Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
eurojatalous.fi
#eurojatalous
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapo...Suomen Pankki
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki
Suomen Pankki
Talouskriisit ovat monipuolistaneet rahapolitiikan toimeenpanoa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 25.8.2020
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Vakausarvio: Pandemia osoittaa r...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Suomen Pankki
Vakausarvio: Pandemia osoittaa riskipuskureiden välttämättömyyden
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 5.5.2020
www.eurojatalous.fi
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja 25.2.2020: Rahatalous vuonna 2020Suomen Pankki
Kultarahan arvon varmistaa sen sisältämä jalometalli, mutta miten määräytyy paperirahan arvo? Miten keskuspankki vaikuttaa korkoihin, inflaatioon ja talouden suhdannevaihteluihin? Miksi deflaatiota eli yleistä hintojen alenemista on syytä välttää? Mihin keskuspankkien rahapolitiikka pyrkii juuri nyt?
Näihin kysymyksiin vastasi luennossaan johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankin rahamuseossa 25.2.2020.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen, 29.1.2020Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Helsinki, Oikeusministeriö, 29.1.2020
Suomalaisten talousosaamisen edistäminen
Lisätietoja suomenpankki.fi/talousosaamishanke
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Pääjohtaja Olli Rehn: Elpyminen jatkuu koronan varjossa - rahapolitiikka on r...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin esitys Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa 17.12.2021. Suomen talous on selvinnyt pandemiasta paremmin kuin alkuvaihteessa pelättiin. Kuluvan vuoden jälkipuoliskolla pandemiatilanne on kuitenkin heikentynyt ja inflaatio nopeutunut euroalueella. Mitkä tekijät kiihdyttävät inflaatiota ja mitä johtopäätöksiä inflaationäkymistä voi tehdä rahapolitiikan näkökulmasta? Ajatuksia julkisen talouden tasapainottamisesta.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Olli Rehn: Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissaSuomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuus
Helsinki, 4.10.2018
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua tukevana – Suomen julkista taloutta syytä vahvistaa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, Helsinki 11.6.2019
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeenSuomen Pankki
Miten suuri finanssikriisi mullisti rahapolitiikan ja pankkivalvonnan? Voidaanko kriisin toistuminen Euroopassa estää? EKP:n neuvostossa pitkään vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoi Suomen Pankin rahamuseon studia monetaria -yleisötilaisuudessa, miten keskuspankit ovat muuttuneet hänen virkakautensa aikana ja mitä hän odottaa euroalueen tulevaisuudelta.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot päättymässä. Suomen talouden näkymät aikaisempaa valoisammat, mutta työtä riittää.
Tiedotustilaisuus, Helsinki 19.6.2018
Pääjohtaja Olli Rehn: Elpyminen jatkuu koronan varjossa - rahapolitiikka on r...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehnin esitys Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa 17.12.2021. Suomen talous on selvinnyt pandemiasta paremmin kuin alkuvaihteessa pelättiin. Kuluvan vuoden jälkipuoliskolla pandemiatilanne on kuitenkin heikentynyt ja inflaatio nopeutunut euroalueella. Mitkä tekijät kiihdyttävät inflaatiota ja mitä johtopäätöksiä inflaationäkymistä voi tehdä rahapolitiikan näkökulmasta? Ajatuksia julkisen talouden tasapainottamisesta.
Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen: Suomen ...Suomen Pankki
Korkeasuhdanne Suomessa on ohi ja talouskasvu hidastuu väliaikaisesti muun maailman mukana. Suhdanne-ennusteen lisäksi esittelyssä on Suomen Pankin tuorein arvio Suomen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Julkisen talouden hoidossa on otettava huomioon pitkälle aikavälille kasautuvat haasteet, kuten väestön ikääntyminen. Lisäksi puskureita on hyvä olla pahan päivän varalle.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen esittelivät tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Olli Rehn: Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissaSuomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuus
Helsinki, 4.10.2018
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter: arvio rahapolitiikasta ja kansainvälises...Suomen Pankki
Maailmantaloudessa myllertää, miten euroalue pärjää?
Rahamuseon tapahtuma | 15.3.2019 17.00—18.00
Euroalueen kasvun nopea hidastuminen on yllättänyt. Näkyykö merkkejä kasvun nopeutumisesta uudelleen? Pitääkö maailmantalouden kehityksestä olla huolissaan?
Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esitteli tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä.
Vanhempi neuvonantaja Maritta Paloviita: Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon...Suomen Pankki
Luulo on subjektiivinen arvelu tai olettamus ja tieto hyvin perusteltu tosi uskomus tai käsitys. Keskuspankit tarvitsevat tietoa taloudesta, kun ne valmistelevat ja toteuttavat rahapolitiikkaa.
Paloviita esitteli Suomen Pankin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin kansalaisten talousnäkemyksiä tieteiden yössä 14.1.2021
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua t...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euroalueen rahoitusolot säilyvät kasvua tukevana – Suomen julkista taloutta syytä vahvistaa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, Helsinki 11.6.2019
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Rahatalouden perusteet, tieteiden yo...Suomen Pankki
Rahamuseon teemana vuoden 2020 Tieteiden yö -tapahtumassa on taloustaidot digiyhteiskunnassa. Ohjelmassa tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat digitalisoitumisen vaikutuksista.
Rahatalouden perusteet – Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeenSuomen Pankki
Miten suuri finanssikriisi mullisti rahapolitiikan ja pankkivalvonnan? Voidaanko kriisin toistuminen Euroopassa estää? EKP:n neuvostossa pitkään vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoi Suomen Pankin rahamuseon studia monetaria -yleisötilaisuudessa, miten keskuspankit ovat muuttuneet hänen virkakautensa aikana ja mitä hän odottaa euroalueen tulevaisuudelta.
Rahapolitiikka ja tulonjako, Juha KilponenSuomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Juha Kilponen käsittelee puheenvuorossaan rahapolitiikkaa ja tulonjakoa. Esitys on osa Suomen Pankin rahamuseon Tieteiden yön ohjelmaa 2022.
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot pää...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, netto-ostot päättymässä. Suomen talouden näkymät aikaisempaa valoisammat, mutta työtä riittää.
Tiedotustilaisuus, Helsinki 19.6.2018
Studia monetaria -luento Suomen Pankin rahamuseossa 9.5.2023
Pitkään jatkunut poikkeuksellisen matalien korkojen aika päättyi viime vuonna ja korot ovat nousseet jyrkästi. Korkotaso on luotonannolle kuin mannerlaatta, jonka muutokset vaikuttavat laajasti. Korkoympäristön muutos voi myös paljastaa rahoitusjärjestelmässä matalien korkojen aikana kertyneitä haavoittuvuuksia ja otettuja riskejä, jotka voivat toteutuessaan järisyttää järjestelmän vakautta.
Korkojen nousun vaikutukset alkavat nyt näkyä ja tuntua Suomessa ja maailmalla. Rahoitusvakaus- ja tilasto-osaston vakausanalyysitoimiston toimistopäällikkö Helinä Laakkonen kertoi, miten korkojen nousu vaikuttaa velallisiin, sijoittajiin ja pankkeihin, ja kuinka pankkien kestävyyttä on parannettu kohtaamaan kasvavat riskit makrovakauspolitiikan ja rahoitussääntelyn avulla.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkes...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä testataan. Suomen Pankin vakausarvio, Euro & talous -tiedotustilaisuus 27.4.2023
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen: Kuinka korkojen voimakas nousu vaikutt...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 1.11.2022
Korkojen ja elinkustannusten nousu koettelee velallisten kykyä hoitaa lainojaan. Kuinka korkojen nousu ja Finanssivalvonnan tuleva suositus asuntolainanhakijan velanhoitokyvyn testaamisesta kohtelevat muun muassa ensiasunnon ostajia sekä eri puolella Suomea asuvia ja eri tuloluokkiin kuuluvia lainanhakijoita?
Vanhempi neuvonantaja Jukka Vauhkonen rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta tarkasteli luennolla kotitalouksien lainanottoa sekä viranomaisten keinoja hillitä lainanantoon ja velkaantumiseen liittyviä rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä.
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
Euro & talous -vakausjulkaisu: Rahoitusjärjestelmän vakausSuomen Pankki
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli rahamuseossa 10.5.2017 Suomen Pankin Euro & talous -vakausjulkaisun, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta
15.2.2022 Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanneSuomen Pankki
Suomen Pankin rahamuseon yleisöluennon aiheena 15.2.2022 oli Suomen pitkän aikavälin talouskasvu ja julkisen talouden tilanne. Toimistopäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista kertoivat aiheesta.
Euro ja talous Rahamuseo 2023-06-20.pdfSuomen Pankki
Suomen talousennuste
Rahamuseon tapahtuma | 20.6.2023 17.00 — 18.00
Mihin suuntaan Suomen talous on menossa? Onko näkyvissä jo merkkejä kotitalouksien ostovoiman virkoamisesta ja inflaation laantumisesta? Miten kotitaloudet pärjäävät kohonneiden arjen kulujen kanssa?
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo esittelivät rahamuseon tilaisuudessa Suomen Pankin talousennusteen vuosille 2023-25 rahamuseossa 20.6.2023.
Osastopäällikkö Juha Kilponen: Rahapolitiikan uudet haasteetSuomen Pankki
Rahapolitiikan uudet haasteet - nopea inflaatio, hidastuva talouskasvu ja kasvava velkaantuneisuus
Rahapolitiikka on vaikean tehtävän edessä kun energiakriisi kiihdyttää hintojen nousua ja hidastaa kasvua. Rahapolitiikalla on huolehdittava hintavakaudesta ja sen vuoksi on korkoja nostettava vaikka kasvu on hidastumassa ja velkaantuneisuus on kasvamassa.
Osastopäällikkö Juha Kilponen rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta kuvasi rahamuseon luennolla 4.10.2022 rahapolitiikan välittymisen perusperiaatteet ja välineet, joilla keskuspankki pyrkii hintavakauden tavoitteeseensa.
Similar to Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä (20)
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Marja Nykänen: Vahva Suomi tarvitsee vahvan talouden, Euro ja talous -tiedotu...Suomen Pankki
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Euro ja talous -tiedotustilaisuus, Helsinki 19.12.2024
Lue lisää osoitteesta eurojatalous.fi tai seuraa #eurojatalous
Toimistopäällikkö Markku Lehmus: Euroalueen talouden näkymät, 3.10.2023
Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen: Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä
1. Johtokunta, Suomen Pankki
Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua
uusilla välineillä
Suomen Pankin vakausarvio
Euro & talous -tiedotustilaisuus 4.5.2021
Marja Nykänen
2. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin arvio rahoitusjärjestelmän vakaudesta
• Pääkirjoitus: Kotitalouksien velkavauhtiin jarrua uusilla välineillä
• Vakausarvio: Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan
rahoitusvakausriskejä
• Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista
• Arviot VM:n työryhmän ehdottamien makrovakausvälineiden vaikutuksista
• Koronan vaikutukset pankkeihin, yrityksiin ja asunto- ja kiinteistösijoitusmarkkinoihin
• Uusi stressitestikehikko suomalaisten pankkien vakavaraisuuden arviointiin
• Uutta tilastotietoa kotitalouksien sijoitusasuntolainoista
• Helppolukuinen yhteenveto
• Saatavilla Euro & talous -sivustolla: https://www.eurojatalous.fi/
4.5.2021 2
3. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Keskeiset viestit
• Tukitoimet ylläpitäneet kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta
• Sääntely vahvistanut pankkien kykyä luotottaa ja kestää tappioita
• Koronan kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty
• Asuntomarkkinoiden riskit kasvaneet heikon talouskehityksen aikana
• Velkakattoa ja asuntolainojen pituusrajoitusta tarvitaan viipymättä
4.5.2021 3
4. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Sääntely vahvistanut pankkien kykyä
luotottaa ja kestää tappioita
4.5.2021 4
5. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tukitoimet ylläpitäneet kansainvälisen
rahoitusjärjestelmän vakautta
• Tukitoimilla on rakennettu siltaa kriisin yli
• Kriisin kaikki vaikutukset yrityksiin ja kotitalouksiin eivät ole vielä
näkyvissä
• Ratkaisevaa on, miten yritykset ja kotitaloudet kykenevät
suoriutumaan velvoitteistaan, kun tukitoimet päättyvät
4.5.2021 5
6. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahoitusolot kiristyivät, kun talousodotukset
vahvistuivat
4.5.2021 6
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
01/2020 05/2020 09/2020 01/2021
Yhdysvallat Iso-Britannia Saksa Ranska
10 vuoden valtionlainan tuotto, %
Lähde: Macrobond.
Pitkien valtionlainojen korot nousivat keväällä 2021 etenkin
Yhdysvalloissa
7. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ongelmalainojen laskeva trendi saattaa kääntyä
4.5.2021 7
8. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahoitussääntely auttanut pankkeja kohtamaan
pandemian aiempaa vahvempina
• Sääntely on vahvistanut pankkien vakavaraisuutta ja kykyä kestää
tappioita
• Makrovakauspolitiikan välineillä parannettiin entisestään pankkien
kriisinsietokykyä ennen pandemiaa
• Makrovakauspolitiikan sekä pankkivalvonnan ja -sääntelyn
kevennyksillä on edistetty luotonantoa pandemian aikana
4.5.2021 8
9. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Koronan kaikkia vaikutuksia pankkeihin
ja yrityksiin ei ole vielä nähty
4.5.2021 9
10. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotimainen pankkisektori säilynyt vakavaraisena
4.5.2021 10
11. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Konkurssit eivät ole lisääntyneet hälyttävästi
4.5.2021 11
0
50
100
150
200
250
300
2017 2018 2019 2020 2021
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu
Lähde: Tilastokeskus.
Yritykset, lukumäärä
Vireille pannut konkurssit
12. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntomarkkinoiden riskit kasvaneet
heikon talouskehityksen aikana
4.5.2021 12
13. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainat ja kiinteistöalan lainat muodostavat
suuren osan pohjoismaisten pankkien lainanannosta
4.5.2021 13
0
20
40
60
80
Tanska Ruotsi Suomi Norja
Asuntolainat Liikekiinteistölainat
Lähde: EBA.
Lainakannasta, %
Pohjoismaisilla pankeilla on runsaasti asunto- ja liikekiinteistölainoja
14. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntojen hintaerot kasvukeskusten ja muiden
alueiden välillä kasvaneet edelleen
4.5.2021 14
75
100
125
150
175
200
225
2000 2005 2010 2015 2020
Helsingin kantakaupunki Koko Helsinki
Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu Turku
Tampere Koko Suomi
Muu Suomi kuin pääkaupunkiseutu
Reaali-indeksi, 2000 = 100
Lähteet: Tilastokeskus, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Asuntojen reaaliset hinnat alueittain neljännesvuosittain
15. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntokauppa ja asuntolainananto toipuivat Suomessa
nopeasti pandemian ensimmäisestä aallosta
4.5.2021 15
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
2018 2019 2020 2021
Milj. euroa
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Suomessa luottolaitoksista nostetut uudet asuntolainat kuukausittain
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
2018 2019 2020 2021
Lukumäärä
Lähde: Tilastokeskus (kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt kaupat). @38215
Vanhojen osakeasuntojen kauppa Suomessa kuukausittain
16. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Asuntolainakannasta 8 prosenttia on sijoituslainoja
• Kymmenesosa maaliskuussa 2021 nostetuista asuntolainoista
otettiin sijoitusasuntoa varten
• Useilla asuntosijoittajilla on vastattavanaan myös
uudisrakentamisen liittyvää taloyhtiölainaa
• Vuokramarkkinat ovat tärkeä osa toimivia asuntomarkkinoita, mutta
asuntosijoittamiseen liittyy myös riskejä
4.5.2021 16
17. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Velkakattoa ja asuntolainojen
pituusrajoitusta tarvitaan viipymättä
4.5.2021 17
18. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin
kasvanut pitkään
0
25
50
75
100
0
40
80
120
160
2000 2005 2010 2015 2020
Asuntolainat Suomen luottolaitoksilta Lainat taloyhtiöiden kautta
Kulutusluotot Suomen luottolaitoksilta Muut lainat Suomen luottolaitoksilta
Muut lainat Suomesta ja ulkomailta Asumiseen liittyvät lainat (oikea asteikko)
% suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon Osuus velasta, %
Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. @38215
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja velan rakenne
4.5.2021 18
19. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Uusilla asuntolainanottajilla yhä enemmän velkaa
suhteessa tuloihin
• Aiempaa suurempi osa uusista
asuntolainoista* myönnetty
tuloihinsa nähden runsaasti
velkaantuneille
• Suuret velka-tulosuhteet
yleisempiä kasvukeskuksissa kuin
muualla Suomessa
4.5.2021 19
* Uusien asuntolainojen euromäärästä
20. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
0
20
40
60
80
100
2010 2012 2014 2016 2018 2020
Enintään 14 vuotta Yli 14 ja enintään 19 vuotta Yli 19 ja enintään 21 vuotta
Yli 21 ja enintään 24 vuotta Yli 24 ja enintään 26 vuotta Yli 26 vuotta
Osuus uusien asuntolainojen euromäärästä, %
Lähde: Suomen Pankki. @38215
Suomessa nostettujen uusien asuntolainojen takaisinmaksuajat
Pitkät asuntolainat yleistyneet nopeasti
4.5.2021 20
Noin 25 vuotta
Noin 30 tai 35 vuotta
Noin 20 vuotta
21. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suuret yhtiölainaosuudet yleistyneet uusien
osakeasuntojen kaupassa
0
20
40
60
80
100
2000 2005 2010 2015 2020
0 % 0–39 % 40–49 % 50–59 % 60–69 % 70–79 % Vähintään 80 %
Osuus kauppojen määrästä, %
Lähteet: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ja Suomen Pankin laskelmat. @38215
Uusien kerrostalo- ja rivitaloasuntojen kaupat Suomessa asunnon
yhtiölainaosuuden mukaan
4.5.2021 21
Taloyhtiölaina vähintään 60 %
asunnon velattomasta hinnasta
22. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
VM:n työryhmän ehdottamat keinot käyttöön
• Velkakatolla rajoitettaisiin kotitalouden kokonaisvelkojen kasvamista
suuriksi suhteessa tuloihin
• Asunto- ja taloyhtiölainojen enimmäispituudet ylläpitäisivät hyviä
luotonhoitokäytäntöjä
• Erittäin suurten taloyhtiölainojen rajoittaminen ehkäisisi
asuntorahoituksen riskien kasvua
• Ehdotettuihin rajoitteisiin sisältyy myös joustovaraa
4.5.2021 22
23. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vaikutukseltaan neutraali velkakatto noussut aiempaa
korkeammalle
• Velkakatto asettuisi nyt 500 prosenttiin, jos vaikutukset
lainanantoon pyrittäisiin pitämään vähäisinä
• Rajoite ei kohdistuisi erityisesti ensiasuntojen rahoitukseen
• Vaikutukset pitkän aikavälin talouskasvuun olisivat maltilliset
• Rajoite vaimentaisi talouden suhdannevaihteluita
tehokkaammin kuin nykyinen enimmäisluototussuhde
4.5.2021 23
24. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Laina-aikarajoitukset ja yhtiölainakatto hillitsisivät
erittäin pitkien ja suurten lainojen myöntämistä
• Erittäin pitkien asuntolainojen yleistyminen lisää tarvetta rajoittaa laina-
aikoja
• Enimmäispituus vaikuttaisi pitkiä asuntolainoja runsaasti myöntäviin
pankkeihin
• Taloyhtiölainarajoitteet voisivat vaikuttaa uudisrakentamisen
rahoitukseen ja lisätä asuntolainojen kysyntää
• Enimmäisluotto-osuus sallisi edelleen huomattavan suuret
taloyhtiölainat rakentamisen rahoituksessa
4.5.2021 24
25. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto keskeisistä viesteistä
• Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut pandemian aikana hyvin
• Kaikkia pandemian vaikutuksia ei ole vielä nähty
• Asuntomarkkinoiden riskit ja kotitalouksien velkaantuneisuus
kasvaneet
• Velkaantuneisuutta hillitsevät toimet tulisi saada pikaisesti käyttöön
4.5.2021 25