Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Avun ja tuen tarpeen arviointi varhaiskasvatuksessaTHL
Avun ja tuen tarpeen arviointi varhaiskasvatuksessa, Reetta Laaksonen, varhaiskasvatusyksikön esimies, Salon kaupunki. Esitys LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
Esitys LAPE-muutosagenttien ja projektin johtajien tapaamisessa 13.6.2017. Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH ja Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä - SOS-Lapsikylä taloudellisesti ja inhimillisesti kestävää lastensuojelua toteuttamassa. Kati Palsanen 20.10.2015.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivässä Tampereella 6.10.2016 (THL). Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen (Tampereen kaupunki).
Grasten salonen
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Avun ja tuen tarpeen arviointi varhaiskasvatuksessaTHL
Avun ja tuen tarpeen arviointi varhaiskasvatuksessa, Reetta Laaksonen, varhaiskasvatusyksikön esimies, Salon kaupunki. Esitys LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin...THL
Esitys LAPE-muutosagenttien ja projektin johtajien tapaamisessa 13.6.2017. Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH ja Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Arvoa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisellä - SOS-Lapsikylä taloudellisesti ja inhimillisesti kestävää lastensuojelua toteuttamassa. Kati Palsanen 20.10.2015.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivässä Tampereella 6.10.2016 (THL). Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen (Tampereen kaupunki).
Grasten salonen
Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?
Miksi perusopetuksen uusiutuminen on niin hidasta ja vaikeaaMatti Rimpelä
Esitys OAJ:n ja Me-säätiön neuvottelussa, jonka teemana perusopetuksen kehittäminen lasten syrjäytymistä vähentäväksi. Arjen haasteet lahdessa me-koulupilotissa.
Esitys hallitusneuvottelijoiden kulttuurin, liikunnan ja nuorison jaostolle 16.5.2023 Säätytalolla. Esityksessä nostan esille nuorten mielenterveyden merkityksen toimintakyvylle, oppimiselle ja tarvetta ministeriöiden toimialoja läpäisevälle nuorten hyvinvointiohjelmalle.
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Similar to Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy kouluterveydenhuollossa (20)
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Varhaiskasvatuksen professori, psykoterapeutti Mirjam Kalland kertoi Lasten suojelun kesäpäivillä 6.6. 2018 reflektiivisyydestä lasten ja vanhempien kohtaamisessa.
2. VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton
viranomainen
Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja
Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo
finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta
Perustuslaillinen asema ja tehtävät
Tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja
muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä
hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot
4. Tuloksellisuustarkastus
• Tarkastusvirasto päättää itse tarkastusten kohdentamisesta.
• Tarkastus kohdistuu sellaiseen toimintaan, jolla on merkitystä
valtiontaloudelle:
- organisaatiorakenteisiin ja rahoitusjärjestelmiin
- toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen
- toiminnan vaikutuksiin ja tehokkuuteen
• Peruskysymys: onko vastuuviranomainen toiminut
tuloksellisesti tai luonut riittävät edellytykset
tuloksellisuudelle?
7. Selvityksen lähtökohdat:
Mielenterveyshäiriöiden yleisyys
• 10─20 % lapsista kärsii mielenterveysongelmista.
• 20%:lla suomalaisista 8-9-vuotiaista lapsista on psyykkisiä
oireita, 10 % tarvitsisi lastenpsykiatrista hoitoa.
• Kolmevuotiaiden lasten vanhemmat ovat raportoineet käytös-
ja tunneoireita 8-10 %:lla lapsista.
• Pienillä lapsilla yleisin mielenterveyden häiriö on
käytösongelmat ja ahdistus, jota alkaa ilmetä ennen kouluikää.
• Nuorilla esiintyy mieliala-, ahdistuneisuus-, käytös- ja
päihdehäiriöitä. Häiriöille on tyypillistä moniongelmaisuus.
8. Taloudellinen merkitys
• Mielenterveysongelmat ovat suurin syy
työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisessa. Yli puolessa alkavista
eläkkeistä masennus on tärkein työkyvyn heikkenemisen
syynä oleva sairaus.
• Vuonna 2014 mielenterveyden häiriöiden
työkyvyttömyyseläkemenot olivat 663,7 milj. € (35% kaikista
työkyvyttömyyseläkemenoista).
• Vuonna 2015 Kela maksoi 183 milj. € sairauspäivärahoja
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (22%
kaikista maksetuista päivärahoista).
• Euroopassa mielenterveysongelmien kustannukset ovat noin
461 miljardia euroa/vuosi.
8
9. Selvitys kohdistui kouluterveydenhuoltoon
Kouluilla on merkittävä rooli mielenterveysongelmien havaitsemisessa,
varhaisessa puuttumisessa ja hoitoon ohjaamisessa.
Mielenterveyden häiriöiden esioireet sijoittuvat usein koulu- ja
opiskeluikään.
Koulun yhteydessä lapsen käyttäytymisen tai toimintakyvyn muutos
on mahdollista huomata varhaisessa vaiheessa.
Vanhemmat hakevat tavallisimmin apua lapsilleen koulun palveluista:
erityisopetuksen henkilökunnalta, koulupsykologilta ja -kuraattorilta
sekä kouluterveydenhuollosta.
9
10. Selvityksen aineisto
• Kouluterveydenhuollon vastuuhenkilöiden haastattelut 20
kunnassa eri puolilla Suomea. Haastateltavia oli yhteensä 74
(koululääkäreitä, terveydenhoitajia ja kouluterveyden-
huollosta kunnassa vastaavia henkilöitä).
• Kysely koulukuraattoreille ja koulupsykologeille. Kyselyyn
vastasi 74 koulukuraattoria ja 202 koulupsykologia.
• Tutkimus- ja tilastotieto.
10
12. Miten kouluterveydenhuolto tunnistaa
lasten mt-ongelmia?
• Ongelmien havaitseminen on keskeinen osa kouluterveydenhuollon työtä.
• Terveystarkastuksilla keskeinen rooli ongelmien tunnistamisessa.
– Lyhyissä vuosittaisissa tarkastuksissa ongelmat voivat jäädä huomaamatta.
– Laaja-alaisissa tarkastuksissa (1, 5 ja 8 lk.) havaitsemiseen on paremmat edellytykset.
• Oppilaiden ongelmia havaitaan myös heidän kanssa käydyssä vuoro-
vaikutuksessa sekä koulun sisällä oppilashuollon ja opettajien kanssa
tehdyssä yhteistyössä.
• Yhteistyöhön tarvitaan kaikkien koulun aikuisten sitoutumista.
• Erityisesti opettajien ja terveydenhoitajien yhteistyö nähdään tärkeänä.
12
13. Kouluterveydenhuollon ammattilaisten
osaaminen?
• Kouluterveydenhuollon ammattilaiset kokevat, että heidän tehtävänä ei
ole hoitaa mielenterveysongelmia.
• Kouluterveydenhuollon rooli mielenterveysasioissa painottuu selkeästi
ongelmien tunnistamiseen, tukeen ja hoitoon ohjaukseen.
• Haastattelutietojen mukaan kouluterveydenhuollon hoitajat kokivat
oman osaamisensa olevan riittävää ongelmien havaitsemisessa ja
jatkoon ohjauksessa. Sen sijaan tuen antamisessa on toisinaan
epävarmuutta.
• Lääkärien rooli vaihtelee hyvin paljon kunta- ja aluekohtaisesti siinä,
miten paljon heidän työpanostaan on käytettävissä sekä miten he
paneutuvat koulun ja oppilaiden ongelmiin.
13
14. Kouluterveydenhuollon resurssit?
• Opiskeluhuollon resursseissa kunta-, alue- ja koulukohtaista vaihtelua.
• Kouluterveydenhoitajia lähinnä suositusten mukainen määrä, mutta
tehtävät lisääntyneet.
• Lääkäripalveluiden saatavuudessa ja laadussa huomattavaa vaihtelua.
• Koulukuraattori ja -psykologipalveluiden saatavuudessa myös
vaihtelevuutta, lähtökohtaisesti kuraattoreja käytettävissä paremmin,
psykologeja huonommin.
• Jokavuotiset ikäryhmä-tarkastukset sekä muut vakiotehtävät sanelevat
terveydenhoitajien ajankäytön.
14
16. Kouluterveydenhuollon palveluiden
saatavuus?
• Ongelmiin pyritään tarttumaan matalan kynnyksen läsnäololla.
• Pyritään, koska käytäntö rajoittaa mahdollisuuksia:
– Terveydenhoitajien läsnäolo pienissä kouluissa rajallista
– Kiinteät tehtävät rajaavat palveluiden joustavaa saatavuutta.
• Terveydenhoitajien mukaan heihin saa yhteyden ja apua - toisinaan
hoitajat kokevat riittämättömyyden tunteita.
• Monimutkaisempiin ongelmiin pyritään vastaamaan yhteistyöllä sekä
tarvittaessa ohjaamaan koulun ulkopuoliseen arvioon tai hoitoon.
16
17. Opiskeluhuollon toimijoiden yhteistyö ja
työnjako?
• Opiskeluhuollon toimijat (kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja
koulupsykologit) tukevat lähtökohtaisesti toisiaan, mutta yhteistyön
käytännöt vaihtelevat koulukohtaisesti.
• Työnjaoissa on toisinaan myös epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä.
• Vuonna 2014 uudistuneeseen oppilashuoltolakiin kirjatut tietosuoja-
periaatteet ovat vaikeuttaneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä koululla
ja hajottanut aiemmin toimineita yhteistyökäytäntöjä.
– Asioita voi jäädä hoitamatta, kun niitä ei uskalleta nostaa yhteiseen keskusteluun.
• Oppilashuoltolain epäselvät tulkinnat vaikeuttavat edelleen
oppilaskohtaisen tiedon jakamista ja tiedonkulkua oppilashuollon
toimijoiden välillä.
17
18. Yhteistyö koulun ulkopuolelle?
• Monimutkaisissa ongelmissa ohjataan koulun ulkopuoliseen arvioon ja
hoitoon.
• Koulun ulkopuolisiin palveluihin ja hoitoon pääsy voi olla haastavaa.
– Arvioon pääsee – hoitoihin jonoa.
– Akuuteimmat ongelmat saadaan kuitenkin yleensä nopeasti palveluihin/hoitoon.
• Lähetekäytännöissä, -prosesseissa ja jonotilanteissa eroja –> palveluiden
nivelvaiheet eivät toimi saumattomasti.
– Lähete ei takaa hoitoon pääsyä.
– Siirtelyä toimijalta toiselle.
• Monialaisen yhteistyön toimintatavoissa paljon kehitettävää.
– Esim. erikoissairaanhoito kuulee vain harvoin ongelman tunnistanutta tahoa.
18
19. Tiedon kulku?
• Eri toimijoiden välisessä tiedonkulussa paljon kehitettävää.
• Tiedon pitäisi kulkea myös sosiaali- ja terveyspalveluista koulun suuntaan.
– Hoitopolkujen varmistaminen on koulun näkökulmasta haastavaa.
– Ei tiedetä jatkuuko tuki/hoidot ja mikä on kouluterveydenhuollon rooli jatkossa.
• Tiedonkulun ongelmat liittyvät tietosuoja- ja tietojärjestelmäkysymysten
lisäksi myös asenteisiin sekä myös eri toimijoiden käytössä oleviin
resursseihin.
19
20. Mielenterveysasioiden huomioiminen
lasten arjessa?
• Kouluterveyden- ja opiskeluhuollon tuttuus on tärkeää (matala kynnys).
• Lasten mielenterveyden edistämisessä keskeisintä on yhteys ja
vuorovaikutus perheiden kanssa (laajat tarkastukset, vanhempainillat).
– Yhteyden saaminen perheeseen voi olla hankalaa.
• Myös opettajien ja rehtorin panos yhteistyön ja koulun hengen luomisessa
nähdään tärkeänä.
• Samoin koulupäivän jälkeinen toiminta on keskeistä: iltapäivien kerho-,
harrastus- ja urheilutoiminta.
• Koulun arkeen jalkautuvat palvelut niin ikään tärkeitä: oppilashuollon
liikunta- ja sosiaalisten taitojen ryhmät; psykiatriset hoitajat jne.
20
21. Opiskeluhuollon toimivuus varmistettava
sote- ja maakuntauudistuksessa
• Sote-uudistuksen yhteydessä kouluterveydenhuollon palvelujen
järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.
• Perusopetus, koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä yhteisöllinen
opiskeluhuolto jäävät kuntien sivistystoimen järjestämisvastuulle.
• Kouluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen
maakuntatasolle edesauttaa palvelujen integraatiota sosiaali- ja
terveydenhuollon perus- ja erityispalvelujen kanssa.
• Koulujen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimivuudesta on huolehdittava
aiempaa vankemmin maakunnan, kunnan ja oppilaitosten välisellä
yhteistyöllä ja sopimisella.
• Uudistuksen riskinä on palveluiden hajautuminen eri toimijoille, jolloin
tavoite palveluiden integraatiosta ei toteudu.
21
22. Suositukset
22
• Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee
ohjauksellaan varmistaa, että sote-uudistuksen yhteydessä
kouluterveydenhuollon palvelut kiinnittyvät kouluissa opiskeluhuollon
osaksi.
• Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehittää kouluterveydenhuollon
monialaista sidosryhmäyhteistyötä siten, että palveluketjujen
saumattomuus turvataan ja eri toimijoiden välinen tiedonkulku paranee.
• Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kehittää kouluterveydenhuollon
terveystarkastusten toteuttamistapoja ja jaksotuksia siten, että koulu-
terveydenhoitajien työpanos suuntautuisi erityisesti määrävuosina
tehtäviin laajoihin tarkastuksiin sekä tukea tarvitsevien oppilaiden
tukemiseen.