30.8.2016 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen tietopohjan kehittäminen -työpaja Markku Rimpelä

1. Lapsi ja perhepalvelujen
kokonaisuuden tiedolla johtamisen
haasteet

2. Haasteet ja lähtökohta

3. Palveluissa on johtamisen, kohtaamisen
ja yhteensovittamisen haasteita
9/1/2016Etunimi Sukunimi 3
Palvelut ovat
hajautuneet
monelle sektorille
ja moneen
toimipisteeseen.
Palvelut on
järjestetty pääosin
hallintokunta- ja
organisaatio-
lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat
hajautuneet
lukuisiin
asiakirjoihin ja
rekistereihin.
Onnistuuko lasten,
nuorten ja
perheiden
kohtaaminen ja
tiedonsaanti
palveluista?

4. Keskeiset kysymykset joihin haetaan
vastausta
• Palvelurakenteen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja tähän
liittyvän johtamisen ja koordinoinnin kehittäminen.
• Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa asiakkaiden
kohtaaminen
• Lasten ja nuorten palvelujen palvelukokonaisuuden rakentaminen
kokonaisuutena
1.9.2016

5. LÄHTÖKOHDAKSI AJATUS
Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessa:
Huolellinen tuen tarpeen arviointi/ennakointi PERHENÄKYMÄN KUVAUS
Kotikasvatus
-7 kk 3v 8v 14v 19v 29v
Perhe ---------------------------------------------------------------------------------------->
Media --->
Päivähoit
o Harrastukset --->
Toinen aste
Katu---->
perhenäkymä
YläkouluAlakoulu Opiskelu / työ
SA int
Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa
perhenäkymäperhenäkymä
Neuvola
Neuvola / päivähoito Perusopetus / kouluterveydenhuolto
2. Aste /
opiskelijath
Korkeaste / työ /
opiskelijath

6. Mittarointi
• Mittareiden kehittämisessä tulee kiinnittää
huomiota laadullisen mittaamisen mahdollisuuteen.
• Vrt LAPE –kärkihankkeen tavoitteet
1.9.2016

7. 1.9.2016
Lasten, nuorten ja perheiden indikaattorit (LAPE–teksti viittaa siihen, että indikaattori on mainittu LAPE-ohjelmassa)
Hyvinvoinnin osoittimet Hyvinvoinnista kertovat indikaattorit (esim. Kouluterveyskysely)
Perheen sosio-ekonominen
asema
Vanhempien koulutustaso
Toimeentulotuki
Työttömyys
Talous Lapsibudjetointi (LAPE)
Budjetti (kustannusten jakautumisen seuranta maakunnassa / työpanos / käynnit)
Kustannusvaikuttavuus (LAPE)
Ostopalvelut ja päivystyskäynnit yliopistosairaaloissa
Ennaltaehkäisevien palveluiden kustannukset (LAPE)
Korjaavien palveluiden kustannukset (LAPE)
SOTE-palvelujen käyttö SO
 Ennaltaehkäisevät palvelut
 Korjaavat palvelut
TE
 lähetteet
 päivystyskäynnit
 poliklinikkakäynnit
 päiväsairaalakäynnit
 hoitojaksot ja hoitopäivät osastohoidossa
 kotisairaalakäynnit
 synnytysten määrä
 perusterveydenhuollon indikaattorit
SO+TE
 Vapaan valinnan siirtymät
OMA-HÄMEen demografiset
tiedot
Alueen asukasluku
Lapsiväestön lukumäärä ja osuus prosentteina
0 – 6 v. määrä
7-11 v. määrä
12-16 v. määrä
17 v. määrä
LAPE-indikaattorit / Perhe Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut
Eroavia vanhempia tuetaan toimimaan niin, että ero vaikuttaisi lasten elämään mahdollisimman vähän
Vanhempien työpaikoilla suhtaudutaan perheisiin ystävällisesti (esimerkiksi työajat voivat olla joustavia), ja näin vanhemmat jaksavat töissä ja kotona paremmin
Lapset, nuoret ja vanhemmat kokevat, että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman elämänsä tärkeisiin asioihin
Lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään väkivallasta eivätkä vanhempien päihteidenkäytöstä
Perherakenne (muutokset perherakenteessa)
Huoltajuuskiistat
LAPE-Indikaattorit / Lasta
suojaavat tekijät
Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma
Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen
Jokaisella lapsella ja nuorella on jokin harrastus
Kiusaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana on vähentynyt
Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulun loppuun
Nuoret eivät päädy mukaan rikolliseen toimintaan

8. 0
1
2
3
4
5
SOTE-palvelujen käyttö
Talous (€ kehitys)
Perheen sosioekonominen
tilanne
PerheLasta ja nuorta suojaavat tekijät
Maakunnan demografiset tiedot
Hyvinvointiosoittimet
OMA-HÄME tilastollisesti
2015 2016 2017
KUVIO 1 0 = heikko
5 = hyvä

9. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli
(VM)

10. Kokeilun tarkoituksena on edistää:
 asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia toimintamalleja
 tehokkuutta ja vaikuttavuutta
 yksilön henkilökohtaisten tietojen käsittelyä hänen
etunsa mukaisesti
 Kuntakokeilussa kunnat voivat osittain yhdistää asiakkaan yksilöllisiä palvelusuunnitelmia eri
palvelualoilta, niin että asiakas saa yhteisen suunnitelman tarvitsemistaan palveluista.
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

11. Suunni
-telma
Suunni-
telma
Suunni
-telma
Suunni-
telma
Suunni-
telma
Suunni
-telma
Vastuutyöntekijän
nimeäminen
Tieto-
järjestelmä
Tarvelähtöinen,
moniammatillinen
suunnitelma, joka
rakennetaan tiettyyn
sovittuun tilanteeseen,
jossa asiakas tarvitsee
moniammtillista tukea
Suunnitelman lähtökohtana asiakkaiden suostumus
Asiakkaan
suostumus tietojen
antamiseen
Tiedot näkyvät: asiakkaalle, vastuutyöntekijälle,
muille suunnitelmaa rakentamassa oleille
Muokkaus: Kaikki mukana olevat tahot
Suostumuslomake
valmis
Suunni-
telma
Suunni
-telma
Suunni-
telma
Suunni-
telma
Suunni
-telma
Vastuutyöntekijän
nimeäminen
Tiedot näkyvät: asiakkaalle, vastuutyöntekijälle,
muille suunnitelmaa rakentamassa oleille
Muokkaus: Kaikki mukana olevat tahot
Suostumuslomake

12. ”YKSI ASIAKAS, YKSI
SUUNNITELMA”
Lähtökohtana asiakkaan suostumus ja tuen tarve

13. LAPE indikaattoreissa korostuu
subjektiivinen kokemus

14. Indikaattorit
• Päätösten lapsivaikutusten arviointi
• Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut
• Eroavia vanhempia tuetaan toimimaan niin, että ero vaikuttaisi lasten elämään mahdollisimman vähän
• Vanhempien työpaikoilla suhtaudutaan perheisiin ystävällisesti (esimerkiksi työajat voivat olla joustavia), ja näin vanhemmat jaksavat
töissä ja kotona paremmin
• Lapset, nuoret ja vanhemmat kokevat, että yhteiskunnan palveluista ja tuesta on heille apua ja hyötyä ja he voivat vaikuttaa oman
elämänsä tärkeisiin asioihin
• Lapset ja nuoret eivät joudu kärsimään väkivallasta eivätkä vanhempien päihteidenkäytöstä
• Perherakenne (muutokset perherakenteessa)
• Huoltajuuskiistat
• Yksinäisyys on yhä harvempien lasten ja nuorten ongelma
• Jokaisella lapsella on vähintään yksi läheinen ja turvallinen aikuinen
• Jokaisella lapsella ja nuorella on jokin harrastus
• Kiusaaminen päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-aikana on vähentynyt
• Lapset ja nuoret pitävät koulunkäynnistä ja käyvät koulun loppuun
• Nuoret eivät päädy mukaan rikolliseen toimintaan
1.9.2016

15. Tilanne- ja toimintakompassi on selkeä ja helppokäyttöinen
menetelmä- ja ohjelmistokokonaisuus tukemaan palveluohjausta,
elämäntilanteen kartoitusta ja verkostoyhteistyötä kuntoutuksessa,
sosiaalityössä, perhetyössä ja erilaisissa aktivointiin ja
työllistämiseen liittyvissä ohjauspalveluissa.
©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

16. Tilannekompassi, jolla asiakkaan ajankohtainen tilanne hahmotetaan,
koostuu kuudesta osa-alueesta: Työllisyys, Terveys, Psyykkinen
hyvinvointi ja toimintakyky, Arjen hallinta, Talous, Osallisuus ja sosiaalinen
tilanne.
(Otsikointi muuttuu hieman perheiden ja nuorten kompassia kehittäessä)
Asiakas arvioi omaa tilannettaan havainnolliseen visuaaliseen muotoon
laadituilla arviointiasteikoilla, edellä mainituilla ulottuvuuksilla
elämäntilanteeseensa liittyen. Asiakas ja ohjaaja voivat käydä tästä
arviosta jäsentynyttä vuoropuhelua, tunnistaen palvelun ja
kehittymisen/arvioinnin mahdollisia seuraavia reittejä. Tilannetta voidaan
kartoittaa täsmällisemmin ohjelmiston lisäkysymyksillä.
©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

17. Toimintakompassilla, joka on kiinteästi kytketty Tilannekompassiin,
tehdään palveluverkostoa näkyväksi.
Eri toimijat voivat nähdä omat ja muiden profiilit / toiminnot, ja näin
tutustua toistensa toimintaan ja kytkeytyä toisiinsa helpommin.
Verkoston eri toimijat arvioivat tuottamaansa palvelua samoilla kuudella
eri osa-alueella, kuin asiakas, ja ilmaisevat oman ’tuoteprofiilinsa’ – eli
mitä elämänhallinnan alueita heillä erityisesti voi kehittää (arjen
hallintaa, taloutta, osallisuutta, terveyttä, työllistymistä…) ja näin sekä
asiakkaalle että asiakaspalvelijalle, ja muille verkoston jäsenille
verkoston tarjoamat mahdollisuudet tulevat näkyviksi.
©2015 Taru Arnkil / tarnkil@gmail.com

18. AJATUS
Elämänkulkua ei ratkaise niinkään se,
mitä elämä tuo eteen, kuin se asenne,
joka viedään elämään; ei niinkään se,
mitä tapahtuu, kuin se tapa,
jolla mieli näkee tapahtuneen.