Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintakäytäntöjä tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten sosiaalipalveluiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupunki on yksi hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa pilotoidaan sosiaalihuollon valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoa ja kansallisia määrityksiä lastensuojelun palvelutehtävän sisällä. Puheenvuorossaan Riikka Rantanen kertoo Jyväskylän kaupungin pilottitoiminnan kokemuksia ja tuo esille lastensuojelun dokumentoinnin keskeisiä käytännön kysymyksiä asiakastyön näkökulmasta.
Riikka Rantanen, Kansa-koulu hankkeen Keski-Suomen alueellinen asiantuntija ja Jyväskylän kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä
Kokeilurahoitus - Mitä tiedetään tänään?Annukka Berg
Kokeilurahoitukseen keskittyvän KORVA-hankkeen kirjallisuuskatsauksen esittely Kokeilukummien verkostolle 26.1.2016. Mukana erilaisten kokeilutyyppien luokat sekä alustavia ehdotuksia Suomen kokeilurahoituksen kehittämissuunnista.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintakäytäntöjä tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten sosiaalipalveluiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupunki on yksi hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa pilotoidaan sosiaalihuollon valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoa ja kansallisia määrityksiä lastensuojelun palvelutehtävän sisällä. Puheenvuorossaan Riikka Rantanen kertoo Jyväskylän kaupungin pilottitoiminnan kokemuksia ja tuo esille lastensuojelun dokumentoinnin keskeisiä käytännön kysymyksiä asiakastyön näkökulmasta.
Riikka Rantanen, Kansa-koulu hankkeen Keski-Suomen alueellinen asiantuntija ja Jyväskylän kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä
I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä, Soili PartanenTHL
Soili Partanen: I&O Uudellamaalla: hyvinvoinnin edistämistä ja toimintakykyä.
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
Menestyvät järjestöt 24.1.2017: Järjestöt ja digitalisaatio -osio. Case UKK-Instituutti: Nollasta kohti toimivampaa koulutustoimintaa digin avulla. Anne-Mari Jussila, UKK-Instituutti.
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtajan Anneli Leppäsen esitys Työkulttuurilla työn iloon seminaarissa Hyvä työelämä työkulttuuriksi 5.6.2013 Helsingin Allergitalolla.
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Kokeilunpaikka.fi - se kuulu pienkokeilujen digitaalinen rahoitusalusta - on valmis lanseerattavaksi. Kokeilut ovat kääntäneet myös kansainvälisen huomion Suomeen. Luvassa empatiaa, Eskola ja epäonnistumisen sietoa
Pia Polsa: Sovial marketing and Plural IdentitiesKokeileva Suomi
This document discusses social marketing and plural human identities. It defines social marketing as using marketing concepts to influence behaviors that benefit communities for social good. It notes that definitions of target audiences in marketing often refer to them as uniform groups, but in reality humans have plural and fluid identities that co-exist and transform over time based on factors like age, employment status, health conditions, and more. These identities can be natural, status-based, accidental, temporal, or transitional. The document argues that recognizing plural identities is important for social marketing to effectively engage with diverse human beings.
Jeff French: Social Marketing Fostering Citizen Informed Experimentation 2017Kokeileva Suomi
This document discusses the importance of using evidence-based citizen engagement and experimentation in social marketing programs. It advocates for programs that are informed by data and citizen insights, have specific measurable objectives, and use systematic planning and evaluation. Examples are provided of successful social marketing campaigns in Japan that encouraged workers to dress casually, reducing energy use and carbon emissions. The document emphasizes testing potential interventions through pretesting, piloting, and prototyping to develop understanding through trial and error.
7. Behaviour Change Technique Taxonomy
• Jaettu kieli interventioiden sisällön kuvaamiseksi
Abraham & Michie 2008 Health Psychology
Michie et al 2013 Annals of Behavioral Medicine
7
Lähtökohtana on että tutkimusnäyttö osoittaa teorioiden käytön olevan hyödyllistä käyttäytymisen muutoksen näkökulmasta. Teorioiden käyttö lisää toiminnan vaikuttavuutta.
Ja tämän takia pitäisi pyrkiä vaikuttamaan näihin kaikkiin käyttäytymisen osatekijöihin
Interventiot ovat siis luokiteltavissa seuraavien funktioiden alle: Education; Persuasion; Incentivisation; Coercion; Training; Restriction; Environmental Restructuring; Modelling; Enablement
Nämä politiikat voidaan linkittää eri interventio funktioihin aivan kuten interventio funktiot voidaan linkittää käyttäytymisen komponentteihin. Melkein kaikki linkittyy kaikkeen joten en laittanut niitä näkösälle mutta tieto löytyy taulukko 3 Michie et al. 2011.
Mahdollistaminen: ravitsemussuositukset sisältävät ”työkaluja” kuten lautasmalli, ruokakolmio, taulukko suositeltavista ruokavaliomuutoksista, jotka lisäävät implementoijien pystyvyyttä implementoida suosituksia.
Vahvistaminen: ruokapalveluiden kilpailutuksessa otettava huomioon ravitsemuslaatu ja suosituksissa esitetyt kriteerit.
Sosiaaliset vaikutteet: luotettavan tietolähteen käyttäminen
Rajoittaminen: työterveyshuolto laki määrää että ruokailuun on oltava asialliset tilat
Mahdollistaminen: kuntien ja valtion on taattava riittävät resurssit joukkoruokailulle
Pakottaminen: ravitsemuksellisesti laadukkaiden aterioiden tarjontaa tulee tukea verotuksellisin ja työmarkkinapoliittisin keinoin
Suostuttelu: Työterveyshenkilöstö ja työmarkkinaosapuolet voivat tiedon avulla kannustaa työntekijöitä ja työnantajia terveellisen ruokavalion valitsemiseen
sekä edistää laadukkaimpien palvelujen hankkimista työpaikoille.
Motivaatio puuttuu!
Mahdollistaminen: asioiden lisääminen ympäristöön: tarkistetaan että terveydenhuollon tietokannoissa on paikka liikuntatietojen kirjaamiseen