistu
Dialogia, jossa luodaan
yhdessä uusia
merkityksellisiä ajatuksia
Luo fyysinen ja henkinen tila
(”painekattila”), jossa tällainen dialogi on
mahdollinen!
© Timo Järvensivu

13. Hyvän dialogin käytäntöjä
(esim. Schein 2013, Scharmer 2007, Senge 1990, Isaacs 1999)
• Kaikki läsnäolijat ovat dialogissa tasa-arvoisessa asemassa
• Kaikki osallistuvat ”kokonaisina ihmisinä”, eivät esimerkiksi oman organisaationsa tai
ajattelusuuntauksensa edustajina pelkästään
• Etukäteen asetettu tiukka tavoite tai päämäärä estää dialogin syvenemisen. Tarkoitus on
hakea ymmärrystä, ei päätöksiä. Luovat ajatukset ja päätökset kyllä kiteytyvät ennen pitkää,
kun avoimelle dialogille raivataan tilaa
• Dialogi pohjautuu erityisesti aktiiviseen ja nöyrään kuunteluun – aktiivinen puhuminenkin
on tärkeää, mutta kuuntelu ja kysyminen on tärkeämpää
• Motivaatiota dialogiin voi lisätä se, että keskustelun anti kiteytetään ja dokumentoidaan
• Dialogin sisältö ja kulku on luottamuksellinen, ellei toisin yhdessä sovita
© Timo Järvensivu

14. 21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 14
Riskinarviointiprosessin kehittäminen
vuorovaikutuksellisesti
Osallistujat, fasilitaattoreina Järvensivu, Lehtola, Uusitalo
• Työsuojelutoimikunnan kokous, jossa
suunnitellaan, miten pidetään esimiehille palaveri
riskinarvioinnista (mitä odotetaan esimiehiltä /
mikä on esimiehen tehtävä
riskinarviointiprosessissa)
• Esimiehet miettivät, miten pitävät henkilöstölle
palaveria tulevasta vaarojen tunnistamisesta
(mitä odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö
osallistuu)
• Työsuojelutoimikunnan kokous, jossa
suunnitellaan, miten pidetään henkilöstötilaisuus
toteutetusta riskinarviointiprosessista (mitä
kerrotaan ja miten)

15. • Tavoite: harjoitellaan pidättäytymistä sekä
kuuntelemisen ja puhumisen erottamista
• Toteutetaan 3-4 henkilön pienryhmissä
• Keskustelun aihe: Joku näistä kolmesta aiheesta
• Keskustelun menetelmä: Rauhanpiippu
o Se puhuu, jolla rauhanpiippu on – muut kuuntelevat
o Saa puhua niin kauan kuin haluaa
o Rauhapiippu kulkee ringissä myötäpäivään
Harjoitus 1: Rauhanpiippudialogi
© Timo Järvensivu
1. Työsuojelutoimikunnan kokous,
jossa suunnitellaan, miten pidetään
esimiehille palaveri riskinarvioinnista
(mitä odotetaan esimiehiltä / mikä
on esimiehen tehtävä
riskinarviointiprosessissa)
2. Esimiehet miettivät, miten pitävät
henkilöstölle palaveria tulevasta
vaarojen tunnistamisesta (mitä
odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö
osallistuu
3. Työsuojelutoimikunnan kokous,
jossa suunnitellaan, miten pidetään
henkilöstötilaisuus toteutetusta
riskinarviointiprosessista (mitä
kerrotaan ja miten)

16. Menetelmä 2: Nöyrä avoin kuuntelu – ”Humble inquiry” (Schein 2013)
• ”Humble Inquiry is the fine art of drawing someone out, of asking questions to
which you do not already know the answer, of building a relationship based on
curiosity and interest in the other person.”
• “Nöyrä kuuntelu on kysymisen taidetta, jolla saat toisen avautumaan kuorestaan.
Tämä tarkoittaa:
• sellaisten kysymysten esittämistä, joihin et etukäteen tiedä vastausta ja
• sellaisen suhteen rakentamista, joka perustuu aitoon uteliaisuuteen ja
kiinnostukseen toista ihmistä kohtaan”

17. Harjoitus 3-4 hlön ryhmissä. Valitaan kolme eri roolia:
• Puhuja. Tehtäväsi on työstää valitsemaanne aihetta
(joku kolmesta aiheesta) ja löytää siihen ratkaisuja
• Kuuntelija. Tehtäväsi on harjoittaa aktiivista, kysyvää
kuuntelua ja auttaa puhujaa löytämään ratkaisuja
• Esitä aidosti avoimia kysymyksiä.
• Älä ohjaile puhujaa omilla ajatuksillasi, älä verhoile omia
ideoitasi tai ratkaisuehdotuksiasi kysymyksiksi. Ota koppi
puhujan omista ajatuksista
• Tarkkailija. Tehtäväsi on havainnoida keskustelua hiljaa
kuunnellen:
• Miten puhuja onnistuu tehtävässään?
• Miten kuuntelija onnistuu tehtävässään?
• Miten puhujan ja kuuntelijan välinen vuoropuhelu
onnistuu?
Harjoitus 2: Aktiivinen ja nöyrä kysyvä kuuntelu
© Timo Järvensivu
1. Työsuojelutoimikunnan kokous,
jossa suunnitellaan, miten pidetään
esimiehille palaveri riskinarvioinnista
(mitä odotetaan esimiehiltä / mikä
on esimiehen tehtävä
riskinarviointiprosessissa)
2. Esimiehet miettivät, miten pitävät
henkilöstölle palaveria tulevasta
vaarojen tunnistamisesta (mitä
odotetaan henkilöstöltä / henkilöstö
osallistuu
3. Työsuojelutoimikunnan kokous,
jossa suunnitellaan, miten pidetään
henkilöstötilaisuus toteutetusta
riskinarviointiprosessista (mitä
kerrotaan ja miten)

18. 21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 18
Yhteenvedot ryhmätöistä

19. Työsuojelutoimikunnan kokouksessa suunnitellaan miten
toteutetaan esimiesten koulutus riskinarvioinnista
• Menetelmäkoulutus
• Miten asioita viedään eteenpäin
• Selkeä johdon tuki
• Asenne/motivaatio
• Roolit/alaiset/esimiehet
• Sitoutuminen
• Kaikki mielipiteet tärkeitä
• ”Kehityskeskustelut”
• ”Ulkoistamisen” välttäminen
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 19

20. Esimiehet miettivät miten toteutetaan henkilöstölle palaveri
tulevasta vaarojen tunnistamisesta
• Kokonaisuus esiteltävänä
• Aikataulu!
• Perehdytys -> toteutus -> tavoitteet ->arviointi
• Kahvit + pullat + hedelmät
• Sitouttaminen
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 20

21. Työsuojelutoimikunnassa suunnitellaan miten toteutetaan
henkilöstötilaisuus toteutetusta riskinarvioinnista
• Sisältö
1. FAKTAT, taustat, kuka tekee jne.
2. TULOKSET, yhteinen ja yksiköittäin
3. JATKOTOIMENPITEET, mitä tästä eteenpäin?
• Toteutus
1. Yhteinen info ja yksiköittäin tarkempi
2. Intraan nauhoitetaan video
3. Asiantunteva esittelijä
4. Tiedotus ajoissa
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 21

22. Mitä teen seuraavaksi omalla työpaikallani?
Mitä kehittämisen tarvetta on omalla työpaikalla
riskinarviointiprosessissa?
• Miten kokeilen/kokeilemme kehittää prosessia omalla työpaikallamme?
• Kuka tekee? Mitä, miten ja milloin tekee?
Tulisiko kutsua seuraavalla kerralla vielä joku omalta työpaikalta mukaan?
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 22

23. Verkostotaso
Työpaikkataso
Valmiuksien parantaminen – miten edetään?
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 23
Nykytilan
arvio, tarpeen
tunnistaminen
Työpaja 4, 12.10.
Kokemukset kokeilusta
ja edelleen kehittely
Työpaja 1, 24.5.
Toimijoiden tutustuminen
Tilannekatsaus
Työpaja 2, 21.6.
Miten vastataan
tarpeeseen?
Ensimmäiset ideat
Miten ideat
voivat
toteutua
omalla
työpaikalla?
Valmistelu
Uusien
toiminta-
tapojen
kokeilu
Työpaja 3, 30.8.
Psykososiaalisen
kuormituksen riskinarviointi
Omien kehittämiskokeilujen
konkretisointi
Verkosto-
tilaisuus
Verkosto-
tilaisuusKevät – kesä – syksy 2016

24. Seuraavat työpajat syksyllä
klo 14-17 Framilla
• 3. työpaja ti 30.8.
• 4. työpaja ke 12.10.
• Tarkempi paikka ilmoitetaan
myöhemmin
Verkoston ja työpajojen tiedot sekä
materiaalit löydät osoitteesta
www.ttl.fi/tyhyverkosto
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 24

25. Yhteyshenkilöt
• Jaana Lerssi-Uskelin; jaana.lerssi-uskelin@ttl.fi
p. 043 - 8201020
• Helena Palmgren; helena.palmgren@ttl.fi
• Hanna Uusitalo; hanna.uusitalo@ttl.fi
• Sirpa Lusa; sirpa.lusa@ttl.fi
• Timo Järvensivu; timo.jarvensivu@aalto.fi
21.6.2016 © Työterveyslaitos | Lehtola | www.ttl.fi 25