SlideShare a Scribd company logo
1 of 32
Download to read offline
Reflektiivisyys lasten ja
vanhempien
kohtaamisessa
Mirjam Kalland
Professori, lastenpsykoterapeutti
Helsingin yliopisto
Teemat
Reflektiivinen kyky ja mentalisaatio – lyhyt esittely
teoriasta
Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio
vanhemmuudessa
Reflektiivisyys kohtaamisessa
Lapsen kehityksen perusta
Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta hänestä välittävän aikuisen kanssa –
joka on valmis antamaan aikaa ja mielensä lapsen käyttöön
Lapsen aivojen plastisuus tarkoittaa sitä, että varhaisemmat vaiheet
muokkaavat aivoja enemmän kuin myöhemmät
Barkerin hypoteesi – early life stress - DevelopmentalOrigins of
Health and Disease (DOHAD); raskausaika tärkeä, vaikuttaa koko
elämän kaaren aikana syntyvän vauvan terveyteen ja sairastumiseen
Yksilöllisiä eroja, myös sukupuoleen liittyvät erot
Lapsen elämän laatuun on syytä kiinnittää huomiota joka ikinen
päivä
Heckmanin käyrä
Taustaa mentalisaatioteoriasta
 Mentalisaatio viittaa metakognitiiviseen ja
metaemotionaaliseen kykyyn pohtia tietoisia ja
tiedostamattomia tunteita ja ajatuksia itsessä ja toisessa
(Fonagy 1991).
 Mentalisaatiossa on kysymys ”mielen teoriasta” (theory of
mind), joka viittaa yksilön olettamukseen, että toisen yksilön
toiminnan tai käyttäytymisen takana on motiivi, tavoite tai
tunne.Toisen mieli on erillinen . Mentalisaatiossa annetaan
myös toisen ajatuksille ja tunteille merkitystä ja arvoa
Epäilen, joten olen olemassa
 Mentalisaatioon liittyy myös ”epäilevä ajattelu”, eli
kyky tarkastella omia ajatuksia ja omaa päättelyä,
eli kyky epäillä olenko sittenkin ehkä väärässä?
 Mentalisaatiokyky mahdollistaa siten myös
tunteiden säätelyn ja estää vihamielisten tunteiden
tai pahojen ajatusten siirtymisen teoiksi
 On yhteydessä sosiaalisiin taitoihin ja pro-
sosiaaliseen käyttäytymiseen
Mentalisaatio ja ympäröivä todellisuus
 Filosofisesti tarkasteltuna mentalisaatiokyky viittaa
myös kykyyn tarkastella itsen ja todellisuuden
välistä suhdetta.
 Yksilö pysähtyy pohtimaan ja arvioimaan omaa
tapaansa jäsentää, hahmottaa ja antaa merkityksiä
kokemuksille ja havainnoille.
 Oman tunteen, kokemuksen tai uskomuksen
yhteys ympäröivään todellisuuteen ei ole
suoraviivainen, eikä kyse ole yhtälöstä.
Mentalisaatiokyky
 Mentalisaatio: omat ajatukset, tunteet, tavoitteet
ovat yhteydessä todellisuuteen, kyky arvioida ja
tarkastella niitä. ”Pelkään, mutta ehkä se ei ole
vaarallista, tai todennäköisyys että jotakin tapahtuu
on pieni”.
 Mentalisaatiokyky palauttaa toimijuuden, ei ole
omien ajatustensa, menneisyytensä tai tunteidensa
vanki.
 Mahdollista tunteiden säätelyn – lapsen
käyttäytyminen ärsyttää, mutta ehkä lapsella oli
jokin aivan muu tavoite. Mitä lapsi yrittää kertoa
minulle?
Mentalisaatio vanhemmuudessa
• Vanhemman tehtävä on kiinnittää huomionsa lapsen mielen sisältöihin
ja pyrkiä tavoittamaan lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa
tunnetta, tarvetta, pyrkimystä tai ajatusta.
• Luontainen ja myötäsyntyinen – samalla kehityksellinen saavutus
• Erityisen tärkeä kyky vanhemmuudessa näyttäisi olevan myönteinen
uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen
• Mentalisaatio auttaa vanhempaan tavoittamaan mitä lapsi tuntee,
ajattelee sekä mitä lapsi tarvitsee, ja tarjoamaan sitä lapselle
luotettavalla ja turvallisella tavalla.
9
Mentalisaatio lapsen kohtaamisessa
 Vaatii ponnistelua lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi
 Lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen,
mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä
kohtaavan aikuisen kokemuksiin
 Mentalisaatiokykyyn liittyy myös sen sietämistä, ettei kaikkea
voi ymmärtää eikä varsinkaan varmuudella tietää. Mieli pysyy
avoimena, vastaanottavaisena ja valmiina korjaamaan
virhetulkintoja.
Kahden mielen samanaikainen mielessä
pitäminen
 Voi toisinaan olla hankalaa, mutta on erityisen tärkeää
lapsen kohtaamisessa
 Estää ”mukaan menemisen”, eli että humpsahtaa samaan
todellisuuteen (esim. vanhempi hätääntyy kun lapsi
hätääntyy)
 Estää etääntymisen – vähättelee tai kieltää toisen
kokemusta (”ei tuo sattunut”)
 Lapsi hyötyy erityisen paljon siitä, että vanhempi kykenee
pysymään myötämielisenä ja pyrkii tavoittamaan miltä
lapsesta tuntuu, mutta tarjoaa myös palan omaa
todellisuutta.
Lapsen tunne-elämän kehitys
• Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä lapsesta
tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne
• Lapsen mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli)
• Lapselle/nuorelle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä
ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään.
• Ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä hahmottuu
• Auttaa lapsen säätelykyvyn kehitystä
Mentalisaatiotehtävään liittyy
kysymyksiä
• Myönteistä uteliaisuutta – mitä mahtaa…? ponnistelua lapsen
kokemusmaailman tavoittamiseksi
• ”Not knowing stance” - on keskeinen. Ei tiedä mitä toinen pohtii,
miten toinen kokee asioita. Mieli on avoin muutokselle –oma
ajattelu voi muuttua, rikastua tai valaistua siitä, että oppii jotakin
toisesta.
• Joustavuus on keskeistä mentalisaatiossa – juuttuminen (=olen
päättänyt miten asia on, en ota vastaan) viittaa mentalisaation
puuteeseen.
• Korjaavat kokemukset oleellisia lapsen turvallisuuden kannalta
13
Reflektiivisen kyvyn vaihtelut
 Kyky vaihtelee yksilöiden välillä, mutta on mahdollista
tukea ja kehittää
 Yksilön kyky vaihtelee eri tilanteissa, voi romahtaa
 Kyky laskee stressitilanteissa, tai kun mieli on
kuormittunut, ärtynyt, kiihtynyt.
 Romahtaa nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa
 Reflektiivisen kyvyn ylläpitäminen erityisen vaikeaa
läheisissä ihmissuhteissa, ja erityisesti vanhemmille joilla
on ollut traumaattinen lapsuus
Puutteet näkyvät
 Taipumuksena kielteisiin tai vääristyneisiin
tulkintoihin, vaikeuksiin ihmissuhteissa
 Impulsiivisuutena, lyhytjänteisyytenä (jos kaikki se
minkä kokee on aina yhtä totta, erotaan ja palataan
yhteen tunnin välein)
 Tavoitteena on asteittain asettaa mieli tutkimaan
omia liikkeitään, ja omaa yhteyttä todellisuuteen
 Tavoitteena voi olla korottaa romahtamisen
kynnystä, ja nopeuttaa palautumista
Mentalisaatiokyky, trauma ja stressi
 Mentalisaatio on metakognitiivista ja meta-emotionaalista
aktiivisuutta, usein ponnistelua
 Turvallisen vanhemman/aikuisen ei tarvitse arkisessa tilanteessa
ponnistaa, käyttäytyminen voi silti olla lapsen näkökulmasta oikein ja
sensitiivistä
 Kynnys milloin tarvitaan RF vaihtelee
 Kynnys milloin RF romahtaa vaihtelee
 Se, että mentalisaatio romahtaa vaara/stressi tilanteessa on
ohjelmoitu aivoihin.
 Työskentelyn tavoitteena on korottaa stressikynnystä ja lisätä
stressin hallintaa jotta RF ei romahtaisi
Trauman määrittelystä
Traumatyyppi 1: yksittäinen traumatisoiva tapahtuma
joka ylittää yksilön käsittelykyvyn, uhkaa
olemassaoloa, muuttaa maailmankuvaa.Yksilö voi olla
silminnäkijä tai kokea asian itse.
Traumatyyppi 2: yksilön elämään liittyy vahingoittava
tekijä tai vahingoittavia tekijöitä, jotka jo yksittäisinä
tapahtumina voisivat olla traumatisoivia (esim. insesti),
tai olosuhteet ovat laiminlyöviä, ankeita jolloin trauma
on ”hiljaisempi” ja yksilö voi ajatella että hänen
lapsuutensa oli ”normaali”.
Trauma ja muisti 1.
 Traumaattiset kokemukset tallentuvat muistiin,
kuormittavat mieltä
 Muistot tallentuvat osittain ei-kielellisessä
muodossa: visuaalisesti, hajuina, tunteina, ääninä,
liikkeinä, varjoina, ilman sanallista rakennetta.
 Lapsi/yksilö tarvitsee tuntemuksiaan vastaava
kielellinen kertomus tilanteesta joka auttaa
ymmärtämään ja jäsentämään kokemusta
 ”flash-backs”, kokemukset tunkeutuvat äkillisesti
mieleen (PTSD)
Trauma ja muisti 2.
 Trauma aiheuttaa muistin menetystä. Lapsi ei pysty
kertomaan eikä muisti ole käytettävissä, ei ehkä myöskään
aikuisuudessa
 Voi tapahtua repressio tai tapahtuma ei ole tallentunut
tietoiseen (verbalisoitavissa olevaan) muistiin lainkaan
 vaikeissa tilanteissa myös dissosiaatio (kokemus että itse
on kehon ulkopuolella)
 Weapon-fokus: yksilö muistaa hyvin kapeasti,
fragmentteja, mieli on keskittynyt elonjäämisen kannalta
olennaiseen
Traumaperäisen stressihäiriön oireet
Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen tai kehittymättömyys
 Tunteiden säätely
 Seksuaalisoitunut käyttäytyminen/rajattomuus
 Riskinotto
 Itsetuhoisuus
Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset/vauriot
kehittymättömyys
 Muistiin liittyvät häiriöt
 Dissosiaatioepisodit
 Fragmentaarisuus – on parempi olla muistamatta ja antamatta
merkityksiä
Muutokset minäkäsityksessä, vaurioitunut minäkäsitys
”olen paha ja haluankin olla paha”; hyvä ei kuulu itselle, se
tuhotaan (lapsi tuhoaa rakkaimman lelunsa, aikuinen
esimerkiksi hyviä ihmissuhteita/hoitosuhteita)
Häpeä ja sen toinen puoli – ylimielisyys, häikäilemättömyys
Maailmankuva ja tulevaisuus
Toivottomuutta, epätoivoa, mikään ei muutu, ”hyvä että
vauva on humalassa olevien hoidossa, tottuu”.
Sosiaaliset suhteet ja kiintymyssuhteet
 Hyvän ja pahan hämärtyminen
 Vääristyneiden uskomusten omaksuminen
 Rikoksentekijän ihannointi
 Vaikeaa/mahdotonta luottaa
 Pakonomainen kontrolli, aiheuttaa sitä mitä pelkää
(hylkäämistä)
 Riski trauman uusiutumiseen (esim. hyväksikäyttö), joko uhrina
tai tekijänä
 Valikoimaton sosiaalisuus – myös puheet, myös aikuiset
toimivat samoin
Lapsuus Nuoruus Aikuisuus Vanhemmuus Lapsen kokemukset
Turvaton suhde
vanhempaan,
traumaattisia
kokemuksia
Turvaton
vuorovaikutus- ja
kiintymyssuhde-
työmalli
Työstämättömät
traumakokemukset,
työmalli säilynyt
Matala RF Turvaton
vuorovaikutus- ja
kiintymyssuhde-
työmalli
Turvaton suhde
vanhempaan,
traumaattisia
kokemuksia
Turvaton
vuorovaikutus- ja
kiintymyssuhde-
työmalli
Interventio: RF
aktivoitu, toistamisen
riski pienempi
Riittävä tai korkea
RF, mutta stressi-
tilanteessa
lapsuuden malli voi
aktivoitua
Turvallisempi/turval
-linen
vuorovaikutus- ja
kiintymyssuhdetyö-
malli
Turvallinen suhde
vanhempaan,
kyky työstää
vaikeita asioita
Turvallinen
vuorovaikutus ja
kiintymyssuhdemalli
Mahdolliset vaikeat
kokemukset
työstetty
Riittävä tai korkea
RF. Pysyy
todennäköisemmin
stressitilanteessa
Turvallinen
vuorovaikutus- ja
kiintymyssuhdetyö
malli
23
Traumakokemukset ja vanhemmuuden ylisukupolvisuus
Esimerkki:
 Lapsi juoksee liikennöidyn kadun yli
 Mitä tekee vanhempi/aikuinen?
Puutteellinen mentalisaatiokyky:
 Yhtälö (vertaa paniikkihäiriötilanne): jos pelkään, se on vaarallista
(todellisuus ja oma ajatus yhtä ja sama, liian lähellä toisiaan); tai jos
minua on kohdeltu huonosti olen huono/paha.
 Konkreettinen, lopputulos määrittää tavoitteellisuuden ja intention (jos
lapsen käyttäytyminen ärsyttää minua, lapsen tarkoitus oli ärsyttää).
 Irrottautuminen todellisuudesta, omat mielikuvat saavat otteen,
päätän itse faktoista (jos päätän asian olevan näin, se on niin). Myös
vahva depressiivisyys, omat tunteet irrallaan todellisuudesta. Johtaa
toivottomuuteen, merkitsemättömyyteen, tyhjyyteen.
Lapsen tai nuoren käyttäytymisen
yhteys mieleen
… ei ole aina suoraviivainen.Turvallinen lapsi/nuori on
helpompi ”lukea”, turvattomat lapset/nuoret ovat
oppineet peittämään tunteensa, tai vääristämään
niiden ilmaisua.
Kohtaamisessa lapsen/nuoren tai hänen
vanhemman kanssa
 Kiinnitetään huomio omaan kykyyn ylläpitää mentalisaatiota
 Tunnistetaan toisen tasoa, ei ”humpsahdeta” siihen
Kolme askelta apuun:
- Askel taaksepäin, havaitseminen, tarkkailu, deskriptio
- Työskennellään tarkkojen ja rajattujen episodien kautta (ei
semanttista = yleisiä kertomuksia, kuten ”lapsella on tapana”
…vaan episodista muistia – kertoisitko milloin viimeksi
tapahtui näin?)
- Reflektiivisyyttä edistävät kysymykset
Reflektiivisyyttä edistävät kysymykset
- Pysähdytäänpä hetkeksi tuohon --- kerro tarkemmin, mitä
tapahtui kun…(palataan episodiseen muistiin)
- Hyviä kysymyksiä on mitä, miten, kuinka, kerro lisää siitä
kun, eli deskriptiivisiä, kuvailevia kysymyksiä.
- Ajattelemaan haastavia kysymyksiä: mitä ajattelet,
huomasiko Jere että…
- Näkökulmien vaihtamiseen haastavat kysymykset:
huomaan että ajattelet että… olisiko myös mahdollista
että…
Haastavat tilanteet
Millä tasolla liikutaan? Onko tunne = todellisuus? Onko sanottu =
aikomus?
Vastataanko tunnetasoon vai torjutaanko aikomus?
(taidat olla vihainen, kerro!/ei taida olla viisasta lyödä, mieti
vähän seuraamuksia)
Voidaanko nostaa reflektioon tunteen ja todellisuuden välinen
yhteys?
”Non-demanding presence” – ei vaativa läsnäolo on joskus
riittävä
Mentalisaatio kohtaamisessa
 Mieli mielessä – aito, myötämielinen kiinnostus siitä, mitä lapsen,
nuoren, vanhemman mielessä liikkuu
 Jokainen on yksilö, ja jokainen tilanne on uusi.
 ”not knowing stance” – olen kiinnostunut, mutta en voi tietää
varmuudella
 ”Understanding the other from inside, one self from outside.”
 Sen hyväksyminen, että voi tapahtua väärinkäsityksiä
 Itse voi oppia uutta kun tutustuu toiseen
 On valmis korjaamaan virhetulkintoja
Onko mentalisaatiotyöskentelystä
hyötyä?
 Camoirano 2017: meta-analyysi 47 tutkimuksesta. Loppupäätelmä oli,
että korkea RF on myönteisesti yhteydessä hoivan laatuun ja lapsen
turvalliseen kiinnittymiseen, ja matala RF puolestaan yhteydessä lapsen
heikompaan tunteiden säätelykykyyn ja käyttäytymishäiriöihin.
 Kliiniset interventiot jotka fokuso vanhempien reflektiivisen funktion
vahvistamiseen olivat tehokkaita vahivstamaan mentalisaatiokykykä ja
hoivan laatua.
”Kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee
minut levolliseksi”
Nämä Lohdulliset sanat ovatTove Janssonin (2010) kirjasta
Taikatalvi.TarinassaTuutikki katsoo revontulia ja pohtii, ettei
voi tietää, ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain.

More Related Content

What's hot

презентація емоційне благополуччя
презентація емоційне благополуччяпрезентація емоційне благополуччя
презентація емоційне благополуччя
Irka Sizaya
 
გეგმის შაბლონი
გეგმის შაბლონიგეგმის შაბლონი
გეგმის შაბლონი
Marieta Jakhashvili
 
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიებისააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
Rusudan Gonashvuli
 
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესიგაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
ნინო კაჟაშვილი
 
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013 Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
Maija-Leena Kukkonen
 
ინკლუზიური განათლება
ინკლუზიური განათლებაინკლუზიური განათლება
ინკლუზიური განათლება
nino abuladze
 

What's hot (20)

Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
Miten toipumisorientaatio muuttaa psykiatriaa?
 
презентація емоційне благополуччя
презентація емоційне благополуччяпрезентація емоційне благополуччя
презентація емоційне благополуччя
 
გეგმის შაბლონი
გეგმის შაბლონიგეგმის შაბლონი
გეგმის შაბლონი
 
განმავითარებელი შეფასება და დიფერენცირებული სწავლება.pptx
განმავითარებელი შეფასება და დიფერენცირებული სწავლება.pptxგანმავითარებელი შეფასება და დიფერენცირებული სწავლება.pptx
განმავითარებელი შეფასება და დიფერენცირებული სწავლება.pptx
 
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna Aittasalo
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna AittasaloLiikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna Aittasalo
Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus ja arviointi. Minna Aittasalo
 
Tiedolla johtaminen ja data analytiikan työkalut
Tiedolla johtaminen ja data analytiikan työkalutTiedolla johtaminen ja data analytiikan työkalut
Tiedolla johtaminen ja data analytiikan työkalut
 
Профілактика та подолання синдрому «професійного вигорання»
Профілактика та подолання синдрому «професійного вигорання»Профілактика та подолання синдрому «професійного вигорання»
Профілактика та подолання синдрому «професійного вигорання»
 
ინკლუზია
ინკლუზიაინკლუზია
ინკლუზია
 
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიებისააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
სააზროვნო უნარების განვითარების ეფექტური სტრატეგიები
 
Oulun yliopiston sosiaalisen median ohjeistus
Oulun yliopiston sosiaalisen median ohjeistusOulun yliopiston sosiaalisen median ohjeistus
Oulun yliopiston sosiaalisen median ohjeistus
 
Howard gardner
Howard  gardnerHoward  gardner
Howard gardner
 
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესიგაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
გაკვეთილის დაგეგმვის პროცესი
 
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...
Moniammatillinen geriatrinen arviointi, Lauri Seinelä, Marika Luosmala & Riik...
 
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyöKognitiivinen ergonomia ja aivotyö
Kognitiivinen ergonomia ja aivotyö
 
Percepcja wzrokowa
Percepcja wzrokowaPercepcja wzrokowa
Percepcja wzrokowa
 
Alastalo, Vainio, Vilkko, Sarivaara: Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja p...
Alastalo, Vainio, Vilkko, Sarivaara: Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja p...Alastalo, Vainio, Vilkko, Sarivaara: Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja p...
Alastalo, Vainio, Vilkko, Sarivaara: Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja p...
 
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013 Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
Opinnäytetyön prosessi 24.1.2013
 
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
Esa nordling toipumisorientaation periaatteet toipumisen ja mielekkään elämän...
 
ინკლუზიური განათლება
ინკლუზიური განათლებაინკლუზიური განათლება
ინკლუზიური განათლება
 
розмноження тварин
розмноження тваринрозмноження тварин
розмноження тварин
 

Similar to Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa

IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
Tieturi Oy
 
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYSCONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
Pertti Simula
 
Mirakle Maria Viljanen
Mirakle Maria ViljanenMirakle Maria Viljanen
Mirakle Maria Viljanen
sarilvonen
 
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaaTiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
sarilvonen
 
Kasvattajan itsetuntemus 1
Kasvattajan itsetuntemus 1Kasvattajan itsetuntemus 1
Kasvattajan itsetuntemus 1
Kasvunportti
 
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
maahanluo
 

Similar to Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa (20)

Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vanhemmuuden voimavarojen vahvist...
 
Mindfulness - Tietoisuustaidot työyhteisön hyvinvoinnin välineenä
Mindfulness - Tietoisuustaidot työyhteisön hyvinvoinnin välineenäMindfulness - Tietoisuustaidot työyhteisön hyvinvoinnin välineenä
Mindfulness - Tietoisuustaidot työyhteisön hyvinvoinnin välineenä
 
IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
IT- ja HR-aamiainen 23.1.2013: Jaakko Kauramäki, Itsensä johtaminen muutostil...
 
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominenLahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
Lahjasoluperheiden erityiskysymyksia 070516_minna_tuominen
 
Sara nurminen mielenterveys ja psyykkisen työ ja suorituskyvyn haasteet
Sara nurminen mielenterveys ja psyykkisen työ  ja suorituskyvyn haasteetSara nurminen mielenterveys ja psyykkisen työ  ja suorituskyvyn haasteet
Sara nurminen mielenterveys ja psyykkisen työ ja suorituskyvyn haasteet
 
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYSCONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
CONSCIENTIA-­‐MENETELMÄ -­‐ VIITEKEHYS
 
Päihdepäivät 2019 seminaari 21 Riitta Saarikko
Päihdepäivät 2019 seminaari 21 Riitta SaarikkoPäihdepäivät 2019 seminaari 21 Riitta Saarikko
Päihdepäivät 2019 seminaari 21 Riitta Saarikko
 
Apinamieliohjelma
ApinamieliohjelmaApinamieliohjelma
Apinamieliohjelma
 
Samuli Kangaslampi: Traumatisoitumisen vaikutusten huomioiminen lasta tai nuo...
Samuli Kangaslampi: Traumatisoitumisen vaikutusten huomioiminen lasta tai nuo...Samuli Kangaslampi: Traumatisoitumisen vaikutusten huomioiminen lasta tai nuo...
Samuli Kangaslampi: Traumatisoitumisen vaikutusten huomioiminen lasta tai nuo...
 
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksi
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksiVuorovaikutuksessa vahvemmaksi
Vuorovaikutuksessa vahvemmaksi
 
Psyykkinen tasapaino
Psyykkinen tasapainoPsyykkinen tasapaino
Psyykkinen tasapaino
 
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminenLeif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
Leif berg psyykkinen sairaus ja toimintakyvyn alentuminen
 
(Lasten ja nuorten) aggressiivisuus
(Lasten ja nuorten) aggressiivisuus(Lasten ja nuorten) aggressiivisuus
(Lasten ja nuorten) aggressiivisuus
 
Mirakle Maria Viljanen
Mirakle Maria ViljanenMirakle Maria Viljanen
Mirakle Maria Viljanen
 
Nuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABCNuorisopsykiatrian ABC
Nuorisopsykiatrian ABC
 
Erkko, Korhonen: Mielenterveydestä voimaa – työvälineitä omaan työhön
Erkko, Korhonen: Mielenterveydestä voimaa – työvälineitä omaan työhönErkko, Korhonen: Mielenterveydestä voimaa – työvälineitä omaan työhön
Erkko, Korhonen: Mielenterveydestä voimaa – työvälineitä omaan työhön
 
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaaTiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
Tiina Ilola Art vähemmän väkivaltaa
 
Läsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulnessLäsnäolo ja mindfulness
Läsnäolo ja mindfulness
 
Kasvattajan itsetuntemus 1
Kasvattajan itsetuntemus 1Kasvattajan itsetuntemus 1
Kasvattajan itsetuntemus 1
 
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
Tosi rentojen opinto ohjaus elämän-eri_vaiheissa[1]
 

More from Lastensuojelun Keskusliitto

More from Lastensuojelun Keskusliitto (20)

Ensiaskel tulevaisuuteen. 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumis...
Ensiaskel tulevaisuuteen. 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumis...Ensiaskel tulevaisuuteen. 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumis...
Ensiaskel tulevaisuuteen. 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumis...
 
Lapsen oikeudet: johdanto mediakasvatuksen tehtävien laatimiseen
Lapsen oikeudet: johdanto mediakasvatuksen tehtävien laatimiseenLapsen oikeudet: johdanto mediakasvatuksen tehtävien laatimiseen
Lapsen oikeudet: johdanto mediakasvatuksen tehtävien laatimiseen
 
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
Lapsivaikutusten arviointi: mistä kaikesta siinä on kyse?
 
Lapsivaikutusten arviointi: Mitä, miksi ja miten
Lapsivaikutusten arviointi: Mitä, miksi ja miten Lapsivaikutusten arviointi: Mitä, miksi ja miten
Lapsivaikutusten arviointi: Mitä, miksi ja miten
 
Turun tyttöjen talo: Missä ne tytöt on? Työkaluja maahanmuuttajataustaisten t...
Turun tyttöjen talo: Missä ne tytöt on? Työkaluja maahanmuuttajataustaisten t...Turun tyttöjen talo: Missä ne tytöt on? Työkaluja maahanmuuttajataustaisten t...
Turun tyttöjen talo: Missä ne tytöt on? Työkaluja maahanmuuttajataustaisten t...
 
Sukupuoleltaan moninaisen lapsen kohtaaminen
Sukupuoleltaan moninaisen lapsen kohtaaminenSukupuoleltaan moninaisen lapsen kohtaaminen
Sukupuoleltaan moninaisen lapsen kohtaaminen
 
Romanomissio ry: Romaniasiakas sosiaalipalveluissa
Romanomissio ry: Romaniasiakas sosiaalipalveluissaRomanomissio ry: Romaniasiakas sosiaalipalveluissa
Romanomissio ry: Romaniasiakas sosiaalipalveluissa
 
Pakolaisavun Linkki-hanke: Päiväkoti ja koulu maahanmuuttajaperheiden näkökul...
Pakolaisavun Linkki-hanke: Päiväkoti ja koulu maahanmuuttajaperheiden näkökul...Pakolaisavun Linkki-hanke: Päiväkoti ja koulu maahanmuuttajaperheiden näkökul...
Pakolaisavun Linkki-hanke: Päiväkoti ja koulu maahanmuuttajaperheiden näkökul...
 
Miksi tarvitaan kansallista lapsistrategiaa?
Miksi tarvitaan kansallista lapsistrategiaa?Miksi tarvitaan kansallista lapsistrategiaa?
Miksi tarvitaan kansallista lapsistrategiaa?
 
Sauli Hyvärisen esitys
Sauli Hyvärisen esitysSauli Hyvärisen esitys
Sauli Hyvärisen esitys
 
Hanna Heinosen esitys
Hanna Heinosen esitys Hanna Heinosen esitys
Hanna Heinosen esitys
 
Sanna Peltonen: Perhetupa lapsiperheiden kohtaamispaikka
Sanna Peltonen: Perhetupa lapsiperheiden kohtaamispaikka Sanna Peltonen: Perhetupa lapsiperheiden kohtaamispaikka
Sanna Peltonen: Perhetupa lapsiperheiden kohtaamispaikka
 
Tellervo Uljas: Vanhemmuusvalmennus
Tellervo Uljas: VanhemmuusvalmennusTellervo Uljas: Vanhemmuusvalmennus
Tellervo Uljas: Vanhemmuusvalmennus
 
Eliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
Eliisa Roine: VanhemmuusvalmennusEliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
Eliisa Roine: Vanhemmuusvalmennus
 
Sari Varpama: Perheasiain neuvottelukeskus perheiden tukena erokysymyksissä
Sari Varpama: Perheasiain neuvottelukeskus perheiden tukena erokysymyksissäSari Varpama: Perheasiain neuvottelukeskus perheiden tukena erokysymyksissä
Sari Varpama: Perheasiain neuvottelukeskus perheiden tukena erokysymyksissä
 
Taina Laajasalo: Kaltoinkohdeltujen lasten kohtaaminen - työmenetelmät ammatt...
Taina Laajasalo: Kaltoinkohdeltujen lasten kohtaaminen - työmenetelmät ammatt...Taina Laajasalo: Kaltoinkohdeltujen lasten kohtaaminen - työmenetelmät ammatt...
Taina Laajasalo: Kaltoinkohdeltujen lasten kohtaaminen - työmenetelmät ammatt...
 
Kirsi Hokkila: Nuorten hoivaajien psykososiaalinen kehitys ja siirtymät kehit...
Kirsi Hokkila: Nuorten hoivaajien psykososiaalinen kehitys ja siirtymät kehit...Kirsi Hokkila: Nuorten hoivaajien psykososiaalinen kehitys ja siirtymät kehit...
Kirsi Hokkila: Nuorten hoivaajien psykososiaalinen kehitys ja siirtymät kehit...
 
Petri Paju: Nuorten hoivaajien määrä, valistuneita arvauksia
Petri Paju: Nuorten hoivaajien määrä, valistuneita arvauksiaPetri Paju: Nuorten hoivaajien määrä, valistuneita arvauksia
Petri Paju: Nuorten hoivaajien määrä, valistuneita arvauksia
 
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
Juha A. Pantzar: Menikö luotto luotottajiin? Kaikille eväät elämään -avaussem...
 
Vesa Ilola: Lähiöinnostajat, Kaikille eväät elämään -avausseminaari 23.1.2018
Vesa Ilola: Lähiöinnostajat, Kaikille eväät elämään -avausseminaari 23.1.2018Vesa Ilola: Lähiöinnostajat, Kaikille eväät elämään -avausseminaari 23.1.2018
Vesa Ilola: Lähiöinnostajat, Kaikille eväät elämään -avausseminaari 23.1.2018
 

Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisesssa

  • 1. Reflektiivisyys lasten ja vanhempien kohtaamisessa Mirjam Kalland Professori, lastenpsykoterapeutti Helsingin yliopisto
  • 2. Teemat Reflektiivinen kyky ja mentalisaatio – lyhyt esittely teoriasta Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio vanhemmuudessa Reflektiivisyys kohtaamisessa
  • 3. Lapsen kehityksen perusta Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta hänestä välittävän aikuisen kanssa – joka on valmis antamaan aikaa ja mielensä lapsen käyttöön Lapsen aivojen plastisuus tarkoittaa sitä, että varhaisemmat vaiheet muokkaavat aivoja enemmän kuin myöhemmät Barkerin hypoteesi – early life stress - DevelopmentalOrigins of Health and Disease (DOHAD); raskausaika tärkeä, vaikuttaa koko elämän kaaren aikana syntyvän vauvan terveyteen ja sairastumiseen Yksilöllisiä eroja, myös sukupuoleen liittyvät erot Lapsen elämän laatuun on syytä kiinnittää huomiota joka ikinen päivä
  • 5. Taustaa mentalisaatioteoriasta  Mentalisaatio viittaa metakognitiiviseen ja metaemotionaaliseen kykyyn pohtia tietoisia ja tiedostamattomia tunteita ja ajatuksia itsessä ja toisessa (Fonagy 1991).  Mentalisaatiossa on kysymys ”mielen teoriasta” (theory of mind), joka viittaa yksilön olettamukseen, että toisen yksilön toiminnan tai käyttäytymisen takana on motiivi, tavoite tai tunne.Toisen mieli on erillinen . Mentalisaatiossa annetaan myös toisen ajatuksille ja tunteille merkitystä ja arvoa
  • 6. Epäilen, joten olen olemassa  Mentalisaatioon liittyy myös ”epäilevä ajattelu”, eli kyky tarkastella omia ajatuksia ja omaa päättelyä, eli kyky epäillä olenko sittenkin ehkä väärässä?  Mentalisaatiokyky mahdollistaa siten myös tunteiden säätelyn ja estää vihamielisten tunteiden tai pahojen ajatusten siirtymisen teoiksi  On yhteydessä sosiaalisiin taitoihin ja pro- sosiaaliseen käyttäytymiseen
  • 7. Mentalisaatio ja ympäröivä todellisuus  Filosofisesti tarkasteltuna mentalisaatiokyky viittaa myös kykyyn tarkastella itsen ja todellisuuden välistä suhdetta.  Yksilö pysähtyy pohtimaan ja arvioimaan omaa tapaansa jäsentää, hahmottaa ja antaa merkityksiä kokemuksille ja havainnoille.  Oman tunteen, kokemuksen tai uskomuksen yhteys ympäröivään todellisuuteen ei ole suoraviivainen, eikä kyse ole yhtälöstä.
  • 8. Mentalisaatiokyky  Mentalisaatio: omat ajatukset, tunteet, tavoitteet ovat yhteydessä todellisuuteen, kyky arvioida ja tarkastella niitä. ”Pelkään, mutta ehkä se ei ole vaarallista, tai todennäköisyys että jotakin tapahtuu on pieni”.  Mentalisaatiokyky palauttaa toimijuuden, ei ole omien ajatustensa, menneisyytensä tai tunteidensa vanki.  Mahdollista tunteiden säätelyn – lapsen käyttäytyminen ärsyttää, mutta ehkä lapsella oli jokin aivan muu tavoite. Mitä lapsi yrittää kertoa minulle?
  • 9. Mentalisaatio vanhemmuudessa • Vanhemman tehtävä on kiinnittää huomionsa lapsen mielen sisältöihin ja pyrkiä tavoittamaan lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa tunnetta, tarvetta, pyrkimystä tai ajatusta. • Luontainen ja myötäsyntyinen – samalla kehityksellinen saavutus • Erityisen tärkeä kyky vanhemmuudessa näyttäisi olevan myönteinen uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen • Mentalisaatio auttaa vanhempaan tavoittamaan mitä lapsi tuntee, ajattelee sekä mitä lapsi tarvitsee, ja tarjoamaan sitä lapselle luotettavalla ja turvallisella tavalla. 9
  • 10. Mentalisaatio lapsen kohtaamisessa  Vaatii ponnistelua lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi  Lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen, mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä kohtaavan aikuisen kokemuksiin  Mentalisaatiokykyyn liittyy myös sen sietämistä, ettei kaikkea voi ymmärtää eikä varsinkaan varmuudella tietää. Mieli pysyy avoimena, vastaanottavaisena ja valmiina korjaamaan virhetulkintoja.
  • 11. Kahden mielen samanaikainen mielessä pitäminen  Voi toisinaan olla hankalaa, mutta on erityisen tärkeää lapsen kohtaamisessa  Estää ”mukaan menemisen”, eli että humpsahtaa samaan todellisuuteen (esim. vanhempi hätääntyy kun lapsi hätääntyy)  Estää etääntymisen – vähättelee tai kieltää toisen kokemusta (”ei tuo sattunut”)  Lapsi hyötyy erityisen paljon siitä, että vanhempi kykenee pysymään myötämielisenä ja pyrkii tavoittamaan miltä lapsesta tuntuu, mutta tarjoaa myös palan omaa todellisuutta.
  • 12. Lapsen tunne-elämän kehitys • Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä lapsesta tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne • Lapsen mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) • Lapselle/nuorelle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään. • Ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä hahmottuu • Auttaa lapsen säätelykyvyn kehitystä
  • 13. Mentalisaatiotehtävään liittyy kysymyksiä • Myönteistä uteliaisuutta – mitä mahtaa…? ponnistelua lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi • ”Not knowing stance” - on keskeinen. Ei tiedä mitä toinen pohtii, miten toinen kokee asioita. Mieli on avoin muutokselle –oma ajattelu voi muuttua, rikastua tai valaistua siitä, että oppii jotakin toisesta. • Joustavuus on keskeistä mentalisaatiossa – juuttuminen (=olen päättänyt miten asia on, en ota vastaan) viittaa mentalisaation puuteeseen. • Korjaavat kokemukset oleellisia lapsen turvallisuuden kannalta 13
  • 14. Reflektiivisen kyvyn vaihtelut  Kyky vaihtelee yksilöiden välillä, mutta on mahdollista tukea ja kehittää  Yksilön kyky vaihtelee eri tilanteissa, voi romahtaa  Kyky laskee stressitilanteissa, tai kun mieli on kuormittunut, ärtynyt, kiihtynyt.  Romahtaa nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa  Reflektiivisen kyvyn ylläpitäminen erityisen vaikeaa läheisissä ihmissuhteissa, ja erityisesti vanhemmille joilla on ollut traumaattinen lapsuus
  • 15. Puutteet näkyvät  Taipumuksena kielteisiin tai vääristyneisiin tulkintoihin, vaikeuksiin ihmissuhteissa  Impulsiivisuutena, lyhytjänteisyytenä (jos kaikki se minkä kokee on aina yhtä totta, erotaan ja palataan yhteen tunnin välein)  Tavoitteena on asteittain asettaa mieli tutkimaan omia liikkeitään, ja omaa yhteyttä todellisuuteen  Tavoitteena voi olla korottaa romahtamisen kynnystä, ja nopeuttaa palautumista
  • 16. Mentalisaatiokyky, trauma ja stressi  Mentalisaatio on metakognitiivista ja meta-emotionaalista aktiivisuutta, usein ponnistelua  Turvallisen vanhemman/aikuisen ei tarvitse arkisessa tilanteessa ponnistaa, käyttäytyminen voi silti olla lapsen näkökulmasta oikein ja sensitiivistä  Kynnys milloin tarvitaan RF vaihtelee  Kynnys milloin RF romahtaa vaihtelee  Se, että mentalisaatio romahtaa vaara/stressi tilanteessa on ohjelmoitu aivoihin.  Työskentelyn tavoitteena on korottaa stressikynnystä ja lisätä stressin hallintaa jotta RF ei romahtaisi
  • 17. Trauman määrittelystä Traumatyyppi 1: yksittäinen traumatisoiva tapahtuma joka ylittää yksilön käsittelykyvyn, uhkaa olemassaoloa, muuttaa maailmankuvaa.Yksilö voi olla silminnäkijä tai kokea asian itse. Traumatyyppi 2: yksilön elämään liittyy vahingoittava tekijä tai vahingoittavia tekijöitä, jotka jo yksittäisinä tapahtumina voisivat olla traumatisoivia (esim. insesti), tai olosuhteet ovat laiminlyöviä, ankeita jolloin trauma on ”hiljaisempi” ja yksilö voi ajatella että hänen lapsuutensa oli ”normaali”.
  • 18. Trauma ja muisti 1.  Traumaattiset kokemukset tallentuvat muistiin, kuormittavat mieltä  Muistot tallentuvat osittain ei-kielellisessä muodossa: visuaalisesti, hajuina, tunteina, ääninä, liikkeinä, varjoina, ilman sanallista rakennetta.  Lapsi/yksilö tarvitsee tuntemuksiaan vastaava kielellinen kertomus tilanteesta joka auttaa ymmärtämään ja jäsentämään kokemusta  ”flash-backs”, kokemukset tunkeutuvat äkillisesti mieleen (PTSD)
  • 19. Trauma ja muisti 2.  Trauma aiheuttaa muistin menetystä. Lapsi ei pysty kertomaan eikä muisti ole käytettävissä, ei ehkä myöskään aikuisuudessa  Voi tapahtua repressio tai tapahtuma ei ole tallentunut tietoiseen (verbalisoitavissa olevaan) muistiin lainkaan  vaikeissa tilanteissa myös dissosiaatio (kokemus että itse on kehon ulkopuolella)  Weapon-fokus: yksilö muistaa hyvin kapeasti, fragmentteja, mieli on keskittynyt elonjäämisen kannalta olennaiseen
  • 20. Traumaperäisen stressihäiriön oireet Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen tai kehittymättömyys  Tunteiden säätely  Seksuaalisoitunut käyttäytyminen/rajattomuus  Riskinotto  Itsetuhoisuus Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset/vauriot kehittymättömyys  Muistiin liittyvät häiriöt  Dissosiaatioepisodit  Fragmentaarisuus – on parempi olla muistamatta ja antamatta merkityksiä
  • 21. Muutokset minäkäsityksessä, vaurioitunut minäkäsitys ”olen paha ja haluankin olla paha”; hyvä ei kuulu itselle, se tuhotaan (lapsi tuhoaa rakkaimman lelunsa, aikuinen esimerkiksi hyviä ihmissuhteita/hoitosuhteita) Häpeä ja sen toinen puoli – ylimielisyys, häikäilemättömyys Maailmankuva ja tulevaisuus Toivottomuutta, epätoivoa, mikään ei muutu, ”hyvä että vauva on humalassa olevien hoidossa, tottuu”.
  • 22. Sosiaaliset suhteet ja kiintymyssuhteet  Hyvän ja pahan hämärtyminen  Vääristyneiden uskomusten omaksuminen  Rikoksentekijän ihannointi  Vaikeaa/mahdotonta luottaa  Pakonomainen kontrolli, aiheuttaa sitä mitä pelkää (hylkäämistä)  Riski trauman uusiutumiseen (esim. hyväksikäyttö), joko uhrina tai tekijänä  Valikoimaton sosiaalisuus – myös puheet, myös aikuiset toimivat samoin
  • 23. Lapsuus Nuoruus Aikuisuus Vanhemmuus Lapsen kokemukset Turvaton suhde vanhempaan, traumaattisia kokemuksia Turvaton vuorovaikutus- ja kiintymyssuhde- työmalli Työstämättömät traumakokemukset, työmalli säilynyt Matala RF Turvaton vuorovaikutus- ja kiintymyssuhde- työmalli Turvaton suhde vanhempaan, traumaattisia kokemuksia Turvaton vuorovaikutus- ja kiintymyssuhde- työmalli Interventio: RF aktivoitu, toistamisen riski pienempi Riittävä tai korkea RF, mutta stressi- tilanteessa lapsuuden malli voi aktivoitua Turvallisempi/turval -linen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetyö- malli Turvallinen suhde vanhempaan, kyky työstää vaikeita asioita Turvallinen vuorovaikutus ja kiintymyssuhdemalli Mahdolliset vaikeat kokemukset työstetty Riittävä tai korkea RF. Pysyy todennäköisemmin stressitilanteessa Turvallinen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetyö malli 23 Traumakokemukset ja vanhemmuuden ylisukupolvisuus
  • 24. Esimerkki:  Lapsi juoksee liikennöidyn kadun yli  Mitä tekee vanhempi/aikuinen?
  • 25. Puutteellinen mentalisaatiokyky:  Yhtälö (vertaa paniikkihäiriötilanne): jos pelkään, se on vaarallista (todellisuus ja oma ajatus yhtä ja sama, liian lähellä toisiaan); tai jos minua on kohdeltu huonosti olen huono/paha.  Konkreettinen, lopputulos määrittää tavoitteellisuuden ja intention (jos lapsen käyttäytyminen ärsyttää minua, lapsen tarkoitus oli ärsyttää).  Irrottautuminen todellisuudesta, omat mielikuvat saavat otteen, päätän itse faktoista (jos päätän asian olevan näin, se on niin). Myös vahva depressiivisyys, omat tunteet irrallaan todellisuudesta. Johtaa toivottomuuteen, merkitsemättömyyteen, tyhjyyteen.
  • 26. Lapsen tai nuoren käyttäytymisen yhteys mieleen … ei ole aina suoraviivainen.Turvallinen lapsi/nuori on helpompi ”lukea”, turvattomat lapset/nuoret ovat oppineet peittämään tunteensa, tai vääristämään niiden ilmaisua.
  • 27. Kohtaamisessa lapsen/nuoren tai hänen vanhemman kanssa  Kiinnitetään huomio omaan kykyyn ylläpitää mentalisaatiota  Tunnistetaan toisen tasoa, ei ”humpsahdeta” siihen Kolme askelta apuun: - Askel taaksepäin, havaitseminen, tarkkailu, deskriptio - Työskennellään tarkkojen ja rajattujen episodien kautta (ei semanttista = yleisiä kertomuksia, kuten ”lapsella on tapana” …vaan episodista muistia – kertoisitko milloin viimeksi tapahtui näin?) - Reflektiivisyyttä edistävät kysymykset
  • 28. Reflektiivisyyttä edistävät kysymykset - Pysähdytäänpä hetkeksi tuohon --- kerro tarkemmin, mitä tapahtui kun…(palataan episodiseen muistiin) - Hyviä kysymyksiä on mitä, miten, kuinka, kerro lisää siitä kun, eli deskriptiivisiä, kuvailevia kysymyksiä. - Ajattelemaan haastavia kysymyksiä: mitä ajattelet, huomasiko Jere että… - Näkökulmien vaihtamiseen haastavat kysymykset: huomaan että ajattelet että… olisiko myös mahdollista että…
  • 29. Haastavat tilanteet Millä tasolla liikutaan? Onko tunne = todellisuus? Onko sanottu = aikomus? Vastataanko tunnetasoon vai torjutaanko aikomus? (taidat olla vihainen, kerro!/ei taida olla viisasta lyödä, mieti vähän seuraamuksia) Voidaanko nostaa reflektioon tunteen ja todellisuuden välinen yhteys? ”Non-demanding presence” – ei vaativa läsnäolo on joskus riittävä
  • 30. Mentalisaatio kohtaamisessa  Mieli mielessä – aito, myötämielinen kiinnostus siitä, mitä lapsen, nuoren, vanhemman mielessä liikkuu  Jokainen on yksilö, ja jokainen tilanne on uusi.  ”not knowing stance” – olen kiinnostunut, mutta en voi tietää varmuudella  ”Understanding the other from inside, one self from outside.”  Sen hyväksyminen, että voi tapahtua väärinkäsityksiä  Itse voi oppia uutta kun tutustuu toiseen  On valmis korjaamaan virhetulkintoja
  • 31. Onko mentalisaatiotyöskentelystä hyötyä?  Camoirano 2017: meta-analyysi 47 tutkimuksesta. Loppupäätelmä oli, että korkea RF on myönteisesti yhteydessä hoivan laatuun ja lapsen turvalliseen kiinnittymiseen, ja matala RF puolestaan yhteydessä lapsen heikompaan tunteiden säätelykykyyn ja käyttäytymishäiriöihin.  Kliiniset interventiot jotka fokuso vanhempien reflektiivisen funktion vahvistamiseen olivat tehokkaita vahivstamaan mentalisaatiokykykä ja hoivan laatua.
  • 32. ”Kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi” Nämä Lohdulliset sanat ovatTove Janssonin (2010) kirjasta Taikatalvi.TarinassaTuutikki katsoo revontulia ja pohtii, ettei voi tietää, ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain.