SlideShare a Scribd company logo
Lainakatto, tuloihin sidottu
velkarajoite, maksimilaina-aika,
lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. -
tarvitaanko näitä?
Rahamuseo 22.3.2022
Peik Granlund
Johtava makrovakausasiantuntija, Finanssivalvonta
Yritysjuridiikan dosentti, Aalto-yliopisto
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 1
Sisällys
• Mikä on makrovakausvalvonta ja miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa?
• Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan?
• Pankkeihin ja kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet
• Suomessa sovellettavat makrovakausvälineet
• Taulukko lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä muissa EU-maissa
• Kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitys Suomessa vuosina 1980-2021
• Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa?
• Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset?
− Pankkien pääomapuskurit (CCyB, OSII ja SyRB)
− Enimmäisluototussuhde (LTC/LTV)
− Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI ja DSTI)
− Maksimilaina-aika ja lyhennysvelvoite
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 2
Mikä on makrovakausvalvonta?
• Finanssimarkkinoiden vakaus on kestävää talouskasvua tukevan finanssiliiketoiminnan
edellytys.
• Finanssimarkkinoiden vakautta voidaan vahvistaa edistämällä yksittäisten finanssimarkkina-
toimijoiden ja koko finanssijärjestelmän riskinsietokykyä joko ennaltaehkäisevin tai korjaavin
toimenpitein.
− Makrovakaudella tarkoitetaan finanssijärjestelmän vakautta kokonaisuutena.
− Mikrotason valvonnassa arvioidaan yksittäisen finanssimarkkinatoimijan riskejä.
• Makrovakausvalvonnan keskeisenä tavoitteena on tunnistaa järjestelmäriskit, joiden
toteutuminen heikentäisi vakautta ja reaalitaloutta.
• Järjestelmäriskit voivat syntyä eri syistä:
− Luottosuhdanteiden yhteydessä aiheutuvat finanssimarkkinoiden mahdolliset epätasapainot voivat
purkautua ja aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja varallisuuteen (sykliset).
− Järjestelmäriskit voivat muodostua myös finanssijärjestelmän rakenteellisista erityispiirteistä ja
haavoittuvuuksista, jotka voimistavat riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai kustannuksia
(rakenteelliset).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 3
Miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa?
• Suomessa makrovakausvalvonnasta vastaava viranomainen on Finanssivalvonta, jonka
johtokunta analysoi riskien kehitystä ja tekee päätökset makrovakausvälineiden käytöstä.
− Päätösten tukena oleva makrovakausanalyysi tehdään Suomen Pankin, Finanssivalvonnan ja
valtiovarainministeriön tiiviinä yhteistyönä.
− Tämän lisäksi Finanssivalvonta kuulee usein finanssitoimialan edustajia niistä periaatteista, joita se
soveltaa makrovakauspäätöksenteossa.
• Finanssivalvonta kuulee myös ennen jokaista päätöstä Suomen Pankkia, valtiovarain-
ministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä.
• Finanssivalvonnan johtokunnan päätökset tehdään neljännesvuosittain. Kaikki päätökset
julkaistaan: https://www.finanssivalvonta.fi/markkinoiden-vakaus/makrovakaus/makrovakauspaatokset-ja-liitteet/
• Tämän lisäksi:
− Euroopan keskuspankilla (EKP) on valtuudet erikseen määriteltyihin makrovakauden valvontatoimiin
yhteisen valvontamekanismin (YVM) puitteissa
− Euroopan Unionin tasolla Euroopan Järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa omia suosituksiaan
makrovakauspolitiikan järjestämisestä Euroopan Unionissa.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 4
Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan?
• Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan makrovakausanalyysiä täydentäviä
erityisiä järjestelmäriskien torjumiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, joiden
perimmäisenä tarkoituksena on turvata koko finanssijärjestelmän vakaus.
• Makrovakauspolitiikka tukee siten mikrotason valvontaa sekä finanssi- ja
rahapolitiikkaa kestävän talouskasvun saavuttamiseksi.
• Käytännössä finanssisektorin tilaa ja sektoria uhkaavia makrovakaudellisia
riskejä arvioidaan makrovakauspolitiikan välitavoitteiden kautta. Euroopan
Järjestelmäriskikomitean (ESRB) suosituksen mukaan välitavoitteet ovat
seuraavat:
− hillitä liiallista luotonannon kasvua ja velkarahoituksen käyttöä
− vähentää ja ehkäistä liiallista maturiteettiepätasapainoa ja markkinoiden epälikvidiyttä
− vähentää suorien ja epäsuorien riskien keskittymistä
− vähentää väärien kannustimien vaikutusta ja moraalikatoa järjestelmässä sekä
− vahvistaa rahoitusinfrastruktuurien kykyä selviytyä häiriöistä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 5
Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (1)
• Muuttuva lisäpääomavaatimus (Counter-cyclical Capital Buffer, CCyB)
− Muuttuva lisäpääomavaatimus ohjaa luottolaitoksia kasvattamaan riskinsietokykyään luottosyklin
noususuhdanteessa. Lisäpääomavaatimusta vapauttamalla laskusuhdanteessa voidaan vastaavasti
kannustaa luottolaitoksia hillitsemään luottokannan supistumista.
− Finanssivalvonta voi asettaa lisäpääomavaatimuksen Suomeen kohdistuville luottovastuille 0–2,5 %
kokonaisriskin määrästä. Luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus määräytyy kunkin luottolaitoksen
vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella.
• Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille
(vakavaraisuusasetus art. 458)
− Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille pienentää riskiä
kiinteistömarkkinoiden ylikuumentumisesta välillisesti, kun se ohjaa luottolaitoksia lisäämään
kiinteistövakuudellisen luotonannon pääomitusta.
• Lisäpääomavaatimus maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle
luottolaitokselle (G-SIB/SII)
− Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten riskejä finanssisektorille
ja taloudelle pyritään vaimentamaan vahvistamalla niiden tappionkestokykyä ja pienentämällä siten
niiden kaatumistodennäköisyyttä. G-SIB/SII-luottolaitoksille asetettavan lisäpääomavaatimuksen, eli
G-SIB/SII-puskurin, tavoitteena on ehkäistä rahoitusmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä aiheutuvia
makrovakausriskejä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 6
Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (2)
• Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville
luottolaitoksille (O-SII)
− Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O-
SII) kasvattaa niiden luottolaitosten riskinsietokykyä, joiden maksukyvyttömyydellä tai toimintojen
muulla häiriytymisellä olisi odotetusti koko kansallisen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaava
vaikutus ja jotka merkittävyytensä perusteella nauttivat implisiittisestä julkisesta tuesta.
• Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävä
lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskuri, Systemic Risk Buffer, SyRB)
− Finanssivalvonta voi asettaa rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella
määrättävän lisäpääomavaatimuksen, jos pitkäaikaisten ja suhdannevaihteluista
riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostama riski
edellyttää suurempaa pääomatarvetta.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 7
Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (1)
• Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille (lainakatto, loan-to-value, LTV tai
loan-to-collateral, LTC)
− Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille hillitsee asuntomarkkinoiden ylikuumentumista,
kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua sekä luottolaitosten asuntoluotonantoon liittyvää riskiä
luottosyklin noususuhdanteessa.
− Enimmäisluototussuhde on 90 % (ensiasunnon ostajille 95 %) luoton myöntämishetkellä
vakuudeksi annettujen vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssivalvonta voi rahoitusvakauteen
kohdistuvien riskien poikkeuksellisen kasvun rajoittamiseksi alentaa enimmäisluototussuhdetta
10 prosenttiyksikköä sekä rajoittaa muiden kuin esinevakuuksien huomioonottamista
luototussuhdetta laskettaessa.
• Tuloihin sidottu enimmäisvelkasuhde (debt-to-income, DTI)
− Rajoittaa velalliselle myönnettävät kokonaisvelat kattavasti riippumatta velkojen lähteestä,
käyttötarkoituksesta ja muista ominaisuuksista sekä suhteuttamalla nämä kotitalouden
maksukykyyn (yleensä brutto- tai nettotuloihin vuositasolla).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 8
Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (2)
• Enimmäisvelanhoitorasite (debt service-to-income, DSTI)
− Rajoittaa kotitalouden velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin ‒ tavallisesti
kuukausitasolla.
• Lyhennysvelvoite
− Vaatimus lyhentää lainaa määrätyllä osuudella vuosittain tai kuukausittain. Velvoite voidaan
myös kytkeä esimerkiksi kotitalouden tulojen ja lainan suhteeseen (DTI).
• Takaisinmaksuajan rajoite
− Enimmäisaika (esim. 25 tai 30 vuotta) lainan takaisinmaksulle, jolla rajoitetaan lainojen
takaisinmaksuaikojen pidentyminen. Alhaisen koron aikana takaisinmaksuajan pidentämisellä on
suuri vaikutus kuukausieriin.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 9
Mitkä ovat Suomessa tällä hetkellä sovellettavat makrovakaus-
välineet?
• Suomessa pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet ovat pankeille
asetettavat lisäpääomavaatimukset (pääomapuskurit) ja kotitalouksiin
sovellettavat rajoittuvat tällä hetkellä asuntolainojen enimmäis-
luototussuhteeseen (lainakatto, loan to collateral, LTC).
• Nyt valmisteltavana olevan (valtiovarainministeriön vuoden 2019 työryhmän
ehdotukseen pohjautuvan) hallituksen esityksen mukaan:
− Asuntolainan takaisinmaksuaika rajattaisiin enintään 30 vuoteen.
− Taloyhtiö saisi uudisrakentamista varten lainaa enintään 60 prosenttia myytävien
asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 30 vuotta eikä
lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asuntojen valmistumisesta.
• HE-luonnoksesta on jätetty pois työryhmän alun perin esittämä
tulosidonnainen velkakatto (rajoite siitä, että luotonsaajan kaikkien luottojen
määrä saisi olla enintään 4,5 (5,0) kertaa vuotuisten bruttotulojen verran).
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 10
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 11
Lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet muissa EU-maissa
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 12
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 13
-15
-10
-5
0
5
10
15
0
25
50
75
100
125
150
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Kotitalouksien velat, % suhteessa BKT:hen (vasen asteikko)
Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (vasen asteikko)
Velan ja BKT:n suhteen pitkän aikavälin trendi* (vasen asteikko)
Velan ja BKT:n suhteen poikkeama pitkän aikavälin trendistään (oikea asteikko)
%
* Laskettu yksisuuntaisella Hodrick–Prescott-suotimella tasoitusarvoa 400 000 käyttäen.
Lähteet: BIS, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus
Prosenttiyksikköä
Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa?
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 14
Rahoitusvakaus
• makrovakaus
• mikrovakaus
Talouskasvu
• bruttokansantuote
• varallisuus
• aggregoitu
kokonaishyöty
Asiakkaansuoja
• lainanottajat
• sijoittajat
Tavoitteet tukevat toisiaan vain osittain, tärkeätä ratkaista miten tavoitteet
yhdistetään
• Rahoitusvakaus ja talouskasvu
− Edistämällä rahoitusvakautta vältetään finanssikriisejä ja luodaan pohja kestävälle talouskasvulle
(~ Too much credit is bad!).
− Liika sääntely ja velkaantuneisuuden rajoittaminen rajoittavat talouskasvua (~ Credit is good!).
− Mikä on oikea kriteeri makrovakaustoimenpiteiden arvioimiseksi?
− Mikä on oikea taso velkaantuneisuudelle? (vaikutusanalyysit ja stressitestiskenaariot)
• Rahoitusvakaus ja asiakkaansuoja
− Riski siitä, että kotitaloudet joutuvat maksuvaikeuksiin ja yksilöt syrjäytyvät.
− Rahoitusvakauden vahvistaminen yleensä pienentää kotitalouksien riskejä.
− Voiko velkaantuneisuuden rajoittaminen vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia?
• Asiakkaansuoja ja talouskasvu
− Kuluttajien luottamus finanssijärjestelmään lisää halukkuutta sijoittaa, ottaa lainaa ja osallistua
taloudelliseen toimintaan.
− Liika sääntely ja kuluttajien intressien liian yksipuolinen ajaminen voivat heikentää talouden
toimintaedellytyksiä.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 15
Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet,
edellytykset ja vaikutukset? (1)
• Pankkien lisäpääomavaatimukset (CCyB, OSII ja SyRB)
− Tavoitteena edistää vakautta nostamalla pankkien pääomavaatimuksia ja sitä kautta kasvattaa
pankkien pääomia. Pankit vertaavat itseään kilpailijoihin, ja korkea sekä vaatimuksia korkeampi
vakavaraisuus mahdollistavat yleensä edullisemman jälleenrahoituksen markkinoilta.
− Lisäpääomavaatimus tekee kuitenkin lainanannosta/toiminnasta vain kalliimpaa, se ei
suoranaisesti rajoita toimintaa.
• Enimmäisluototussuhde (loan-to-value, LTV sekä loan-to-collateral, LTC)
− Tavoitteena rajoittaa kotitalouksien asuntovelkaantuneisuuden määrää.
− Onko perusteltua rajoittaa kotitalouksien velkaantuneisuuden määrää suhteessa prosyklisiin ja
endogeenisiin asuntohintoihin?
− Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla kun rajoitetta sovelletaan jokaiseen
asuntokauppaan.
− LTV:ssä lainan määrä rajataan ostettavan asunnon hintaan (velkarajoitteena tehokkaampi).
− Suomalaisessa LTC:ssä myös muut vakuudet ja takaukset kelpaavat (velkarajoitteena
vähemmän tehokas). LTC mahdollistaa varallisuuden huomioimisen, joka sekä vakauden että
myös talouskasvun näkökulmasta on perusteltua.
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 16
Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet,
edellytykset ja vaikutukset? (2)
• Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI, DSTI)
− Rajoittavat velkaantuneisuutta tehokkaasti.
− Perusteltu lähtökohta velkaantuneisuuden rajoittamiselle (koska edellytykset velan hoitamiselle
määräytyvät tulojen perusteella).
− Makrovakaudellisen tavoitteen koskiessa kotitalouksien kokonaisvelan määrää suhteessa
aggregoituihin tuloihin, miksi ulottaa rajoite jokaiseen kotitalouteen?
− Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla (kun ulotetaan jokaiseen kotitalouteen).
− Velallisen varallisuusasema ei tule huomioiduksi ja rajoite vaikuttaa erityisesti henkilöihin, joilla
on volatiilit tulot.
− DSTI: Mitkä ovat hyödyt ja haitat kotitalouden kassavirtojen rajoittamisesta kuukausitasolla?
• Maksimilaina-aika, lyhennysvelvoite
− Rajoittavat kotitalouksien velkaantumista epäsuoranaisesti.
− Historiallisesti vahva korrelaatio lainaikojen pituuksien kasvun ja velkamäärien kasvun kanssa.
− Miten lyhennysvelvoitetta olisi arvioitava talouskasvun näkökulmasta (esim. spekulaatio)?
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU
22.3.2022 17

More Related Content

What's hot

Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Suomen Pankki
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissaJohtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
Suomen Pankki
 
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
Suomen Pankki
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Suomen Pankki
 
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikanaEurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Suomen Pankki
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Suomen Pankki
 
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous Venäjän sodan varjossa
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  Venäjän sodan varjossaPääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  Venäjän sodan varjossa
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous Venäjän sodan varjossa
Suomen Pankki
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Suomen Pankki
 
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
Suomen Pankki
 
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
Suomen Pankki
 
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
Suomen Pankki
 
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
Suomen Pankki
 
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Suomen Pankki
 
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaNeuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
Suomen Pankki
 
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
 Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
Suomen Pankki
 
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminenYhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
Suomen Pankki
 
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Suomen Pankki
 

What's hot (20)

Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaToimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessa
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissaJohtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouspolitiikkaa poikkeusoloissa
 
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
 
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikanaEurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpano korona-pandemian aikana
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jar...
 
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous Venäjän sodan varjossa
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  Venäjän sodan varjossaPääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  Venäjän sodan varjossa
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous Venäjän sodan varjossa
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...
 
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...
 
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...
 
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...
 
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
Johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske: Sijoittamisen ilmastotavoittee...
 
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
 
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaNeuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvulla
 
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
 Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha Kilponen
 
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminenYhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
Yhteinen rahapolitiikka ja Suomen talouden uudistaminen
 
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
Vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen: Euribor ja ESTER - tunne viit...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020
 

Similar to Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

Katsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihinKatsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
Finanssiala ry - Finance Finland
 
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä? Pitääkö asuntolainasta maksa...
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä?Pitääkö asuntolainasta maksa...Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä?Pitääkö asuntolainasta maksa...
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä? Pitääkö asuntolainasta maksa...
Finanssiala ry - Finance Finland
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
Finanssiala ry - Finance Finland
 
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaanRahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
Finanssivalvonta
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän  kriisinkes...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän  kriisinkes...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...
Suomen Pankki
 
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
Suomen Pankki
 
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
Finanssivalvonta
 
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssiala ry - Finance Finland
 
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
Samu Kurri
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Suomen Pankki
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Finanssiala ry - Finance Finland
 
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Finanssivalvonta
 
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
Työeläkeyhtiö Varma
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää geopolitiikan kovassa maail...
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää  geopolitiikan kovassa maail...Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää  geopolitiikan kovassa maail...
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää geopolitiikan kovassa maail...
Suomen Pankki
 
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoonSääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Piia-Noora Kauppi
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varj...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  sodan ja energiakriisin varj...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  sodan ja energiakriisin varj...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varj...
Suomen Pankki
 
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Suomen Pankki
 
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
K2HEL
 
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
Suomen Pankki
 

Similar to Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä? (20)

Katsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihinKatsaus asuntolainamarkkinoihin
Katsaus asuntolainamarkkinoihin
 
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä? Pitääkö asuntolainasta maksa...
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä?Pitääkö asuntolainasta maksa...Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä?Pitääkö asuntolainasta maksa...
Tarvitaanko Suomessa uusia makrovakausvälineitä? Pitääkö asuntolainasta maksa...
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaanRahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
Rahamuseon yleisöluento: Kuinka kuluttajaluottojen myöntäjiä valvotaan
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän  kriisinkes...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän  kriisinkes...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...
 
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
Lainanottajien ja rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä on vahvistettava, E...
 
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus 13.9.2022
 
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2023-2027
 
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
05032018 makrovakausvalvonta tela_sk
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin paine...
 
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
Kenen ehdoilla E(M)U kehittyy?
 
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
Kuinka pankkeja valvotaan EU:ssa?
 
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
Varman osavuosiraportti 1.1.-30.6.2022
 
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää geopolitiikan kovassa maail...
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää  geopolitiikan kovassa maail...Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää  geopolitiikan kovassa maail...
Pääjohtaja Olli Rehn: Miten Suomen talous pärjää geopolitiikan kovassa maail...
 
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoonSääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
Sääntelyn vaikutukset pankkien luotonantoon
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varj...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  sodan ja energiakriisin varj...Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous  sodan ja energiakriisin varj...
Pääjohtaja Olli Rehn: Euroopan ja Suomen talous sodan ja energiakriisin varj...
 
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...
 
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
Finnfundin rahoitusinstrumentit Kehitysmaihin ja Venäjälle
 
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne
 

More from Finanssivalvonta

Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
Finanssivalvonta
 
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdfRahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
Finanssivalvonta
 
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdfRahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
Finanssivalvonta
 
A practitioner's view of the future of the insurance business
A practitioner's view of the future of the insurance businessA practitioner's view of the future of the insurance business
A practitioner's view of the future of the insurance business
Finanssivalvonta
 
Insurance amidst changing operational and economic environment
Insurance amidst changing operational and economic environmentInsurance amidst changing operational and economic environment
Insurance amidst changing operational and economic environment
Finanssivalvonta
 
Banking sector resilience – the post-pandemic outlook
Banking sector  resilience – the  post-pandemic outlookBanking sector  resilience – the  post-pandemic outlook
Banking sector resilience – the post-pandemic outlook
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
Finanssivalvonta
 
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihinAjankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Finanssivalvonta
 
Vinkkejä luvan hakemiseen
Vinkkejä luvan hakemiseenVinkkejä luvan hakemiseen
Vinkkejä luvan hakemiseen
Finanssivalvonta
 
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteetRahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
Finanssivalvonta
 
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissaFintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
Finanssivalvonta
 
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Finanssivalvonta
 
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Finanssivalvonta
 
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainenTeköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
Finanssivalvonta
 
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössäDatan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
Finanssivalvonta
 

More from Finanssivalvonta (20)

Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
Rahanpesun estämistä ja pakotteita koskeva seminaari 15.11.2023
 
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdfRahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
Rahamuseo_Yrityspetokset_Wirecard_280223.pdf
 
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
Rahamuseo: Verkkopankissa ongelma – mikä on valvojan rooli? 15.11.2022
 
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
Rahamuseon yleisöluento 18.10.2022: Pankkien ilmastostressitestit: miksi ja m...
 
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdfRahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
Rahamuseon-esitys-190422-Rahanpesun-estaminen.pdf
 
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
Rahamuseon webinaari: Ilmastonmuutoksen vaikutus valtionlainoihin sijoituskoh...
 
A practitioner's view of the future of the insurance business
A practitioner's view of the future of the insurance businessA practitioner's view of the future of the insurance business
A practitioner's view of the future of the insurance business
 
Insurance amidst changing operational and economic environment
Insurance amidst changing operational and economic environmentInsurance amidst changing operational and economic environment
Insurance amidst changing operational and economic environment
 
Banking sector resilience – the post-pandemic outlook
Banking sector  resilience – the  post-pandemic outlookBanking sector  resilience – the  post-pandemic outlook
Banking sector resilience – the post-pandemic outlook
 
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
Rahamuseon webinaari 11.5.2021: Kaupankäynti markkinoiden manipuloinnin näkök...
 
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
Rahamuseon webinaari 16.3.2021: Digiajan maksuväline- ja sijoitushuijaukset j...
 
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihinAjankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
Ajankohtaiskatsaus virtuaalivaluuttoihin
 
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
Rahamuseon yleisoluento 10.3.2020: Digitalisaatio ja peruspankkipalvelut murr...
 
Vinkkejä luvan hakemiseen
Vinkkejä luvan hakemiseenVinkkejä luvan hakemiseen
Vinkkejä luvan hakemiseen
 
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteetRahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
Rahanpesun estäminen -toiminnon strategiset tavoitteet
 
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissaFintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
Fintechien sääntelynäkymät ja valvojan työ innovaatioiden parissa
 
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
Miten vanhuuseläkkeesi rahoitetaan?
 
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
Rahamuseon yleisöluento 10.12.2019: Kuka valvoo, että vakuutusyhtiöillä on va...
 
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainenTeköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
Teköälyn ja datan vastuulinen hyödyntäminen? – Toiveuni vai painajainen
 
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössäDatan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
Datan käytön mahdollisuudet ja haasteet Open Banking -ympäristössä
 

Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

  • 1. Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. - tarvitaanko näitä? Rahamuseo 22.3.2022 Peik Granlund Johtava makrovakausasiantuntija, Finanssivalvonta Yritysjuridiikan dosentti, Aalto-yliopisto Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 1
  • 2. Sisällys • Mikä on makrovakausvalvonta ja miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa? • Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan? • Pankkeihin ja kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet • Suomessa sovellettavat makrovakausvälineet • Taulukko lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä muissa EU-maissa • Kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitys Suomessa vuosina 1980-2021 • Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa? • Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? − Pankkien pääomapuskurit (CCyB, OSII ja SyRB) − Enimmäisluototussuhde (LTC/LTV) − Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI ja DSTI) − Maksimilaina-aika ja lyhennysvelvoite Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 2
  • 3. Mikä on makrovakausvalvonta? • Finanssimarkkinoiden vakaus on kestävää talouskasvua tukevan finanssiliiketoiminnan edellytys. • Finanssimarkkinoiden vakautta voidaan vahvistaa edistämällä yksittäisten finanssimarkkina- toimijoiden ja koko finanssijärjestelmän riskinsietokykyä joko ennaltaehkäisevin tai korjaavin toimenpitein. − Makrovakaudella tarkoitetaan finanssijärjestelmän vakautta kokonaisuutena. − Mikrotason valvonnassa arvioidaan yksittäisen finanssimarkkinatoimijan riskejä. • Makrovakausvalvonnan keskeisenä tavoitteena on tunnistaa järjestelmäriskit, joiden toteutuminen heikentäisi vakautta ja reaalitaloutta. • Järjestelmäriskit voivat syntyä eri syistä: − Luottosuhdanteiden yhteydessä aiheutuvat finanssimarkkinoiden mahdolliset epätasapainot voivat purkautua ja aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja varallisuuteen (sykliset). − Järjestelmäriskit voivat muodostua myös finanssijärjestelmän rakenteellisista erityispiirteistä ja haavoittuvuuksista, jotka voimistavat riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai kustannuksia (rakenteelliset). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 3
  • 4. Miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa? • Suomessa makrovakausvalvonnasta vastaava viranomainen on Finanssivalvonta, jonka johtokunta analysoi riskien kehitystä ja tekee päätökset makrovakausvälineiden käytöstä. − Päätösten tukena oleva makrovakausanalyysi tehdään Suomen Pankin, Finanssivalvonnan ja valtiovarainministeriön tiiviinä yhteistyönä. − Tämän lisäksi Finanssivalvonta kuulee usein finanssitoimialan edustajia niistä periaatteista, joita se soveltaa makrovakauspäätöksenteossa. • Finanssivalvonta kuulee myös ennen jokaista päätöstä Suomen Pankkia, valtiovarain- ministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. • Finanssivalvonnan johtokunnan päätökset tehdään neljännesvuosittain. Kaikki päätökset julkaistaan: https://www.finanssivalvonta.fi/markkinoiden-vakaus/makrovakaus/makrovakauspaatokset-ja-liitteet/ • Tämän lisäksi: − Euroopan keskuspankilla (EKP) on valtuudet erikseen määriteltyihin makrovakauden valvontatoimiin yhteisen valvontamekanismin (YVM) puitteissa − Euroopan Unionin tasolla Euroopan Järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa omia suosituksiaan makrovakauspolitiikan järjestämisestä Euroopan Unionissa. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 4
  • 5. Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan? • Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan makrovakausanalyysiä täydentäviä erityisiä järjestelmäriskien torjumiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on turvata koko finanssijärjestelmän vakaus. • Makrovakauspolitiikka tukee siten mikrotason valvontaa sekä finanssi- ja rahapolitiikkaa kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. • Käytännössä finanssisektorin tilaa ja sektoria uhkaavia makrovakaudellisia riskejä arvioidaan makrovakauspolitiikan välitavoitteiden kautta. Euroopan Järjestelmäriskikomitean (ESRB) suosituksen mukaan välitavoitteet ovat seuraavat: − hillitä liiallista luotonannon kasvua ja velkarahoituksen käyttöä − vähentää ja ehkäistä liiallista maturiteettiepätasapainoa ja markkinoiden epälikvidiyttä − vähentää suorien ja epäsuorien riskien keskittymistä − vähentää väärien kannustimien vaikutusta ja moraalikatoa järjestelmässä sekä − vahvistaa rahoitusinfrastruktuurien kykyä selviytyä häiriöistä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 5
  • 6. Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (1) • Muuttuva lisäpääomavaatimus (Counter-cyclical Capital Buffer, CCyB) − Muuttuva lisäpääomavaatimus ohjaa luottolaitoksia kasvattamaan riskinsietokykyään luottosyklin noususuhdanteessa. Lisäpääomavaatimusta vapauttamalla laskusuhdanteessa voidaan vastaavasti kannustaa luottolaitoksia hillitsemään luottokannan supistumista. − Finanssivalvonta voi asettaa lisäpääomavaatimuksen Suomeen kohdistuville luottovastuille 0–2,5 % kokonaisriskin määrästä. Luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus määräytyy kunkin luottolaitoksen vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella. • Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille (vakavaraisuusasetus art. 458) − Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille pienentää riskiä kiinteistömarkkinoiden ylikuumentumisesta välillisesti, kun se ohjaa luottolaitoksia lisäämään kiinteistövakuudellisen luotonannon pääomitusta. • Lisäpääomavaatimus maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle luottolaitokselle (G-SIB/SII) − Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten riskejä finanssisektorille ja taloudelle pyritään vaimentamaan vahvistamalla niiden tappionkestokykyä ja pienentämällä siten niiden kaatumistodennäköisyyttä. G-SIB/SII-luottolaitoksille asetettavan lisäpääomavaatimuksen, eli G-SIB/SII-puskurin, tavoitteena on ehkäistä rahoitusmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä aiheutuvia makrovakausriskejä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 6
  • 7. Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (2) • Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O-SII) − Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O- SII) kasvattaa niiden luottolaitosten riskinsietokykyä, joiden maksukyvyttömyydellä tai toimintojen muulla häiriytymisellä olisi odotetusti koko kansallisen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaava vaikutus ja jotka merkittävyytensä perusteella nauttivat implisiittisestä julkisesta tuesta. • Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävä lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskuri, Systemic Risk Buffer, SyRB) − Finanssivalvonta voi asettaa rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen, jos pitkäaikaisten ja suhdannevaihteluista riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostama riski edellyttää suurempaa pääomatarvetta. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 7
  • 8. Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (1) • Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille (lainakatto, loan-to-value, LTV tai loan-to-collateral, LTC) − Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille hillitsee asuntomarkkinoiden ylikuumentumista, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua sekä luottolaitosten asuntoluotonantoon liittyvää riskiä luottosyklin noususuhdanteessa. − Enimmäisluototussuhde on 90 % (ensiasunnon ostajille 95 %) luoton myöntämishetkellä vakuudeksi annettujen vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssivalvonta voi rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien poikkeuksellisen kasvun rajoittamiseksi alentaa enimmäisluototussuhdetta 10 prosenttiyksikköä sekä rajoittaa muiden kuin esinevakuuksien huomioonottamista luototussuhdetta laskettaessa. • Tuloihin sidottu enimmäisvelkasuhde (debt-to-income, DTI) − Rajoittaa velalliselle myönnettävät kokonaisvelat kattavasti riippumatta velkojen lähteestä, käyttötarkoituksesta ja muista ominaisuuksista sekä suhteuttamalla nämä kotitalouden maksukykyyn (yleensä brutto- tai nettotuloihin vuositasolla). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 8
  • 9. Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (2) • Enimmäisvelanhoitorasite (debt service-to-income, DSTI) − Rajoittaa kotitalouden velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin ‒ tavallisesti kuukausitasolla. • Lyhennysvelvoite − Vaatimus lyhentää lainaa määrätyllä osuudella vuosittain tai kuukausittain. Velvoite voidaan myös kytkeä esimerkiksi kotitalouden tulojen ja lainan suhteeseen (DTI). • Takaisinmaksuajan rajoite − Enimmäisaika (esim. 25 tai 30 vuotta) lainan takaisinmaksulle, jolla rajoitetaan lainojen takaisinmaksuaikojen pidentyminen. Alhaisen koron aikana takaisinmaksuajan pidentämisellä on suuri vaikutus kuukausieriin. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 9
  • 10. Mitkä ovat Suomessa tällä hetkellä sovellettavat makrovakaus- välineet? • Suomessa pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet ovat pankeille asetettavat lisäpääomavaatimukset (pääomapuskurit) ja kotitalouksiin sovellettavat rajoittuvat tällä hetkellä asuntolainojen enimmäis- luototussuhteeseen (lainakatto, loan to collateral, LTC). • Nyt valmisteltavana olevan (valtiovarainministeriön vuoden 2019 työryhmän ehdotukseen pohjautuvan) hallituksen esityksen mukaan: − Asuntolainan takaisinmaksuaika rajattaisiin enintään 30 vuoteen. − Taloyhtiö saisi uudisrakentamista varten lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 30 vuotta eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asuntojen valmistumisesta. • HE-luonnoksesta on jätetty pois työryhmän alun perin esittämä tulosidonnainen velkakatto (rajoite siitä, että luotonsaajan kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 (5,0) kertaa vuotuisten bruttotulojen verran). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 10
  • 11. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 11
  • 12. Lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet muissa EU-maissa Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 12
  • 13. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 13 -15 -10 -5 0 5 10 15 0 25 50 75 100 125 150 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kotitalouksien velat, % suhteessa BKT:hen (vasen asteikko) Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (vasen asteikko) Velan ja BKT:n suhteen pitkän aikavälin trendi* (vasen asteikko) Velan ja BKT:n suhteen poikkeama pitkän aikavälin trendistään (oikea asteikko) % * Laskettu yksisuuntaisella Hodrick–Prescott-suotimella tasoitusarvoa 400 000 käyttäen. Lähteet: BIS, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215 Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus Prosenttiyksikköä
  • 14. Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa? Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 14 Rahoitusvakaus • makrovakaus • mikrovakaus Talouskasvu • bruttokansantuote • varallisuus • aggregoitu kokonaishyöty Asiakkaansuoja • lainanottajat • sijoittajat
  • 15. Tavoitteet tukevat toisiaan vain osittain, tärkeätä ratkaista miten tavoitteet yhdistetään • Rahoitusvakaus ja talouskasvu − Edistämällä rahoitusvakautta vältetään finanssikriisejä ja luodaan pohja kestävälle talouskasvulle (~ Too much credit is bad!). − Liika sääntely ja velkaantuneisuuden rajoittaminen rajoittavat talouskasvua (~ Credit is good!). − Mikä on oikea kriteeri makrovakaustoimenpiteiden arvioimiseksi? − Mikä on oikea taso velkaantuneisuudelle? (vaikutusanalyysit ja stressitestiskenaariot) • Rahoitusvakaus ja asiakkaansuoja − Riski siitä, että kotitaloudet joutuvat maksuvaikeuksiin ja yksilöt syrjäytyvät. − Rahoitusvakauden vahvistaminen yleensä pienentää kotitalouksien riskejä. − Voiko velkaantuneisuuden rajoittaminen vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia? • Asiakkaansuoja ja talouskasvu − Kuluttajien luottamus finanssijärjestelmään lisää halukkuutta sijoittaa, ottaa lainaa ja osallistua taloudelliseen toimintaan. − Liika sääntely ja kuluttajien intressien liian yksipuolinen ajaminen voivat heikentää talouden toimintaedellytyksiä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 15
  • 16. Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? (1) • Pankkien lisäpääomavaatimukset (CCyB, OSII ja SyRB) − Tavoitteena edistää vakautta nostamalla pankkien pääomavaatimuksia ja sitä kautta kasvattaa pankkien pääomia. Pankit vertaavat itseään kilpailijoihin, ja korkea sekä vaatimuksia korkeampi vakavaraisuus mahdollistavat yleensä edullisemman jälleenrahoituksen markkinoilta. − Lisäpääomavaatimus tekee kuitenkin lainanannosta/toiminnasta vain kalliimpaa, se ei suoranaisesti rajoita toimintaa. • Enimmäisluototussuhde (loan-to-value, LTV sekä loan-to-collateral, LTC) − Tavoitteena rajoittaa kotitalouksien asuntovelkaantuneisuuden määrää. − Onko perusteltua rajoittaa kotitalouksien velkaantuneisuuden määrää suhteessa prosyklisiin ja endogeenisiin asuntohintoihin? − Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla kun rajoitetta sovelletaan jokaiseen asuntokauppaan. − LTV:ssä lainan määrä rajataan ostettavan asunnon hintaan (velkarajoitteena tehokkaampi). − Suomalaisessa LTC:ssä myös muut vakuudet ja takaukset kelpaavat (velkarajoitteena vähemmän tehokas). LTC mahdollistaa varallisuuden huomioimisen, joka sekä vakauden että myös talouskasvun näkökulmasta on perusteltua. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 16
  • 17. Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? (2) • Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI, DSTI) − Rajoittavat velkaantuneisuutta tehokkaasti. − Perusteltu lähtökohta velkaantuneisuuden rajoittamiselle (koska edellytykset velan hoitamiselle määräytyvät tulojen perusteella). − Makrovakaudellisen tavoitteen koskiessa kotitalouksien kokonaisvelan määrää suhteessa aggregoituihin tuloihin, miksi ulottaa rajoite jokaiseen kotitalouteen? − Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla (kun ulotetaan jokaiseen kotitalouteen). − Velallisen varallisuusasema ei tule huomioiduksi ja rajoite vaikuttaa erityisesti henkilöihin, joilla on volatiilit tulot. − DSTI: Mitkä ovat hyödyt ja haitat kotitalouden kassavirtojen rajoittamisesta kuukausitasolla? • Maksimilaina-aika, lyhennysvelvoite − Rajoittavat kotitalouksien velkaantumista epäsuoranaisesti. − Historiallisesti vahva korrelaatio lainaikojen pituuksien kasvun ja velkamäärien kasvun kanssa. − Miten lyhennysvelvoitetta olisi arvioitava talouskasvun näkökulmasta (esim. spekulaatio)? Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 17