Harjavallan sairaalan 110-vuotisjuhlaseminaarin esitys 15.5.2013 / Dosentti Matti Rimpelä

1. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten
hyvinvoinnin haasteet 2020-
luvulla:
Millaista tukea tarvitaan ja miten
se tulisi järjestää?
Harjavallan sairaalan 110-
vuotisjuhlaseminaari
Pori 15.5.2013
Matti Rimpelä, dosentti
Tampereen yliopisto

2. Ensin käsitteistä ja rajauksista
Lapsiperheet
– Alle 18-vuotiaita lapsia
– Vanhemmat
Lapsiperheiden tuet ja palvelut
– Suoraan lapsille tarkoitetut
– Isän/äidin/puolisoiden tulonsiirrot ja palvelut
– Lapsiperheiden tulonsiirrot ja palvelut
Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka
– Kaikki kunnan järjestämisvastuun tehtävät
– Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon
– Sisältää myös ”lapsiperhepolitiikan”
• esim. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

3. Esimerkkinä Imatra
Lasten häiriöpalvelujen menot 2000-2011
Lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria, kasvatus- ja perheneuvola, yms.
2026
2822
3769
4313
4585
5578
6123
6722
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
x 1000€
Muutos ed.
vuodesta %% 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 %39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 %

4. Valtuuston päätös 2008
Kuuden neuvolaterveydenhoitajan työpareiksi
1.4.2009 alkaen
•6 perhetyöntekijää:
– 1 sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan
suuntautunutta sairaanhoitajaa
– Huomaa: Ei ”kodinhoitajia”
– Heti vakituisiksi, yli 60 hakijaa
– Ei vastaanottohuoneita!!!
•Säännöllisesti kokoontuva terveydenhoidon,
sosiaalityön ja psykologityön asiantuntijatiimi.

5. Laajempaa uudistamista
Lasten ja perheiden palveluja uudistettu
laajemmin
•Hallinnollisia järjestelyjä: Lapsiperhepalveluja
yhdeksi kokonaisuudeksi
•Myönteinen ”noidankehä”
– Hakijoiden määrä lisääntynyt, päteviä
ammattihenkilöitä

6. Imatra
Lasten häiriösuuntautuneiden palvelujen
menot 2000-2011 yhteensä
Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot
2026
2822
3769
4313
4585
5578
6123
6722
7090
7473 7 381
7 650
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
x 1000€
Muutos ed.
vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5 % 5 % -1 % 4 %

7. Sijaishuollosta perhetyöhön 2012
• Lastensuojelun kuormitus vähentyi
– Voitiin lopettaa yksi sijaishuoltoyksikkö
– Henkilöstö 12 perhetyöntekijöiksi
• Perhetyöntekijät 2008 ->2013
2-4 -> 14 -16
Perhetyön vahvistaminenPerhetyön vahvistaminen tuottanut
Imatralla selviä hyvinvointi- jaselviä hyvinvointi- ja
taloushyötyjätaloushyötyjä 2-3 vuoden kuluessa
22.05.13 7

8. Muutamia tutkimustuloksia

9. Oireisuus energiajuomien käytön mukaan
Pääkaupunkiseudun 7-luokat, syksy 2011
(Metrop -tutkimus)
MetrOP 2013
Päivittäisiä oireita

10. Koulumenestys (14-vuotiaat)
8
9
6
19
8
8
8
20
8
8
14
22
11
13
24
36
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Haittaava
pitkäaikaissairaus
Jatkuvasti
reseptilääkkeitä
Kokee terveytensä
huonoksi tai
keskinkertaiseksi
Väh. 3
stressioiretta
viikossa
Erittäin hyvä
Hyvä
Keskin-
kertainen
Huono
%
Nuorten

11. Koulumenestys (14-vuotiaat)
2
2
19
7
4
2
18
11
9
6
26
18
27
17
33
27
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Tupakoi
päivittäin
Tosihumala
kuukausittain
Liikuntaa < 2
krt/vko
Aamiainen < 3
krt/vko
Erittäin hyvä
Hyvä
Keskin-
kertainen
Huono
%
Nuorten

12. Tupakoivien osuus pääkaupunkiseudun
yläkouluissa (Kouluterveyskysely)
Rimpelä,
Karvonen
2010

14. Miten olemme onnistuneet?
• 1900 –luvulla erittäin hyvin!
• 1980-luku ->
– syntynyt yli miljoona syntyessään maailman
terveimpiin lukeutuvaa lasta
– kaikki edellytykset varttua maailman terveimmiksi
aikuisiksi
• Viime vuosisadan tuloksellisen toiminnan
vaikutukset näkyvät pitkään kaikissa kaikissa
kohorteissa,
– jopa 2030-40 –luvuille saakka
22.05.13 Matti Rimpelä 14

15. Lapset ja nuoret herkin indikaattori
yhteiskunnan kehitykselle
• Viime vuosisadan perintö vs. 2000-luvun
toimintaa?
– Tärkeätä erottaa toisistaan
• Enemmistön hyvinvointi lisääntyy!
– Kasvamassa ainutlaatuisen upeita ikäluokkia
22.05.13 Matti Rimpelä 15

16. Mutta samanaikaisesti
Kasvava vähemmistö voi huonosti
Noin 5-10 % riittää kuormittamaan
ongelmasuuntautuneet palvelut
–Yhden prosenttiyksikön kasvu osuudessa
kasvattaa kuormitusta jopa viidenneksellä
22.05.13 Matti Rimpelä 16

17. Miksi enemmän ”takuukorjausta
vaativia maanantaikappaleita”?
• Uusien ongelmien ilmaantuvuus ei
ole merkittävästi kasvanut, mutta
–ennuste on heikentynyt!
Uutta myös pahoinvoinnin
• yhä vahvempi perheittäinen kasautuminen
• ketjuuntuminen vanhemmilta lapsille
22.05.13 Matti Rimpelä 17

18. Väitän, että suurin haaste on kuntien
palvelujärjestelmän toiminta-
ajatuksen muutos 1980-luvulla alkaen

19. Terveyspolitiikan kolme intressiä
• häiriö/ongelmasuuntautuneisuus
– ydinosaaminen keskittyy ongelmiin
• ihminen/kansalais/asiakassuuntautuneisuus
– yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niihin
vastaaminen
• yhteisö/väestösuuntautuneisuus
– yhteisöosaamisen, yhteisöjen tarpeiden
tunnistaminen ja niihin vastaaminen väestötasolla

20. Strategisia valintoja
Asiakas Ongelma
Yhteisö/
väestö
1.Asiakas+ongelmasuuntautunut: Kallis ja osaoptimoiva
2.Asiakas+yhteisösuuntautunut: Tehoton
3.Yhteisö+ongelma: Unohtaa ihmisen
4.Yhteisö+asiakas+yhteisö: Kustannusvaikuttavin

21. Matti Rimpelä 21
Edistäminen
Korjaaminen
Häiriö/tauti Yhteisö
Hyvinvointipolitiikan kenttä
SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013

22. Matti Rimpelä 22
Edistäminen
Korjaaminen
Häiriö/tauti Yhteisö
Kriittinen polku
Luonnonvoimainen suunta vie
erikoistuviin häiriöpalveluihin.
Hyvinvoinnin edistäminen
vaatii suunnitelmallista
investointia tulevaisuuteen
Kasvatuksen tuki
Varhaiskasvatus
Perusopetus
Perhetyö
Nuorisotyö
Lastensuojelu
Erityisopetus
Lastenpsykiatria
SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013

23. Mitä kertovat lastensuojelutilastot?
Lastensuojelun asiakkuudet
1996-2011: Koko maa
Kiireelliset sijoitukset
1991-2011: Koko maa
Uusi lastensuojelulaki
Uusi
lastensuojelulakiLastensuojelun kehittämis-
ohjelma 2004-2007
Lastensuojelun kehittämis-
ohjelma 2004-2007
22.05.13

24. Olemme siirtyneet perheiden
tukemisesta häiriömetsästykseen
1970-luku
•Kaikille yhteiset palvelut
•Perheiden ja kotikasvatuksen tukeminen
– Perhevalmennus/neuvonta yhteinen tehtävä
– Kasvatus- ja perheneuvolat
– Oppilashuolto..
1980-luku
•Vanhemmat hakivat kasvatuksen tukea
•Ammattihenkilöstö keskittyi hoitoon/terapiaan
1990 – luku ->
•ongelmien varhainen toteaminen, ehkäisy ja hoito
•lastensuojelu, lastenpsykiatria, erityisopetus
•ongelma-asiantuntijat johtavat kehittämistä
•tuki ”ansaitaan ongelmilla”22.05.13 Matti Rimpelä 24

25. Puhevalta yhteiskunnassa siirtynyt
ongelmaosaajille ja -organisaatioille
Ovat vahvistuneet nopeasti
– ja vahvistuvat edelleen
Ihmisen, yhteisöjen ja väestöjen näkökulmasta
kokonaisuuksia rakentava osaaminen ja
organisoituminen heikkoa
– ja heikentyvät edelleen
Johtamisen voimatasapaino siirtynyt valtiolla
ja kunnissa kokonaisuuksista ongelmiin

26. Kunta- ja palvelurakenneuudistus
uhkaa epäonnistua, koska
•ongelmasuuntautuneisuus näyttää hallitsevan
vahvojakin peruskuntia
•valtio voisi valvoa kokonaisuuksien intressiä,
mutta valtionhallintokin hajoa
ongelmasuuntautuneisuuteen
•esimerkkinä Helsinki:
– Neljä suurta terveysasemaa
– Sovellutuksia sairaalapoliklinikasta
– Seurustelee asuinalueiden/yhteisöjen kanssa vain
asiakkuuksien välityksellä

27. Palataan takaisiin lapsiin ja nuoriin
• Millaisilla voimavaroilla lapsia ja nuoria
tuetaan?
• Kukaan ei tiedä?
• Olemme laskeneet Oulun seudun
kymmenessä kunnassa

28. 0
2000
4000
6000
8000
10000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsiperheidenindeksikorjatutpalvelukustannukset
€/alle18-vuotias
Oulunseutu
”7920 –> 9308 €/alle 18 v”
+ noin 1400 € + 17- 18 %

29. Koko maahan yleistettynä:
2013
Noin 10 miljardia euroa!
Reaalikasvua 2005-2011
noin 1,5 miljardia euroa
22.05.13 Matti Rimpelä 29

30. Miten jakautuu?
• Varhaiskasvatus ja koulutus yhteensä 70-75 %
• Sosiaali- ja terveyspalvelut 15-20 %
• Muut yhteensä 5-10 %
– Perusopetus n. 4 300 milj.€
– Varhaiskasvatus n. 2 400 milj. €
– Lastensuojelu n. 900 milj. €
– Neuvola ja kouluterveydenhuolto n. 200 milj. €

31. Mitä muuta?
• Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut ja niiden
erityispalvelut
– Opintotuet alle 30-vuotiaille
• 18-30 -vuotiaiden
– Toimeentulotuet
– Työllistämispalvelut, työttömyyspäivärahat
– Kelan palvelut, eläkkeet
• Lapsilisät
• Vanhempain vapaat
• Muut lapsiperheiden tulonsiirrot
• ……….

32. Karkea arvio
Valtio, kunnat ja kela käyttävät
lapsiperheiden, lasten ja nuorten
tukeen ja palveluihin
2013 noin 25 miljardia euroa

33. Miten nämä investoinnit
lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin ovat
tuottaneet?
• Millaisilla tuotto-odotuksilla valtio/kunnat
ovat tehneet investointejaan?
– Millaisia vaikutuksia ennakoitiin päätettäessä?
• Miten on seurattu tuloksia/vaikutuksia?
• Tehokkuus?
• Vaikuttavuus?
•Kustannusvaikuttavuus?

34. 22.05.13 34
0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V.
Tampere: LANUN PALVELUKARTTA,
nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)
Alle 3-v.
kokopäivähoito
Hyvinvoivat
lapset,
lapsiperheet
ja nuoret
Lapset,
lapsiperheet
ja nuoret,
joilla
hyvinvointi
uhattuna
(väliaikainen
tuki)
Lapset,
lapsiperheet
ja nuoret,
joilla
pidempi-
kestoisen
tuen tarve
Yli 3-v.
kokopäivähoito
Yli 3-v. osapäivä-
hoito (ml. eo)
Esiopetus
Joustava esi- ja
alkuopetus
Iltahoito
Vuorohoito
Perhepäivähoito
Teemallinen
varhaiskasvatus-
kerho (avk)
Teemapäivä
(avk)
Perhekerho
(avk)
Tuettu esiopetus Tuettu päivähoito
(pienryhmä,
integroitu)
Tuettu päivähoito
ja esiopetus
(esim. Hippos)
ERHO
Yleisopetus 1-6
Varhaiskasvatus,
esiopetus -
sopimus
Perusopetus,
apip -
sopimus
Neuvola- ja
terveydenhuolto-
sopimus
Psykososiaalisen
tuen
sopimus
Lanun kulttuuri-
ja vapaa-
aikasopimus
Yleisopetus 7-9
Koululaisten
apip-toiminta
Lisäopetus
Mamujen
valmistava
opetus
Oppilashuolto
Tuettu
lisäopetus
Vahvasti
tuettu
opetus (1-9)
Muu
vammaisopetus
(1-9)
Luokka-
muotoinen
erityisopetus
Erityisen tuen
päätöksen
perusteella
järjestettävä apip
-toiminta Sairaalaopetus
Hyvinvointi-
neuvola
Kouluterveyden-
huolto
Opiskelu-
terveydenhuolto Nuorisoneuvola
NuorisoneuvolaOpiskelu-
terveydenhuolto
Nuorten
psykologipalvelut
Kouluterveyden-
huolto
0-17v. suun
terveydenhuolto0-17v. suun
terveydenhuolto
0-17v. suun
terveydenhuolto
0-17v. suun
terveydenhuolto
0-17v. suun
terveydenhuolto
0-17v. suun
terveydenhuolto
Hyvinvointi-
neuvola
Neuvola-
psykologipalvelut
Lasten ja nuorten
ravitsemusterapia
Lasten ja nuorten
puheterapia
Ohjattu
näyttelytoiminta
perheille
Muut tapahtumat
(työpajat,
konsertit…)
Yleisen tuen
taidekaari
Muut ryhmille
ohjatut näyttely-
kierrokset
Tehostetun tuen
taidekaari
Isyyden
selvittäminen
Ehkäisevän
päihdetyön
palvelut (1/2)
Ehkäisevän
päihdetyön
palvelut (2/2)
Huolto- ja
elatussopimukset
(1/3)
Huolto- ja
elatussopimukset
(2/3)
Huolto- ja
elatussopimukset
(3/3)
Perheryhmätyö
Olosuhde-
selvitykset (1/2)
Olosuhde-
selvitykset (2/2)
Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2)
Perhetyön
palvelut
Valvotut
tapaamiset (1/2) Valvotut
tapaamiset (2/2)
Lapsiperheiden
perheneuvonta ja
perheasioiden
sovittelu (1/2)
Ls-tarpeen
selvitys (1/3)
Ls-tarpeen
selvitys (2/3)
Ls-tarpeen
selvitys (3/3)
Lapsiperheiden
perheneuvonta ja
perheasioiden
sovittelu (2/2)
Avohuollon
sosiaalityö (1/3)
Avohuollon
sosiaalityö (2/3)
Avohuollon
sosiaalityö (3/3)
Ohjaustyön
palvelu (1/3)
Ohjaustyön
palvelu (2/3)
Ohjaustyön
palvelu (3/3)
Lapsiperheiden
aik.sos.työ (1/3)
Lapsiperheiden
aik.sos.työ (2/3)
Lapsiperheiden
aik.sos.työ (3/3)
Perhepiste
Nopea
Ehkäisevä
tukihenkilö-
toiminta ja
taloudellinen tuki
Tukihenkilö-
toiminta (ls)
Jälkihuollon
sosiaalityö
Huostaanotto- ja
sijoituspalvelut
(1/3) Huostaanotto- ja
sijoituspalvelut
(2/3)
Huostaanotto- ja
sijoituspalvelut
(3/3)
Sijaisperhe-
hoidon
sos.työ (1/3)
Sijaisperhe-
hoidon
sos.työ (2/3)
Sijaisperhe-
hoidon
sos.työ (3/3)Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(Pp, K) (1/3)
Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(Pp, K) (2/3) ERHOERHO
Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(Pp, K) (2/3)
Nuoriso-
psykiatria
(1/2)
Nuoriso-
psykiatria
(2/2)
Laitoshoito-
sijoitusten
sos.työ (1/2)
Laitoshoito-
sijoitusten
sos.työ (2/2)
Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2)
Etsivän työn
työparitoiminta
Perhesuunnittelu
-neuvola
Perhesuunnittelu
-neuvola
Perhesuunnittelu
-neuvola
Keskuslasten-
neuvola
Keskuslasten-
neuvola
Keskuslasten-
neuvola
Perhe-
oikeudel-
liset
palvelut
(2/3)
Perhe-
oikeudel-
liset
palvelut
(1/3)
Perhe-
oikeudel-
liset
palvelut
(3/3)
Sos.päi-
vystys
(1/3)
Sos.päi-
vystys
(2/3)
Sos.päi-
vystys
(3/3)
Sijais- ja
jälki-
huollon
sos.asema
(1/3)
Sijais- ja
jälki-
huollon
sos.asema
(2/3)
Sijais- ja
jälki-
huollon
sos.asema
(3/3)
Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(1/3)
Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(2/3)
Ls:n
avohuollon
tukipalvelut
(3/3)
Ls:n
kuntoutus ja
hoito (1/3)
Ls:n
kuntoutus ja
hoito (2/3)
Ls:n
kuntoutus ja
hoito (3/3)
Nuorten
harrastus ja
vapaa-aika,
osallisuus
Ennakoiva
nuorisotyö
Uniikki-
nuorisokahvila

35. Olemme ajautuneet
kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen!
• Ajattelu ja toiminta historian tuotetta
• Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja
kasvatuksesta uutta
• Palvelujen toiminta-ajatus ja rakenne 1950-70-luvuilta
• Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta
• Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia,
tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia…
• Perheet, lapset ja nuoret hajotetaan
• Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään?
• Uusia haasteita
• Psykososiaalinen hyvinvointi
• Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä!
22.05.13 Matti Rimpelä 35

36. Miksi?
• Onko vanhemmuus hukassa?
– Ei, vanhemmuus on keskimäärin vahvistunut
– Tullut vaikeammaksi
– Kun vanhemmat eivät osaa/jaksa, lapsen mahdollisuus joutua
harhapoluille kasvanut
• Lapsiperheiden toimeentulo, ”lapsiköyhyys”
– Yksinhuoltajaperheet
• 1990-luvun lama?
• ”Kompleksisuus” (”Complexity theory”)
– Yhteiskunnan monimutkaistuminen
– Palvelujen ”saturoituminen” – monimutkaistuminen
– Johtamista ”kaaoksen reunalla”

37. Mikä mättää palveluissa?
”Säätyrakenne”
•Terveydenhuolto -> aatelisto
•Sivistystoimi -> papisto
•Sosiaalitoimi -> talonpojat
•Nuorisotoimi -> loisia
”Samanmuotoiset”
päät johtavat
”samanmuotoisia” päitä
22.05.13 Matti Rimpelä 37

38. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

39. Keskivaikea/vaikea masentuneisuus
lukuaineiden ka:n mukaan
8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat
22.05.13 Matti Rimpelä 39
Keskiarvo alle 7
Joka toisella
masentuneisuutta

40. Oppimaan oppiminen
rakentaa hyvinvointia
Lapsen sisään on syntymästä alkaen
rakennettu
•oppimisen himo ja
•oppimisen ilo.
Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin
säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen
saakka,
•riippumatta (biologinen + sosiaalinen)
syntymäpääomasta
22.05.13 Matti Rimpelä 40

41. Muutoksen tekemisen ydinkysymys
yhteisen
ymmärryksen rakentaminen
•nykytilasta,
– miten tähän on tultu
– millaiseen tulkintaan haasteista rakenteet/toiminta
perustuvat
– miten olemme onnistuneet
•tulevaisuudesta
– miten haasteet muuttuvat esimerkiksi vuoteen 2025
mennessä?
– miten vastataan 2020-luvun haasteisiin?
22.05.13 Matti Rimpelä 41

42. Huomisen ydinkysymys
Lasten, nuorten ja perheiden
•hyvinvoinnin arviointi
•kohtaaminen
•johtaminen kokonaisuutena
Mitä voisi tarkoittaa käytännössä?

43. Kaksi näkökulmaa kohtaamisiin
1. Yksittäinen tapahtuma
– Vuorovaikutus, ammattihenkilön osaaminen
1. Kohtaamisista kasautuva polku
elämänkulun myötä
– Millainen kokonaisuus kohtaamisista
palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu?

44. Mitä tarkoittaa ”asiakkuus”?
Asiakkuutta tarkastellaan
– lapsen, nuoren ja perheen ja
– kunnan välisenä vuorovaikutuksena
Kolme rinnakkaista asiakkuustyyppiä
1.yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään
yleiseen tukeen
• alkaa syntymästä, kuntaan muutosta
• päättyy kuolemaan, poismuuttoon
• tukea ilman ongelmamääritystä
1.tehostettuun tukeen
• tarvitsee lyhytaikaisesti erityisen asiantuntijuuden
konsultaatiotukea
1.erityiseen tukeen
• tarvitsee melko pitkäaikaisesti erityistukea
• esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria

45. Lasten jakautuminen tasoille tuentarpeen mukaan:
”hyvinvoinnin varastokirjanpito” (kustannusprofiili)
Erityinen tuki
- 7kk 0 6 7 15 1811
Neuvola
Varhaiskasvatus
16
Oppivelvollisuus
€ /lapsi/perhe
€ /lapsi/perhe
€ /lapsi/perhe
Kaikille yhteisetpalvelut
Niihin sisältyvä yleinen tuki
Tehostettu tuki

46. Nuorten yksilölliset polut kehitysyhtei:
Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja
valinnat?
- 7kk 0 6 7 15 1811
Neuvola
Varhaiskasvatus
16
Oppivelvollisuus
22.05.13 46
Ainutkertaisia polkuja,
monimutkainen
polkujen ja
tapahtumien verkosto
Tunnistammeko
kriittiset
kokemukset,
tapahtumat ja
polut?

47. Lapsiperheen/kehitysyhteisön
hyvinvoinnin ulottuvuudet ja tuen tarve
Asuminen
Parisuhde
Isän/puolison
hyvinvointi
Äidin
hyvinvointi
Toimeentulo
Lapsen/lasten
hyvinvointi
Vanhemmuus/
kotikasvatus
Läheisten
aikuisten tuki
Yleinen tuki
ilman
ongelma-
määrittelyä
Tehostettu tukiErityinen tuki

48. Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö
integroituina universaalipalveluihin
Yleinen tuki
– Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä
– Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v.
1.perhetyö (ks. ”Imatran malli”)
– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun
1.kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja
– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun
1.nuorisotyö (noin 13 -29 v)
– yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen…

49. Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa
Yhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja
perusopetukseen: Perheiden ja ”sote-palveluiden” väliin
Kotikasvatu
-7 kk 3v 8v 14v 19v 29v
Perhe ---------------------------------------------------------------------------------------->
Media --->
Päivähoito
Harrastukset --->
Toinen aste
Katu---->
YläkouluAlakoulu Opiskelu / työ
SA int
Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa
Vanhempien arjen tukeminen
universaalipalveluissa= perhetyö
(Vanhemmat lapsen/nuoren
tukena, voi jatkua 29. ikävuoteen
saakka)
Lapsen/nuoren arjen tukeminen
universaalipalveluissa= nuorisotyö
(10-13 vuoden iästä 29. ikävuoteen)
VaVa
-arviointi
13 v

50. Kasvatus ja sen tukeminen
• Kasvatuksen kolme ulottuvuutta
– Välittäminen, osaaminen ja jaksaminen
– Miten tuemme osaamista ja jaksamista?
• Kotikasvatus
– Perheen sisäinen kasvatuksellinen vuorovaikutus
• Ammatillinen kasvatusosaaminen
• Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa,
oppilashuollossa
• Yhteinen kasvatuskäytäntö, kun tuen
tarvetta havaitaan

51. Hyvät käytännöt kunnassa toimivaksi
kokonaisuudeksi
• Selvitetään yhdessä tehostetun ja erityisen tuen
”hyvät käytännöt”, joiden
kustannusvaikuttavuudesta
– tutkimusnäyttöä (vrt. Käypä hoito/Duodecim), tai
– käytännön näyttöä kolmella kriteerillä:
• 1) Rajoitettu kohderyhmä,
• 2) tutkimukseen sidottu teoria, ja
• 3) Tarkasti määritelty koulutus ja toteutus(ks. www.nordicwelfare.org/
”Varhainen tuki perheille” hankkeen –tulokset, sivut 18-19)
• Rakennetaan kuntakohtainen kokonaisuus näistä
hyvistä käytännöistä

52. Tiedon hallinnan tavoitteita
1. Joustava asiointi
– Vanhemmat, lapsi ja nuori asiakkaina
• Asiakkuus kuntaan, ei yksittäisiin organisaatioihin
• Kolme asiakkuutta: universaalipalvelut; tehostettu tuki; erityinen
tuki
– Perhetyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijällä
• palveluohjaus
– Tehostetun ja erityisen tuen ammattihenkilöstöllä
• yhteistyö perheen, lapsen ja nuoren tukemisessa
1. Mahdollistettava kustannusvaikuttavuuden seuranta
– Hyvinvoinnin ”varastokirjanpito” kolmella tasolla
• universaali/tehostettu tuki/erityinen tuki
– Kohtaamiset
– Kustannukset

53. Tehostetun tuen ja erityisen tuen
syyluokitus
• Yhteinen syyluokitus tehostetulle ja
erityiselle tuelle
– Molemmille sama
– Kaikissa toiminnoissa perusopetuksesta
erikoissairaanhoitoon sama
• Ensimmäisenä tasona perheen ja
lapsen/nuoren hyvinvoinnin ulottuvuudet
• Seuraavaksi niiden syventäminen
ongelmamääritelyillä

54. MitäMitä kuntienkuntien pitäisi tehdä???pitäisi tehdä???
Ovatko eurot viisaassa käytössä?
Miten kunnat valmistautuvat kohtaamaan
2020-luvun haasteet?
Ensiksi kokonaisuus hallintaan:
Suomen/Kunnan
lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen
2025 -
kehittämisohjelma

55. Mikä olisi kunnan ”Visio 2020?
• Kaiken toiminnan ytimessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja
osaamisen edistäminen
• Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka 2020 –
kokonaissuunnitelmaa ja sen toimeenpanomalleja on
toteutettu ja päivitetty vuodesta 2013 alkaen
• Kohtaamisissa ja johtamisessa tarvittavat tiedot tallentuvat
vertailukelpoisina päivittäisessä toiminnassa ja raportoidaan
ajantasaisesti johtamiseen
• Kunnan vastuulla olevan toiminnan vaikuttavuutta on seurattu
ja arvioitu
– lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen, sekä
– koko kunnan ja sen asuinalueiden näkökulmista
• Tiedolla johtaminen tukee valmistautumista vastaamaan
2030-luvun haasteisiin22.05.13

56. Palvelurakenneuudistuksen
toinen vaihe
• Palvelurakenneuudistus unohtanut
lapsiperheet, lapset ja nuoret
– Keskittynyt auringonlaskuun
• Kuntien käyttömenoista jopa 50 %
lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin
– kun vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan
• Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan
sisäistä uudistumista
Palvelurakenneuudistuksen toinen
vaihe ensimmäistä tärkeämpi
22.05.13

57. Ehdotuksia
”Kokonaisarkitehtuuri” on välttämätön
edellytys lapsiperheiden, lasten ja nuorten
tuen ja palvelujen kehittämisessä
1.Lapsi-, nuorisopoliittinen kehittämisohjelma
2.Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tehostetun ja
erityisen tuen kehittämisohjelma
– Julkisen vallan kaikilla tasoilla
– Valtio: Eduskunnalle vaalikauden ekavuotena, päivitetään
vuosittain
– Kunnat: Valtuustolle ekavuotena, päivittäminen vuosittain
1.Laki lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistämisestä
– Puitelaki kuntalain väliin (vrt. vanhuspalvelulaki)