Kielikasvatus kieltenopetus ja opetussuunnitelmatTiina Sarisalmi
Pieni johdattelu kielikasvatukseen kieltenopetuksen ja uusien opsien näkökulmasta
Pirkanmaan Kikatus -verkoston verkostoitumisiltapäivä
23.11.2017 Tampere
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Kielikasvatus kieltenopetus ja opetussuunnitelmatTiina Sarisalmi
Pieni johdattelu kielikasvatukseen kieltenopetuksen ja uusien opsien näkökulmasta
Pirkanmaan Kikatus -verkoston verkostoitumisiltapäivä
23.11.2017 Tampere
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen kaupunki- ja seutukohtaisessa tarkastelussaTHL
Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
OAJ:n mediainfon teemana olivat kevään 2021 kuntavaalit. Esityksessä kerrotaan OAJ:n tavoitteista ja alustavia tietoja OAJ:n vaalikoneen tuloksista. Myös koronatilanne oli esillä.
Palkitut kulttuurikasvatussuunnitelmat värittävät Suomen ja ehkä vielä Euroop...KuPeKasvatus
Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti-hanke saivat EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperinnön pääpalkinnon 2018, mistä hankkeessa ja suunnitelmissa oli kysymys, esitys Toholammilla maaliskuussa 2019
Monikielisyys ja monilukutaito kansainvälisestä näkökulmasta
Annamari Kajaston esitys Monilukutaidon perusteet -seminaarissa 26.2.2015 Helsingissä.
(Järjestäjät: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus yhteistyössä Mediakasvatusseuran kanssa).
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen kaupunki- ja seutukohtaisessa tarkastelussaTHL
Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
OAJ:n mediainfon teemana olivat kevään 2021 kuntavaalit. Esityksessä kerrotaan OAJ:n tavoitteista ja alustavia tietoja OAJ:n vaalikoneen tuloksista. Myös koronatilanne oli esillä.
Palkitut kulttuurikasvatussuunnitelmat värittävät Suomen ja ehkä vielä Euroop...KuPeKasvatus
Kulttuurikasvatussuunnitelmat ja Kulttuurivoltti-hanke saivat EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperinnön pääpalkinnon 2018, mistä hankkeessa ja suunnitelmissa oli kysymys, esitys Toholammilla maaliskuussa 2019
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. Linkki-hanke:
6/8/2018 2
• Suomen Pakolaisavun hanke, kuuluu Kaikille eväät elämään
hankekokonaisuuteen
• toimii pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa ja Espoo)
• maahanmuuttajaperheiden tukena päiväkoti- ja
koulumaailmassa
• kulttuuritulkkaus päiväkodissa ja koulussa, liikkuva työmuoto:
apua annetaan siellä missä sitä tarvitaan
• kaksi ohjaajaa, kielitaito: Somalia, kurdi ja arabia.
3. Kenestä puhutaan
6/8/2018 3
• Maahan muuttaneet on iso ja monimuotoinen ryhmä.
• Puhumme niistä henkilöistä, joiden kohdalla nousee esiin haasteita
ja vaikeuksia.
• Kulttuuri, pakolaisuus tai maahan muutto ei itsessään muodosta
ongelmaa päiväkoti- ja koulumaailmassa, tai laajemmin
yhteiskunnassa toimimiseen.
• Paljon riippuu perheen vanhempien koulutustaustasta, kielitaidosta,
traumaattisista kokemuksista ja siitä minkälaisista oloista he ovat
lähtöisin kotimaastaan.
4. Päiväkoti ja koulu
maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta
6/8/2018 4
• Maahanmuuttajavanhemmat haluavat tietää miten lapsilla menee päiväkodissa ja koulussa.
• Vanhemmat haluavat lapsilleen hyvän tulevaisuuden ja näkevät, että koulutus on tie siihen.
• Lapsilla tutkimusten mukaan kuitenkin myös paljon haasteita.
• Vanhempien näkökulmasta suurimmat haasteet:
- tiedonkulku päiväkotien ja koulujen sekä vanhempien välillä
- lukutaidottomuus ja kielitaidon puute
- tiedon ja ymmärryksen puute päiväkotien ja koulujen toiminnasta
- kokemus, että henkilökunta ei ymmärrä heitä ja heidän tilannettaan.
5. Ratkaisu on yhteinen puhe
6/8/2018 5
• Kysytään oikeat kysymykset
• Ei oleteta mitään, ei negatiivista, eikä positiivista
• Muistetaan, että kulttuuri ei ole selitys kaikkeen yksilön
käyttäytymiseen
• Uskallus kysyä, puhua ja erehtyä
• Yhteisen tiedon lisääminen rikkoo rajoja
6. Linkin kulttuuritulkkaus osana
ratkaisua
6/8/2018 6
• Kulttuuritulkkaus ei vain kielen kääntämistä, yhteinen kieli kuitenkin
tärkein yhteisen ymmärryksen mahdollistaja.
• Kulttuuritulkin ei tarvitse myöskään olla kaikkien ”tulkattavien
kulttuurien” asiantuntija.
• Tärkeintä on avoimet kysymykset, kuuntelu, tiedon välittäminen ja
yhteisen ymmärryksen luominen.
Tämä Dia kannattaa käydä nopeasti läpi, työn yksityiskohdista vasta diassa 6.
Voitte kertoa, että Linkki on osa yksilötyön yksikköä, jossa on myös Kurvi, joka toimiin pääkaupunkiseudulla nuorten aikuisten maahan muuttaneiden tukena.
Kertokaa siitä, mikä Linkin kohderyhmä on: pakolais- ja turvapaikanhakijataustaiset, joilla nousee esiin ongelmia yhteiskunnan ymmärtämisessä. Kotoutuminen ei ole aina mennyt suunnitelmien mukaan.
Painottakaa sitä, että esimerkiksi suurista kaupungeista tulleet voivat omaksua suomalaisen yhteiskunnan, palvelujärjestelmän ja päiväkoti- ja koulumaailman helpommin, kuin esimerkiksi pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta tulleet.
Kulttuuri ei siis ole missään yhtenäinen, eikä se selitä itsessään haasteita, joita maahan muuttaneilla voi olla. Suuri osa on kiinni yksilöiden kokemuksista, tiedoista ja taustoista aivan kuten suomessa syntyneidenkin kohdalla.
Pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisilla voi kuitenkin olla traumaattisia kokemuksia, mitkä vaikuttavat koko perheen toimintaan ja hyvinvointiin.
Linkki kysellyt asiakkailtaan ja myös tutkimukset ja tilastot tukevat samankaltaisia tuloksia:
Maahanmuuttajavanhemmat haluavat lapsilleen samoja asioita kuin suomessa syntyneet vanhemmatkin
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajalapsilla kuitenkin paljon haasteita koulussa ja koulumenestyminen on heikompaa kuin kantasuomalaisilla
Yhteiskunnan, työelämän ja koulutusjärjestelmän tuntemuksen puute voi kuitenkin joskus vaikeuttaa tuen antamista omille lapsilleen
Vanhemmat joutuvat toimimaan vieraalla kielellä ja erityisesti digipalvelut, kuten Wilma voivat aiheuttaa haasteita
Ratkaisuehdotus siihen miten maahanmuuttajaperheiden vanhempia voi tukea koulumaailmassa:
Keskustelu: haasteena opetushenkilökunnan kannalta voi olla, miten vanhempien kanssa pääsee keskusteluyhteyteen, kielitaidon puute ja vanhempien osallistuminen voi olla heikkoa
Tässä kohtaa voi uudelleen painottaa, että vanhemmat ja perheet tulee nähdä yksilöllisinä, ei kulttuurinsa edustajina
Yhteinen ymmärrys ja todellisuus muodostuu vuorovaikutuksen kautta
Aroistakin asioista kysyminen (esim. uskonnolliset tavat) herättävät ymmärrystä. Joskus voi tahtomattaan loukata toista kysymällä arasta aiheesta, mutta oletukset ilman kysymistä ja tietoa ja näiden mukaan toimiminen on vielä vaarallisempaa
Yhteisen tiedon lisääminen keskustelun kautta rikkoo todellisia ja keinotekoisia rajoja, joita eri kokemukset, taustat ja kulttuurin omaavilla ihmisillä on.
Tässä kohtaa on tärkeintä muistaa kertoa esimerkit omista asiakkaista:
Ala en nyt muista mikä oli
Mohamed en nyt muista mikä sinunkaan esimerkki oli
Jotkut tosi hyvät olitte kuitenkin keksineet. Käyttäkää niitä.
Hyvin se menee! Tsemppiä!