Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Johtavan tutkijan Yrjö Mattilan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Mattila esittelee suomalaisen sosiaaliturvan taustaa ja kertoo, millaisia väliinputoamisia Kelan etuuksiin voi liittyä.
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Sitran trendilista esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnista – megatrendeistä. Trendilistan tavoite on luoda pohja ja työkalu ymmärrystä lisäävälle keskustelulle maailman näkyvistä muutoksista, erityisesti Suomen näkökulmasta katsottuna.
Lue lisää: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit
Johtavan tutkijan Yrjö Mattilan esitys Kelan tutkimusosaston ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran seminaarissa 21.11.2013. Esityksessä Mattila esittelee suomalaisen sosiaaliturvan taustaa ja kertoo, millaisia väliinputoamisia Kelan etuuksiin voi liittyä.
Essi Rentola (STM): Perustulo ja vapaa liikkuvuus. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
LaserSpeed: Not All Non-Contact Length and Speed Encoders Are Created EqualLaserSpeed
Learn how to successfully evaluate non-contact encoders to select the best system for your manufacturing application and to gain a productivity advantage.
Рецепт само-мотивации на личном опыте. Какими вопросами стоит задаться для постановки цели, как заставить себя дойти до финиша будучи только на старте... Надеюсь мой опыт будте вам полезен.
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Essi Rentola (STM): Perustulo ja vapaa liikkuvuus. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
LaserSpeed: Not All Non-Contact Length and Speed Encoders Are Created EqualLaserSpeed
Learn how to successfully evaluate non-contact encoders to select the best system for your manufacturing application and to gain a productivity advantage.
Рецепт само-мотивации на личном опыте. Какими вопросами стоит задаться для постановки цели, как заставить себя дойти до финиша будучи только на старте... Надеюсь мой опыт будте вам полезен.
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Heikki Hiilamon esitys Hyvinvoinnin kova ydin -seminaarissa Helsingin yliopistolla 7. huhtikuuta 2014. Seminaari oli osa Helsingin yliopiston ja LähiTapiolan Hyvä yhteiskunta – Master Class -ohjelmaa.
Hyvinvointivaltiomallit ovat olleet viime vuosikymmeninä kasvavan mielenkiinnon kohteena. Taloustieteellinen kiinnostus niitä kohtaan kumpuaa hyvinvointivaltiomenoihin liittyvän kasvupaineen ja niiden väitetyn talouden toimintaa heikentävän vaikutuksen kautta. Euroopan integraation myötä on kiinnitetty erilaisten hyvinvointimallien kykyyn lievittää tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välistä ristiriitaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on näitä osin toiminut hyvin. Toisaalta senkin puitteissa on havaittavissa tuloerojen kasvupaineita, jotka saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa mallin toimintaan.
■Suomalaisen työn tulevaisuus - sisulla, sydämellä, osaamisellaSDP
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Koronasta kasvun tielle – SAK:n puheenvuoro koronakriisin opetuksista paremman normaalin aikaan
SAK:n ehdotukset koronaviruksen rajoitustoimista irtautumiseksi julkaistaan kahdessa osassa. Tässä osassa linjataan SAK:n talous- ja työllisyyspoliittiset tavoitteet sekä näkemykset EU-tason toimista pandemiakriisin ratkomisessa. Työelämäasioita ja työpaikkatason toimia koskeva toinen osa julkaistaan myöhemmin kesäkuussa.
Miten koronakriisistä päästään kasvun tielle? Kokoamme kaikki aineistot osoitteeseen https://parempinormaali.fi.
Aleksi Neuvosen esitelmä Sosiaalialan asiantuntijapäiville 15.3.2012. Esitelmässä sivutaan viimeaikaista tutkimusta koetusta hyvinvoinnista, nostetaan esiin keskeisiä kysymyksiä talouskasvun ja hyvinvoinnin suhteesta ja ehdotetaan täsmätoimia, joilla hyvinvointia voitaisiin parantaa vaikka talouskasvua ei olisikaan. Esitys ei esitetä, että hyvinvointia olisi helpompi edistää ilman talouskasvua kuin talouskasvun avustuksella.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. • Välttämätön, kun näyttäisi siltä, että 2-3% talouskasvu
tarvitaan, jotta työttömyys ei lisäänny ja
hyvinvointipalvelujen rahoitus saadaan turvattua?
• Mahdoton, ellei teknologinen kehitys auta irrottamaan
talouskasvua ekologisista haittavaikutuksistaan riittävän
nopeasti?
Hyvinvointikeskustelun ehkä keskeisin kysymys:
Onko talouskasvu…
3. ”Kestävä kehitys” – mitä se tarkoittaa?
• Heikon
kestävyyden
maailmankuva
• Vahvan
kestävyyden
maailmankuva
luonto
talous ihminen
Kestävä kehitys
tasapainona, mutta
toiminnan kentät ovat
erilliset.
talous
ihminen
luonto
Ympäristön hyvinvointi ja
ihmisen hyvinvointi ovat
taloudellisen hyvinvoinnin
edellytyksiä. Toiminnan
kentät eivät ole erillisiä.
4. 1. Talouden on kasvettava, jotta ihmisillä riittää töitä ja
(sekä ihmisten että ympäristön) hyvinvointipalvelut
saadaan rahoitettua
2. Ihmiskunta on saatava tukemaan talouskasvua, jotta
kohta 1. onnistuu
3. Jos törmätään ongelmiin ympäristön tai ihmisten
hyvinvoinnissa, nämä ongelmat pyritään korjaamaan
(poliittisesti, markkinavetoisesti, teknologian
kehitykseen uskoen…), jotta kohta 1. onnistuu
Perussäännöt heikon kestävyyden
maailmankuvalla?
5. • Osasysteemi ei voi hallita sitä systeemiä, jonka osa
se on.
Eli:
• Luonto asettaa aina rajat ihmiskunnalle, sillä
ihmiskunta on vain luonnon osasysteemi…
halusimme tätä tai emme.
• Ihmiskunta asettaa aina rajat taloudelle, sillä talous
on vain ihmiskunnan osasysteemi… tiedostimme
tätä tai emme.
Systeemiteoreettiset lainalaisuudet
6. Perussäännöt vahvan kestävyyden
maailmankuvalla?
1. Ympäristön rajat on otettava tosissaan. Ihmiskunnan toiminta on
rajattava (ja se väistämättä rajautuu) luonnon puitteisiin
2. Jotta kohta 1. onnistuu, on edistettävä ihmiskunnan ymmärrystä
ympäristön rajoista. Samalla on edistettävä ihmiskunnan kykyä
käydä hyvää dialogia ja luoda hyvää politiikkaa näistä rajoista.
Tarvitaan siis tiedollisen ja poliittisen sivistyksen lisäämistä.
3. Ihmiskunnan on lopetettava toiminta, jonka ei tiedetä olevan
turvallista kohtien 1. ja 2. pohjalta
4. Tuetaan ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvattamista tavoilla, joiden
tiedetään olevan turvallisia kohtien 1. ja 2. pohjalta
– Taloudellinen toiminta on osa näitä hyvinvoinnin kasvattamisen tapoja,
mutta väistämättä vain yksi osa.
11. • Skenaariot eivät ole ennusteita, vaan seurausta siitä,
miten päätämme toimia ja miten onnistumme päätösten
toimeenpanossa
• Joten vastaus kysymykseen on: emme tiedä
• Silti on päätettävä toimimmeko heikon vai vahvan
kestävyyden maailmankuvalla ja toiminnan
perussäännöt on valittava tämän mukaisesti. Jokin
skenaario sitten lopulta toteutuu tämän seurauksena.
Neljä skenaariota: onnistuuko
irtikytkeminen vai ei?
12. Lopuksi
• Keskimääräinen taloudellinen, sosiaalinen ja
ympäristön hyvinvointi/pahoinvointi ei kerro sitä, mikä on
tämän hyvinvoinnin/pahoinvoinnin hajonta – eli miten
hyvinvointi/pahoinvointi jakautuu 7 miljardin ihmisen
kesken
• Ei siis riitä, että katsotaan hyvinvoinnin ”kokonaiskakun”
kehittymistä vaan on katsottava pintaa syvemmälle!