Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan esitys SAK:n tasa-arvopäivillä Hämeenlinnassa 17.4.2016. Lisää materiaalia SAK:n esittämästä perhevapaauudistuksesta osoitteessa www.sak.fi/perhevapaat.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...EHYT
Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea.
Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.
Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Korona-aikana opettajien jo ennestään korkealla ollut arvostus on entisestään vahvistunut suomalaisten keskuudessa.
Liki kaikki Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että opettajien työ on arvokasta koko yhteiskunnalle (97 %), vastuullista (96 %) ja vaativaa (91 %).
OAJ:n Fiilismittari kuitenkin kertoo, että arvostus ei välity riittävästi opettajille asti. Korvaamattomasta työstä tarvitaan kunnon korvaus - ja työolojen pitää olla sellaiset, että opettajilla on mahdollisuus keskittyä opettamiseen.
SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan esitys SAK:n tasa-arvopäivillä Hämeenlinnassa 17.4.2016. Lisää materiaalia SAK:n esittämästä perhevapaauudistuksesta osoitteessa www.sak.fi/perhevapaat.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaihee...EHYT
Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea.
Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.
Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.
Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste (toim.) Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Kelan tutkimus 2016.
Kokemuksia ja tuloksia CHILCCARE- tutkimushankkeestaTHL
Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu (NEVA).
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys. Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL ja Riitta Ahlqvist, vastaava terveydenhoitaja, Salo.
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Tässä artikkelissa tutkitaan kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoihin ja lapsiin.
Kotihoidon tukea maksetaan vaihtoehtona muille lasten tuetuille hoitomuodoille lasten
ollessa 1
–
2-vuotiaita. Tutkimuksessa käytetään laajoja rekisteriaineistoja, jotka mahdollis
-
tavat lasten kehityksen seuraamisen varhaislapsuudesta aikuisikään. Merkittävin aineisto
lasten kehityksen mittaamiselle on alle kouluikäisten lasten neuvolatarkastuksissa teh
-
tävät testit. Lasten kotihoidon tuen ja sen kunnallisten lisien variaation avulla pystytään
identifioimaan kotihoidon tuen kausaalinen vaikutus erotuksena pelkän hoitomuodon ja
myöhemmän kehityksen korrelaatiosta. Tulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki
pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Lapsiin pidemmät kotihoitojaksot
vaikuttavat niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolan Lene-
testissä, eli kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana
vaihtoehtona 1
–
2-vuotiaille lapsille. Tutkimuksessa ei löydetä selkeitä vaikutuksia lasten
kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä.
Johanna Lammi-Taskula, THL: Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoretTHL
Johanna Lammi-Taskula, THL, 20.9.2021, Eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7864624
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
4. PERHEPOLITIIKANTAVOITE
•Sosiaali-ja terveysministeriön määritelmän mukaan ”suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvata vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet perheen perustamiseen ja lasten kasvattamiseen”.
•Perhepolitiikan painopisteenä on viime vuosina ollut erityisesti työn ja perheen yhteensovittaminen, isyyden vahvistaminen sekä lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen(STM 2013).
+
7. Joutuu tinkimään lähes kaikesta
Joutuuajoittain tinkimään
Yhteensä
PERHETYYPPI
Puoliso ja lapsia
3%
11 %
14%
Yhden vanhemman perheet
12%
28 %
40%
Vastaajien subjektiivinen toimeentulo Perhebarometri 2014 -aineistossa
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
-Vastaajien kokemus omasta toimeentulostaan ei vaihtele tässä aineistossa lapsiluvun mukaan
8. Joutuu tinkimään lähes kaikesta
Joutuuajoittain tinkimään
Yhteensä
NUORIMMANLAPSEN IKÄ
Alle 1-vuotiaita
5%
9%
14%
1-2 vuotiaita
4%
8%
12%
3-5 vuotiaita
6%
8%
14%
6-10vuotiaita
5%
15%
20%
11-15-vuotiaita
5%
15%
20%
16 vuotiaita
7%
15%
22%
Vastaajien subjektiivinen toimeentulo Perhebarometri 2014 -aineistossa
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
9. Väittämä: Perheiden kahtiajako hyvä ja huono- osaisiin on voimistunut
77%
84%
12%
9%
11%
7%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Puoliso ja lapsia
Yhden vanhemman perheet
Kyllä
EOS
Ei
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
Kaikki vastaajat (kyllä = 69%)
11. Lapsilisää maksetaan perheille 104-190 euroa/lapsi lapsimäärän
mukaan. Mitä mieltä olet tästä tasosta?
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
Kaikki Lapsiperheet
Yhden
vanhemman
perheet
Alle 1-
vuotiaiden
perheet
Suurperheet (4+)
Lapsilisä tulisi porrastaa tulojen mukaan 48% 56% 62% 37% 37%
Nykyinen taso on sopiva 22% 17% 15% 30% 25%
Lapsilisää pitäisi maksaa kaikille enemmän 18% 21% 22% 32% 33%
Lapsilisää pitäisi maksaa kaikille vähemmän 2% 1% 1% 1% 1%
En osaa sanoa 9% 5% 1% 0% 3%
Eli pelkistäen:
- Yleinen suomalaisten näkemys on se, että lapsilisä tulisi porrastaa
tulojen mukaan niin, että se vähenee sitä mukaa, mitä suuremmat tulot
perheellä on
- Toisaalta tällainen näkemys ei ole yhtä voimakas vastaajilla, joilla on alle
1-vuotiaita lapsia tai joilla on suuri perhe
12. •Lapsilisäkysymyksissä suosittu oli myös ehdotus pidentää lapsilisän maksatuskauden pituutta siihen asti kunnes lapsi täyttää 18v. Kaikista lapsiperheistä samaa mieltä 62% ja yhden vanhemman perheistä 91%.
14. VANHEMPAINVAPAA
(päättyessä lapsi 9-10kk ikäinen)
HOITOVAPAA
(kunnes lapsi täyttää 3 vuotta)
23%
53%
6%
2%
15%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Hoitovapaan tulisi olla pitempi
Hoitovapaan kesto on sopiva
Hoitovapaan tulisi olla lyhyempi
Hoitovapaa tulisi poistaa kokonaan
En osaa sanoa
51%
27%
2%
3%
17%
%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Hoitorahan tulisi olla suurempi
Nykyinen taso on sopiva
Hoitorahan tulisi olla pienempi
Hoitoraha tulisi poistaa kokonaan
En osaa sanoa
48% kaikista vastaajista toivoi korotusta vanhempainrahaan.
Lapsiperheistä korotusta toivoi 55%.
ÄITIYSVAPAA
(105 päivää)
47% kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että vanhempainvapaan keston tulisi olla pitempi. Lapsiperheistätätä mieltä oli 53%.
58%
61%
Kaikki vastaajat
Kaikki vastaajat
15. Mitä mieltä olisit nykyisten vanhempainvapaiden jakamisesta tasan isän ja äidin kesken?
10%
9%
10%
7%
26%
25%
27%
24%
26%
27%
25%
30%
21%
24%
18%
29%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Kaikki
Naiset
Miehet
Lapsiperheet
Kannatan täysin
Kannatan jossain määrin
En osaa sanoa
En juuri kannata
En kannata lainkaan
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
16. Mitä mieltä olet seuraavista ehdotetuista perhevapaiden muutoksista? Hoitovapaan jakaminen äidin ja isän kesken tasapuolisesti (äidille 1 vuosi ja isälle 1 vuosi, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta)
11%
11%
10%
8%
29%
28%
30%
27%
23%
24%
22%
27%
19%
21%
17%
26%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Kaikki
Naiset
Miehet
Lapsiperheet
Kannatan täysin
Kannatan jossain määrin
En osaa sanoa
En juuri kannata
En kannata lainkaan
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
17. Mitä mieltä olet vanhempainvapaiden kokonaiskeston pidentämisestä lisäämällä isän vapaajaksoa (nykyisestä noin 1,5 kuukaudesta 3 kuukauteen)
24%
27%
21%
22%
38%
38%
38%
43%
13%
11%
15%
15%
7%
6%
8%
8%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Kaikki
Naiset
Miehet
Lapsiperheet
Kannatan täysin
Kannatan jossain määrin
En osaa sanoa
En juuri kannata
En kannata lainkaan
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
19. Kuinka kauan haluat tai olisit itse halunnut hoitaa nuorinta lastasi kotona? 20-29-vuotiaat miehet ja naiset.
Vastausten jakauma
Liukuva keskiarvo
20. Kuinka kauan haluat tai olisit itse halunnut hoitaa nuorinta lastasi kotona? 30-39-vuotiaat miehet ja naiset.
Vastausten jakauma
Liukuva keskiarvo
21. Naiset 20-29 vuotta
Naiset 30-39 vuotta
Naiset 40-55 vuotta
Miehet 20-29 vuotta
Miehet 30-39 vuotta
Miehet 40-55 vuotta
Minkä ikäisenä lapsi on mielestäsi yleensä valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon (päiväkotiin, perhepäivähoitoon tms.)?
23. Mikäli enemmistö saisi päättää niin perhepolitiikkaa kehitettäisiin kokonaisuutena seuraavalla tavalla:
-Ensisijaisesti vastaajat käyttäisivät varoja palveluiden, kuten koulujen, lasten terveydenhuollon ja päivähoidon kehittämiseen
-Toiseksi tärkeimpänä kehityskohteena vastaajat näkivät perhevapaat ja työelämään liittyvien joustojen parantamisen
-Kolmanneksi tärkeimpänä perhepolitiikan kehityskohteena vastaajat näkivät perhe-etuudet, kuten lapsilisän ja hoitorahan
24. Vastaajille tärkeimmät perhepoliittiset toimenpiteet
18.1
38.7
43.2
47.3
49
49.5
49.6
57.1
57.9
60.7
71.8
75.8
69.2
48.8
45
39.3
38.8
39.2
40.5
31.1
31.7
28
18.5
15.6
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Verovähennys alle 25v lapsen saaneille
Hoitovapaan pidentäminen
Lapsilisän korotus
Vanhempainpäivärahan korotus
Tuloveroalennus perheille
Isyysvapaiden pidentäminen
Lapsilisän keston pidentäminen
Kotihoidontuen korotus
Lapsiperheiden asumisen tukeminen
Erillinen lapsilisä vähävaraisille
Enemmän osa-aikatöitä
Joustava työaika
Tärkeä
En osaa sanoa
Ei tärkeä
Kaikki vastaajat
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
25. 20.2
48.59
50.9
52.94
57.8
59.08
62.66
63.94
69.31
76.98
79.54
87.72
74.94
48.34
46.8
43.48
39.64
37.6
32.22
33.76
27.88
20.97
16.37
10.23
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Verovähennys alle 25v lapsen saaneille
Hoitovapaan pidentäminen
Lapsilisän keston pidentäminen
Isyysvapaiden pidentäminen
Lapsilisän korotus
Vanhempainpäivärahan korotus
Erillinen lapsilisä vähävaraisille
Lapsiperheiden asumisen tukeminen
Tuloveroalennus perheille
Kotihoidontuen korotus
Enemmän osa-aikatöitä
Joustava työaika
Tärkeä
En osaa sanoa
Ei tärkeä
Alle kouluikäisten lasten vanhemmat
Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana
26. Toimenpiteiden suosion muutos
Huom! Perhebarometri 2004:n aineisto kerättiin vuonna 2002
1
1
1
2
2
4
3
5
5
4
3
2
5
7
6
6
6
7
7
4
3
2004
2010
2014
Perhepoliittisten toimenpiteiden suosion muutos eri vuosien Perhebarometreissa (1=suosituin, 7=epäsuosituin). Kaikki vastaajat.
Joustavatyöaika
Tuloveron- alennus
Kotihoidontuen
korotus
Lapsilisä
vähävaraisille
Vanhempain- rahankorotus
Lapsilisän
korotus
Lapsiperheiden
asumisen
tukeminen
28. PERHEVAPAAT
Mikäli enemmistö saisi päättää niin perhevapaita kehitettäisiin seuraavalla tavalla:
-vanhempainvapaan tulisi olla kestoltaan pidempi
tai
-hoitovapaan ajalta saadun korvauksen (hoitoraha) suurempi
-vanhempainvapaata ei tulisi jakaa tasan vanhempien kesken vaan toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöityä osuutta tulisi lisätä
-erityisesti nuoremmat miehet haluaisivat hoitaa lasta kotona huomattavasti pidempään kun mitä nykyisät hoitavat
Vastaajat pitivät suomalaista perhepolitiikkaa pääosin onnistuneena mutta parannuksia kaivataan.
29. LAPSILISÄ
Mikäli enemmistö saisi päättää niin lapsilisiä kehitettäisiin seuraavalla tavalla:
-Lapsilisä tulisi porrastaa tulojen mukaan niin, että se vähenee, jos perheellä on suuret tulot
-Toisaalta aivan pienten lasten vanhemmat ja suurperheen omaavat vastaajat olivat suopeita myös sille, että lapsilisää pitäisi maksaa kaikille enemmän
-Vain harva vastaaja (2%) oli sitä mieltä, että lapsilisää pitäisi maksaa kaikille vähemmän