Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön: Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja” verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa. Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista. Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta. Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.

1. TALOUSOSAAMISEN
KANSAINVÄLINEN
VERTAILU
Panu Kalmi,Olli-Pekka Ruuskanen &
SaaraVaahtoniemi
15.1.2024

2. JOHDANTO
22.1.2024
• Talousosaamisen mittaaminen on osa kansallisen strategian toteutusta
• Tavoitteena olla maailman paras talousosaamisessa vuoteen 2030 mennessä
• Suomen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2023
• Verkkokysely
• 2000 vastaajaa,kansallisesti edustava otos
• Kyselymme noudatti OECD:n ohjetta, jotta aineistoa voitaisiin hyödyntää
kansainvälisessä vertailussa

3. OECD:N 2023TALOUSOSAAMISRAPORTTI
22.1.2024
• OECD/INFE* koordinoi kansainvälisesti vertailtavissa olevan kyselyn
toteutukseen tarvittavat lomakkeet
• Vuoden 2023 kyselykierroksen vertaileva raportti julkaistiin loppuvuodesta
• Vertailu sisältää 39 maata,joista 20 on OECD:n jäsenmaita
• Kolmas talousosaamisen kansainvälisestä vertailua tekevä raportti
• OECD:n tuore raportti auttaa havaitsemaan sellaisia ryhmiä, joille talousopetusta
tai oman talouden hallinnan tukea olisi tärkeää tarjota
*International Network on Financial Education

4. 22.1.2024
Linkki tutkimukseen:https://www.oecd.org/publications/oecd-infe-2023-international-survey-of-
adult-financial-literacy-56003a32-en.htm

5. 22.1.2024
Linkki tutkimukseen:
https://journal.fi/kak/article/
view/135993

6. 22.1.2024
Linkki tutkimukseen:
https://www.cambridge.org/cor
e/journals/journal-of-financial-
literacy-and-
wellbeing/article/financial-
literacy-and-its-determinants-
and-consequences-new-survey-
evidence-from-
finland/629D6CA51846F9E76A
F7FB2FBA08E0FD

7. SISÄLTÖ
22.1.2024
• Talousosaaminen ja sen mittaaminen OECD:n kehikossa
• Tietämys
• Käyttäytyminen
• Asenteet
• Digitaalinen talousosaaminen
• Taloudellinen hyvinvointi
• Johtopäätökset
• Esityksessä vertailemme Suomen tuloksia relevantteihin verrokkimaihin
• Viro, Saksa, Ruotsi ja OECD-maiden keskiarvo

8. TALOUSOSAAMINEN
SaaraVaahtoniemi
22.1.2024

9. TALOUSOSAAMINEN
22.1.2024
• Koostuu OECD:n määritelmän mukaan taloudellisesta tietämyksestä,
käyttäytymisestä ja asenteista
• Näiden yhdistelmästä saadaan talousosaamisen kokonaispisteet
• Maksimipistemäärä 100
• Tietämys 0-35 p.
• Käyttäytyminen 0-45 p.
• Asenteet 0-20 p.
• OECD-maiden keskiarvo 63 pistettä
• Saksa (76 p.),Thaimaa (71 p.), Irlanti (70 p.) ja Hong Kong (70p.) saivat
korkeimmat pisteet

10. TALOUSOSAAMISENYHTEISPISTEET
• Suomi sai yhteensä 65 pistettä
• Hieman OECD-maiden keskiarvon
(63p.) yläpuolella
• Verrokkimaat saivat kaikki korkeammat
pisteet kuin Suomi
• Viro (67p.)
• Saksa (76p.)
• Ruotsi (66p.)
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Talousosaamisenpisteet (maksimi 100)
Tietämys Käyttäytyminen Asenteet

11. TALOUSOSAAMISENVÄHIMMÄISPISTEET
• Talousosaamisen tavoitteelliset
minimipisteet saa 70 pisteellä sadasta
• Kuviossa esitetty se osuus aikuisista,
jotka saaneet vähintään tämän
• Suomessa 45,8% vastaajista sai vähintään 70
pistettä sadasta
• Vähemmän kuin verrokkimaissa
• Saksa erottuu korkealla osuudellaan (75,5%)
• Vertailun kärkimaa tässä suhteessa
• Suomi sijoittuu tässäkin hieman OECD-
maiden keskiarvoa (38,9%) korkeammalle
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Osuus vastaajista,%
Talousosaamisen vähimmäispisteet

12. TALOUDELLINENTIETÄMYS
22.1.2024
• Taloudellinen tietämys antaa eväät oman talouden hallintaan
• Finanssituotteiden vertailu
• Oman talouden kannalta järkevien taloudellisten päätösten tekeminen
• Reagointi muuttuvissa olosuhteissa
• Mitataan seitsemällä kysymyksellä, joiden aiheina
• Inflaatio
• Inflaation määritelmä ja rahan aika-arvo
• Pitkän aikavälin säästämisen hyödyt
• Korot, korkoa korolle- ilmiön ymmärrys
• Riski, tuotto ja hajauttaminen

13. TALOUDELLINENTIETÄMYS
• Suomella heikoimmat taloustietämyksen
pisteet (69 p.) valituista vertailumaista
• Saksassa selkeästi korkeimmat pisteet
• Suomi päihittää niukasti OECD-maiden
keskiarvon
• Vertailun kärjessä
• Hong Kong (91 p.)
• Saksa (85 p.)
• Viro (78 p.)
• Korea (76 p.)
• Hyvän taloustietämyksen omaavaksi
henkilöksi katsotaan sellainen vastaaja,joka
sai seitsemästä tietämyskysymyksestä viisi
oikein
• Suomessa tähän ylsi 62,5%
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Tietämyspisteet
Pisteet

14. TALOUDELLINENTIETÄMYS
• Inflaation käsite
• ”Korkea inflaatio tarkoittaa sitä, että
elinkustannukset nousevat nopeasti”
• Korkoa korolle
• ”Oletetaan, että laitat 100€ säästötilille,
jolla on taattu 2 prosentin vuosikorko. Et
laita tai nosta rahaa tältä tililtä. Kuinka
paljon tililläsi on rahaa vuoden päästä, kun
tilille on maksettu korko? Oleta, ettei
tuotosta tarvitse maksaa veroa eikä tiliin
liity muita maksuja.
• Entä kuinka paljon tilillä on viiden vuoden
kuluttua, jos et edelleenkään tee talletuksia
tai nostoja, ja korko pysyy samana?”
• Riskin hajautus
• ”Korkean tuoton sijoituksessa on usein
myös korkea riski”
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Oikein vastanneiden osuus,%
Inflaatio Korkoa korolle Riskin hajautus

15. TALOUDELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN
22.1.2024
• Taloudellisella käyttäytymisellä on sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurauksia
omalle taloudenhoidolle
• Maksaako laskut ajallaan, vertaileeko hintoja
• Taloudellisen käyttäytymisen seuranta tärkeä osa talousosaamista
• Pelkkä taloustiedon omaaminen ei aina tarkoita,että käytännön toiminta vastaa
tietotasoa
• Taloudellisen käyttäytymisen mittari muodostetaan väittämistä ja kysymyksistä
koskien
• Omien rahavirtojen seurantaa
• Säästämistä ja pitkän aikavälin taloudellista suunnittelua
• Hankintojen suunnitelmallisuutta

16. TALOUDELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN
• Suomi sai 62 p.
• Jälleen OECD-keskiarvon yläpuolella
• Myös hieman korkeammat pisteet kuin
Virolla ja Ruotsilla
• Korkeimmat pisteet saivat
• Malta (77 p.)
• Saudi-Arabia (75 p.)
• Saksa (74 p. )
• Irlanti (73 p.)
• Suomessa 53,7% vastasi taloudellisesti
kestävällä tavalla vähintään kuuteen
yhdeksästä kysymyksestä
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Käyttäytymisen pisteet (max.100)
Pisteet

17. TALOUDELLINEN KÄYTTÄYTYMINEN
• Säästää aktiivisesti
• Vastaaja on säästänyt esimerkiksi
säästötilille,käteisenä lompakossa,
osakkeisiin tms.
• Vertailee tuotteita
• Verrannut kahden tai useamman
palveluntarjoajan hintoja ennen
ostopäätöstä
• Maksaa laskut ajallaan
• Ei joutunut lainaamaan
• ”Toisinaan tulot eivät täysin riitä
kattamaan menoja.Onko sinulle käynyt
näin edellisen kahdentoista kuukauden
aikana?”
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
ChartTitle
Säästää aktiivisesti Vertailee tuotteita
Maksaa laskut ajallaan Ei joutunut lainaamaan

18. TALOUDELLISETASENTEET
22.1.2024
• Rahaa koskevat asenteet voivat vaikuttaa ihmisten päätöksiin ja käyttäytymiseen
• Kysely sisälsi väittämiä,joilla mitattiin asenteita koskien rahaa ja tulevaisuuden
suunnittelua
• Lyhyen aikavälin preferenssit
• ”Pitkällä aikavälillä mieluummin kulutan kuin säästän rahaa”
• ”Elän hetkessä enkä huolehdi huomisesta”
• Talousosaaviksi asenteiksi luokiteltiin vastaukset, jotka olivat näiden väittämien
kanssa eri mieltä

19. TALOUDELLISETASENTEET
• Suomessa asenteet konservatiivisempia kuin
OECD-maissa keskimäärin
• Suomi 62 p., OECD-ka 58 p.
• Ruotsi (67 p.) ja Saksa (65 p.) saivat
korkeammat pisteet kuin Suomi
• Virossa matalammat pisteet (61 p.) kuin
Suomessa
• Erot pistemäärissä ovat tässä melko pieniä
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Asenteet,kokonaispisteet (max.100)
Pisteet

20. TALOUDELLISETASENTEET
• Suomessa ja Ruotsissa yli puolet vastaajista
säästävät mieluummin kuin kuluttavat
• Suomessa taloudelliset asenteet ovat
hieman konservatiivisempia kuin
vertailumaissa
• Melko samanlaiset tulokset kuin
Ruotsissa
• Väittämä 1:”Pitkällä aikavälillä mieluummin
kulutan kuin säästän rahaa”
• Väittämä 2:”Elän hetkessä enkä huolehdi
huomisesta”
22.1.2024
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Suomi Viro Saksa Ruotsi OECD-ka
Osuus vastaajista,jotka ovat eri mieltä
väittämistä, %
Väittämä 1 Väittämä 2

21. DIGITAALINEN
TALOUSOSAAMINEN
Panu Kalmi
22.1.2024

22. MITÄ DIGITAALINENTALOUSOSAAMINEN ON?
• Talousosaamisen soveltamista digitaalisessa ympäristössä (esim. mobiili- ja
verkkopankit, uudet maksamisen tavat,kryptovaluutat)
• Talousosaamisen digitaalisten työkalujen käytön hallinta
• Turvallinen asiointi verkossa
• Sääntelyn ja kuluttajan oikeuksien tunteminen
• Digitaalisilla työkaluilla voi sinänsä olla joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia
taloudelliseen hyvinvointiin, niiden käytöstä riippuen
22.1.2024

23. MIKSI DIGITAALINENTALOUSOSAAMINEN ON
TÄRKEÄÄ?
• Entistä suurempi osa rahoitustransaktioista tapahtuu verkossa
• Etuja kuten tehokkuus ja mukavuus
• Samalla verkossa tapahtuvat huijaukset ovat yleistyneet, mm. sijoitushuijaukset,
romanssihuijaukset, tunnusten antaminen toisten käyttöön
• Erityisen haavoittuvassa asemassa voivat olla nuoret, vanhat ja maahanmuuttajat
22.1.2024

24. RAHOITUKSEN DIGITALISAATIO SUOMESSA
KULUTTAJANÄKÖKULMASTA
• Suomi edelläkävijä pankkitoiminnan digitalisoitumisessa
• Internetin käyttö levisi nopeasti
• Siirrytty fyysisistä pankkikonttoreista verkkoasiointiin
• Kännykällä hankitut pikaluotot
22.1.2024

25. DIGITAALINENTALOUSOSAAMINEN
• Sama jaottelu kuin yleisessä talousosaamisessa
• Tietämys, käyttäytyminen,asenteet
22.1.2024

26. DIGITAALINENTALOUSTIETÄMYS
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
Rahoitussopimus vaatii allekirjoituksen
paperilla ollakseen pätevä (epätosi)
65 52 82 44 45
Henkilökohtaisia tietojani, joita jaan
internetissä, voidaan käyttää minulle
kohdistettujen mainosten lähteenä. (tosi)
81 72 62 89 64
Kryptovaluutat ovat käypä maksuväline
siinä missä setelit ja kolikotkin. (epätosi)
43 23 37 66 45

27. DIGITAALINENTALOUSKÄYTTÄYTYMINEN
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
Jaan salasanani ja pankkitilini
käyttäjätunnukset ystävilleni (En jaa)
92 88 97 95 87
Tarkistan, että rahoitustuotteen myyjä
on säännelty kotimaassani (Kyllä)
25 27 44 43 33
Jaan tietoa raha-asioistani julkisesti
internetissä, esimerkiksi sosiaalisessa
mediassa (En jaa)
91 87 97 94 83
Vaihdan salasanat säännöllisesti sivuilla,
joissa teen nettiostoksia tai seuraan
henkilökohtaista talouttani (Kyllä)
28 13 20 23

28. DIGITAALISENTALOUSKÄYTTÄYTYMISEN
ASENTEET
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
Mielestäni on turvallista asioida
nettikaupoissa käyttäen julkista wifi-
yhteyttä (eri mieltä)
58 53 60 56 49
On tärkeää tarkistaa sivuston
turvallisuus ennen ostoksia (samaa
mieltä)
69 62 77 83 67
Mielestäni ei ole tärkeää lukea
käyttöehtoja ennen ostoksen tekemistä
(eri mieltä)
61 53 69 51 53

29. DIGITAALINENTALOUSOSAAMINEN,
YHTEISPISTEET (0-100)
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
61 55 64 64 55

30. KENELLÄ ON KORKEIN JA MATALIN
DIGITAALINENTALOUSOSAAMINEN?
• Suomessa kautta linjan alhaisin digitaalinen talousosaaminen kaikissa kolmessa
dimensiossa on nuorimmilla vastaajille (18-29v.)
• Tämä poikkeaa useimmista muista maista (paitsi Ruotsista), jossa alhaisin
digitaalinen talousosaaminen on vanhemmilla ihmisillä
• Suomessa itse asiassa korkein digitaalinen talousosaaminen on ryhmällä 60-69v.
• Lisäksi selkeä positiivinen korrelaatio koulutuksen kanssa (kuten muuallakin)
• Miehillä tietämys parempaa, naisilla käyttäytyminen ja asenteet
22.1.2024

31. TALOUDELLINEN
HYVINVOINTI
Olli-Pekka Ruuskanen
22.1.2024

32. TALOUDELLINEN HYVINVOINTI
22.1.2024
Määritelmä:”Taloudellinen hyvinvointi liittyy siihen,missä määrin yksilöt pystyvät tyydyttämään
taloudelliset tarpeensa ja velvoitteensa.Kuinka he pystyvät selviytymään negatiivisista taloudellisista
shokeista ja tuntemaan oman taloudellisen tulevaisuutensa turvatuksi.Lisäksi heillä on kyky tehdä
valintoja,jotka mahdollistavat tulevien taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisen.” (OECD 2024)
Sisältää sekä objektiivisen että subjektiivisen osan
Objektiivinen osa:Todellinen resilienssi talousvaikeuksien iskiessä. (4 kysymystä)
Subjektiivinen osa:Itseilmaistu tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen sekä talousasioista
koettu stressi. (8 kysymystä)
Koostettu painotettu mittari
50% objektiivinen ja 50% subjektiivinen tulos
Skaala:0-100

33. TALOUDELLISESSA HYVINVOINNISSA EROJA
22.1.2024
OECD-maiden maiden keskiarvo oli 47/100 (kaikkien osallistuneiden maiden 43/100).
Taloudellinen hyvinvointi vaihtelee merkittävästi maittain.
Korkeimmat luvut:Saksa (73),Hong Kong (61),Hollanti (56) ja Ruotsi (56)
Alimmat luvut: Jemen (15),Paraguay (24) ja Filippiinit (30)
Suomi (42/100) selvästi alempana OECD-maiden keskiarvoa,mutta lähellä kaikkien maiden
keskiarvoa.

34. OBJEKTIIVINEN:TALOUDELLINEN RESILIENSSI
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
Pystyy maksamaan yllättävän menon
joutumatta pyytämään apua perheeltään
tai ystäviltään.
52,7 79,4 59,8 85,3 62,1
Tuloni riittävät kattamaan menoni. 47,8 61,3 56,5 85,9 64,0
Pystyy kattamaan elinkustannukset
kolmen kuukauden ajan vaikka
menettäisi pääsääntöisen
tulonlähteensä.
44,6 67,1 47,4 75,4 49,3
Samaa mieltä ”Minulla on rahaa jäljellä
kuun lopussa.”
59,6 61,1 40,6 68,8 43,8
% vastanneista

35. SUBJEKTIIVINEN: KOETTU HYVINVOINTI
Suomi Ruotsi Viro Saksa OECD
Samaa mieltä "Olen tyytyväinen tämänhetkiseen
taloudelliseen tilanteeseeni."
33,2 38,5 23,8 68,5 39,9
Eri mieltä "Taloudellinen tilanteeni hankaloittaa
mahdollisuuksiani tehdä asioita, joita pidän tärkeänä."
26,8 49,4 23,6 69,3 35,4
Eri mieltä ”Minulla on liikaa velkaa juuri nyt." 50,9 66,9 80,8 87,8 69,9
Eri mieltä "Minulla on tapana olla huolissani rahojeni
riittävyydestä jokapäiväisessä elämässä.”
35,0 64,6 35,6 67,6 34,8
Eri mieltä "Taloustilanteeni kontrolloi elämääni.” 33,8 39,3 39,8 53,8 38,2
Eri mieltä "Taloustilanteeni vuoksi minusta tuntuu,
etten ikinä tule saavuttamaan haluamiani asioita
elämässäni.”
38,3 15,1 33,9 76,1 42,5
Eri mieltä "Olen huolissani siitä, etteivät rahani riitä." 31,7 68,9 26,1 67,0 36,7
Eri mieltä "Tulen juuri ja juuri taloudellisesti
toimeen.”
36,1 75,1 26,8 53,0 37,8
% vastanneista

36. TAUSTATEKIJÖIDENVAIKUTUSTALOUDELLISEEN
HYVINVOINTIIN
Korkeat tulot kasvattavat merkittävästi taloudellista hyvinvointia.
Korkeampi koulutuksen saaneilla korkeampi taloudellinen hyvinvointi.
Mitä vanhempi sitä korkeampi taloudellinen hyvinvointi.
Miehillä jonkin verran suurempi taloudellinen hyvinvointi kuin naisilla.
Alimmat luvut työttömillä ja nuorilla.
22.1.2024

37. TALOUDELLINEN HYVINVOINTI JA
TALOUSOSAAMINEN
Korkean talousosaamisen omaavilla myös korkea taloudellisen hyvinvoinnin tulos.
22.1.2024

38. JOHTOPÄÄTÖKSET
22.1.2024
• Talousosaamisen yhteispisteet Suomessa hieman OECD-keskiarvon yläpuolella
• Viro, Saksa ja Ruotsi päihittävät Suomen tulokset
• Mittaustavalla merkitystä
• Saksassa kysely toteutettu puhelinhaastatteluna,Suomessa ja Ruotsissa
verkkokyselynä,Virossa yhdistelmä verkko- ja puhelinkyselystä
• Digitaalisen talousosaamisen mittauksessa Suomi menestyy muita osa-alueita
paremmin, mutta nuorten alhainen osaaminen on huolestuttavaa
• Taloudellisessa hyvinvoinnissa Suomi selvästi verrokkimaita alemmalla tasolla

39. TOIMINTASUOSITUKSET
22.1.2024
• Kouluissa talousosaamiseen on lisätty panoksia, tätä on hyvä jatkaa
• Aikuisväestön talousosaamisen kehittäminen ongelmana:esim. terveydenhuolto ja
työpaikat voivat osallistua tähän
• Velkaongelmissa varhainen puuttuminen tärkeää, tätä on kehitetty
• Suomessa toimiva verkostoyhteistyö eri sektorien välillä (esim. Finanssiala,
järjestöt, viranomaiset,akatemia): tältä pohjalta hyvä rakentaa