Suojaavat tekijät ja riskitekijät keskiöön mielenterveysongelmien ehkäisyssä Eija Stengård
1. Suojaavat tekijät ja riskitekijät
keskiöön mielenterveysongelmien
ehkäisyssä
Valtakunnalliset ehkäisevän työn
päivät 18.- 19.2013 Pori
2. Sisältö
1. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ
2. Erilaisia preventiokäsityksiä
3. Ehkäisevän työn vaikuttavuus
4. Ehkäisevän työn toimintamalleja
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
4. Hyvän mielenterveyden tunnus-
merkkejä ovat (Lönnqvist ym.):
• kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus
• kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun
• kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja
asianmukaiseen oman edun valvontaan
• vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja
valmius elämän muutoksiin
• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman
ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden
vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä
• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja
yksilöllinen luovuus
23.9.2013 WHO CC / Eija Stengård, 2009 4
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
5. Mielen sairaus ja mielen terveys
- kaksi eri käsitettä
• Mielen sairauksista voidaan tehdä diagnoosi,
niitä voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteen
keinoin
• Mielen sairauden käsite on lääketieteellinen
• Mielen terveys on elämäntaidollinen käsite
• Mielenterveys on voimavara, joka vahvistaa
toimintakykyä ja luo vastustuskykyä elämän
kolhuja vastaan
23.9.2013
6. Mielenterveyden kaksi ulottuvuutta
Paljon psyykkistä hyvinvointia
Ei
mielenterveyden
häiriötä
Mielenterveyden
häiriö
Vähän psyykkistä hyvinvointia
(Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York.)
Mielenterveyden
häiriö ja vähän
psyykkistä
hyvinvointia
Mielenterveyden
häiriö ja paljon
psyykkistä
hyvinvointia
Ei mielenterveyden
häiriötä ja paljon
psyykkistä
hyvinvointia
Ei mielenterveyden
häiriötä mutta
vähän psyykkistä
hyvinvointia
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
8. Mielenterveyden edistäminen
(mental health promotion)
• Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka
tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai
yksilöiden mielenterveyttä
• Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka
sisältää
• mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
• mielenterveysongelmien ehkäisyn
• mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen
• itsemurhien ehkäisyn.
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
9. Eija Stengård, johtava psykologi
Mielenterveyteen vaikuttavia
determinantteja
l Rakenteelliset: turvallinen ympäristö,
asuminen, työllisyys, taloudellinen
toimeentulo, liikenne, koulutus, kulttuuri ja
poliittiset rakenteet
l Yhteisölliset: tunne yhteenkuulumisesta,
sosiaalinen tuki, kansalaisuus ja osallisuus
l Yksilölliset: kyky käsitellä ajatuksia ja
tunteita, elämänhallinta, pärjäävyys ja kyky
selviytyä stressistä ja vaikeista
elämäntapahtumista
23.9.2013
10. Eija Stengård, johtava psykologi
Ehkäisevä mielenterveystyö
• Kohdistuu mielenterveyden riskitekijöiden
vähentämiseen ja suojaavien tekijöiden
vahvistamiseen ennen sairauden puhkeamista
v Riskitekijät lisäävät mielenterveysongelmien ja
mielenterveyden häiriöiden kehittymisen
todennäköisyyttä ja saattavat lisätä
mielenterveyden häiriön kesto ja vakavuutta
v Suojaavat tekijät vahvistavat ja suojaavat
positiivista mielenterveyttä sekä vähentävät
mielenterveyden häiriöiden kehittymisen
todennäköisyyttä
23.9.2013
11. Mielenterveyden suoja- ja
riskitekijöitä (Heiskanen ym. 2005)
Sisäisiä suojaavia tekijöitä:
Hyvä fyysinen terveys ja perimä
Myönteiset varhaiset ihmissuhteet
Riittävän hyvä itsetunto
Hyväksytyksi tulemisen tunne
Ongelmanratkaisutaidot
Ristiriitojen käsittelytaidot
Vuorovaikutustaidot
Kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita
Mahdollisuus toteuttaa itseään
Ulkoisia suojaavia tekijöitä:
Sosiaalinen tuki, ystävät
Koulutusmahdollisuudet
Työ tai muu toimeentulo
Työyhteisön ja esimiehen tuki
Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet
Turvallinen elinympäristö
Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan
auttamisjärjestelmät
Sisäisiä riskitekijöitä:
Biologiset tekijät kuten kehityshäiriöt ja sairaudet
Itsetunnon haavoittuvuus
Avuttomuuden tunne
Huonot ihmissuhteet
Seksuaaliset ongelmat
Eristäytyneisyys
Vieraantuneisuus
Ulkoisia riskitekijöitä :
Erot ja menetykset
Hyväksikäyttö ja väkivalta
Kiusaaminen
Työttömyys ja sen uhka
Päihteet
Syrjäytyminen, köyhyys, leimautuminen
Psyykkiset häiriöt perheessä
Haitallinen elinympäristö
23.9.2013
12. Eija Stengård, johtava psykologi
Prevention tyypit
l Universaali preventio kohdistuu koko väestöön
l Valikoiva ennalta ehkäisy kohdistuu yksilöihin tai
väestöryhmään, jolla on keskimääräistä suurempi
riski sairastua mielenterveyden häiriöihin
l Kohdennettu ennalta ehkäisy kohdistuu korkea
riskin yksilöihin, joilla on jo havaittavia merkkejä
tai oireita mielenterveyden häiriöistä, mutta jotka
eivät täytä diagnostisia kriteereitä (Mrazek &
Haggerty, 1994).
23.9.2013
13. Eija Stengård, johtava psykologi
Hyvinvoinnin ja
elämänlaadun
edistämisen strategiat
Mielenterveyden
edistäminen
(Barry ym. 2007)
Hoito
23.9.2013
15. Eija Stengård, johtava psykologi
•Ongelma nähdään
sairautena tai häiriönä.
Myös preventio
suunnitellaan häiriön
perusteella.
•Häiriö on ehkäistävissä
vain, jos sillä on selvä
syy tai riskitekijä, joka
tunnetaan.
•Ongelmat kehittyvät
yksilötekijöiden ja
olosuhteiden vuoro-
vaikutuksen tuloksena
vähitellen vaikutuksiltaan
kasautuvana prosessina.
•Ongelmia eivät aiheuta
suoraviivaisesti
yksittäiset syyt. Ongelmat
kehittyvät.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
16. Eija Stengård, johtava psykologi
•Tavoitteena on
tunnistaa oireet ja
ehkäistä sairauden
puhkeaminen tai sen
paheneminen.
•Asiaan voidaan
puuttua vasta ongelman
ilmaannuttua (waiting
style) etsivän strategian
(seeking model)
soveltamisen sijasta
(Winett ym. 1989).
•Preventiossa on
oleellisinta ennakoida
kehitystä ja estää
ongelmiin johtava
kehityskulku puuttumalla
sen osa-tekijöihin ja
prosessiin.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
17. Eija Stengård, johtava psykologi
•Preventio toteutuu
pääosin yksilötasolla.
•Toimintojen pääpaino
on hoidollisissa
tavoitteissa.
•Preventio edellyttää
hoidollisia yhteyksiä ja
asiantuntemusta.
•Malli on ”yksilö- ja
häiriökeskeinen”.
•Osatekijät ovat
psykologisia eli
yksilötekijöitä tai
sosiaalisia eli
olosuhdetekijöitä.
•Preventio voi toteutua
myös muissa kuin
hoitokonteksteissa.
•Malli ”olosuhde- ja
vuorovaikutuskeskeinen”.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
19. Ongelmat ovat yhteydessä toisiinsa eri tavoin
(Hosman, 2011)
» Yhteinen syytekijä - useita seurauksia
esim. varhaiset traumat
» Ongelmaketjut, joissa yksi ongelma
laukaisee seuraavat
» Kasautuvat,toisiaanvahvistavatongelmat
(esim.moniongelmainenperhe)
A Ú B Ú C
A B
C
A
C
BX
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
20. Nijmegen Maastricht Prevention Research Centre 2011
Lasten
kaltoinkohtelu
ja laiminlyönti
Turvaton kiintymyssuhde
Alhainen itsetunto
Vähäiset sosio-
emotionaaliset taidot
Depressio, ahdistus
Käyttäytymishäiriöt
Persoonallisuushäiriöt
Syömishäiriöt
Alkoholi, huumeet,
tupakointi
Itsetuhoinen käytös
Pitkäaikaissairaudet
Sukupuolitaudit
Lapsikuolleisuus
Health / social service use
Economic costs
Riskitekijä, jolla
tutkitusti pitkäaikaisia
ja laaja- alaisia
vaikutuksia
Vanhempien kyvykkyys
Sosiaalinen stressi
Mielenterveysongelmat
Päihdeongelmat
Vanhemmat LapsiUseita toimijatahoja
23.9.2013 Eija Stengård, johtava psykologi
21. Ongelmien lähestyminen
klustereina (Hosman, 2011)
• Lähtökohtana ongelmakimput, joilla yhteisiä
riskitekijöitä
• Kohderyhmänä perheet, yhteisöt ja väestöryhmät, joilla korkea
riski
• Ongelmia hoitavat tiiviissä yhteistyössä monien toimijoiden
muodostamat verkostot
• Toimeenpiteet tehdään oikea-aikaisesti ja integroidusti
• Terveyden edistäminen –ehkäisy –varhainen puuttuminen
• Tavoitteena lisätä ja laajentaa myönteisten tulosten
aikaansaamista kustannustehokkaasti.
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
23. Eija Stengård, johtava psykologi
Ehkäisevän mielenterveystyön
vaikuttavuusongelmat (Wahlbeck,
2012)
• Uusia menetelmiä otetaan käyttöön
ilman riittävä näyttöä
• Ehkäisevän työn tuloksia ei aina
arvioida
• Tehottomiksi osoitettujen toimien
jatkuva käyttö
• Uusien, tehokkaiksi todettujen
interventioiden viivästynyt käyttöönotto
23.9.2013
24. Eija Stengård, johtava psykologi
Näyttöön perustuva ehkäisevä
mielenterveystyö (Wahlbeck, 2012)
• Mielenterveyttä edistävät ja häiriöitä
ehkäisevät toimet perustuvat kriittiseen
arviointiin niiden vaikuttavuudesta
• Vaikuttavuusnäyttö haetaan
parhaimmista tutkimuksista
• Myös kohderyhmän valinta perustuu
näyttöön tarpeista ja vaikuttavuudesta
23.9.2013
25. Eija Stengård, johtava psykologi
Mitä vaikutuksia tulee
arvioida? (Wahlbeck, 2012)
• Ehkäisevä mielenterveystyö vaikuttavat
mielenterveyden lisäksi myös muihin elämän
osa-alueisiin.
• Yksilön, ryhmän tai väestön tasolla voi esiintyä
vaikutuksia
•elämänlaadussa
•palveluiden käyttötarpeessa
•asenteissa
•elinajassa
•sosioekonomisessa tilanteessa
• Tietoa voi kerätä tutkija, itsearvioinnin avulla
tai rekistereistä
23.9.2013
26. Eija Stengård, johtava psykologi
Tehokkaita toimia on tarjolla
l On olemassa kasvavaa näyttöä
mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän
mielenterveystyön tehokkuudesta ja
kannattavuudesta
23.9.2013
27. Ehkäisevään mielenterveystyöhön
sijoitetun pääoman tuotto eri sektoreilla
kymmenen vuoden seurannassa
Eija Stengård, johtava psykologi
• monet ehkäisevän mielenterveystyön toimet
maksavat itsensä takaisin alle vuodessa, ja suurin
osa alle viidessä vuodessa.
• monessa tapauksessa sijoitettu pääoma palautuu
monenkertaisena. Lähde: Euroopan komissio 2011
A = Sijoitettu pääoma palautuu alle vuodessa
B = Sijoitettu pääoma palautuu 1-5 vuodessa
C = Sijoitettu pääoma palautuu 5-10 vuodessa
D = Sijoitettu pääoma palautuu yli 10 vuoden jälkeen
+++ Tuotto on enemmän kuin viisi kertaa sijoitettu pääoma
++ Tuotto on jopa viisi kertaa sijoitettu pääoma
+ Tuotto on yhtä suuri tai pienempi kuin sijoitettu pääoma, mutta toimenpide
tuottaa terveyshyötyä
23.9.2013
30. Vaikuttavat toimet: lapsuus
• Varhaisen vuorovaikutuksen tuki (VAVU)
• Vanhemmuuden tuki (Ihmeelliset
vuodet, Toimiva lapsi & perhe, Triple P)
• Koulukiusaamisen ehkäisy
• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen
vahvistaminen kouluiässä (Yhteispeli)
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
31. Vaikuttavat toimet: työelämä
• Työttömien elämäntaitojen tukeminen
(Työhön! -ohjelma)
• Työn järjestämiseen liittyvät
interventiot, jotka lisäävät työn
hallittavuutta ja parantavat johtamista
• Työntekijöiden stressinhallintakeinot
(Tietoisuustaidot)
• Stressioireiden varhainen
tunnistaminen
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
32. Vaikuttavat toimet: ikä-
ihmiset (Forsman et al 2011)
• Psykososiaalisilla interventioilla voidaan edistää
ikäihmisten mielenterveyttä:
• Sosiaaliset aktiviteetit
• Liikuntaryhmät
• Taitojen harjoittaminen
• Muisteluryhmät
• Sosiaaliset aktiviteetit edistivät merkitsevästi
ikäihmisten positiivista mielenterveyttä,
tyytyväisyyttä elämään, elämänlaatua ja
ehkäisivät masennusta.
• Yhteistä vaikuttaville aktiviteeteille oli ikä-
ihmisten aktiivinen rooli
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
33. Eija Stengård, johtava psykologi
Tietolähteitä
http://tecathsri.org/knowledge.asp (EBP Database)
http://www.nrepp.samhsa.gov/ (NREPP Database)
http://www.hp-source.net/
www.cochrane.org
www.campbellcollaboration.org
Laajasalo, T. & Pirkola, S. (2012). Ennen kuin on liian
myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia
käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja
47/2012.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80468/
URN_ISBN_978-952-245-686-1.pdf?sequence=1
23.9.2013
