Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia TanskastaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 6: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia Tanskasta,
Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL-
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia TanskastaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 6: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia Tanskasta,
Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL-
Murkkufoorumi on nuorten vanhemmille suunnattu, ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä, jossa on mahdollisuus keskustella ammattilaisten ja muiden vanhempien kanssa arjen haasteista ja saada tukea ja vinkkejä murkkuperheen arkeen. Toimintamalli on kehitetty osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota varhaista tukea 12–18 -vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Murkkufoorumin toteuttamisen tueksi on koottu ammattilaisille suunnattu ohjaajan kansio.
Johanna Syrjänen, hallinto- ja kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Marianne Ylinen, Linkki-toiminnan koordinaattori, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Murkkufoorumi on nuorten vanhemmille suunnattu, ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä, jossa on mahdollisuus keskustella ammattilaisten ja muiden vanhempien kanssa arjen haasteista ja saada tukea ja vinkkejä murkkuperheen arkeen. Toimintamalli on kehitetty osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota varhaista tukea 12–18 -vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Murkkufoorumin toteuttamisen tueksi on koottu ammattilaisille suunnattu ohjaajan kansio.
Johanna Syrjänen, hallinto- ja kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Marianne Ylinen, Linkki-toiminnan koordinaattori, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
3. ● Osana LAPE-hanketta Porvoon ketteränä
kokeiluna kehitetty ennalta ehkäisevä
vanhemmuuden tuen malli perhekeskuksiin ja
neuvoloihin puoli- ja
kaksivuotisryhmäneuvoloiden yhteyteen.
● Työntekijöille: valmis työkalu ja ohjaajan
materiaali vanhemmuusvalmennusten
ohjaamiseen.
● Vanhemmille: tutkimustietoon pohjautuva,
asiantuntijoiden laatima vanhemmuutta tukeva
materiaali ja mahdollisuus vertaistukeen ja
verkostoitumiseen.
Vanhemmuusvalmennus (Vava)
– Tietoa ja vertaistukea vanhemmille –
4. Miksi puoli-
ja kaksivuotisryhmäneuvolassa?
Valmennus kaikkien vanhempien saatavilla. (Neuvolapalvelut tavoittavat 99,6 % perheistä.)
Ryhmämuoto mahdollistaa vertaistuen ja tukiverkoston rakentumisen. (Yhteystietolomake
valmennuksen lopuksi.)
Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan otolliset ajat vanhemmuuden tuelle puolen ja kahden
ikävuoden kohdalla. Muut käynnit tärkeä säilyttää yksilökäynteinä.
Väitöstutkimus: puolivuotiaiden vanhemmilla parisuhde & vanhemmuus eniten koetuksella. (Savio, 2017)
Lapsen tahtoikä haastaa vanhempia uudella tavalla.
Lyhyen ikäeron lisääntyminen lasten välillä kuormittaa perheitä ja lisää vanhempien uupumisriskiä.
(Rotkirch, 2018, HS)
Kummallekin vanhemmalle tarkoitettu tuki vahvistaa parin yhteisvanhemmuutta, joka on
tutkitusti toimivan perhe-elämän perusta.
Monitoimijaisuus laaja-alaistaa perheille tarjottua vanhemmuuden tukea.
5. Perheiden tilanne
Puolet vanhemmista huolissaan omasta vanhemmuudestaan ja joka kolmas kokee
vanhemmuustaitonsa riittämättömiksi. (THL, 2017)
Parisuhdeongelmat sekä työn ja perheen yhteensovittaminen kuormittavat
perheitä. (Avioliitoista 45 % päättyi eroon, Tilastokeskus, 2016. Suomalaisesta työelämästä tehdyn selvityksen mukaan
28–37-vuotiaista 40 % kokee hankaluutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, Aula Research, 2017.)
Turvaverkot ovat kaventuneet yksilökeskeisessä ajassa ja vanhemmat jäävät
ongelmiensa kanssa monesti yksin. (Joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä, HelsinkiMissio.)
Tukitoimet tavoittavat vanhemmat usein vasta, kun tilanne on kärjistynyt. Tarjolla
ei ole riittävästi ehkäisevää tukea. (THL:n Voimavaralomakkeet vanhemmille sekä lasten
Kouluterveyskyselyt, mutta ammattilaisilla ei usein työarjessaan konkreettista keinoa tarjota jatkotukea perheen ongelmiin.)
6. Porvoon ketterä kokeilu
Kevät 2017
● 7 pilottivalmennusta vanhemmille.
● Kyselyssä vastauksia 53 kpl (28 äitiä, 17 isää
ja 8 työntekijää)
● Vanhemmuusvalmennusta on kehitetty
LAPE-parisuhdetyöpajan ammattilaisten sekä
THL:n asiantuntijoiden kanssa.
● Lisäksi palautetta on kerätty Porvoon
neuvolan kehitystiimiltä ja
lapsiperheneuvostolta.
7. Vanhemmuus-
valmennuksen tavoitteet
Vanhempien ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen tiedon ja vertaistuen
kautta.
Voimavarojen lisääminen.
Itsemyötätunnon vahvistaminen.
Uupumuksen vähentäminen.
Yhteisvanhemmuuden tukeminen.
Tukiverkoston laajentaminen.
8. Vanhemmuus-
valmennuksen teoriapohja
Kiintymyssuhdeteoria taustateoriana.
Vanhempien voimavarojen ja perheen hyvinvoinnin välinen yhteys.
Vanhemman persoonalliset voimavarat (itsetuntemus & koulutus)
Perheen sisäiset voimavarat (parisuhde & perheen sisäiset suhteet)
Perheen ulkoiset voimavarat (turvaverkosto & lapsiperhepalvelut)
Itsemyötätunto yksilön hyvinvoinnin lisääjänä sekä stressin, ahdistuksen
ja masennuksen torjujana.
Yhteisvanhemmuus toimivan perheen perustana.
Vertaistuen merkitys haastavissa elämäntilanteissa selviytymisessä.
9. Valmennusten sisällöt
Puolivuotiaiden vanhempien valmennus
Oma jaksaminen (lapsen tuoma muutos, elämänhallinta & itsemyötätunto sekä lapsen ja vanhemman
temperamenttien yhteensopivuus)
Lapsuuden mallit (kiintymys- ja kasvatusmallit)
Parisuhde (lapsi haastaa parisuhteen, yhteisvanhemmuus, identiteettikriisi erojen taustalla ja parisuhteen
kehitysvaiheet)
Kaksivuotiaiden vanhempien valmennus
Tahtoikä (lapsen itsenäistyminen ja sen tukeminen)
Vanhemmuuden haastavat tunteet (tunteiden merkitys ja säätely, itsemyötätunto)
Toimivan perheen vuorovaikutus (lapsen yksilöllisyyden huomioiminen, positiivinen vanhemmuus,
yhteisvanhemmuus, kasvatustavat, vuorovaikutustaidot ja riittävän hyvä vanhemmuus)
Lisäksi molemmissa: nimettömät tarinat, vinkkejä & kotitehtävät
10. Puolivuotiaiden vanhempien
valmennuksen tulokset
Arviot asteikolla 1–5, jossa 1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon.
● Valmennuksen hyöty 3,8
● Vanhempien nimettömät tarinat 4,0
● Kiintymysmallit 4,0
● Parisuhde 4,3
● Keskustelun ja vertaistuen merkitys 4,4
● Suosittelee tuttavilleen 4,2
”Ihana huomata, ettei ole yksin ajatustensa ja tunteidensa kanssa.” – Äiti –
”Parasta olivat uudet ajatukset ja muiden kokemukset vanhemmuudesta.” – Isä–
11. Kaksivuotiaiden vanhempien
valmennuksen tulokset
Arviot asteikolla 1–5, jossa 1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon.
● Valmennuksen hyöty 4,4
● Vanhempien nimettömät tarinat 4,2
● Tahtoikä 4,3
● Vanhemmuuden haastavat tunteet 4,5
● Toimivan perheen vuorovaikutus 4,6
● Keskustelun ja vertaistuen merkitys 4,5
● Suosittelee tuttavilleen 4,4
”Uhmaiän ja tunteiden käsittely, vertaistuki ja uudet näkökulmat.” – Äiti –
”Maanläheinen ja konkreettinen valmennus – huippu!” – Äiti –
12. Vanhempien toiveet
● Neuvoloilta lisää tukea omaan
jaksamiseen, parisuhteeseen,
tunteiden hallintaan, työn & perheen
yhteen sovittamiseen sekä perheen
vuorovaikutustaitoihin.
”Ehdottomasti lisää tällaisia.” – Äiti –
”Parasta oli saada vinkkejä ja keskustella
avoimesti.” – Isä –
”Joka vuosi valmennus.” – Äiti –
13. Pilottiohjaajakoulutukset
Syksy 2017, tammikuu 2018
● 7 pilottiohjaajakoulutusta, joista viisi THL:llä, yksi
Sipoossa ja yksi Lohjalla.
● Koulutuksissa yhteensä 80
neuvolan/perhekeskuksen työntekijää.
● Keväällä/kesällä 2018 valmennusmateriaalin ja
koulutuksen kehittäminen kerätyn palautteen
pohjalta.
14. Pilottiohjaajakoulutusten palaute
puolivuotiaiden vanhempien
valmennuksesta
Arviot asteikolla 1–5, jossa 1= ei lainkaan ja 5= erittäin paljon.
● Hyödyllisyys oman työn kannalta 4,1
● Merkityksellisyys vanhemmille 4,4
● Teorian tärkeys 4,3
● Nimettömien tarinoiden merkitys 4,5
● Kirjoitustehtävien kiinnostavuus 3,8
● Keskustelun ja vertaistuen tärkeys 4,6
● Koulutuksen toimivuus 3,9
● Suosittelee koulutusta kollegoille 4,2
● Voisi ohjata valmennusta työssään 4,2
15. Pilottiohjaajakoulutusten palaute
kaksivuotiaiden vanhempien
valmennuksesta
Arviot asteikolla 1–5, jossa 1= ei lainkaan ja 5= erittäin paljon.
● Hyödyllisyys oman työn kannalta 4,1
● Merkityksellisyys vanhemmille 4,5
● Teorian tärkeys 4,4
● Nimettömien tarinoiden merkitys 4,5
● Kirjoitustehtävien kiinnostavuus 3,5
● Keskustelun ja vertaistuen tärkeys 4,6
● Koulutuksen toimivuus 4,1
● Suosittelee koulutusta kollegoille 4,3
● Voisi ohjata valmennusta työssään 4,0
16. Ohjaajakoulutettavien
kokemuksia
”Hyvä runko ja tarinat.”
”Kokonaisuus rakennettu hyvin.
Kysymykset ja teemat etenevät
kokemuksesta ja tunnistamisesta
vaihtoehtojen löytämiseen.”
”Selvä sturktuuri. Nimettömät kertomukset
sai ajatukset liikkeelle. Omat pienet
harjoitukset myös hyviä.”
”Parasta nimettömät tarinat, teoriaosat
keskeisiä ja tärkeitä.”
17. Vanhemmuusvalmennus
– ryhmäneuvoloissa sekä päiväkodin ja koulun vanhempainilloissa –
1/2 v
2v
3v
6v
1lk
5lk
7lk
8lk
II aste
1lk
II aste
3lk
Kuvio: Vava, Tellervo Uljas
* Vanhemmuusvalmennukselle perheen hyvinvointia tukeva jatkoryhmä (3 krt) kunkin ikävaiheen tueksi.
* Päiväkodeissa ja kouluissa lisäksi oma ryhmävalmennuksensa lapsille ja nuorille.
18. Vanhemmuus-
valmennuksen edut
Tieto ja vertaistuki kaikkien vanhempien saatavilla, ei vain aktiivisten perheiden.
Tukea haastavassa elämänvaiheessa omaan jaksamiseen, pikkulapsiperheen arjen haasteisiin sekä
parisuhde- ja kasvatuskysymyksiin.
Lisää ymmärrystä lapsen psyykkisestä kehityksestä, omasta kasvusta vanhempana sekä parisuhteen ja
perheen vuorovaikutustaidoista. Tukea yhteisvanhemmuuteen ja positiiviseen vanhemmuuteen.
Tukiverkko, johon perhe voi nojata lapsen muuttuvissa kehitysvaiheissa ja mahdollisissa kriisikohdissa.
(yhteystietolomake)
Tavoitetaan riskiryhmiin kuuluvat perheet ja tarjotaan ajoissa jatkotukea. (tuen tarpeen kyselylomake)
Vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä (työparina esim. järjestön tai seurakunnan edustaja) ja yhdistää
perhekeskusmallin mukaisesti kuntien ja järjestöjen jo olemassa olevat palvelut yhdeksi jatkumoksi ja
kokonaisuudeksi.
Laajetessaan tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ja koulun puolelle, luodaan ainutlaatuinen
vanhemmuuden tuen malli Suomen lapsiperheille.
19. Vertaisryhmän jatkotapaamiset
Perhekeskusten avoimissa kohtaamispaikoissa tai sovittujen aktiviteettien ja
harrastusten parissa.
Perheet tapaavat keskenään. Käytössä nettimateriaali keskustelun tueksi.
Ensimmäinen tapaamisaika ja teema sovitaan
vanhemmuusvalmennuksessa/Vavan jatkoryhmässä.
Kullakin tapaamisella (1,5 h) valmiiksi mietitty teema ja kysymykset, josta
vanhemmat saavat keskustella.
Vertaisryhmätoiminnan lähtökohtana vanhempien ja perheen voimavarojen
vahvistaminen.
20. Vanhemmuusvalmennus, yksilökäynnit
TERVETULOA
Perhekeskus
Neuvola
Järjestöjen ja seurakuntien
ryhmämuotoinen, yhteisöllinen ja
yksilöllinen tuki
Kuvio: Vava, Tellervo Uljas
Vanhemmuusvalmennuksen
jatkoryhmä (3 krt)
LAPEn ketterät
kokeilut
ITLAn Kasvun tuki-
menetelmät
Avoin kohtaamispaikka
Kunnan perhepalvelut
Perheneuvolan palvelut
Lastensuojelu
21. Vanhemmuusvalmennuksen
tutkimus- ja kehittämishanke
Keväällä/kesällä 2018 käynnistyy vanhemmuusvalmennuksen vaikuttavuustutkimus
yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Tutkimus selvittää vanhemmuusvalmennuksen vaikutusta vanhempien hyvinvointiin:
itsemyötätuntoon (SELF-CO), vanhemmuuden uupumukseen (PBI),
yhteisvanhemmuuteen (CRS) & vertaistukeen (F-SozU K-14).
Tutkimuksessa selvitetään vanhempien hyvinvoinnin lähtötaso sekä
vanhemmuusvalmennuksen lyhyt- ja pitkäkestoinen vaikutus.
Lisäksi tutkitaan vanhemmuusvalmennusten käytännön toteutusta työntekijöiden
näkökulmasta kuntien neuvoloissa ja perhekeskuksissa.
Valmennusta kehitetään tutkimusnäytön pohjalta ja tutkimus- sekä kehittämistyö
laajennetaan mahdollisesti tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen ja koulun piiriin.
22. Tavoite
Tutkimusnäytön saaminen vanhemmuusvalmennuksen vaikuttavuudesta vanhempien
hyvinvointiin ja valtakunnallisen vanhemmuuden tuen mallin luominen tavoittamaan
tulevaisuudessa kaikki kyseisten ikäluokkien lapsiperheet.
24. Lopuksi
Iloa ja yhteisöllisyyttä, tietoa ja vertaistukea.
Turvaverkko, joka kantaa myös silloin,
kun on vaikeaa.
Vava
– Toistemme tukena. –
Vanhemmuusvalmennus