Rahapolitiikan uudet haasteet - nopea inflaatio, hidastuva talouskasvu ja kasvava velkaantuneisuus Rahapolitiikka on vaikean tehtävän edessä kun energiakriisi kiihdyttää hintojen nousua ja hidastaa kasvua. Rahapolitiikalla on huolehdittava hintavakaudesta ja sen vuoksi on korkoja nostettava vaikka kasvu on hidastumassa ja velkaantuneisuus on kasvamassa. Osastopäällikkö Juha Kilponen rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta kuvasi rahamuseon luennolla 4.10.2022 rahapolitiikan välittymisen perusperiaatteet ja välineet, joilla keskuspankki pyrkii hintavakauden tavoitteeseensa.

1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Rahapolitiikan uudet haasteet - nopea
inflaatio, hidastuva talouskasvu ja kasvava
velkaantuneisuus
Rahamuseo 4.10.2022
Osastopäällikkö Juha Kilponen

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n rahapolitiikan päätehtävänä on turvata
euroalueen hintavakaus
• Hintavakaus toteutuu parhaiten niin, että
rahapolitiikalla tavoitellaan euroalueella kahden
prosentin inflaatiovauhtia keskipitkällä aikavälillä
• Euroalueen edustavan kuluttajan kulutuskorin
hinta nousee keskimäärin 2 prosentin
vuosivauhtia
• Poikkeamat kahden prosentin tavoitteesta
molempiin suuntiin ovat yhtä haitallisia
• Rahapolitiikalla voidaan tukea myös muita EU:n
talouspolitiikan tavoitteita, kunhan se ei vaaranna
hintavakautta
4.10.2022 2

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kolme keskeistä rahapolitiikan haastetta
• Energiahintojen nousu
• Kiihdyttää kokonaisinflaatiota koska yritysten tuotantokustannukset nousevat.
Energia on yksi tuotannontekijä, kuten pääoma ja työvoima.
• Kasvun hidastuminen
• Kasvumahdollisuuksia ovat rokottaneet lukuisat kriisit. Niukkuus energiasta
hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä. Tuottavuuskasvu on ollut euroalueella varsin
vaatimatonta.
• Velkaantuminen
• Viimeisen yli vuosikymmenen aikana euroalueen maiden julkiset sektorit ovat
pääosin kuluttaneet enemmän kuin ansainneet, Suomi mukaan lukien.
Alijäämissä on sekä syklinen että rakenteellinen elementti.
4.10.2022

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaatio euroalueella 1999-2022
3,8
-0,3
10
4,8
-2
0
2
4
6
8
10
12
1999 2003 2007 2011 2015 2019 2023
YKHI Pohjainflaatio*
Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella, prosenttimuutos edellisestä vuodesta
HUOM. Tilastointimenetelmän muutos vääristää vuoden 2015 vuosi-inflaatiota.
* YKHI pl. energia, ruoka-, alkoholi-, ja tupakkatuotteet.
Lähde: Eurostat. 32426@YKHI
• Ennen rahoituskriisiä: inflaatio
yleensä hieman yli 2%
• Rahoituskriisin jälkeen: inflaatio
yleensä alle 2%
• Pandemian ja sodan jälkeen:
Inflaation nopea kiihtyminen
4.10.2022

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaation kiihtyminen näkyy erityisesti lyhyemmän
aikavälin inflaatio-odotuksissa
4.10.2022 5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2019 2020 2021 2022
Korkeintaan -0.1 % 0- 1.4 % 1.5 - 2.4 % yli 2.5 %
Vastausten osuus, %
Lähde: SPF. 32426@spf2
Inflaatioennusteet, kahden vuoden päähän

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Energian hinnan nousu selittää puolet inflaatiosta
2,3
8,1
5,5
2,3
3,9 3,4
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja EKP.
@ Suomen Pankki 29.9.2022
4.10.2022

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kasvun tiellä entistä enemmän riskejä – energiakriisi
voi suistaa euroalueen talouden taantumaan
4.10.2022
80
85
90
95
100
105
110
115
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Euroalueen BKT EKP:n maaliskuun 2020 ennuste
EKP:n syyskuun 2022 ennuste EKP:n alasuuntainen skenaario
2019Q4 = 100
Käyrän vieressä olevat luvut ovat vuosikasvuja, %.
Lähde: EKP:n laskelmat ja Suomen Pankki. 35781@MMS(2007-)_LV
0,4
3,0
-4,5 2,1
1,7
-0,9 -0,2
1,4
2,0
1,9 2,6
1,9
1,3
-6,2
5,2
2,8
0,9
3,1
-0,9
1,9
1,9

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan tulee reagoida inflaation kiihtymiseen
• Inflaatio on kiihtynyt pääasiassa energiahintojen nousun aiheuttamien
kustannusten kasvun vuoksi.
↑ inflaatio ↓ kysyntä (BKT)
• Rahapolitiikka voi vaikuttaa energiahintoihin vain rajallisesti – silti sen
on reagoitava koska hintavakaus on uhattuna
↑ inflaatio → ↑ korkotaso ↑ säästäminen↓ kysyntä → ↓ inflaatio
• Rahapolitiikan kannattaa reagoida johdonmukaisesti niin että luottamus
sen kykyyn vakauttaa hintakehitys säilyy (nimellinen korko nousee
enemmän kuin inflaatio). Sihti on keskipitkällä aikavälillä.
4.10.2022

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP:n neuvosto on aloittanut
rahapolitiikan kiristämisen
1. Netto-ostot EKP:n osto-ohjelmissa päättyivät 1.7.2022.
2. EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä
heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa.
3. Inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän
tavoitettamme nopeampana vielä pidemmän aikaa. Korkoja
joudutaan siis todennäköisesti nostamaan vielä lisää.
4. Koronnostotahti riippuu siitä, miten taloustilanne kehittyy ja
millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Korkopäätökset
tehdään kokous kokoukselta aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
4.10.2022

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikka alkoi kiristyä kun inflaatio-odotukset
alkoivat nousta yli EKP:n tavoitteen
4.10.2022
2014N1
2015N1
2020N2
2022N1
2022/7
2022/9
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
-1 0 1 2 3 4
Inflaatio-odotus
(1
vuoden
inflaatio
1
vuoden
jälkeen)
Korko (2 vuotta)
Euroalue

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan kiristyminen näkyy reaalikorkojen
nousuna
4.10.2022
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Euroalue Yhdysvallat
Reaalikorot ovat nousseet euroalueella ja Yhdysvalloissa
Reaalikorot (1 vuoden korko 1 vuoden jälkeen)
Reaalikorot laskettu nimelliskorkoina (1 vuoden korko 1 vuoden jälkeen) vähennettynä vastaavalla inflaatioswapeista
johdetulla inflaatio-odotuksella. Yhdysvaltain riskittömänä korkona käytetty valtionlainojen korkoa, euroalueella OIS-tuottoa.
Lähteet: Bloomberg ja Fed.
@Suomen Pankki 29.9.2022

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Velkaantuneisuus on kasvanut euroalueella
4.10.2022
-9
-8
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
105
110
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Julkinen velka (vasen ast.) Velan ennuste (EKP)
Julkisen talouden vaje (oikea ast.) Vajeen ennuste (EKP)
% BKT:stä % BKT:stä
Lähteet: Eurostat ja EKP.
32424@EA velka ja vaje (2)
Julkinen talous

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen sektorin tulee huolehtia velkakestävyydestä
• Inflaatiotavoitteeseen perustuva rahapolitiikan regiimi nojaa
rahapolitiikan ja finanssipolitiikan väliseen implisiittiseen
sopimukseen hintavakaudesta ja velkakestävyydestä
• Finanssipolitiikan tulee sopeuttaa menot ja tulot niin että velka/BKT
vakiintuu
↑ inflaatio → ↑ korkotaso ↓ kysyntä
↑ velan korkomenot ↑ ↓ velka/BKT → ↑ ↓ perusjäämä
4.10.2022

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Perusjäämä euroalueella, Italiassa ja Saksassa
4.10.2022
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
1999 2003 2007 2011 2015 2019 2023
Euroalue Saksa Italia
Perusjäämä, % BKT:stä
Lähteet: Euroopan komissio. 32424@PB_kom

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Finanssipolitiikan kestävyyden riskit kasvaneet
selvästi jo ennen energiakriisiä
4.10.2022

16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Entä jos velkakestävyys onkin uhattuna?
• Jos julkinen sektori ei ole kokonaan sitoutunut velkakestävyyteen,
hintavakauden varmistaminen vaikeutuu olennaisesti
↑ Inflaatio → ↑ korko ↑ korkomenot ja velka … ↑ ↓ inflaatio
• Äärimmäisessä tapauksessa korkojen voimakas nosto kiihdyttää
inflaatiota (fiskaalinen dominanssi) ja hidastaa kasvua voimakkaasti
• Inflaatio spiraalin välttäminen edellyttää että finanssipolitiikka sitoutuu
lopulta velkakestävyyteen
4.10.2022

17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan uusi instrumentti TPI ja OMT
• EKP:n neuvosto päätti heinäkuussa uudesta rahapolitiikan välineestä (TPI).
• Väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon
markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta
euroalueen eri maissa.
• Käyttöönotto on ehdollinen sille, että EKP:n neuvosto arvioi maan noudattavan finanssi- ja
muussa talouspolitiikassaan EU:n yhteisiä pelisääntöjä ja täyttävän julkisen velan osalta
kestävyyden ehdot.
• Jos jonkin euromaan ongelmat ovat niin syviä, että se uhkaa menettää
velkakestävyytensä, siltä edellytetään tiukkaa talouspoliittista ohjelmaa
ongelmien korjaamiseksi. Tässä tilanteessa EKP:lla on käytettävissä OMT
(rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelma)
4.10.2022

18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto
• EKP on reagoinut inflaation voimakkaaseen kiihtymiseen rahapolitiikkaa
kiristämällä.
• Rahapolitiikan tehtävänä on huolehtia siitä, että inflaatio-odotukset
pysyvät ankkurissa ja euroalueen inflaatio vakautuu 2 prosentin
tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.
• Inflaation hidastaminen edellyttää toimia myös muulta talouspolitiikalta
• Finanssipolitiikassa tulee sitoutua julkisen talouden tasapainoon ja
velkakestävyyteen
• Energiapolitiikassa keskeistä energiakriisin hallinta
• Rakennepolitiikassa tärkeintä talouskasvun ja työllisyyden edellytysten
parantaminen
4.10.2022

19. suomenpankki.fi
Kiitos!
4.10.2022