Syrjäytymisen ehkäisemisen mestarikurssi OSA 1: Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset.

1. TERVETULOA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN
MESTARIKURSSILLE
#syrjäytyminen tasaarvostn.fi

2. Olli Kangas
Johtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT
@ollikan

3. Päivän ohjelma 9–11
CHILDCARE: Tutkimusjohtaja Katja Repo, Tampereen yliopisto:
Kunnan, lapsen vai vanhempien etu? Lastenhoidon ratkaisujen monet
kasvot.
TITA: Erikoistutkija Elina Kilpi-Jakonen, Turun yliopisto:
Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen velvollisuus?
TITA: Tutkija Jussi Tervola, Kela:
Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja syrjäytymisen uhka.
APEX: Professori Andre Sourander, Turun yliopisto:
Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan?
WIP: Professori Markus Jäntti, Helsingin yliopisto:
Mitä voidaan tehdä kasvaneelle lapsiköyhyydelle?

4. Kunnan, lapsen vai vanhempien etu?
Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot
Katja Repo
Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto

5. Varhaiskasvatus- ja
lastenhoitopolitiikkamme ei tunnista
lasten yhtäläistä oikeutta
varhaiskasvatukseen

6. 47 %
alle kolmivuotiaista lapsista
hoidettiin lasten kotihoidon
tuella vuonna 2015.
(Kela)

7. Tilanteissa, joissa perheen
nuorimmasta lapsesta
maksetaan lasten kotihoidon
tukea, perheen muut alle
kouluikäiset sisarukset ovat
pääsääntöisesti kotihoidossa:
vain noin viidennes sisaruksista
on päiväkotihoidossa.
(Kekkonen 2014)

8. Vuonna 2015 noin kaksi
kolmesta 3-5 -vuotiaasta
lapsesta osallistui
varhaiskasvatuspalveluiden
toimintaan (Sotkanet 2015).
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto, Ensio Kauppila

9. Rakenteiden tuottamat jakolinjat
Järjestelmien ja arjen valintojen dialektinen suhde
– valintojen mosaiikki
Järjestelmien välinen suhde – palvelu versus raha
Lakisääteisen ja avoimen varhaiskasvatuksen
häilyvä raja

10. Moninaiset kontekstit – risteävät
tavoitteet
Kansallinen politiikka: kompromissit ja vapaa
valinta
Kunta: kustannustehokkuus ja säästöt
Perheiden valinnat: hyvä vanhemmuus sekä
perheen ja työn yhteensovittaminen

11. Jos tavoitteena lasten yhtäläiset oikeudet
varhaiskasvatukseen…
varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkaa tulee
kehittää kokonaisuutena
Kokonaisuus käsittää kunnallisten palvelujen
ohella markkinaehtoisen palvelutarjonnan,
informaalin hoivan, avoimen varhaiskasvatuksen
ja kunnalliset lastenhoidon lisäedut.

12. Kiitos!
Katja Repo
Tampereen yliopisto
CHILDCARE-tutkimushanke
@CCtutkimus

13. Varhaiskasvatuksesta
jokaisen lapsen velvollisuus?
Elina Kilpi-Jakonen
Turun yliopisto

14. Päivähoidolla on todettu olevan
suotuisia vaikutuksia
myöhemmälle kouluttautumiselle,
mutta suomalaislapsista
suhteellisen pieni osuus on
päivähoidossa
Elina Kilpi-Jakonen

15. Varhaiskasvatukseen osallistuminen
iän mukaan eri maissa
0
20
40
60
80
100
0–2 3 4 5
Lähde: OECD Family Database, tiedot vuodelta 2014 Elina Kilpi-Jakonen

16. Korkeammin kouluttautuneet äidit vievät
lapsensa nuorempina päivähoitoon
Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Peruskoulu
Toinen aste
Korkeakoulu
Noin 1 v.
Noin 2 v.
Noin 3 v.
Myöhemmin tai ei
ollenkaan
Päivähoidon aloitusikä
Elina Kilpi-Jakonen

17. Varhaisemmin päivähoidon aloittaneet
lapset kouluttautuvat korkeammin
Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017)
0
5
10
15
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.
Toisen asteen
koulutuksessa (17 v.)
0
2
4
6
8
10
12
14
16
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.
Ylioppilas (20 v.)
Ilman kontrollimuuttujia
Vanhempien koulutustaso vakioitu
0
5
10
15
n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v.
Korkeakoulutuksessa (20 v.)
Elina Kilpi-Jakonen

18. Eri syyt hyödyille,
eri ratkaisuehdotukset
• Hyöty varhaiskasvatuksesta
• Varhaiskasvatusvelvollisuus tai varhaiskasvatuksen
(osittainen) maksuttomuus
• Hyöty sosiaalistumisesta ryhmässä
• Kannustus päivähoidon varhaisempaan aloittamiseen
• Hyöty vanhempien työllistymisestä
• Kannustus perhevapaiden tasaisempaan
jakautumiseen ja äitien nopeampaan paluuseen
työelämään
Elina Kilpi-Jakonen

19. Ratkaisujen ytimessä
• Laadukas päivähoitoympäristö yhä suuremmalle
osalle lapsista
• Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen
varhaiskasvatukseen osallistumisessa
Elina Kilpi-Jakonen

20. Elina Kilpi-Jakonen
Sosiaalitieteiden laitos
Turun yliopisto
elina.kilpi-jakonen@utu.fi

21. Perhepolitiikka,
maahanmuuttajalapset ja
syrjäytymisen uhka Suomessa
Jussi Tervola, tutkija, Kela

22. Huolestuttava ristiriita?
• Suomessa tuetaan kotihoitoa laajalti
• Päivähoidolla positiivisia vaikutuksia
ennen kaikkea pienituloisten ja
maahanmuuttajaperheiden lapsille
• Kielitaito, koulumenestys, kouluttautuminen,
työllisyys, sosiaaliturvan käyttö
2

23. Maahanmuuttajien lapset Suomessa kaksi
kouluvuotta kantaväestön tasoa jäljessä
Lähde: Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen (PISA 2012)

24. Muissa Pohjoismaissa päivähoito
yleisempää
0
20
40
60
80
100
0 1 2 3 4 5
%päivähoidossa
Lapsen ikä
Ruotsi
Islanti
Norja
Suomi
Lähde: Norden Statbank 2015

25. • Suomessa pienituloiset perheet vievät
päivähoitoon myöhemmin kuin muut
• Koska kotihoidon tuki
• Ruotsissa pienituloiset perheet vievät
päivähoitoon aikaisemmin kuin muut
• Koska parempituloiset hyödyntävät
joustoa ja isien vapaita enemmän
Perhevapaajärjestelmän rakenne
vaikuttaa eritaustaisten lasten
päivähoitoikään

26. Maahanmuuttajaperheet hoitavat
lapsiaan kotona kantaväestöä
pidempään Suomessa
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
1 2 3
Kotihoidontuenkäyttö,%
Lapsen ikä
Pakolaisten lähtömaat
Ent. NL
Muut
OECD
Kantaväestö
Lähde: Tervola 2015: Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2).

27. Maahanmuuttajaperheet käyttävät kuitenkin
yli 3-vuotiaan sisaruskorotusta harvemmin
2
Lähde: Tervola 2016: Vanhempi kotona , lapsipäivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
3 4 5 6
Sisarukskortuksenkäyttö,%
Lapsen ikä
Kantaväestö
Ent. NL
Pakolaisten lähtömaat
Muut
OECD

28. Politiikkaehdotukset
• Vielä voimakkaampi päivähoidon
tukeminen Suomessa hyödyttäisi
maahanmuuttajalapsia
• Huom. kontakti kantaväestön lapsiin
tärkeää -> päivähoidossa tulee välttää
segregaatiota

29. Jussi Tervola, tutkija
@jutervol
jussi.tervola@kela.fi
020 63 41940

30. Millaisia varhaisia
interventioita tarvitaan?
Professori Andre Sourander, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus,
Turun yliopisto
Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa
28.3.2017

31. Lapsuuden mielenterveys yhteydessä
syrjäytymiseen
• aikuisiän psykiatrisia häiriöitä
• rikollisuutta
• itsemurhia
• riskitekijöitä sairastuvuudelle
Taaksepäin tarkastellen: puolet aikuisiän psykiatrisista
häiriöistä alkaa ennen murrosikää

32. Ongelmat
• valtaosa
kustannuksista
korjaaviin
palveluihin
• tutkimusnäyttö
puutteellista
• valtaosalla hoitoa
tarvitsevista ei
hoitokontaktia
• viive huomattava
• stigma
• logistiset ongelmat

33. APEX-hanke
• tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt
• suunnattu perustasolle
• matala kynnys
• seulonta
• etähoito
• digitaalisuus
• perhekeskeisyys
Tutkimus vaikuttavuudesta - implementaatio - tutkimus
implementaatiosta - jatkokehittely

34. Eri lähestymistavat
Kohdennetut
ohjelmat
riskiryhmiin
Psykoedukaatio
Etävalmennus
Digitaalisuus
RCT-tutkimus
Arviointi ennen ja
jälkeen
Universaalit
ohjelmat koko
väestölle
Psykoedukaatio
Digitaalisuus
Arviointi ennen ja
jälkeen

35. Perusterveydenhuolto
• Tavoittaa koko väestön
• Varhainen tunnistaminen
• Matala kynnys
Digitaalisessa
hoitoympäristössä toteuttavat
interventiot
• Taustalla tutkimustieto
• Internetin hyödyntäminen
• Henkilökohtainen puhelin-
valmennus ja koulutetut työntekijät
• Kertauspuhelut
• Strukturoitu ja ohjattu toiminta
• Toteutetaan yhdestä keskuksesta
Riskiryhmät
VOIMAPERHEET-TOIMINTAMALLI
Tutkimuksesta käytännön toimintaan
Seulonta
Palaute

36. Merkitys
• Ekologian muutos
• Kehityksen solmukohtiin kohdistettu hoito
• lisääntynyt mielenterveystietoisuus väestössä
• mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy
• avun hakemisen aikaistuminen
• olemassa olevien palvelujen tehokkaampaan
kohdistuminen

37. Konsortio
Hanketta rahoittaa
Professori Andre Sourander
andre.sourander@utu.fi
tel. 050 3653 447

38. Keskustelu jatkuu
www.tasaarvostn.fi
#syrjäytyminen
Nähdään:
4.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen
nuoruudessa ja koulutuksessa
11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen
työiässä
18.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen
eläkeiässä (Huom! klo 14–16)