Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Rahamuseon yleisoluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus nakyy p...Finanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa? Fivan johtavan asiantuntijan Sirkku Palmuaron esitysmateriaali rahamuseon yleisöluennosta 20.10.2020.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Mita tietoja-sijoitustuotteista-tulisi-kertoa-kestavan-rahoituksen-kohteissaFinanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 1.12.2020: Mitä tietoja sijoitustuotteista tulisi kertoa kestävän rahoituksen kohteissa? Fivan johtavan asiantuntijan Nina Männynmäen esitysmateriaali yleisöluennosta 1.12.2020.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen p...Suomen Pankki
Rahamuseon webinaari 6.4.2021
Väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä Suomen talouskasvun edellytykset heikkenevät.
Talouden kasvu perustuu uutta teknologiaa sisältävän kiinteän pääoman jatkuvaan käyttöönottoon, mikä edellyttää talouden käytössä olevan inhimillisen pääoman kasvua.
Koulutettavien ikäluokkien pienentyessä inhimillisen pääoman kertyminen hidastuu ja kääntyy lopulta laskuun. Suomen pitkän aikavälin talouskasvu uhkaakin jäädä vaimeaksi.
Luennoitsijoina ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki, ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen, Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Rahamuseon yleisoluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus nakyy p...Finanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa? Fivan johtavan asiantuntijan Sirkku Palmuaron esitysmateriaali rahamuseon yleisöluennosta 20.10.2020.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Mita tietoja-sijoitustuotteista-tulisi-kertoa-kestavan-rahoituksen-kohteissaFinanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 1.12.2020: Mitä tietoja sijoitustuotteista tulisi kertoa kestävän rahoituksen kohteissa? Fivan johtavan asiantuntijan Nina Männynmäen esitysmateriaali yleisöluennosta 1.12.2020.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen p...Suomen Pankki
Rahamuseon webinaari 6.4.2021
Väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä Suomen talouskasvun edellytykset heikkenevät.
Talouden kasvu perustuu uutta teknologiaa sisältävän kiinteän pääoman jatkuvaan käyttöönottoon, mikä edellyttää talouden käytössä olevan inhimillisen pääoman kasvua.
Koulutettavien ikäluokkien pienentyessä inhimillisen pääoman kertyminen hidastuu ja kääntyy lopulta laskuun. Suomen pitkän aikavälin talouskasvu uhkaakin jäädä vaimeaksi.
Luennoitsijoina ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki, ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen, Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Osastopäällikkö Juha Kilponen: Rahapolitiikan uudet haasteetSuomen Pankki
Rahapolitiikan uudet haasteet - nopea inflaatio, hidastuva talouskasvu ja kasvava velkaantuneisuus
Rahapolitiikka on vaikean tehtävän edessä kun energiakriisi kiihdyttää hintojen nousua ja hidastaa kasvua. Rahapolitiikalla on huolehdittava hintavakaudesta ja sen vuoksi on korkoja nostettava vaikka kasvu on hidastumassa ja velkaantuneisuus on kasvamassa.
Osastopäällikkö Juha Kilponen rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta kuvasi rahamuseon luennolla 4.10.2022 rahapolitiikan välittymisen perusperiaatteet ja välineet, joilla keskuspankki pyrkii hintavakauden tavoitteeseensa.
Talous tutuksi -koulutus 2017: Erkki Liikanen: Talouden näkymät maailmalla ja...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Talous tutuksi -koulutus 2017
Talouden näkymät maailmalla ja meillä
Talous tutuksi 2017 -koulutukset opettajille http://www.euro.fi/fi/opettajat/talous-tutuksi-koulutukset-opettajille/
Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...Suomen Pankki
Rahamuseon luento 3.5.2022
Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on vakaa hintataso koko euroalueella. Hintavakaus on määritelty kuluttajahintojen erittäin maltilliseksi nousuksi. Inflaatioennusteilla on tämän myötä tärkeä rooli rahapolitiikan viritystä arvioitaessa.
Koronapandemian aikana ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan inflaatio on saanut runsaasti huomiota, kun vaihtelut kuluttajahintojen nousussa ovat olleet viime vuosia suurempia.
Miten inflaatiota käytännössä ennustetaan Suomen Pankissa ja EKP:ssa? Mitä menetelmiä hyödynnetään?
Puhujina vanhempi ekonomisti Harri Pönkä ja ekonomisti Sami Oinonen, Suomen Pankki.
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kansalaisilla erilaisia käsityksiä inflaatiovauhdista:
pari esimerkkiä Euroopasta ja Yhdysvalloista
• Euroalueen inflaatio vuosina 2004–15 oli 1,8 %, kun taas
kansalaisten keskimääräinen arvio inflaatiosta oli 9,5 %.
• Euromaista Suomi on poikkeus: meillä mitattu käsitys
inflaatiosta oli ”vain” 3,7 %. Toiseksi pienin luku oli Portugalin
6,2 % ja kolmanneksi matalin oli saksalaisten 6,6 %.
• Yhdysvalloissa 40 prosenttia vastaajista arvioi Yhdysvaltain
keskuspankin tavoittelevan 10 prosentin tai sitä korkeampaa
inflaatiota. Todellisuudessa tavoite on 2 prosenttia.
• Eipä syyllistetä kansalaisia! Mutta kertoo päätöksenteon ja
viestinnän haasteista. Siksi puhutaan rahapolitiikasta.
4.2.2020 2
3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mikä olisi kaupunkilais- tai talonpoikaisjärkinen
määritelmää hintavakaudelle?
Hintavakaus on tila, jossa odotetut muutokset yleiseen
hintatasoon eivät muuta yritysten tai kotitalouksien
kulutuspäätöksiä.
- Alan Greenspan, 2.7.1996
Käyttökelpoinen määritelmä hintavakaudelle on minusta
tilanne, jossa odotukset nousevista (tai laskevista)
hinnoista pitkällä aikavälillä eivät vaikuta voimakkaasti
ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen.
- Paul Volcker, 28.12.1983
4.2.2020 3
4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kysymyksiä yleisölle
• Miten viime vuosien rahapolitiikka on näkynyt arjessasi?
• Näkyvätkö rahapolitiikan muutokset mielestäsi eri
sukupolvien suhtautumisessa rahaan ja säästämiseen?
• Miten työn tuottavuus on sinun alallasi kehittynyt viime
vuosina?
• Onko inflaatio vaikuttanut elämääsi viimeisen viiden
vuoden aikana? Miten?
4.2.2020 4
5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi
käynnistettiin 23.1.2020
• Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto käynnisti 23.1.2020
rahapolitiikan strategiansa uudelleenarvioinnin. Nykyinen strategia
otettiin käyttöön v. 1998, ja sitä arvioitiin viimeksi v. 2003.
• Strategia-arvio tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.
• Tehdään taloustieteelliseen tutkimukseen nojaavan perusteellisen
analyysin pohjalta, avoimin mielin ja kaikkia sidosryhmiä kuullen.
54.2.2020
6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n rahapolitiikan strategia-arvio vuonna 2020
1. Ensisijaisiin kysymyksiin kuuluvat:
• Muuttuneen toimintaympäristön kartoitus
• Hintavakaustavoitteen määritelmä
• Rahapolitiikan välineiden teho ja sivuvaikutukset
2. Muita olennaisia kysymyksiä ovat etenkin:
• Työllisyys
• Rahoitusmarkkinoiden vakaus
• Ilmastonmuutos
Kaikkien
sidosryhmien
kuuleminen
64.2.2020
7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Miksi rahapolitiikan strategia-arvio?
• Vuoden 2003 jälkeen euroalueen talouden ja maailmantalouden
rakenteissa on tapahtunut syvällekäyviä muutoksia.
• Reaalinen korkotaso on laskenut, ilmeisesti etenkin kohonneen eliniän
myötä, osin myös heikon tuottavuuden kasvun seurauksena.
• Tämä on kaventanut keskuspankkien kykyä reagoida heikompaan
suhdanteeseen keventämällä rahapolitiikkaa tavanomaisilla välineillä.
• Hidas inflaatio vaatii erilaisia toimia kuin nopea inflaatio, joka on
perinteisesti on ollut haasteena.
• Ilmastonmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja rahoitusrakenteiden
muutos ovat nekin muokanneet rahapolitiikan toimintaympäristöä.
74.2.2020
8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen inflaatio selvästi alle tavoitteen
84.2.2020
1,4
1,6
1,1
1,4
1,6
1,3
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
HUOM. Tilastointimenetelmän muutos vääristää vuoden 2015 vuosi-inflaatiota.
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib(2)
9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU 94.2.2020
Inflaatio-odotukset euroalueella matalat
10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kestävää kasvua ja työllisyyttä sekä inflaatiotavoitetta
tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa
EKP:n neuvosto päätti kokouksessaan 23.1.2020 pitää rahapolitiikan
ennallaan, kun sitä syyskuussa oli kevennetty seuraavasti:
• EKP:n ohjauskoroista talletuskorkoa laskettiin -0,40 prosentista
−0,50 prosenttiin.
• Omaisuuserien osto-ohjelmassa netto-ostot päätettiin aloittaa uudelleen.
• Neuvosto ilmoitti, että rahapolitiikan odotetaan pysyvän keveänä, kunnes
inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta
alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Päätökset tehtiin, koska
1. Inflaatiovauhti on ollut jatkuvasti tavoitetta hitaampaa.
2. Euroalueen talouskasvu on hidastunut.
3. Riskit heikommasta talouskehityksestä eivät ole väistyneet ja
inflaatiopaineet ovat edelleen vaimeita.
104.2.2020
11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskuspankkien ohjauskorot matalat
4.2.2020 11
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Euroalue Yhdysvallat Iso-Britannia Japani
Keskuspankkien ohjauskorot, % %
Japanin keskuspankki lopetti yön yli-koron tavoitetason raportoinnin 4.4.2013 siirtyessään rahapolitiikassaan
rahaperustan tavoitteeseen ja sittemmin tuottokäyrätavoitteeseen. Kiinan keskuspankki otti vuoden 2019 lopulla
käyttöön uuden viitekoron Loan Prime Rate, eikä uusia lainoja saa enää elokuun 2020 jälkeen sitoa vanhaan
viitekorkoon.
Lähde: Kansalliset keskuspankit. 32422@ohjauskorot_vert
12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
”Epätavanomainen rahapolitiikka” osto-ohjelmineen on
kasvattanut keskuspankkien taseita
4.2.2020 12
0
20
40
60
80
100
120
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Yhdysvallat Japani Euroalue
Keskuspankin taseen loppusumma, % suhteessa BKT:hen
32422@taseet_bkt
Lähteet: EKP, kansalliset keskuspankit ja Suomen Pankin laskelmat.
13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Markkinoiden koronnosto-odotukset
Talletuskorko
nyt
134.2.2020
14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen työttömyysaste laskenut
4.2.2020 14
0
5
10
15
20
25
30
2011 2013 2015 2017 2019
Euroalue Saksa Ranska Italia Espanja
Työttömyysaste, %
Lähteet: Eurostat ja Macrobond. 32424@Työttömyysisot
15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Väestö ikääntyy – keskimääräinen elinikä noussut
154.2.2020
0
10
20
30
40
50
60
70
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060
Maailma Eurooppa
Prosenttiyksikköä
*) 20-64-vuotiaat.
Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.
Yli 64-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin*
38324
16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Pitkät reaalikorot laskeneet viime vuosikymmeninä
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Saksa Ranska Iso-Britannia
Yhdysvallat Japani Suomi
10 v:n valtionlainan reaalinen* korko, %
*) Nimellisen koron ja toteutuneen 12 kuukauden inflaatiovauhdin erotus.
Lähteet: Macrobond ja OECD. 33899
164.2.2020
18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ekonomistit Phillips-käyrästä – kuusi lainausta viideltä
ekonomistilta, EKP:n tutkimusfoorumi, Sintra 2018
• “The Phillips curve is alive and well, but needs to be found.”
Lucrezia Reichlin, Professor, London Business School
• “Who killed the Phillips curve?”
James Bullard, President, Federal Reserve Bank of St. Louis
• "The flattening of the Phillips curve is really there.”
James H. Stock, Professor, Harvard University
• “The Phillips curve is alive, but not kicking very much.“
Charles Wyplosz, Professor, Graduate Institute Geneva
• “Are we sure the slope of the Phillips curve will stay stable over the coming years?”
Mario Draghi, President, European Central Bank
• “Unexplained residuals in the standard wage Phillips curve model are gradually reducing.”
Mario Draghi
4.2.2020 18
19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hintavakauden mahdollinen uusi määritelmä: kysymyksiä
• Joustava inflaatiotavoite?
• Symmetrinen inflaatiotavoite?
• Inflaation vaihteluväli?
4.2.2020 19
21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kysymyksiä yleisölle
• Miten viime vuosien rahapolitiikka on näkynyt arjessasi?
• Näkyvätkö rahapolitiikan muutokset mielestäsi eri
sukupolvien suhtautumisessa rahaan ja säästämiseen?
• Miten työn tuottavuus on sinun alallasi kehittynyt viime
vuosina?
• Onko inflaatio vaikuttanut elämääsi viimeisen viiden
vuoden aikana? Miten?
4.2.2020 21