Esitys hallituksen kehysriihessä 15.4.2024

1. Suomen Pankki
Kasvua konfliktien varjossa? – Euroopan ja
Suomen talouden näkymät ja rahapolitiikka
Hallituksen kehysriihi 15.4.2024
Pääjohtaja Olli Rehn

2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen kasvu voimistuu loppuvuonna ja v. 2025-26
– elleivät lähialueiden sodat suista kehitystä raiteiltaan
2
15.4.2024
80
85
90
95
100
105
110
115
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025
Euroalueen BKT
EKP:n maaliskuun 2020 ennuste
EKP:n maaliskuun 2024 ennuste
2019Q4 = 100
Käyrän vieressä olevat luvut ovat vuosikasvuja, %.
Lähteet: Eurostat ja EKP. 35781@MMS(2007-)_LV
1,6
-6,2
5,9
0,5
3,4
0,6
1,5 1,6

3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Euroalueen inflaation hidastuminen on jatkunut
kireän rahapolitiikan tukemana
3
15.4.2024

4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaation jatkaessa hidastumistaan voidaan
rahapolitiikan jarrua keventää kesän korvilla
• EKP:n neuvosto päätti 11.4.24 jättää ohjauskorot ennalleen
• Ohjauskorot nyt tasolla, joka edistää tuntuvasti inflaation hidastumista
• Jos EKP:n neuvosto on kesäkuussa vakuuttunut siitä, että inflaatio lähenee
tavoitetta kestävästi, voimme alkaa laskea korkoja. Perustuen arvioon:
• inflaationäkymistä,
• pohjainflaation kehityksestä ja
• rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta
• EKP:n neuvosto määrittää rahapolitiikan virityksen joka tapauksessa edelleen
tuoreimpien tietojen perusteella ja kokouskohtaisesti
• EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan
15.4.2024 4

5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Markkinavoimat odottavat EKP:n ryhtyvän laskemaan
korkoja kesäkuusta lähtien
5
15.4.2024
OIS - markkinoiden hinnoittelema EKP:n talletuskorko*
%
- 0.5
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
4.0
4.5
- 0.5
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
4.0
4.5
h s m t m t h s m t m t h s m t m t h s m t m t h s m t
2022 2023 2024 2025 2026
12.4.2024 25.1.2024 31.12.2023 EKP talletuskorko
Lähde: EKP, Bloomberg, *SP:n laskelmat: olettaa €STR:n ja talletuskoron erotuksen
pysyvän vakiona (10kp)

6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Uusien asuntolainojen korot ovat kääntyneet jo
laskuun alentuneiden korko-odotusten myötä
• 12 kuukauden euribor nousi
nopeasti vuoden 2022
alusta alkaen EKP:n
koronnostojen johdosta ja
myös niitä ennakoiden.
• Markkinoiden odotukset
koronlaskuista ovat
vastaavasti näkyneet
markkinakorkojen
kehityksessä jo viime
vuoden lopulta alkaen.
15.4.2024 6

7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Inflaatio on hidastunut Suomessa merkittävästi
15.4.2024 7

8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomalaisten kotitalouksien reaalinen ostovoima
on vahvistunut vuoden 2023 puolivälistä alkaen
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
Muut tulot Rahamääräiset sosiaalietuudet
Verot, ml. työntekijän sosiaaliturvamaksut Inflaatio
Työtunnit Keskituntiansio
Korkomenot Ostovoima yhteensä* (oik. asteikko)
Vaikutus ostovoimanvuosimuutokseen (%-yks.) Vuosimuutos (%)
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
*Sisältää kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Ostovoimaa mitataan reaalisella
käytettävissä olevalla tulolla.
Kotitalouksien ostovoiman kehitys
39997@OstovoimaKorot
• Inflaation hidastuminen on
tukenut ostovoimaa.
• Ansiotulojen ja
sosiaalietuuksien lisäksi
myös omaisuustulojen
kasvu on tukenut
kotitalouksia.
• Korkomenot vievät
edelleen merkittävän osan
kotitalouksien tuloista.
15.4.2024 8

9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen talous on yhä tukevasti taantumassa,
ennuste pikkuhiljaa kohti kasvua v. 2025–2026
• Suomen BKT on supistunut
lähes yhtäjaksoisesti vuoden
2022 puolivälistä lähtien
• Kasvun ennustetaan
käynnistyvän kuluvan vuoden
toisella puoliskolla
• Alkuvuoden datan nojalla ei
vielä käännettä parempaan,
mutta taantuman pohja on
(ilmeisesti) saavutettu
• Työtaistelut eivät ole
vahvistaneet kasvunäkymää
15.4.2024 9

10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Julkisen talouden vahvistamisen lyhyt ja
pitkä aikaväli
• Julkisyhteisöjen alijäämä rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 3 % rajan
tänä ja ensi vuonna – liiallisen alijäämän menettely (EDP) uhkaa?
• Heikko suhdanne ja julkisten menojen kasvu kasvattavat alijäämää
• Uusia sopeutustoimia tarvitaan tämän vaalikauden aikana karkeasti
ottaen 3 mrd. euron verran
• Tarvitsemme myös pitemmän aikavälin suunnitelman julkisen talouden
velkakestävyyden turvaamiseksi
• Samalla on panostettava panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta tukeviin toimiin
15.4.2024 10

11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mitä voimme oppia Ruotsista?
• EU:n finanssipolitiikan uuden ohjauskehikon myötä kansallisia sääntöjä
uudistetaan (EP äänestää uudesta lainsäädännöstä vielä huhtikuussa)
• Sääntöjen uudistamisessa olisi hyödyllistä ottaa yhdeksi vertailukohdaksi
Ruotsin finanssipolitiikan ohjauskehikko
• Ruotsissa kehikon peruspilarit ovat julkisen talouden tasapainoa koskeva
tavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto
• Valtiopäivät asettaa tasapainotavoitteen joka kahdeksas vuosi vaalikauden
lopussa niin, että uusi tavoite koskee seuraavia vaalikausia
• Kehikko muodostaa kokonaisuuden: riittävä selkänoja lainsäädännössä sekä
perustellut ja laajasti parlamentaarisesti hyväksytyt tavoitteet ja mittarit.
15.4.2024 11

12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kohti yhteistä tavoitetta vahvempien
finanssipolitiikan instituutioiden avulla
• Kansallisten sääntöjen uudistamisen kaksi tärkeää teemaa:
• Yhteinen tavoite julkisen velan suhteelle BKT:sta
• Nykyistä vahvempi kansallinen finanssipolitiikan ohjauskehikko
• Mihin yhteiseen tavoitteeseen Suomessa voitaisiin sitoutua?
• Velkasuhde alenevalle uralle mahdollisimman pian
• Keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen
60 % velkasuhde
• Pitemmällä aikavälillä kohti velkasuhdetta, joka sisältää riittävän
turvamarginaalin vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajaan
15.4.2024 12

13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kestävän kasvun eväitä samalla vahvistettava
• Väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen
heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia
• Kokonaistyöpanoksen lisääminen on edelleen tarpeen:
• Panostukset osaamiseen ja koulutukseen
• Uudistukset osallistumisasteen nostamiseksi
• Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen
• Julkinen T&K-rahoitus tulee suunnata vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti
• Perusteltua panostaa perustutkimukseen ja siihen perustuvaan koulutukseen
• Innovaatioiden hyödyntäminen on erityisen tärkeää pienellä avotaloudelle, mikä
edellyttää laajasti osaavaa työvoimaa koko yhteiskunnassa ja taloudessa
15.4.2024 13

14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto
• Euroalueen kasvu vahvistuu, elleivät konfliktit suista sitä raiteiltaan.
• Inflaatio hidastuu kohti EKP:n tavoitetta kireän rahapolitiikan tukemana.
• Suomalaisten kotitalouksien reaalinen ostovoima on vahvistunut viime
vuoden puolivälistä alkaen.
• Suomen talouskasvun ennustetaan käynnistyvän kuluvan vuoden
toisella puoliskolla ja vahvistuvan vuosina 2025-26.
• Julkisen talouden vahvistamista tukisi yhteinen, jaettu pitkän aikavälin
tavoite ja sitä tukeva kansallinen finanssipolitiikan ohjauskehikko.
• Samalla on pystyttävä vahvistamaan kestävän talouskasvun eväitä.
15.4.2024 14

15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
15.4.2024 15