Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa. Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021

1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon väärti
Maritta Paloviita, Rahamuseo 14.1.2021
Maritta Paloviita

2. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Eurojärjestelmä ja euroalue
• Eurojärjestelmä: Euroopan
keskuspankki (EKP) + 19
kansallista keskuspankkia
2
• EKP:n neuvosto päättää
rahapolitiikasta

3. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan päämäärä: kansalaisten hyvinvointi
• EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakaus (Maastrichtin sopimus)
• EKP voi tukea myös EU:n yleistä talouspolitiikkaa, mikäli tämä ei
ole ristiriidassa hintatason vakauden tavoitteen kanssa
• Tavoitteen konkretisointi (EKP:n neuvosto)
• vuotuinen kuluttajahintojen nousuvauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2
prosenttia, mutta lähellä sitä
3

4. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP ja tutkittu tieto
• EKP:n vuosikertomus 2019:
”Taloudellisella tutkimuksella on tärkeä osa analysoitaessa
talouskehitystä ja rahapoliittisten toimien välittymistä, joten se antaa
vankan pohjan EKP:n rahapolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle.”
4

5. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankki
• Suomen Pankin vaikuttavuus perustuu asiantuntemukseen ja
tutkimustoimintaan
• Ei mutua, vaan faktaa
• Nousevien talouksien tutkimuslaitos
• Tutkimusyksikkö
5

6. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viestintä on yksi keskeinen rahapolitiikan väline
• EKP viestii säännöllisesti sekä rahapolitiikkansa linjasta että sen
ennakoidusta suunnasta rahoitusmarkkina-asiantuntijoille
• EKP kertoo toiminnastaan ja tavoitteistaan monella tavalla
• Lehdistötilaisuudet, tiedotteet
• Puheet, haastattelut
• Sosiaalinen media
• Rahoitusmarkkinatoimijat ja asiantuntijat seuraavat intensiivisesti
EKP:n viestintää
6

7. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Muutos EKP:n viestinnässä
• Viestintä on suuntautunut viime aikoina yhä vahvemmin myös
perinteisten asiantuntija- ja finanssimarkkinaryhmien ulkopuolelle
• EKP on pyrkinyt kertomaan aikaisempaa selkeämmin
toiminnastaan ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään
• Tavoitteena on ollut saavuttaa uusia kohderyhmiä
• Esim. nuoriso ja järjestöt
7

8. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP pyrkii tavoittamaan viestinnällään suuren yleisön
aikaisempaa paremmin
EKP:n pääjohtaja
Christine Lagarde:
”EKP:n on kuunneltava
ihmisiä ja ymmärrettävä
heidän kantansa.
Yhteinen raha palvelee
yhteistä etua.”
8

9. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP käynnisti tammikuussa 2020 rahapolitiikan strategiansa
uudelleenarvioinnin
9

10. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viestintäkäytäntöjen uudelleenarviointi on keskeinen osa
EKP:n strategiauudistusta
10

11. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin tutkimus rahapolitiikan viestinnästä
11

12. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Onko rahapolitiikka hoksottimista kiinni?
• Mitä keskuspankki voi oppia Puolustusvoimien ”palikkatestin”
tiedoista?
• Peruskoe 1
• Sanalliset, ei-sanalliset ja numeeriset taidot
• 120 kysymystä, asteikko 1–9
• Woodford (2018): “ [We assume] Unrealistic cognitive abilities of
decision makers”
12

13. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
AEA Papers and Proceedings (2019), NBER WP (2019):
Kognitiiviset kyvyt parantavat ennustetarkkuutta
• Kuluttajat, joilla on hyvät
kognitiiviset taidot
• ennustavat inflaatiota
tarkemmin
• sopeuttavat kulutus- ja
säästämissuunnitelmiaan
inflaatio-odotustensa
muutoksiin
13

14. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan viestinnän haasteita
• Alan S. Blinder (2015)
• … ”that most people are not obsessed about the central bank; as the
authors note, they would rather watch puppies on YouTube.”
• Helsingin Sanomat, syyskuu 2019:
14

15. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kysymyksiä
• Kannattaako keskuspankin kertoa suurelle yleisölle rahapolitiikan
tavoitteista vai sen välineistä?
• Kuinka kertoa rahapolitiikasta ymmärrettävästi?
• Miten keskuspankki tavoittaa parhaiten kognitiivisilta kyvyiltään
erilaiset kuluttajat?
• Saavuttaako rahapolitiikan viesti ne kuluttajat, joille rahapolitiikka on
kenties kaikkein vaikeinta hahmottaa?
15

16. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin kyselytutkimus
• Toimeksiantaja: Suomen Pankki
• Toteuttaja: Tilastokeskus
• Kohdejoukko: Suomessa asuvat suomea tai ruotsia äidinkielenään
puhuvat miehet
• Toteutustapa: Kutsukirje + internet-kysely
• osallistuminen vapaaehtoista
• Kysymykset
• Vastaajan taloudellinen tilanne, koronahuolet, Suomen taloudellinen
tilanne nyt ja tulevaisuudessa jne.
16

17. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kutsukirje
17

18. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Verkkolomake
18

19. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Otos jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään…
• jotta voitiin analysoida viestin vaikutusta kuluttajien näkemyksiin
• Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• Ryhmä 2: Välineviesti
• Ryhmä 3: Ei-rahapolitiikkaviesti (kontrolliryhmä)
• Osana internet-kyselyä jokaiselle vastaajalle kerrottiin yksi viesti
• Viestin lähettäjä oli kaikille vastaajille sama: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
• Viestintäkanava oli kaikille vastaajille sama: Twitter
• Viesti määräytyi sen perusteella mihin ryhmään vastaaja kuului
• Viestit olivat Olli Rehnin todellisia twitter-viestejä
• Lähetetty vuonna 2020
19

20. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• ”Euroopan keskuspankki
tekee kaiken tarvittavan ilman
rajoitteita koronakriisin
aiheuttamien taloudellisten
vaurioiden minimoimiseksi
kansalaisille.. [...]”.
20

21. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 2: Välineviesti
• ”Euroopan keskuspankki on
käynnistänyt uuden 750
miljardin euron pandemiaan
liittyvän osto-ohjelman
(PEPP)”.
21

22. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 3: Kontrolliviesti
• ”Tammikuun kihlaus loi 80 v
sitten talvisodan henkeä.
Muistot eivät elätä mutta
velvoittavat. [...]”
22

23. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tutkimusaineisto
• Kyselytutkimuksen vastaukset + rekisteritietoja
• 2627 vastausta (tavoite 799 + väline 819 + kontrolli 868 + 141)
• Koulutus, ikä, asuminen, tulot ja työssäkäynti ym.
• Puolustusvoimien perustestien P1 tulokset
• Aineiston analysointi Tilastokeskuksen FIONA-
etäkäyttöjärjestelmän kautta
23

24. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Onko tavoiteviesti hyödyllisempi kotitalouksille kuin
välineviesti?
• ”Kuinka paljon uskot suomalaisten kotitalouksien hyötyvän näistä
toimista?”
• ”Arvioi kotitalouksien hyöty asteikolla 1 – 7”
• 1 = Ei hyödytä lainkaan
• 7= Hyödyttää todella paljon
• Kolme vastaajaryhmää
• Tavoiteviesti: ”keskuspankki tekee kaiken tarvittavan ilman rajoitteita”
• Välineviesti: ”PEPP –osto-ohjelma”
• Kontrolliviesti: Ei rahapolitiikkaa
24

25. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vastaajat arvioivat, että tavoiteviesti on kotitalouksille
hyödyllisempi kuin välineviesti
25

26. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kuinka paljon viesti muuttaa vastaajien tulo-odotuksia?
• Kuinka paljon ilmoitettu toimi vaikuttaa vastaajan keskimääräisiin
bruttotuloihin kuukaudessa?
• Määrällinen arvio euroissa ennen viestiä ja sen jälkeen
• Kolme vastaajaryhmää
• Tavoiteviesti: ”keskuspankki tekee kaiken tarvittavan ilman rajoitteita”
• Välineviesti: ”PEPP –osto-ohjelma”
• Kontrolliviesti: Ei rahapolitiikkaa
• Estimoinnin kontrollimuuttujat
• Ikä, siviilisääty, tulot, työllisyysstatus, asuinalue, koulutus, ostotottumukset,
riskin sietokyky, rahoitustilanne, talouslukutaito
26

27. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kuinka paljon viesti muuttaa vastaajien tulo-odotuksia?
27

28. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tavoiteviesti nostaa tulo-odotuksia 70 – 80 euroa
28

29. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Välineviesti ei muuta tulo-odotuksia
29

30. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kognitiivisten kykyjen vaikutus vastaajien tulo-
odotuksiin?
• Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään
• Ryhmä A (Above): keskimääräistä paremmat kognitiiviset kyvyt
• Ryhmä B (Below): keskimääräistä heikommat kognitiiviset kyvyt
• Edelleen
• määrällinen arvio tulojen muutoksesta euroissa
• kolme vastaajaryhmää
• Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• Ryhmä 2: Välineviesti
• Ryhmä 3: Ei-rahapolitiikkaviesti (kontrolliryhmä)
• samat estimoinnin kontrollimuuttujat
• Ikä, siviilisääty, tulot, työllisyysstatus, asuinalue, koulutus, ostotottumukset, riskin
sietokyky, rahoitustilanne, talouslukutaito
30

31. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kognitiivisten kykyjen vaikutus vastaajien tulo-
odotuksiin?
31

32. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Johtopäätökset rahapolitiikan viestinnästä suurelle
yleisölle
• Rahapolitiikan viesti voi vaikuttaa kuluttajien näkemyksiin
• Suuri yleisö ymmärtää paremmin rahapolitiikan tavoitteita kuin
rahapolitiikan välineitä
• Tavoiteviestintä on erityisen hyödyllistä niille kuluttajille, joille
rahapolitiikka on kenties kaikkein vaikeinta hahmottaa
• Ei munkkilatinaa
32

33. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Jatkokysymyksiä
• Onko viestin kertojalla merkitystä?
• Keskuspankin pääjohtaja, johtokunnan jäsenet, asiantuntijat
• Onko viestintäkanavalla merkitystä?
• Suora/epäsuora viestintä?
• Lehdistötilaisuudet, tiedotteet, puheet, haastattelut, televisio, radio, sanomalehdet,
sosiaalinen media
• Kuinka kehittää viestin sisältöä?
• Minkälainen viesti saavuttaa suuren yleisön parhaiten?
33