Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, vieraileva tutkija Mia Tapiola, THL ja Minna Kallio, Osallisuuden aika ry, esitys
Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, vieraileva tutkija Mia Tapiola, THL ja Minna Kallio, Osallisuuden aika ry, esitys
Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Integraatiotyöryhmän terveiset: 1a arviointi, Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa lapset ry ja Kirsti Kumpulainen, lastenpsykiatri, Kuopio. LAPE-muutosohjelman 3.11.2016 työpajan esitys.
Yhdessä lapsen parhaaksi -perhekeskustoiminnan kulmakivet, Ulla Lindqvist, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun keskusliitto. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Muukkonen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Resetti on koulussa toteutettavaa kokeilutoimintaa, jossa kehitetään lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia tukevaa ryhmätoiminnan ja perheluokan mallia. Toiminnalla tuetaan lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, konkreettisten suunnitelmien, taitojen opettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistoiminnan avulla. Resettiä voi toteuttaa yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventiona. Tällä hetkellä Resetti-perheluokkia järjestetään kahdeksassa kunnassa opetushenkilöstön, oppilashuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) toimii kehityksen ja oppimisen tuen välineenä? Lapsilähtöisessä kirjoittamisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja toiminnalle asetetaan realistisia, saavutettavia tavoitteita, joihin sitoudutaan. Miten saada lapsen ja huoltajan osallisuus näkyviin lapsen vasun teksteissä?
Integraatiotyöryhmän terveiset: 1a arviointi, Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa lapset ry ja Kirsti Kumpulainen, lastenpsykiatri, Kuopio. LAPE-muutosohjelman 3.11.2016 työpajan esitys.
Yhdessä lapsen parhaaksi -perhekeskustoiminnan kulmakivet, Ulla Lindqvist, ohjelmapäällikkö, Lastensuojelun keskusliitto. LAPE-muutosohjelman työpajan 14.11.2016 esitys.
Kun lapsen kielen oppiminen haastaa, varhainen tuki koulussa auttaa lasta ja hänen lähiyhteisöään. Kun lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa, itsesäätely- tai sosiaalisissa taidoissa, tarvitaan oppimisympäristön ja toimintatapojen selkeyttä ja ennakoitavuutta. Kehityksen tueksi voidaan räätälöidä toimintaa, joka toteutetaan moniammatillisesti kasvatuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Esitys havainnollistaa esimerkein kielellisten valmiuksien ja taitojen tukemista yksilön ja ryhmän kannalta. Heikkinen ja Kareisto antavat käytännön ideoita moniammatilliseen yhteistyöhön, jotka auttavat muokkaamaan oppimisympäristöä ja jäsentämään arkea.
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Yhdessä esteetön (YHES) - Oppimisympäristöjen edistäminen fyysisesti ja vuorovaikutukseltaan esteettömiksi -hanke on saanut rahoituksen Opetushallituksen (OPH) Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa -valtionavustuksesta.
Hanke toteutuu 9/2018 - 6/2020. Hyvinkään kaupungilla työskentelee yhteisöllisen toiminnan puheterapeutti, ja hankkeen avulla haluttiin laajentaa yhteisöllisen toiminnan kehittämistä toimintaterapian asiantuntijuuteen.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa päiväkodin arki on lapsille sekä fyysisesti että vuorovaikutukseltaan esteetön.
Lapsi- ja perhepalvelut johtamisen näkökulmastaMatti Heikkinen
Hallittua kaatumista ja kaaosta - eteenpäin. Lapsi- ja perhepalvelut johtamisen näkökulmasta. Puheenvuoro Lapset, nuoret, perheet – hyvinvointi, elinvoimaisuus ja tulevaisuus tilaisuudessa Oulussa 8.5.2019
Anu Rautama: Päihde- ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiinTHL
Koulutussuunnittelija Anu Rautama, EHYT ry
Esitys "Savuton amis 2030? – Kohti oppilaitoksen nikotiinitonta toimintakulttuuria" -seminaarissa 17.1.2018. Seminaarin järjesti THL yhteistyössä Savuton Suomi 2030 -verkoston, Suomen Syöpäyhdistyksen ja EHYT ry:n kanssa.
Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä - millä eväillä kokemustieto käyttöön? K...Kristina Grahn
Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
projektipäällikkö Kristina Grahn ja terveyden edistämisen suunnittelija Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Similar to Lastensuojelun kehittäminen Lapessa - Hackneyn malli pohjana suomalaisen lastensuojelutyön uudistukselle (20)
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. Pesäpuun Lähemmäs-hankkeen opintomatka Lontooseen
Kokeiluvaiheen aikana 2007-2013 Hackneyssa
• työntekijöiden asiakkaiden kohtaamisaika kolminkertaistui
• suunnitellusti päättyneiden asiakkuuksien määrä kaksinkertaistui
• huostaanottojen määrä laski 40 %
• työntekijöiden työssä viihtyvyys parani
• työntekijöiden pysyvyys lisääntyi ja sairaspoissaolot vähenivät
• asiakkaat tunsivat tulleensa ystävällisesti kohdatuiksi
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
4. Opintomatkan oivalluksia
• Teoriat (systeemisyys, perheterapia) antavat pohjan yksilölliselle
työskentelylle, menetelmien mekaaninen käyttäminen tuo harvoin
toivottua tulosta
• Asiakkaiden arjen ymmärtäminen on tärkeää
• Ei kuluteta aikaa ”työntekijöiden huolten” kanssa –arvostetaan asiakkaiden
määritystä ongelmistaan ja voimavaroistaan
• Luotetaan itseen, asiakkaaseen ja yhteistyökumppaneihin – rohkeasti
luovia ratkaisuja!
• Dokumentointi on tärkeä osa prosessia, ymmärtävä, ymmärrettävä ja
toivoa antava dokumentointi palvelee asiakasta
• Tiimi jakaa vastuuta ja tukee työntekijöitä
• Asiakastyön jatkuvuus työntekijöiden mahdollisista poissaoloista
huolimatta
Pois nopeiden ratkaisujen tekemisen paineesta
pohtivaan, suhdeperusteiseen yhdessä työskentelyyn6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
5. Lape toiminta-ajatus
Tavoitteena pysyvä muutos kohti
• Oikea-aikaisia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja
• Lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria
• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja heidän
voimavarojensa vahvistamista
Asiakkaat mukaan kehittämiseen!
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
6. Nuorten kärkifoorumi 23.4.2016:
Vaativa lastensuojelu
- Työntekijät lasten/nuorten luo
- Joustavuus
- Lapsi/nuori huomioon ja
ääni kuuluvaksi
- Aito kohtaaminen, kuuleminen
- Työskentely ihmislähtöistä
yksilöllistä – ei samaa
muottia kaikille
- Tavoitteellisuus
- Lapsi/nuori on oman elämänsä
tuntija, ei kohde
- Korostetaan onnistumisia
Millainen lastensuojelu eheyttää?
- Turvallinen ja pysyvä
- Ei uhkailla
- Kunnioittava, yksilöllinen
- Tavallinen arki, eivät kaikki
tarvitse eheyttämistä
- Yliauttaminen pois, liiallinen
tyrkyttäminen
- Kiinnostus, huolehtiminen, apu
- Oireilu ei syy vaan peruste –
ihminen ei ole yhtä kuin teot
- Ymmärrys arjesta
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
7. Systeemisyys
Työn kohteena on koko systeemi,
ei yksittäisen ”ongelman”
hoitaminen
Perheterapeuttinen
ymmärrys ja
suhdeperusteisuus
Systeeminen lastensuojelun toimintamalli (mukaellen Hackneyn mallia)
Toimintaperiaatteita
Lapsilähtöisyys
Asiakkaiden osallisuus
ja kohtaaminen
Lastensuojelun sosiaalityö
kohtaamistyöksi
Mallin toteutumista
tukevat rakenteet ja
monitoimijaisuus
Jaetut arvot ja
yhteensovittava
johtaminen
Turvallinen arki ja
pysyvät ihmiset
Lapsen ja
perheen
osallisuus
Lapsen
vastuu-
sosiaali-
työntekijä
THL
LAPE 2A/PL
26.1.2017
Vanhem-
pien
työntekijä
Oma
työn-
tekijä
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
8. JOHDON TUKI
Systeeminen lastensuojelu – monitoimijainen tiimi
Perhe-
terapeutti
Koordi-
naattoriTyöntekijä
Konsultoiva/
johtava
sosiaalityön-
tekijä
Lastenpsykiatria
Nuorisopsykiatria
Lastentaudit
Perheneuvola
Aikuispsykiatria
Päihdepalvelut
Vammaispalvelut
Jne.
Oma
työn-
tekijä
Lapsen
vastuu-
sosiaali-
työntekijä
Työntekijä
Matalan kynnyksen palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu
ja kotiin vietävä tuki mm. kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus
Osaamis- ja
tukikeskus
Työntekijä
THL
LAPE 2A/PL
27.4.2017
Työntekijä
REFLEKTIO
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
9. Mäntsälä – Mustijoen perusturvakeskus
• Peruspalvelujen vahvistaminen ennakointina sosiaalihuoltolakiin
• Lasten ja perheiden ohjaaminen oikeille auttajatahoille
• Lastensuojelussa vain aktiiviasiakkuuksia
• Ymmärrys yhteisistä resursseista
• Työntekijöiden kouluttaminen
• WAIT-ajatus (who am I in this)
• Rohkeus
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
10. Lopuksi
• Aito kohtaaminen ja vastuunotto:
”Toimenpiteisiin ryhtyminen huostaanottotilanteessa on todellista
vuorovaikutusta” (Katarina Fagerström)
• Sekä-että työskentely
• Asenne
• Työskennellään voimavarojen, ei pelkästään ongelmien kanssa
• Organisaation kaikki systeemit tukevat asiakastyötä
• Tunteille tilaa ja merkitys
6.6.2017 Marketta Raivio Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö