Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Ekonimisti Meri Sintonen: Koronapandemian vaikutukset maksamiseen SuomessaSuomen Pankki
Rahamuseon webinaari 25.5.2021.
Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen ja jää sellaisena myös maksamisen historiaan. Suomeen viime vuoden alussa levinnyt koronavirusepidemia ja viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat pakottaneet ihmiset muuttamaan päivittäisiä tapojaan. Tämä on heijastunut voimakkaasti myös suomalaisten osto- ja maksutottumuksiin.
Ekonomisti Meri Sintonen kertoi, miten koronapandemia on vaikuttanut käteisen ja sähköisten maksutapojen käyttöön Suomessa, ja miten tämä voi puolestaan vaikuttaa maksamiseen tulevaisuudessa.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Rahamuseon yleisoluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus nakyy p...Finanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa? Fivan johtavan asiantuntijan Sirkku Palmuaron esitysmateriaali rahamuseon yleisöluennosta 20.10.2020.
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...Suomen Pankki
Monelle suomalaiselle elämän isoin investointi on asunto. Asunto rahoitetaan usein lainalla. Lainalla, jonka korkomaksut määräytyvät ehkä jopa hieman mystiseltä kuulostavan euriborin perusteella.
Euribor on asuntolainojen kautta monelle suomalaisille tiedostamaton kosketuspinta globaaleille rahoitusmarkkinoille. Asuntolainat ovat suomalaisille tärkeitä, mutta lopulta vain yksi niin monista euriborin käyttökohteista. Euribor ja muut viitekorot ovat jopa niin käytettyjä, että korkoihin on viitattu maailman tärkeimpinä numeroina.
Valitettavasti näistä maailman tärkeimmistä numeroista löydettiin ongelmia, joita nyt meneillään olevissa uudistuksissa korjataan. Mitä tarkkaan ottaen euriborissa uudistetaan ja kuka uudistuksia tekee? Mikä ihme on uusi ESTER? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen rahamuseon yleisöluennolla, kun vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen raotti viitekorkouudistuksen taustoja ja ajankohtaista tilannetta Suomen Pankin rahamuseossa 12.2.2019.
Pääjohtaja Olli Rehn: Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 26.4.2019.
Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomukseen: https://vuosikertomus.suomenpankki.fi
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 1.11.2022
Korkojen ja elinkustannusten nousu koettelee velallisten kykyä hoitaa lainojaan. Kuinka korkojen nousu ja Finanssivalvonnan tuleva suositus asuntolainanhakijan velanhoitokyvyn testaamisesta kohtelevat muun muassa ensiasunnon ostajia sekä eri puolella Suomea asuvia ja eri tuloluokkiin kuuluvia lainanhakijoita?
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta tarkasteli luennolla kotitalouksien lainanottoa sekä viranomaisten keinoja hillitä lainanantoon ja velkaantumiseen liittyviä rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä.
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: Kansainvälisen talouden näkymät - näköpi...Suomen Pankki
Kauppasota on heikentänyt maailmantaloutta, miten euroalue pärjää?
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt jyrkästi. Kuinka suuri osa tästä on kauppasodan syytä? Jatkuuko euroalueella negatiivisten korkojen aika ja mitä se tarkoittaa?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Rahamuseon yleisoluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus nakyy p...Finanssivalvonta
Rahamuseon yleisöluento 20.10.2020: Miten covid-19-pandemian vaikutus näkyy pörssiyhtiöiden taloudellisessa raportoinnissa? Fivan johtavan asiantuntijan Sirkku Palmuaron esitysmateriaali rahamuseon yleisöluennosta 20.10.2020.
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...Suomen Pankki
Monelle suomalaiselle elämän isoin investointi on asunto. Asunto rahoitetaan usein lainalla. Lainalla, jonka korkomaksut määräytyvät ehkä jopa hieman mystiseltä kuulostavan euriborin perusteella.
Euribor on asuntolainojen kautta monelle suomalaisille tiedostamaton kosketuspinta globaaleille rahoitusmarkkinoille. Asuntolainat ovat suomalaisille tärkeitä, mutta lopulta vain yksi niin monista euriborin käyttökohteista. Euribor ja muut viitekorot ovat jopa niin käytettyjä, että korkoihin on viitattu maailman tärkeimpinä numeroina.
Valitettavasti näistä maailman tärkeimmistä numeroista löydettiin ongelmia, joita nyt meneillään olevissa uudistuksissa korjataan. Mitä tarkkaan ottaen euriborissa uudistetaan ja kuka uudistuksia tekee? Mikä ihme on uusi ESTER? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen rahamuseon yleisöluennolla, kun vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen raotti viitekorkouudistuksen taustoja ja ajankohtaista tilannetta Suomen Pankin rahamuseossa 12.2.2019.
Pääjohtaja Olli Rehn: Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden ...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä 26.4.2019.
Suomen Pankin vuoden 2018 vuosikertomukseen: https://vuosikertomus.suomenpankki.fi
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 1.11.2022
Korkojen ja elinkustannusten nousu koettelee velallisten kykyä hoitaa lainojaan. Kuinka korkojen nousu ja Finanssivalvonnan tuleva suositus asuntolainanhakijan velanhoitokyvyn testaamisesta kohtelevat muun muassa ensiasunnon ostajia sekä eri puolella Suomea asuvia ja eri tuloluokkiin kuuluvia lainanhakijoita?
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta tarkasteli luennolla kotitalouksien lainanottoa sekä viranomaisten keinoja hillitä lainanantoon ja velkaantumiseen liittyviä rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä.
Euro & talous -vakausjulkaisu: Rahoitusjärjestelmän vakausSuomen Pankki
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli rahamuseossa 10.5.2017 Suomen Pankin Euro & talous -vakausjulkaisun, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta
Studia monetaria -luento Suomen Pankin rahamuseossa 9.5.2023
Pitkään jatkunut poikkeuksellisen matalien korkojen aika päättyi viime vuonna ja korot ovat nousseet jyrkästi. Korkotaso on luotonannolle kuin mannerlaatta, jonka muutokset vaikuttavat laajasti. Korkoympäristön muutos voi myös paljastaa rahoitusjärjestelmässä matalien korkojen aikana kertyneitä haavoittuvuuksia ja otettuja riskejä, jotka voivat toteutuessaan järisyttää järjestelmän vakautta.
Korkojen nousun vaikutukset alkavat nyt näkyä ja tuntua Suomessa ja maailmalla. Rahoitusvakaus- ja tilasto-osaston vakausanalyysitoimiston toimistopäällikkö Helinä Laakkonen kertoi, miten korkojen nousu vaikuttaa velallisiin, sijoittajiin ja pankkeihin, ja kuinka pankkien kestävyyttä on parannettu kohtaamaan kasvavat riskit makrovakauspolitiikan ja rahoitussääntelyn avulla.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin ehdotus Talousosaamisen kansalliseksi str...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Oikeusministeriö, Helsinki, 28.1.2021
Esitysdiat
Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi (PDF) löytyy https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17856/Talousosaamisen-strategia-FI.pdf
#talousosaamishanke
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
Euro ja talous Rahamuseo 2023-06-20.pdfSuomen Pankki
Suomen talousennuste
Rahamuseon tapahtuma | 20.6.2023 17.00 — 18.00
Mihin suuntaan Suomen talous on menossa? Onko näkyvissä jo merkkejä kotitalouksien ostovoiman virkoamisesta ja inflaation laantumisesta? Miten kotitaloudet pärjäävät kohonneiden arjen kulujen kanssa?
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo esittelivät rahamuseon tilaisuudessa Suomen Pankin talousennusteen vuosille 2023-25 rahamuseossa 20.6.2023.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 9.5.2019,
Helsinki
Rahoitusjärjestelmän vakaus – kotitalouksien velkaantumiseen puututtava ajoissa
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanneSuomen Pankki
Suomen Pankin rahamuseon yleisöluennon aiheena 15.2.2022 oli Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne. Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista kertoivat aiheesta.
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Rahoitusjärjestelmän vakaus 2018Suomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan ja Suomen pankkisektori on kasvamassa EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuus voi aiheuttaa koko kansantalouteen vaikuttavia ongelmia ja miten se on jakaantunut eri alueille Suomessa? Mitä keinoja tarvittaisiin velkaantuneisuuden hillitsemiseen? Digitalisaatio uudistaa rahoituspalveluiden tarjontaa ja osaltaan tuo uusia riskejä, jotka edellyttävät kuluttajilta hyvää talouslukutaitoa.
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen vastasi näihin kysymyksiin ja esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 16.5.2018
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä testataan. Suomen Pankin vakausarvio, Euro & talous -tiedotustilaisuus 27.4.2023
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
1. Rahoitusvakaus- ja tilasto-osasto, Suomen Pankki
Asuntorahoituksen trendit
Suomessa 2000-luvulla
Rahamuseon webinaari 2.3.2021
Hanna Putkuri
2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntorahoituksen muutokset ovat Suomen Pankissa
keskeinen seurannan, analyysin ja riskiarvioiden kohde
• Asuntorahoitusta seurataan ja analysoidaan rahoituksenvälityksen
toimivuuden, rahoitusolojen keveyden, asuntomarkkinoiden
toiminnan näkökulmasta
• Analyysin tavoitteena on tunnistaa asuntorahoituksen vahvuudet ja
haavoittuvuudet ja erilaiset lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset
• Asuntorahoitukseen liittyviä, rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä
arvioidaan yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa
• Tavoitteena on rahoitusjärjestelmän vakauden ja kestävän kasvun
edistäminen
2.3.2021 2
3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Webinaarin sisältö: Asuntorahoituksen pitkän aikavälin
trendit ja nykytilanne Suomessa
1. Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet?
2. Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat
kehittyneet?
3. Miten asuntorahoituksen muutokset ovat näkyneet kotitalouksien
velkaantumisessa?
4. Millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan
aikaan?
2.3.2021 3
4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Luottolaitosten myöntämän
asuntorahoituksen määrä ja rakenne
2.3.2021 4
5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asunto- ja kiinteistöalan rahoitus muodostaa
merkittävän osan luottolaitosten koko lainanannosta
2.3.2021 5
Kotitalouksien asuntolainat
44 %
Kotitalouksien taloyhtiölainat*
8 %
Muut asuntoyhteisöjen lainat
7 %
Muut kiinteistöalan yritysten lainat
7 %
Rakennusyritysten lainat
1 %
Muiden yritysten lainat
18 %
Kotitalouksien muut lainat
15 %
Suomessa toimivien luottolaitosten euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille ja yrityksille
vuoden 2020 lopussa (235 mrd. euroa). * Kotitalouksien arvioidut taloyhtiölainat syyskuun lopussa.
Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. @38310
Kaksi kolmasosaa lainanannosta liittyy asunto- ja kiinteistömarkkinoihin
6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntorahoitus koostuu asuntolainoista,
taloyhtiölainoista ja muista asuntoyhteisölainoista
2.3.2021 6
Kotitalouksien asuntolainat
44 %
Kotitalouksien taloyhtiölainat
8 %
Muut asuntoyhteisöjen lainat
7 %
Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. @38310
7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Luottolaitosten myöntämä asuntorahoitus on kasvanut
tuntuvasti ja yhtiö-/yhteisölainojen merkitys lisääntynyt
0
25
50
75
100
125
150
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Asuntolainat Lainat asuntoyhteisöille
Mrd. euroa
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Luottolaitosten välittämä asuntorahoitus Suomessa
2.3.2021 7
Kotitalouksien
taloyhtiölainat
Kotitalouksien
asuntolainat
Muut
asuntoyhteisölainat
8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntorahoituksen kasvu oli nopeampaa 2000-luvun
ensimmäisellä vuosikymmenellä kuin toisella
0
5
10
15
20
2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Asuntolainat Lainat asuntoyhteisöille Lainakannoilla painotettu keskiarvo
Kannan vuosimuutos, %
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Luottolaitosten välittämä asuntorahoitus Suomessa
2.3.2021 8
Kokonaisuutena
kasvuvauhti n. 4 %
9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainananto on keskittynyt suurimpiin Suomessa
toimiviin pankkiryhmiin ja -konserneihin
OP Ryhmä
Nordea
Danske Bank
Handelsbanken
Säästöpankki-
ryhmä
Aktia Bank
S-Pankki
POP Pankki -ryhmä
Muut
Asuntolainat kotitalouksille Suomessa 30.6.2020.
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Suomessa toimivien luottolaitosten markkinaosuudet: asuntolainat
2.3.2021 9
10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Uusien asuntolainojen ehdot
ja muut ominaisuudet
2.3.2021 10
11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Uusien asuntolainojen keskimääräinen korko on
vaihdellut ja nyt laskenut ennätyksellisen alhaiseksi
2.3.2021 11
-2
0
2
4
6
8
2000 2005 2010 2015 2020
Asuntolainakannan keskimääräinen korko
Uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen korko
12 kuukauden euribor
%
Lähteet: Suomen Pankki ja Thomson Reuters. @38215
Asuntolainojen korot Suomessa
12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, ja
euriborkorkojen käyttö viitekorkoina on lisääntynyt
-2
0
2
4
6
0
25
50
75
100
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Euriborsidonnaiset Primekorkosidonnaiset
Kiinteäkorkoiset ja muut 12 kk:n euribor (oikea asteikko)
% uusien lainojen euromäärästä %
Tietoja ei kerätty vuosina 2003 ja 2004.
Lähteet: Suomen Pankki ja Thomson Reuters. @21769
Uudet asuntolainat Suomessa korkosidonnaisuuden mukaan
2.3.2021 12
Euribor-
sidonnaiset
lainat
Primekorko-
sidonnaiset
lainat
13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskimääräinen viitekorko on laskenut nollan
tuntumaan ja keskimääräinen marginaali on kaventunut
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2010 2012 2014 2016 2018 2020
Uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen laskennallinen marginaali
Uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen viitekorko
Uusien nostettujen asuntolainojen keskimääräinen korko
%
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Uusien asuntolainojen keskikorko ja marginaali
2.3.2021 13
Marginaali
Kokonaiskorko
Viitekorko
14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Noin 25 vuotta pitkät ja sitä pidemmät uudet
asuntolainat ovat yleistyneet
0
20
40
60
80
100
2010 2012 2014 2016 2018 2020
Enintään 14 vuotta Yli 14 ja enintään 19 vuotta Yli 19 ja enintään 21 vuotta
Yli 21 ja enintään 24 vuotta Yli 24 ja enintään 26 vuotta Yli 26 vuotta
Osuus uusien asuntolainojen euromäärästä, %
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Suomessa nostettujen uusien asuntolainojen takaisinmaksuajat
2.3.2021 14
Noin 25 vuotta
Noin 30 tai 35 vuotta
Noin 20 vuotta
15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainat ovat suurentuneet, ja suuret ensiasunto-
lainat ovat yleistyneet myös aivan viime vuosina
0
20
40
60
80
100
2016/III 2017/I 2017/III 2018/I 2018/III 2019/I 2019/III 2020/I 2020/III
Enintään 50 50–100 100–150 150–200
200–250 250–300 300–350 Yli 350
% uusien lainojen euromäärästä
Lähteet: Finanssivalvontaja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Uudet ensiasuntolainat lainan koon (tuhatta euroa) mukaan
2.3.2021 15
Yli 250 tuhatta euroa
16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Osa asuntolainoista on suuria suhteessa vakuuksien
arvoon, etenkin uusista ensiasuntolainoista
0
20
40
60
80
100
0
20
40
60
80
100
2016/III 2017/I 2017/III 2018/I 2018/III 2019/I 2019/III 2020/I 2020/III
Enintään 70 % 70–80 %
80–85 % 85–90 %
Yli 90 % Mediaaniluototussuhde (oikea asteikko)
% uusien lainojen euromäärästä %
Pl. poikkeuslainat ja lainat, joiden luototussuhde≤ 0.
Lähteet: Finanssivalvontaja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Uudet ensiasuntolainat luototussuhteen mukaan
2.3.2021 16
Ensiasuntolainojen
lainakatto 95 %
2016/III alkaen
Luototussuhde
90–95 %
17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Lyhennysvapaita neuvoteltiin runsaasti vuonna 2015 ja
koronapandemian puhjettua keväällä 2020
2.3.2021 17
0
1
2
3
4
5
6
0
1
2
3
4
5
6
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Kuukauden aikana uudelleenneuvotellut asuntolainat (vasen asteikko)
Kuukauden aikana uudelleenneuvotellut asuntolainat, % asuntolainakannasta (oikea asteikko)
Mrd. euroa %
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Uudelleenneuvotellut asuntolainat
18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitalouksien velkaantuminen
ja taloyhtiölainat
2.3.2021 18
19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut
suhteessa tuloihin ja on nyt ennätyslukemissa
2.3.2021 19
0
5
10
15
0
50
100
150
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon (vasen asteikko)
Kotitalouksien korkomenot, % suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon (oikea asteikko)
%
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus
%
20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Valtaosa kotitalouksien velasta liittyy asumiseen,
taloyhtiölainojen merkitys on kasvanut
Asuntolainat
63 %
Taloyhtiölainat
11 %
Kulutusluotot
15 %
Muut lainat
11 %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Kotitalouksien velan rakenne 2020/III
0
40
80
120
160
2000 2005 2010 2015 2020
Asuntolainat Taloyhtiölainat Muut velat
% suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. @38215
Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa
2.3.2021 20
Asuminen
21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suuret yhtiölainaosuudet ovat yleistyneet uusien
osakeasuntojen kaupassa
0
20
40
60
80
100
2000 2005 2010 2015 2020
0 % 0–39 % 40–49 % 50–59 % 60–69 % 70–79 % Vähintään 80 %
Osuus kauppojen määrästä, %
Lähteet: KiinteistönvälitysalanKeskusliitto ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Uusien kerrostalo- ja rivitaloasuntojen kaupat Suomessa asunnon
yhtiölainaosuuden mukaan
2.3.2021 21
Yhtiölainaosuus asunnon
hinnasta vähintään 60 %
22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Joka kolmannella kotitaloudella on asuntolainaa,
omistusasunto on kahdella kolmasosalla
0
20
40
60
80
100
1987 1988 1994 1998 2004 2009 2013 2016
Omistusasunto ja asuntovelkaa Velaton omistusasunto Vuokra-asunto tai muu
Osuus kotitalouksista, %
Asuntovelka ei sisällä sijoitusasunto- ja taloyhtiölainoja.
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Suomalaiset kotitaloudet asunnon hallintaperusteen mukaan
2.3.2021 22
Omistusasunto
23. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Myös asuntovarallisuus on kasvanut, ja se muodostaa
suurimman osan kotitalouksien varallisuudesta
0
20
40
60
80
100
1987 1988 1994 1998 2004 2009 2013 2016
Oma pääasiallinen asunto Muut asunnot ja vapaa-ajan asunnot Muu varallisuus
% varallisuudesta
Lähteet: Tilastokeskuksenvarallisuustutkimus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Kotitalouksien varallisuuden koostumus
2.3.2021 23
Asuntovarallisuus
24. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntomarkkinoiden toiminta
ja alueellinen eriytyminen
2.3.2021 24
25. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Väestönlisäys ja asuntorakentaminen ovat keskittyneet
yhä enemmän suuriin kaupunkeihin
0
10
20
30
40
50
1995 2000 2005 2010 2015 2020
Helsinki Espoo ja Kauniainen Vantaa
Tampere Turku Oulu
Jyväskylä Kehyskunnat Muu Suomi
12 kk:n liukuva summa, tuhatta asuntoa
Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu. @38215
Valmistuneet asunnot Suomessa
2.3.2021 25
Muut kasvukeskukset
Pääkaupunkiseutu
26. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntokauppojen määrä on ollut viime vuosina
pienempi kuin suurimmillaan 2000-luvulla
2.3.2021 26
0
20
40
60
80
100
2000 2005 2010 2015
Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi
Tuhatta asuntoa
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Vanhojen osakeasuntojen kauppa vuosittain Suomessa
PK-seudun osuus
lähes 30 %
(ilman omakoti-
talokauppoja)
27. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntokauppa notkahti keväällä 2020 pandemian
puhjettua mutta toipui kesällä ja loppuvuonna nopeasti
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
2018 2019 2020 2021
Lukumäärä
Lähde: Tilastokeskus (kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt kaupat). @38215
Vanhojen osakeasuntojen kauppa Suomessa kuukausittain
2.3.2021 27
28. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntojen hintaerot ovat kasvaneet Suomen sisällä
kymmenen viime vuoden aikana
75
100
125
150
175
200
2000 2005 2010 2015 2020
Helsinki Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu
Turku Tampere
Koko Suomi Muu Suomi kuin pääkaupunkiseutu
Reaali-indeksi, 2000 = 100
Lähteet: Tilastokeskus, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Asuntojen reaaliset hinnat alueittain neljännesvuosittain
2.3.2021 28
Suurimmat kaupungit
Suomi keskimäärin
Muu Suomi kuin PK-seutu
29. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainat ovat suurempia ja suurentuneet enemmän
kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa
2.3.2021 29
30. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto
2.3.2021 30
31. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahoitusolot ja asuntolainojen ehdot ovat keventyneet
• Asuntolainat ovat suurentuneet ja takaisinmaksuajat pidentyneet
• Korot ovat laskeneet, marginaalit kaventuneet ja euriborkorkoihin
sidotut lainat yleistyneet
• Suuret taloyhtiölainat ovat yleistyneet uusissa osakeasunnoissa
• Lainakannan laatu on säilynyt hyvänä, mutta lainanhoitojoustojen
käyttö on ajoittain lisääntynyt
• Asuntorahoituksessa on ollut vahvuuksia, jotka ovat tukeneet
rahoituksen edullisuutta ja hyvää saatavuutta eri käyttötarkoituksiin
2.3.2021 31
32. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Velkaantuneisuus ja alueelliset erot ovat kasvaneet
• Kotitalouksien velat suhteessa tuloihin ovat kasvaneet
• Väestö, asuntorakentaminen ja asuntokauppa ovat keskittyneet
yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin
• Asuntojen hintaerot Suomen sisällä ovat kasvaneet
• Asuntorahoituksessa ja asuntomarkkinoilla on vältytty 2000-luvulla
vakavilta, pitkäaikaisilta häiriöiltä
• Haavoittuvuudet edellyttävät kotitalouksilta, sijoittajilta ja
luottolaitoksilta taloudellisia puskureita riskien toteutumisen varalta
2.3.2021 32
33. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Lisää tietoa Suomen Pankin julkaisuissa ja tilastoissa
2.3.2021 33
eurojatalous.fi
suomenpankki.fi