Tässä katsauksessa esitellään yksityiskohtainen ennuste teollisuuden eri toimialojen, rakentamisen sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuosina 2010–2012. Me ennustamme, että teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä vajaat 6 prosenttia, ensi vuonna runsaat 6,5 prosenttia ja vuonna 2012 runsaat 4,5 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut olisivat nousemassa siitä alhosta, johon ne vajosivat taantumassa. Tämä ennuste nojaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) makromalliin ja siihen tehtyyn laajennukseen, joka kattaa tässä raportissa tarkasteltavat toimialat.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Tässä katsauksessa esitellään yksityiskohtainen ennuste teollisuuden eri toimialojen, rakentamisen sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuosina 2010–2012. Me ennustamme, että teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä vajaat 6 prosenttia, ensi vuonna runsaat 6,5 prosenttia ja vuonna 2012 runsaat 4,5 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut olisivat nousemassa siitä alhosta, johon ne vajosivat taantumassa. Tämä ennuste nojaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT:n) makromalliin ja siihen tehtyyn laajennukseen, joka kattaa tässä raportissa tarkasteltavat toimialat.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste: Talous kasvaa korona...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaumin esitys Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa 17.12.2021. Talous siirtyy korkeasuhdanteeseen ja tarjontarajoitteet kiristyvät - koronariski jälleen koholla. BKT:n kasvu on nopeaa vielä vuonna 2022, sitten talouskasvu hidastuu.
Olli Rehn: Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissaSuomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuus
Helsinki, 4.10.2018
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua tukevana – Suomen julkista taloutta syytä vahvistaa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, Helsinki 11.6.2019
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus kansainvälisestä taloudesta ja rahapolitiikasta 16.9.2021
Eurojatalous.fi
Pääjohtaja Olli Rehn: Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 26.4.2019.
Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomukseen: https://vuosikertomus.suomenpankki.fi
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste: Talous kasvaa korona...Suomen Pankki
Ennustepäällikkö Meri Obstbaumin esitys Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa 17.12.2021. Talous siirtyy korkeasuhdanteeseen ja tarjontarajoitteet kiristyvät - koronariski jälleen koholla. BKT:n kasvu on nopeaa vielä vuonna 2022, sitten talouskasvu hidastuu.
Olli Rehn: Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissaSuomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuus
Helsinki, 4.10.2018
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua tukevana – Suomen julkista taloutta syytä vahvistaa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, Helsinki 11.6.2019
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous,...Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus kansainvälisestä taloudesta ja rahapolitiikasta 16.9.2021
Eurojatalous.fi
Pääjohtaja Olli Rehn: Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 26.4.2019.
Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomukseen: https://vuosikertomus.suomenpankki.fi
Talouden näkymät maailmalla ja SuomessaSuomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Talouden näkymät maailmalla ja Suomessa
Yritystilaisuus, Kuhmo 14.10.2019
Kainuun kauppakamariosaston seminaari, Kajaani 15.10.2019
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Osastopäällikkö Juha Kilponen: Rahapolitiikan uudet haasteetSuomen Pankki
Rahapolitiikan uudet haasteet - nopea inflaatio, hidastuva talouskasvu ja kasvava velkaantuneisuus
Rahapolitiikka on vaikean tehtävän edessä kun energiakriisi kiihdyttää hintojen nousua ja hidastaa kasvua. Rahapolitiikalla on huolehdittava hintavakaudesta ja sen vuoksi on korkoja nostettava vaikka kasvu on hidastumassa ja velkaantuneisuus on kasvamassa.
Osastopäällikkö Juha Kilponen rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta kuvasi rahamuseon luennolla 4.10.2022 rahapolitiikan välittymisen perusperiaatteet ja välineet, joilla keskuspankki pyrkii hintavakauden tavoitteeseensa.
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Kuinka keskuspankki vaikuttaa rahan ostovoimaan? Vanhempi ekonomisti Aino Sil...Suomen Pankki
Tieteiden yö rahamuseossa: Rahatalouden alkuja
Rahamuseon tapahtuma 12.1.2023 klo 17.00—21.30
Rahamuseon Tieteiden yössä perehdytään rahan ja talousosaamisen alkuihin. DigiConsumers -tutkimushankkeen paneelissa käydään läpi talousosaamisen merkitystä erityisesti nuorilla. Keskuspankin näkökulma rahaan alkaa historiasta, jonka jälkeen käydään läpi raha- ja maksujärjestelmien perusteita sekä rahan arvon määräytymistä. Lopuksi katsaus Venäjän talouteen.
Kuinka keskuspankki vaikuttaa rahan ostovoimaan?
Vanhempi ekonomisti Aino Silvo, Suomen Pankki
Inflaatiota voidaan mitata, mutta miten hintojen kehitystä ennustetaan vuosik...Suomen Pankki
Rahamuseon luento 3.5.2022
Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on vakaa hintataso koko euroalueella. Hintavakaus on määritelty kuluttajahintojen erittäin maltilliseksi nousuksi. Inflaatioennusteilla on tämän myötä tärkeä rooli rahapolitiikan viritystä arvioitaessa.
Koronapandemian aikana ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan inflaatio on saanut runsaasti huomiota, kun vaihtelut kuluttajahintojen nousussa ovat olleet viime vuosia suurempia.
Miten inflaatiota käytännössä ennustetaan Suomen Pankissa ja EKP:ssa? Mitä menetelmiä hyödynnetään?
Puhujina vanhempi ekonomisti Harri Pönkä ja ekonomisti Sami Oinonen, Suomen Pankki.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän v...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Katsaus rahapolitiikkaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen
Helsinki, 8.9.2017
Talous tutuksi -koulutus 2017: Olli Rehn: Sakkaako vai kestääkö kasvu? Euroop...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Talous tutuksi -koulutus 2017
Sakkaako vai kestääkö kasvu?
Euroopan ja Suomen talouden näkymät 2017—2019
Talous tutuksi 2017 -koulutukset opettajille http://www.euro.fi/fi/opettajat/talous-tutuksi-koulutukset-opettajille/
Olli Rehn: Rahapolitiikka kiristyy inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseen –...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 29.9.2022
Rahapolitiikka kiristyy inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseen – energiakriisin hallinta avainasemassa
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua?Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn: Mihin suomalaisten yritysten tulee varautua? – Suomen talouden ja yritysrahoituksen näkymät
Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin paineessa
Pohjois-Savon maakuntapäivä
15.8.2022
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpii...Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter
Suomen Pankki
Kansainvälisen talouden näkymät: Näköpiirissä vain hyvin vaimeaa kasvua
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, 3.10.2019
www.eurojatalous.fi
#eurojatalous
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous Venäjän hyökkäyssodan varjossa
Talouden ja kustannuskilpailukyvyn näkymät 28.1.2021
1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Talouden ja kustannuskilpailukyvyn
näkymät
28.1.2021
Hanna Freystätter, Meri Obstbaum ja Lauri Kajanoja
3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yleiskuva
• Pandemia vaimentaa alkuvuoden talouskehitystä, riski odotettua
huonommasta kehityksestä yhä merkittävä
• Kansainvälisen talouden alasuuntaisia riskejä ovat vähentäneet
• Rokotusten alkaminen
• Yhdysvaltojen talouspoliittisen suunnan selkiytyminen
• Ison-Britannian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus
• Koronakriisin pitempiaikaisten vaurioiden mittaluokka yhä sumun
peitossa
• Rahapolitiikan ja muun talouspolitiikan toimet tukevat toisiaan kriisin lyhyen
ja pidemmän aikavälin haittojen lieventämisessä
27.1.2021
4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kokonaistuotanto yhä monessa maassa merkittävästi
kriisiä edeltävän tason alapuolella, maakohtaiset erot
huomattavia
Suomi -2.4
Japani -3.0
Yhdysvallat -3.4
Saksa -4.0
Euroalue -4.4
Italia -4.7
Ranska -3.7
Iso-Britannia -8.6
Espanja -9.4
-25.0
-20.0
-15.0
-10.0
-5.0
0.0
2019Q4 2020Q1 2020Q2 2020Q3
Suomi Japani Yhdysvallat Saksa Euroalue
Italia Ranska Iso-Britannia Espanja
Lähteet: U.S. Bureau of Economic Analysis (BEA), Japanese Cabinet Office (CaO), Eurostat, Spanish National Statistics Institute
(INE), Italian National Institute of Statistics (Istat), French National Institute of Statistics & Economic Studies (INSEE), German
Federal Statistical Office (Statistisches Bundesamt), Statistics Finland, U.K. Officefor National Statistics (ONS).
20.1.2021 39644
Bruttokansantuote, %-muutos 2019Q4:sta
27.1.2021 4
5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Maailmantalous elpyi vuoden 2020 jälkimmäisellä
puoliskolla
27.1.2021 5
20
25
30
35
40
45
50
55
60
2018 2019 2020 2021
Yhdistelmä Teollisuus Palvelut
Indeksi
Lähde: IHS Markit. 32427@PMIworld
Maailman ostopäällikköindeksit
70
80
90
100
110
120
130
140
150
2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Maailmankauppa, volyymi
Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen)
Indeksi, 100 = 1.1.2010
Lähteet: CPB ja Suomen Pankin laskelmat. 32427@maailmank3
6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 4-6 prosentin
vauhdilla vuonna 2021
27.1.2021 6
Ennustaja Ajankohta 2019 2020 2021 2022
Maailman BKT
Consensus tammikuu 2,5 -4,0 4,9 3,9
Euroopan komissio marraskuu 2,7 -4,3 4,6 3,6
IMF tammikuu 2,8 -3,5 5,5 4,2
EKP* joulukuu 3,0 -3,0 5,8 3,9
OECD joulukuu 2,7 -4,2 4,2 3,7
* Maailman BKT pl. euroalue.
Lähteet: Consensus Economics, IMF, OECD, Eurojärjestelmä ja Euroopan komissio.
7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Alkuvuoden näkymät vaimeat erityisesti Euroopassa
27.1.2021 7
• Euroalueen ja Ison-
Britannian taloustilanne
on luottamusindikaattorien
mukaan heikentynyt
tammikuussa
• USAssa ja Kiinassa
elpyminen on sen sijaan
luottamusindikaattorien
mukaan jatkunut
0
10
20
30
40
50
60
70
2019 2020 2021
Yhdysvallat (Markit) Euroalue Kiina (Markit)
Japani Iso-Britannia Globaali
Indeksi
Lähteet: ISM, IHS Markit, China Federation of Logistics & Purchasing. 32427@PMI
Ostopäälliköiden indeksi (yhdistelmäindikaattori)
8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalue toipuu asteittain – eurojärjestelmän ennusteen
kaksi vaihtoehtoista uraa kertovat nakymien epävarmuudesta
70
75
80
85
90
95
100
105
110
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Euroalueen BKT EKP:n maaliskuun ennuste
Lievä (joulukuu) EKP:n joulukuun ennuste
Ankara (joulukuu)
2019Q4 = 100
Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja, %.
Lähde: EKP:n laskelmat ja Suomen Pankki. 35781@MMS(2007-)
0,4
2,9 -4,4 2,1 1,6 -0,9 -0,3 1,4
2,1 1,9
2,4
1,9
1,3
-7,2
-7,3
-7,6
6,0
3,9
0,4
0,8
1,3
1,4
4,3
4,2
3,0
2,1
2,1
2,9
27.1.2021 8
9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Pandemian toinen aalto ei ole vaikuttanut euroalueen
teollisuustuotantoon, palveluiden näkymät heikentyneet
uudelleen
27.1.2021 9
0
10
20
30
40
50
60
70
2018 2019 2020 2021
PMI, teollisuus PMI, palvelut PMI, yhdistelmäindikaattori
Saldoluku
Lähde: IHS Markit. 32425@PMI
Euroalueen ostopäällikköindeksit
10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vähentynyt liikkuvuus ennakoi heikkoa alkuvuotta
euroalueella
27.1.2021 10
11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitalouksien säästäminen kasvanut merkittävästi
27.1.2021 11
12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Koronakriisi on vaimentanut inflaatiota
• OECD-maiden inflaatio on
hidastunut noin 1 prosentin
tuntumaan
• Tuotannon jääminen
pidemmäksi aikaa alkuvuoden
2020 tason alapuolelle ja
kasvanut työttömyys hidastavat
inflaatiota vielä pidemmän aikaa
• Euroalueen inflaatio nousee
hieman vuoden alussa, kun
Saksan alv-alennus päättyy
27.1.2021 12
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Yhdysvallat Euroalue OECD-maat
Inflaatio, prosenttimuutos vuodentakaisesta
Lähteet: Eurostat, maiden tilastoviranomaiset ja OECD.
32427@inflaatio
13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen inflaatio on vaimentunut kriisin
myötä ja inflaationäkymät pysyvät vaimeina
13
27.1.2021
1,0 1.1
1.4
0.8
1,0 1.2
-1.5
-1.0
-0.5
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
HUOM. Tilastointimenetelmän muutos vääristää vuoden 2015 vuosi-inflaatiota.
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib(2)
17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen talous toipuu pandemiasta,
mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti
• Pandemian toinen aalto hidastaa toipumista ja kasvuedellytykset ovat
pidemmällä aikavälillä vaimeat
• Suomi on selvinnyt toistaiseksi tästä kriisistä muita maita pienemmin
vaurioin, mutta kriisi ei ole ohi ja edellisen kriisin jäljet näkyvät yhä
• Korona kohdellut toimialoja eri tavoin. Finanssikriisissä teollisuuden
liikevaihto romahti, koronakriisissä palveluiden
28.1.2021 17
18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hankalan talven jälkeen hidasta toipumista
- koronataantuma jättää jäljen Suomen talouteen
28.1.2021 18
19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Lyhyen aikavälin mallit ennustavat hidasta kasvua
19
*Päivittyneet Tilastokeskuksen vuositilinpidon julkistuksen yhteydessä 18.12.2020.
28.1.2021
-7
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Bruttokansantuote Tilastokeskuksen pikaennakko
Siltamallien keskiarvoennuste Dynaaminen faktorimalli
Bayesiläinen vektoriautoregressiivinen malli Rahoitusmarkkinamalli
Muutos edellisestä vuosineljänneksestä, %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin ennusteet.
28.1.2021
eurojatalous.fi
30219@Nowcastit_MIDAS
20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Globaali taloudellinen epävarmuus edelleen koholla,
luottamus tulevaan talouskehitykseen palautumassa
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
1997 2001 2005 2009 2013 2017 2021
Epävarmuusindikaattori Historiallinen keskiarvo
Indeksi (S.D.)
Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat.
Indeksi kuvaa VIX-indeksistä ja globaalista EPU-indeksistä muodostettua
normalisoitua epävarmuusindikaattoria. Indeksin arvo kertoo, kuinka monta
keskihajontaa historiallisen keskiarvonsa ylä- tai alapuolella indikaattori on.
Lehman Brothersin
konkurssi
Koronapandemia
Kauppakiistojen
kärjistyminen
Terrori-iskut (9/11)
IT-kuplan
puhkeaminen
Eurokriisin
kärjistyminen
Brexit-äänestys
14.1.2021
eurojatalous.fi
39487@Kuvio_Riskifaktori
28.1.2021 20
21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Korona on kohdellut toimialoja eri tavoin
Finanssikriisissä teollisuuden liikevaihto romahti, koronakriisissä palveluiden
• Palveluiden toipuminen
hidastunut
• Kaupan kuoppaa täytetty
• Tehdasteollisuudessa
tasopudotus ja lievää
toipumista
28.1.2021 21
0
50
100
150
200
250
2005 2008 2011 2014 2017 2020
Kauppa Rakentaminen Teollisuus Palvelualat
Liikevaihto 2005 =100, kausitasoitettu
Lähde: Tilastokeskus.
Finanssikriisissä teollisuuden liikevaihto romahti,
koronakriisissä taas palveluiden liikevaihto
39731@Chart1
22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitaloudet purkavat säästöjään, kun epävarmuus
hälvenee
28.1.2021 22
23. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Työllisyys kohentunut, mutta työttömiä ja lomautettuja
yhä runsaasti
• Toinen aalto hidastaa myös
työllisyyden toipumista
• Joulukuussa työllisten määrä lähes
3% pienempi kuin vuotta aiemmin
• Työttömyys edelleen koholla
28.1.2021 23
24. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Työllisyyden ei odoteta paranevan nopeasti
28.1.2021 24
25. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kriisi hidastaa tuotantopotentiaalin kasvua tilapäisesti
ja talouskasvun eväät ovat muutenkin niukat
• Työpanoksen merkitys
tuotannon lähteenä pienenee
• Pääomakannan kasvu jää
vaatimattomaksi investointien
vähyyden vuoksi
28.1.2021 25
26. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin ennuste: Ansioiden nousu kahden
prosentin tuntumassa ennustevuosina
28.1.2021 26
27. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Hintapaineet ennustevuosina vähäisiä
28.1.2021 27
28. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Talouskehityksessä riskejä molempiin suuntiin
- epidemiatilanne sanelee talouden toipumisen
• Virusmuunnokset ja hidas
rokotustahti muodostavat
negatiivisen riskin jo hyvin
lyhyellä aikavälillä
• Toisaalta ennusteeseen
kohdistuu myös positiivisia
riskejä, jos rokottaminen
eteneekin nyt arvioitua
paremmin
28.1.2021 28
29. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen talous toipuu pandemiasta,
mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti
• Pandemian toinen aalto hidastaa toipumista ja kasvuedellytykset ovat
pidemmällä aikavälillä vaimeat
• Suomi on selvinnyt toistaiseksi tästä kriisistä muita maita pienemmin
vaurioin, mutta kriisi ei ole ohi ja edellisen kriisin jäljet näkyvät yhä
• Korona kohdellut toimialoja eri tavoin. Finanssikriisissä teollisuuden
liikevaihto romahti, koronakriisissä palveluiden
28.1.2021 29
32. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Koronakriisi tuo riskin Suomen
kustannuskilpailukyvyn
heikkenemisestä
28.1.2021
Lauri Kajanoja
33. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Näkymä koronakriisin jälkeen?
• Koronakriisin aikana talouspolitiikassa tärkeintä tukea yrityksiä ja
kotitalouksia pahimman yli
• Jatkossa yksi työllisyyteen vaikuttava tekijä on
kustannuskilpailukyky – finanssikriisin jälkeen heikkeni selvästi
• Mitkä ovat kustannuskilpailukyvyn näkymät nyt, kun
• kriisi heiluttelee työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja
• ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
33
28.1.2021
34. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kustannuskilpailukyky säilyi vuosina 2018 ja 2019
aiempaa parempana
90
95
100
105
110
115
120
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
2019
Suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin*
Suhteessa euroalue 12:n keskiarvoon**
Indeksi, 1999 = 100
*) 14 perinteistä teollisuusmaata Suomen kauppapainoilla, samassa valuutassa.
**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata.
***) Työkustannukset suhteessa kansantulon määrään, koko talous.
Ennuste: Euroopan komissio.
Lähteet: Euroopan komissio, OECD, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.
7.7.2020
eurojatalous.fi
34093@2020 kuvio1
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset***
34
28.1.2021
35. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Teollisuuden suhteellisessa kannattavuudessa ei suurta
muutosta 2018 eikä 2019
90
95
100
105
110
115
120
125
130
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
2019
Suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin
Suhteessa euroalue 19 -maihin
Indeksi, 1999 = 100
Lähteet: Eurostat, OECD, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.
7.7.2020
eurojatalous.fi
34093@2020 kuvio3
Teollisuuden reaaliset yksikkötyökustannukset
35
28.1.2021
36. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ennusteet eivät enää viittaa selkeästi kustannuskilpailukyvyn
heikkenemiseen, vaikka työn hinta noussee suhteessa muihin
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
Suomi Euroalue Suomi Euroalue Suomi Euroalue
Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti
Tuottavuus työllistä kohti*
Yksikkötyökustannukset
*) Bruttoarvonlisä perushintaan työllistä kohti. 39784
Lähteet: Suomen Pankki, EKP, OECD ja Euroopan komissio.
Muutos vuodesta 2019 vuoteen 2021, %
SP:n ja eurojärjestelmän
ennusteet
OECD:n ennusteet
Euroopan komission
ennusteet
36
28.1.2021
Vuoden 2020 alku:
Kustannuskilpailukyky näyttäisi
voivan pysyä ennallaan
Alkukesä 2020:
Työn hinnan nousun
ennustetaan vaimenevan
Suomen ulkopuolella
Nyt:
Koronakriisi tuo riskin Suomen
kustannuskilpailukyvyn
heikkenemisestä
37. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ennusteet: euroalueen tuottavuuskuoppa umpeen 2022
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
2019 2020 2021 2022 2019 2020 2021 2022 2019 2020 2021 2022
Tuottavuus työllistä kohti
Suomi Euroalue
*) Bruttoarvonlisä perushintaan työllistä kohti. 39784
Lähteet: Suomen Pankki, EKP, OECD ja Euroopan komissio.
Indeksi, 2019=100
SP:n ja eurojärjestelmän
ennusteet
OECD:n ennusteet Euroopan komission
ennusteet
37
28.1.2021
38. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Ennuste Toteutunut
%
*) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti.
Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 39701
Työn hinta*, Suomi
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Ennuste Toteutunut
%
Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 39701
Työn tuottavuus, Suomi
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Ennuste Toteutunut
%
*) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti.
Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 39701
Työn hinta*, euroalue
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
Ennuste Toteutunut
%
Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. 39701
Työn tuottavuus, euroalue
Euroopan komission syysennusteet: muutos samana ja seuraavana vuonna yhteensä
Työn hinta Tuottavuus
Suomi 1,5 10,0
Euroalue 0,4 1,1
Ennusteiden keskineliöpoikkeama
(prosenttiyksiköistä)
Työn hintaa koskevat
ennusteet
luotettavampia kuin
tuottavuutta koskevat
Lähitulevaisuuden
ennakointi nyt
Palkanmuodostuksen
ankkuri Suomessa tulevina
vuosina?
38
28.1.2021
39. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Koronakriisin aikana
• Tuetut lyhennetyn työajan järjestelmät
• Lomautusjärjestelmät
• Väliaikaiset alennukset työnantajien sivukuluissa
• Eri aloilla täysin eri tilanteet
• Työehtosopimusten kriisilausekkeiden käyttö (Saksassa)?
39
28.1.2021
40. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueella lyhennetty työaika hyvin yleinen
80
85
90
95
100
105
2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Suomi: Työlliset Euroalue 12*: Työlliset
Suomi: Työtunnit Euroalue 12*: Työtunnit
Indeksi, 2019N4=100
*) 12 ensimmäisenä euron käyttöön ottanutta maata.
Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.
39783
40
28.1.2021
41. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueella tuntien väheneminen pienensi ansioita
työntekijää kohti Q2:lla
-15
-10
-5
0
5
10
2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Suomi
Työtunnit palkansaajaa kohti Palkansaajakorvaukset työtuntia kohti
Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti
Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.
39783
Muutos vuotta aiemmasta, %
-15
-10
-5
0
5
10
2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Euroalue 12
41
28.1.2021
42. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen yksikkötyökustannukset heitelleet
voimakkaasti
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
2019N1 2019N2 2019N3 2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Suomi Euroalue 12*
Muutos vuotta aiemmasta, %
*) 12 ensimmäisenä euron käyttöön ottanutta maata.
Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.
Yksikkötyökustannukset
39783
42
28.1.2021
43. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen yksikkötyökustannuksia kasvatti Q2:lla henkeä
kohti lasketun tuottavuuden väliaikainen pudotus
-15
-10
-5
0
5
10
2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Euroalue 12*
-15
-10
-5
0
5
10
2019N4 2020N1 2020N2 2020N3
Suomi
Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Tuottavuus työllistä kohti**
Yksikkötyökustannukset
*) 12 ensimmäisenä euron käyttöön ottanutta maata. **) Bruttoarvonlisä perushintaan työllistä kohti.
Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.
39783
Muutos vuotta aiemmasta, %
43
28.1.2021
44. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Heilahtelut tuskin kokonaan ohi, mutta mitä jää jäljelle?
• 2020Q4:lla ja 2021Q1:llä palattaneen 2020Q2:n tilanteen suuntaan
• Kun koronakriisi on ohi, onko väliaikaisista heilahteluista mitään
jäljellä?
• Työn hinnan suhteen?
• Tuottavuuden suhteen?
Ennusteiden välillä eroja
• Tilannetta syytä seurata – tärkeää ettei käy kuin finanssikriisin
jälkeen
44
28.1.2021