Minna Salmi (THL): Politiikkatoimet ja lapsiperheet. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.

1. Politiikkatoimet ja lapsiperheet
Minna Salmi
Tutkimuspäällikkö
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

2. Esityksen teemat
• Lapsiperheiden toimeentulo
• Subjektiivinen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus
– miksi hallituksen esitystä varhaiskasvatusoikeuden
rajoittamisesta 20 tuntiin viikossa ei pidä toteuttaa
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 2

3. Budjetissa lapsiperheiden toimeentuloon
vaikutetaan monella toimenpiteellä
Kaikki lapsiperheet
• poistetaan lapsilisän indeksisidonnaisuus
• asumiskulut nousevat (jätevero, energiavero, sähkövero, kiinteistövero ja
lämmityspolttoaineiden verot nousevat, asuntolainojen korkovähennys pienenee)
• sairauskulut nousevat (lääkekorvauksia leikataan, yksityislääkärien Kela-korvauksia
leikataan)
• liikkumiskulut nousevat (ajoneuvovero nousee)
Pikkulapsiperheissä lisäksi
• jäädytetään kotihoidon tuki 2016 – kohdistuu pääosin äiteihin
• heikennetään vanhempainpäivärahaa – kohdistuu pääosin äiteihin
• heikennetään äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää
vuosilomaoikeutta rajaamalla loman karttuma maksimissaan 6 kuukauteen
– kohdistuu vain äiteihin
• nostetaan päivähoitomaksuja
• kaksinkertaistetaan aamu- ja iltapäivähoidon maksut
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 3

4. Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys 2005–2015:
Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut –
lapsiperheiltä on jo leikattu
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 4
Lähde: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
€/kk
Takuueläke
Peruspäiväraha
Leskeneläke, jatkoeläke
Vähimmäis vanh./sairauspväraha
Kotihoidon tuki
Toimeentulotuen perusosa
Opintoraha, ennen 8/2014 aloitt.
Opintoraha, 8/2014 jälkeen aloitt.
Lapsilisä

5. Lapsiperheiden kokemus toimeentulostaan perherakenteen mukaan vuonna
2012 / Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL
Kahdella viidestä lapsiperheestä toimeentulo-ongelmia,
yksinhuoltajaperheissä kaksi kertaa useammin
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 5
%
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Jää rahaa säästettäväksi Menojen kattaminen
tuloilla hankalaa
Perheen talous kehittyy
parempaan suuntaan
Kaikki
Alle 3-v lapsia
3+ lasta
2 huolt perhe
Yh-perhe*
*
*
*
*
*
*Ero perherakenteen mukaan tilastollisesti merkitsevä
Lähde: Salmi ym. 2014

6. Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 6
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
kaikki
alle 7-v lapsia
lapsia 3+
yksinhuoltaja
* *
Mahdollisuus perheen yhteiseen kulutukseen
jakaa perheitä
%
Perheellä on halutessaan varaa…
*
*
*Ero verrattuna muihin ryhmiin tilastollisesti merkitsevä
*
*
*
*
*
*
*
*
* *
Lähde: Salmi ym. 2014

7. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten
kulutusmahdollisuuksiin
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 7
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
kaikki
alle 7-v lapsia
lapsia 3+
yksinhuoltaja
Perheellä on halutessaan varaa lasten…
%
Lähde: Salmi ym. 2014

8. Toimeentulokokemukset merkittävä tekijä
vanhempien voimavarojen ja lasten toiminta-
mahdollisuuksien kannalta
• Toimeentulossa ongelmia → vanhempien ahdistus ja masennus
lisääntyvät → vanhempien keskinäinen suhde kuormittuu →
vanhemmuuden laatu heikkenee (enemmän rankaisevaa, vähemmän
ohjaavaa) → lasten hyvinvointi heikkenee (Leinonen 2004)
• Lasten elämässä toimeentulo ja kulutusmahdollisuudet eivät ole
vähäinen asia: taloudellinen eriarvoisuus saattaa johtaa syrjimiseen,
ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen (Hakovirta & Rantalaiho 2012)
• Toimeentulo-ongelmat periytyvät ja lisäävät lasten ja nuorten
syrjäytymisriskiä
– jos lapsuuden perheessä toimeentulo-ongelmia, nuorilla on yleisemmin
vähäinen koulutus, mielenterveysongelmia, huostaanottoja ja
toimeentulovaikeuksia aikuisina (Paananen ym. 2012)
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 8

9. Miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä
rajoittaa: Päivähoidon merkitys tasa-arvo- ja
perhepolitiikassa
• Päivähoito oli poliittisella agendalla yli sata vuotta, ennen kuin oikeus
saatiin kaikille alle kouluikäisille (Välimäki 1998, Salmi 2005)
• Perhepoliittisen paradigman muutos: luovutaan perheiden oikeudesta
vapaaseen valintaan lapsen hoidon järjestämisessä
• Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista
vanhempien työstä ja sen muutoksista
– riskinä lapsen varhaiskasvatusryhmän vaihtuminen edestakaisin ja näin
lapsen pitkäjänteisten ihmissuhteiden vaarantuminen -> lapsen hyvän
kasvun edellytykset eivät toteudu (Salmi ym. 2012)
• Varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus on myös vanhempien oikeutta
hoitopalveluun, työn ja perheen yhteensovittamisen kulmakivi
– työvoimapoliittinen ja tasa-arvopoliittinen merkitys: turvaa molempien
vanhempien osallistumisen ansiotyöhön / opiskeluun
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 9

10. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden
rajoittaminen ja ansiotyöhön osallistuminen
• Ansiotyön kokonaisuus koostuu usein jaksoista, joiden välillä voi
olla katkoja – joutuuko lapsi silloin vaihtamaan hoitoryhmää?
– määräaikaisissa työsuhteissa 25–34 -vuotiaista naisista 27 %, miehistä
15 %
– naisten uusista työsuhteista 61 % määräaikaisia, miehillä 47 %
– itsensä työllistäjien osuus työllisistä kaksinkertaistunut 2000-luvulla; 62
% freelancereista 25–44-vuotiaita – heillä todennäköisesti päivä-
hoitoikäisiä lapsia (Pärnänen & Sutela 2015)
• Osa-aikatyö yleisimmin 30 tuntia viikossa, keskimäärin 20 tuntia
– 20 tunnin varhaiskasvatus ja hoito ei riitä osa-aikatyötä tekevien lapsille
– osa-aikatyötä tekevät äidit: puolet alle yksivuotiaiden töissä olevista
äideistä, neljännes yksivuotiaiden äideistä ja viidennes kaksivuotiaiden
äideistä (isistä osa-aikatyötä tekee 3 %) (Salmi & Lammi-Taskula 2014)
• Työttömien vanhempien hankala etsiä aktiivisesti työtä, jos lapsi on
siirretty osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 10

11. Paluu tarveharkintaan tuottaa ongelmia
• Lakiesityksen mukaan vanhempien pitää osoittaa, että lapsi
tarvitsee varhaiskasvatusta ja hoitoa enemmän kuin 20 tuntia
• Valtaosa alle kouluikäisten lasten vanhemmista ansiotyössä tai
opiskelee kokopäiväisesti
– lakiesityksen perustelut: osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen siirtyisi
6,7 % nykyisin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piirissä olevista
lapsista = noin 11 000 lasta
– 93 % vanhemmista joutuisi osoittamaan kokopäiväisen varhais-
kasvatuksen tarpeen = koskee noin 300 000 vanhempaa -> lisää
työtä/byrokratiaa vanhemmille, työnantajille ja kunnilla
• Kokopäivähoidon oikeuttavien sosiaalisten syiden (lapsen
kehitys ja tuen tarve sekä perheen olosuhteet) arviointi leimaa
lapsia ja perheitä
• Tarveharkinta kunnissa → palvelut erilaistuvat asuinpaikan
mukaan → riski lasten tasavertaisuuden toteutumiselle
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 11

12. Syntyykö säästöjä?
• Lasten varhaiseen kehitykseen investoiminen on taloudellisesti kannattavaa
• 1990-luvun laman vuosina lasten peruspalveluista leikanneet kunnat joutuivat
2000-luvun puolella käyttämään enemmän rahaa lasten ja nuorten psykiatrisiin
palveluihin (Paakkonen 2012)
• Lasten peruspalveluista säästäminen ei ole kustannustehokasta pidemmällä
aikavälillä
• Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arviointi: varhaiskasvatuksen
henkilöstö vähenee
– asetusmuutoksella toteutetaan ryhmäkoon nostaminen yli 3-vuotiaille
– nämä leikkaukset heijastuvat kielteisesti lasten hyvän kasvun edellytyksiin –
riskinä lisäkustannukset korjaavissa palveluissa pidemmällä aikavälillä
• Henkilöstön väheneminen ja osa-aikatyön lisääntyminen
– tasa-arvo-ongelma: työttömyys- ja toimeentuloriskit kohdistuvat pääosin
naisiin, joita yli 95 % varhaiskasvatushenkilöstöstä
– kuormittaa julkista taloutta työttömyyskulujen lisääntymisenä ja verotuoton
pienenemisenä
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 12

13. Syntyykö säästöjä, 2
• Kuntaliiton laskelmat
– varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta osa-aikaiseksi syntyy säästöä vain siinä
tapauksessa, että osa-aikaiset lapset ovat osapäiväisessä hoidossa, koska
– silloin hoitajien ja lasten määräsuhde voi olla 1/13 → henkilöstöä voidaan
vähentää
– jos vanhemmat valitsevat osaviikkoisen palvelun, henkilöstömitoitus ei muutu eikä
säästöjä synny
• Määräsuhde 1/13 tarkoittaa, että
– hoitoryhmät suurenevat → riski lasten hyvinvoinnille
– henkilöstön vähentäminen vaikeuttaa pedagogiikan kehittämistä
• Päivähoidon laadun heikentäminen voi pidentää kotihoidon tukikausia
– Äitien epäily päivähoidon laadusta vahvin ennustaja sille, että äiti on kotihoidon
tuella vielä parivuotiaan kuopuksen kanssa www.thl.fi/perhevapaatutkimus)
– suuret ryhmät herättävät eniten tyytymättömyyttä (Kekkonen 2104)
• Säästöjen hakeminen nostamalla aikuisten ja lasten määräsuhdetta on
vastoin lapsen etua ja lasten yhdenvertaisuutta – YK:n lasten oikeuksien
sopimuksen 2. ja 3. artikla eivät toteudu
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 13

14. Suomessa vain 62 % alle kouluikäisistä lapsista on
päivähoidossa – onko päivähoidon laajuus ongelma?
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 14

15. Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 15
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
alle 1-v
1-2-v
3-5-v
1-6-v
Päivähoidossa olevat lapset ikäryhmittäin 1997–2013
% ikäryhmästä
Lähde: THL, päivähoitotilastot
%

16. Lähteitä
• Kekkonen Marjatta (2014) Perheiden lastenhoitojärjestelyt ja tyytyväisyys päivähoitopalveluihin. Teoksessa
Lammi-Taskula Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 258–272
• Leinonen Jenni (2004) Families in Struggle – Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the
Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Stakes, Research Report 143
• Pärnänen Anna & Sutela Hanna (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus, Helsinki
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf
• Salmi Minna (2005) Päivähoitoako kaikille lapsille? Erään instituution ja siihen suhtautumisen ristiriitoja.
Teoksessa Heino Tarja ym. (toim.) Lapsuuden kudelmia. Helsinki: Stakes, 97–116
• Salmi Minna & Lammi-Taskula Johanna (2104) Lapsiperheiden vanhemmat työelämässä. Teoksessa Lammi-
Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 26–35
• Salmi, Minna & Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi-
Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 82–104
• Salmi Minna, Mäkelä Jukka, Perälä Marja-Leena & Kestilä Laura (2012) Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi
tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL Päätösten tueksi 1/2012
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-690-8
• Sutela Hanna & Lehto Anna-Maija (2014) Työolojen muutokset 1977–2013. Tilastokeskus, Helsinki
• THL Perhevapaatutkimus, tuloksia 23.10.2015 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-
ohjelmat/perhevapaatutkimus/tuloksia/epailys-paivahoidon-laadusta-voi-pidentaa-aitien-kotihoidon-tuen-kayttoa
• Työvoimatutkimus, Työajat vuonna 2014. Tilastokeskus 28.4.2015
http://www.stat.fi/til/tyti/2014/13/tyti_2014_13_2015-04-28_kat_003_fi.html
• Välimäki Anna-Leena (1998) Päivittäin. Lasten (päivä)hoitojärjestelyn muotoutuminen varhaiskasvun ympäristönä
suomalaisessa yhteiskunnassa 1800- ja 1900-luvulla. Oulu: Acta Universitatis Ouluensis E 31
Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 16