Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön: Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja” verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa. Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista. Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta. Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.

1. Tutkimuksesta käytäntöön
käyttäytymistieteen keinoin
Talousosaamisen verkostotilaisuus 15.1.2024
Maarit Lassander, Emmi Korkalainen, Maisa Aho

2. • Tekee suunnitelman tulojen ja menojen hallinnasta 64,5 %
• Pitää kirjaa kulutuksestaan 45,2 %
• Säästänyt rahaa säästö- tai käyttötilillä 56,5 %
• Tulot eivät olleet riittäneet kattamaan menoja viimeisen 12kk
aikana 52,6 %
• Otti uutta lainaa kattaakseen vajeen 26,0 %
• Asettaa taloudellisia tavoitteita 49,1 %
Taloudellinen käyttäytyminen OECD:n
tutkimuksessa
22.1.2024
2 |

3. • Rationaalisuuden korostaminen johtaa usein siihen, ettei
ihmisten perimmäisiä tavoitteita ymmärretä oikein
• Tiedolla on rajattu vaikutus motivaatioon – oikea aika, oikea
paikka
• Tieto ei vaikuta suoraan ympäristöömme
• Tieto ei sama asia kuin taito, vaikkakin siitä on hyötyä
• OECD:n tutkimus: tietämys ja käyttäytyminen nuorilla kertovat
erilaista tarinaa
Miksi tieto ei aina johda
käyttäytymiseen?
22.1.2024
3 |

4. Alustus: toimijoiden kartoittaminen ja yleistavoitteen
määrittely
o Mikä on käyttäytymiskartta ja mitä hyötyä siitä on?
o Kohdennuksen vaiheet: 1) tavoite ja kohderyhmä; 2) millainen
käyttäytyminen vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen; 3) mihin
käyttäytymiseen haluat vaikuttaa; 4) mikä on mitattavissa oleva
päämäärä
Työpaja: tavoitteen määrittely ja arviointi
o Käyttäytymisen kartoitus (lomake)
o Tavoitetaulukko (yhteinen työskentely)
Työpajan tavoitteet: kohdenna
oikein
22.1.2024
4 |

5. Kuvittele kiipeäväsi
vuorelle…
Käyttäytyminen
Toiminta, jonka täytyy tapahtua,
jotta päädyt tavoiteltuun tulokseen.
Tässä tapauksessa vuorelle
kiipeäminen.
Kohderyhmä
Päämäärä
Henkilö/t, joka käyttäytyy kuvaillulla
tavalla.
Lopullinen päämäärä, jonka haluat
saavuttaa. Tässä tapauksessa
vuoren huipun saavuttaminen.
Este, joka on tavoitellun
päämäärän saavuttamisen tiellä.
Tässä tapauksessa vaikea maasto.
Työkalu, jota tarvitset
saavuttaaksesi
tavoitekäyttäytymisen. Tässä
tapauksessa tikkaat.
Esteet
Interventio

6. Miksi on tärkeää ‘kohdentaa’ oikein?
“On mahdollista kohdata
maailmanlaajuisesti vaikea ongelma ja
saavuttaa merkittävää edistystä
kokoamalla joukko pieniä vaiheita, joista
jokainen on huolellisesti harkittu, testattu
ja pantu täytäntöön oikeudenmukaisesti.”
Duflo ja Banerjee, taloustieteen Nobelin
vuoden 2019 palkinnon saajat

7. Suurten kysymysten pilkkominen…
Kuinka edistää
sukupuolten
taloudellista tasa-
arvoa?
Mitkä ovat
köyhyyden juurisyyt?
Miten auttaa yrittäjiä
menestymään?
Miten saada nuoret
välttämään
ylivelkaantumisen?
Miten tukea
lapsiperheitä
taloudellisesti?

8. Suurten kysymysten pilkkominen…
tarkemmiksi kysymyksiksi
Kuinka voimme lisätä
naisyrittäjien
rahoitusmahdollisuuksia?

9. Tarkenna fokus niihin käyttäytymisen ongelmiin, joita haluat muuttaa.
Toimijat: ketkä
vaikuttavat tavoitteen
saavuttamiseen?
Oppilaat Opettajat Pankit
Järjestöt
Vahvista toisen asteen opiskelijoiden taloudellisia taitoja
Toiminta:
Luettele jokaisen
toimijan kohdalla niin
monta käyttäytymistä
tai toimintaa, jotka
vaikuttavat tavoitteen
saavuttamiseen.
Taitojen omaksuminen
harjoittelun avulla
Opiskelijoiden
ohjaaminen palveluihin
Taloudesta puhuminen
Tietojen ja taitojen
opettaminen
Yhteistyö muiden
toimijoiden kanssa
Kurssien ja
oppimateriaalien
tarjoaminen
Hankkeiden
suunnittelu
Tehtävä : luo käyttäytymiskartta
Tavoite: mitä ongelmaa
yrität ratkaista?
Keskustelut nuorten
kanssa

10. Kuinka määrittelisit käyttäytymisen?
Onko sitä mahdollista
havaita?
Onko sitä mahdollista
mitata?
Jotain mitä ihmiset tekevät, sen sijaan että
he ajattelevat?

11. Millainen käyttäytyminen (toimet tai
päätökset) vaikuttavat
ongelmaan/ratkaisuun?
Mitkä toimijat vaikuttavat ongelmaan/sen ratkaisuun?
?
?
Kuinka edetä?
Vinkki: Aloitetaan tällä

12. Millaiseen käyttäytymiseen fokusoidaan?
Vaikuttavuus
Mitkä kriteerit ovat sinulle tärkeitä?
Toteutettavuus
Strateginen
prioriteetti
(hallinto)
Arvioinnin
mahdollisuus
?
Nämä ovat usein
keskiössä kun
arvioidaan tavoitteita
toisiinsa nähden.

13. Vaikuttavuuden arviointi
Millaisia kysymyksiä kysyisit
arvioidaksesi käyttäytymisen
vaikuttavuutta?
Esim. Onko tällä käyttäytymisellä
todettu mahdollista vaikuttavutta?
Onko olemassa tietoa/tutkimusta
siitä, että tämä toimii?

14. Kuinka arvioisit vaikuttavuutta?
Mitkä toimijat vaikuttavat muihin toimijoihin? Voisiko tällä käyttäytymisellä olla
tuuppaus tai kerrannaisvaikutuksia? Entä sivuvaikutukset tai tahattomat
seuraukset?
Kuinka paljon tämä käyttäytyminen vaikuttaa olemassa olevaan ongelmaan?
Kuinka laajalle se on levinnyt? Onko olemassa tutkimusta tämä käyttäytymisen
merkityksestä ongelman ratkaisemisessa?
Kuka hyötyy käyttäytymisen muutoksesta? Hyötyvätkö he, jotka tarvitsevat
sitä eniten? Onko tämän käyttäytymisen valitseminen yhdenvertaisuuden
kannalta perusteltu valinta?

15. Kohdennus: arvioi vaikuttavuutta ja
toteutettavuutta
Vaikutusten arvioiminen
● Kuinka suuri vaikutus tällä
käyttäytymisellä/toiminnalla on
ongelman ratkaisuun?
● Mitkä toimijat vaikuttavat muihin
toimijoihin ja käyttäymisiin tässä
prosessissa?
● Millaisia sivu/loppuvaikutuksia tällä
käyttäymisellä on?
● Jos tämä käyttäytyminen muuttuu,
mikä on tuuppausvaikutus muihin
toimintoihin?
Toteutettavuuden arvioiminen
● Kuinka yleistä tämä
käyttäytyminen on?
● Kuinka monia ihmisiä/toimintoja se
koskettaa? Miten heidät
tavoitetaan?
● Voimmeko vaikuttaa
käyttäytymiseen?
VAIKUTTAVUUS
TOTEUTETTAVUUS
korkea
matala
matala korkea
Taitojen omaksuminen
harjoittelun avulla
Opiskelijoiden
ohjaaminen palveluihin
Taloudesta puhuminen
Tietojen ja taitojen
opettaminen
Hankkeiden suunnittelu
Kurssien ja
oppimateriaalien
tarjoaminen
Keskustelut rahasta
nuorten kanssa
Yhteistyö muiden
toimijoiden kanssa

16. Kuinka arvioida toteutettavuutta?
Onko kustannustehokasta yrittää muuttaa tätä käyttäytymistä?
Mikä on paras tapa hyödyntää resurssejanne?
Voitko toimijana, yksin tai yhdessä kumppanin kanssa
muuttaa tätä käyttäytymistä? Vai onko se teidän
ulottumattomissanne?

17. Kuinka arvioimme käyttäytymiseen
perustuvaa hanketta?
Liittyykö ongelma ihmisten
käyttäytymiseen?
Onko tavoiteltu käyttäytyminen ihmisten
pitkän tähtäimen etujen/hyvinvoinnin
mukaista?
KYLLÄ
Onko sitä mahdollista muuttaa?
KYLLÄ
Käyttäytymistieteellinen ‘sweet spot’
KYLLÄ
Enemmän rakenteisiin, prosesseihin tai
oikeudellisiin tekijöihin
EI
Käyttäytymisen muuttaminen ei ole
palkitsevaa
EI
Käyttäytyminen on syvään juurtunutta
EI
Vaikeampaa, vaikkakin mahdollista
YES
KYLLÄ

18. Määrittele mitattava lopputulema
© The Behavioural Insights Team
Ylivelkaantumisen vähentäminen
Kuluttajat vähentävät
kulutusluottojen käyttöä
Kulutusluottojen käyttö laskee
Korkean tason
haaste tai tavoite
Tavoite
käyttäytyminen
Mitattavissa
oleva
lopputulema
Mitattavissa oleva lopputulema tarkentuu aineiston keruun yhteydessä.
Laajuus – valitse tavoite, johon on mahdollista saada
aikaan muutosta
Esitä ytimekkäästi mitä haluat saavuttaa mitattavissa olevilla termeillä
● Kenen käyttäytymistä haluat muuttaa? Erityinen
ryhmä/koko väestö? Voidaanko käyttäytymistä
mitata?
● Voidaanko käyttää rutiininomaisesti kertyvää
dataa?
● Jos ei, mitä dataa voidaan hyödyntää?
● Mikä on vaikutuksen odotettu suunta?
● Kuinka suuri vaikutus tekee hankkeesta
kannattavan?
● Mitä erityistä käyttäytymistä pyrit muuttamaan?
Varmista, että kyseessä on käyttäytyminen, ei
asenne tai uskomus.

19. Sinun vuorosi…
© The Behavioural Insights Team
Korkean tason
haaste tai tavoite
Tavoite
käyttäytyminen
Mitattavissa
oleva
lopputulema
Mitattavissa oleva lopputulema tarkentuu aineiston keruun yhteydessä.
Laajuus – valitse tavoite, johon on mahdollista saada
aikaan muutosta
Esitä ytimekkäästi mitä haluat saavuttaa mitattavissa olevilla termeillä
● Kenen käyttäytymistä haluat muuttaa? Erityinen
ryhmä/koko väestö? Voidaanko käyttäytymistä
mitata?
● Voidaanko käyttää rutiininomaisesti kertyvää
dataa?
● Jos ei, mitä dataa voidaan hyödyntää?
● Mikä on vaikutuksen odotettu suunta?
● Kuinka suuri vaikutus tekee hankkeesta
kannattavan?
● Mitä erityistä käyttäytymistä pyrit muuttamaan?
Varmista, että kyseessä on käyttäytyminen, ei
asenne tai uskomus.

20. Kohdennetun tavoitteen määrittely
Spesifinen – kohdenna käyttäytymiseen joka on selkeästi määritelty
S
M
A
R
T
Mitattavissa – lopputulemaa täytyy pystyä mittaamaan
Saavutettava – tarkenna toimijat, kuka tai mikä muuttaa toimintaansa
Realistinen – onko tavoitteella tarvittavat resurssit ja tuki
(Time) Aikaan sidottu – tarkenna aikataulu

21. Esimerkki määritelmä
Tavoite: lisätä yritystoimintaa
Ei ole selvää, millaista lisäystä tavoitellaan
Missä aikataulussa tätä tavoitellaan?
Mitä tarkoitellaan yrittäjyydellä? Mikä on
käyttäytyminen tässä?
Missä kohderyhmässä?
Mitä käyttäytymistä pyritään muuttamaan (ei asenne tai uskomus)?
Kenen käyttäytymistä (ryhmä vai koko väestö)?
Mikä on vaikutuksen oletettu suunta ja suuruus?
Millaisessa aikataulussa?
Missä mahdollinen interventio toteutetaan?
Yleiset julkisen hallinnon tavoitteet

22. Korjattu määritelmä…
Tavoite: lisätä yritysten rekisteröintejä 18-29 vuotiaiden yrittäjien
joukossa vuonna 2024 n. 5% intervention ensimmäisen
3 kuukauden aikana
Aikaan sidottu: Tarkenna milloin
tuloksia voidaan odottaa.
Parhaimmillaan voidaan yhdistää
olemassaoleviin prosesseihin.
Mitattava: Tarkenna lopputulema
mitattavalla määreellä.
Tarkenna suunta ja suuruus.
Voidaan muokata myöhemmin.
Kuinka suuri vaikutus tarvitaan,
jotta hanke on kannattava?
Saavutettava: Kenen toimintaa
pyritään muuttamaan?
Tietty ryhmä vai koko väestö? Kaikki
nuoret vai rajatumpi ryhmä?
Spesifinen: Tunnista erityinen
käyttäytyminen, jota pyrit muuttamaan
Ei asenteita tai uskomuksia.
Tavoite on ilmaista ytimekkäästi mitä halutaan. Tämä auttaa fokusoimaan hankkeen suunnittelua.
Realistinen: Ole rehellinen
siitä, mitä halutaan, mutta
myös tietoinen siitä mikä on
realistista ottaen huomioon
lähtötilanteen.

23. Tunnista omat olettamuksesi
Oletukset, joita teet
valitusta
käyttäytymisestä
● Onko valituilla toimijoilla suurin vaikutus tavoitteeseesi? Jos ei, ketä muita tulisi
huomioida? Pitäisikö kohdistaa useampaan kuin yhteen toimijaryhmään
samanaikaisesti?
● Voitko tavoittaa valitut toimijat olemassa olevien kumppaneidesi kautta? Jos
kyllä, miten? Mitä kanavia teillä on tavoittaa valitut toimijat?
Oletukset, joita teet
mitattavasta
lopputulemasta
● Onko valittu käyttäytyminen prosessin pullonkaula? Onko olemassa muuta
toimintaa, joka voisi toimia pullonkaulana?
● Mitä kerrannaisvaikutuksia odotat, jos onnistut muuttamaan käyttäytymistäsi?
● Onko käyttäytymistä mahdollista seurata? Jos on, miten keräät tietoja?
Mitä vaikutusta odotat? Onko mitään muuta, mitä voisi/pitäisi mitata?
● Tunnetko lähtötason?
Oletukset, jotka
koskevat
toimijoita