2. Lastensuojelutyöryhmän keskeiset
havainnot
Lastensuojelun tavoitteiden heikko saavuttaminen
•YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikutus on jäänyt
heikoksi
•Julkinen valta ei ole kehittänyt, ohjannut, johtanut eikä
valvonut lastensuojelua
•Tehtävien laajentuminen ehkäisevään lastensuojeluun
ei ole tuottanut tuloksia, vaan painopiste on siirtynyt
raskaisiin palveluihin
Haasteet 2
3. Lastensuojelutyöryhmän keskeisiä
havaintoja
• Kuntakohtaiset erot ovat suuret
• KASTE hanketta ei voi vielä arvioida, mutta ohjaava
vaikutus näyttäisi olevan vähäinen
• Lapsiperheiden ja lasten painoarvo on vähentynyt
• Eriarvoisuus kasvaa, köyhyys lisääntyy
• Investointi vai kulutusmeno?
• Lapsiperheet muuttuvat, tukiverkot heikentyneet
• Ongelmat kasautuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle
3
4. Keskeiset havainnot lasten terveyseroista
Äidin koulutustausta terveyserojen tärkeänä selittävänä
tekijänä: lasten ylipaino, ruokavalinnat, liikunta,
raskauden- ja imetysaikainen tupakointi, suun terveys,
auton turvalaitteiden käyttö, pyöräilykypärä
Ei selittänyt: lasten pitkäaikaissairastuuvuutta,
infektiotauteja, säännöllistä lääkitystä, nuorten
masennusoireita tai uupumusta
Kaikkonen R, Mäki P et al Lasten ja lapsiperheiden
terveys ja hyvinvointierot, THL Raportti 16/2012
4
5. Muita havaintoja
•Koulukiusaaminen ennustaa nuorten aikuisten ja
aikuisten psyykkistä oireilua ja sairastavuutta (Pirkola
2005, Kestilä 2008, Paakkonen 2012)
•Vanhempien päihteidenkäytön vaikutus (Kestilä 2008,
Paakkonen 2012, Pulkkisen tutkimukset)
•Huostaan otetuilla lapsilla kohonnut kuolleisuusriski
(Kalland et al 2001)
•WHO:n koululaistutkimus osoittaa, että lasten koettu
terveys yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen
•Lastensuojelun avohuollossa 81 459 ja kodin ulkopuolella
kasvaa 17 409
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 5
8. Esimerkkkejä
•Lapsilisä, kotihoidon tuki ovat tuntuvasti matalammalla
reaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä oli
ainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotukset juuri
päätettiin jäädyttää.
•Kotihoidon tukea/päivähoitoa tarkastellaan lähinnä
työelämän tarpeiden näkökulmasta - lapsen oikeus
hoivaan ja varhaiskasvatukseen on sivuosassa.
•Lastensuojelun tila kertoo ennaltaehkäisevän työn
laiminlyönneistä
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 8
9. Lapsen kasvuympäristöön kohdistuvat
leikkaukset lisäävät terveyseroja
•Koulusäästöillä on suuri kansanterveydellinen vaikutus
•Sellaiset taloudelliset leikkaukset jotka vaikuttavat
henkilöstöön ja ryhmäkokoon kouluissa vaikuttavat myös
kielteisesti luokkailmapiiriin.
•Kielteinen luokkailmapiiri vaikuttaa kielteisesti tunne-
elämään ja lisää käytöshäiriöitä. Erityisen haavoittuvassa
asemassa ovat ne lapset joilla on ennestään ongelmia.
Lähde: Heidi Somersalo (2002) School environment and children’s mental well-
being . A child psychiatric view on relations between classroom climate, school
budget cuts and children’s mental health.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 9
10. Peruspalveluissa tapahtuneet leikkaukset
vaikuttavat lasten mielenterveyteen
•Paakkosen väitöstutkimuksessa todetaan lasten ja
nuorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoon
lisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja
kasvatusneuvoloista säästettiin.
•Tutkimusajanjakson aikana lasten ja nuorten psykiatrian
erikoissairaanhoidon avohoito oli kolmikertaistunut ja
osastohoito lisääntynyt puolitoistakertaisesti.
Paakkonen T (2012). Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä
vaikeahoitoisuuden näkökulmasta
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 10
11. Paakkonen totesi myös, että:
•Psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmällä ole ollut
keinoja vastata oikea-aikaisesti vaikeahoitoisten lasten ja
nuorten tarpeisiin.
•Tutkimuksen mukaan lastensuojelun tukitoimet ovat
olleet riittämättömiä eikä myöskään ikätasoinen
koulunkäynti ole toteutunut.
•Vaikeahoitoisten alaikäisten hoitointerventiot ovatkin
olleet siirtymisiä hoidosta toiseen.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 11
12. Resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin
Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisen
tilanteen kiristyminen vaikuttaa lapsen vuoro-
vaikutussuhteisiin.
Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuu
kireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntä
haittaavaksi vuorovaikutukseksi.
Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsen
ravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa.
12
13. Vanhemmuus ei ole vakio
Pitkittäistutkimus edellisen laman vaikutuksista:
•1149 otokseen valittua lasta, 843 äitiä ja 573 isää.
•Tutkimusmenetelminä käytettiin aikuisten
mielenterveyden, parisuhteen, vanhemmuuden laadun,
ja lasten mielenterveyden mittareita.
•Perheen tulotason romahtaessa vanhempien voimat
vähenivät ja he kärsivät usein mielenterveysongelmista.
•vanhempien ahdistuneisuus ja sosiaalisen
toimintakyvyn lasku ovat odotettavia seurauksia
perheen talouden kääntyessä laskuun
•Lasten mielenterveydessä todettiin talousvaikeuksien
aiheuttama muutos huonompaan
Leinonen Jenni (2004): Families in Struggle - Child Mental Health and Family Well
being in Finland During the Economic Recession of the 1990s:
The Importance of Parenting 13
15. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti
•Haavoittuvissa olosuhteissa kasvavien lasten ja nuorten
selviytymiseen liittyvät tekijät
•Inhimillinen potentiaali käyttöön (vertaa eroosio)
•Onko löydetty tekijöitä, jotka erityisesti tukevat
riskioloissa eläviä lapsia?
15
16. Resilienssistä
•Inhimillisessä kehityksessä resilienssillä tarkoitetaan
mielen kimmoisuutta, yksilön sinnikkyyttä ja kykyä toipua
vastoinkäymisistä
•On aina yhteydessä riskiin
•Resilienssi mitataan sillä, miten yksilö vastaa
kehitysvaiheeseen liittyviin haasteisiin
•Reslienssitutkimus perustuu siihen havaintoon, että tietyt
yksilöt kehittyvät hyvin huomattavista riskeistä huolimatta
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 16
17. Välittävät tekijät ja resilienssi
Ainakin kaksi havaintoa:
Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä,
sen pienempi riski
Ordinary magic “(tavallisia asioita): ne tekijät, jotka
tukevat hyvinvointia normaalitilanteessa, tukevat
myös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson
& Horwood 2003).
18. Resilienssi suomeksi
Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuus
joustavuus, sietokyky
-Ei pelkästään sisua, mutta myös sitä
-Kehittyy vuorovaikutuksessa
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 18
19. Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi
•Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi perustuu kykyyn
sopeutua muutoksiin ja muuttaa toimintatapoja ennen
kuin se on aivan välttämätöntä
•Perustuu kykyyn ” to bounce back and bounce forward”,
eli kykyyn oppia virheistä ja jatkaa eteenpäin
•Liitetään usein selviytymiseen katastrofien jälkeen, mutta
myös hitaat muutokset koettelevat yhteisön ja
yhteiskunnan selviytymiskykyä
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 19
20. Reslienssiin liittyvät elementit
1. Varautuminen, ennaltaehkäisy
2. Vastustaminen
3. Rotevuus (robustness), pysyvyys (esimerkiksi arvot)
4. Sopeutuminen, mukautuminen, muuntuminen ja
muuttuminen – eli oppiminen (Clarke 2013, Keck &
Sakdapolrak 2013)
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 20
21. ”Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä”: työ
on aloitettava varhain
•Varhaiset ongelmat ennustavat myöhempiä ongelmia –
esimerkiksi leikki-iässä todettu käytöshäiriö tai
aggressiivisuus ennustaa murrosikää (Pihlakoski et al
2006), joka puolestaan ennustaa ongelmia aikuisuudessa
•Vanhempien ongelmat ja vanhempien
kasvatuskäytännöt heijastuvat lapsiin ja ennustavat
lasten kehitystä (Stormshak et al 2000, Middlebrooks &
Audage 2008)
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 21
22. Ehkäisevän työn paradoksi(t)
Universaali: muodostaa perustan
Kohdennettu: ”tilastollinen riski” tiedostettu, yksilö ei
välttämättä vielä oireile
Korjaava: yksilö oireilee, riskissä syrjäytyä tai jo syrjäytynyt
Universaali ja kohdennettu: tehokas, taloudellinen ja
eettinen. Toinen paradoksi liittyy ”keisarin uusiin
vaatteisiin”: ehkäisevän työn merkitystä korostetaan
puhetasolla, mutta siihen ei varata resursseja, sille ei löydy
rakenteita ja sen tekemistä kyseenalaistetaan.
22
23. Tarvitaan myös validoituja tai hyviksi
koettuja menetelmiä
•Tarvitaan tietoa siitä, mikä malli sopii mihin
•Tutkittua tietoa on olemassa
•Hyvien (validoitujen) mallien levittäminen ei tapahdu
itsestään, horisontaalista oppimista ei tapahdu
•On syytä unohtaa romanttiset ajatukset informaatio-
ohjauksen toimivuudesta
•Suomen kehitys malliesimerkki siitä, miten ei tule
toimia?
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23
24. Leinosen lääkkeet:
Sosiaalisella tuella todettiin olevan erilaisia
merkityksiä vanhemmuuden laadulle: perheen
ulkopuolinen tuki ja lämmin parisuhde tukivat toimivaa
vanhemmuutta, parisuhde toimi välittävänä
tekijänä talousvaikeuksien ja vanhemmuuden välillä ja
molemmat tuen muodot suojasivat vaikeuksien edessä
vanhemmuuden laatua.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 24
25. Paakkosen lääkkeet:
Varhaisen tunnistamisen ja hoidon peruspalveluita tulisi
lisätä lapsille ja heidän perheilleen, jotta ongelmien
kehittymistä ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta
voitaisiin vähentää. Kuntien tulisikin lisätä edullisia
lapsiperheiden peruspalveluja kuten kotipalveluja,
kasvatus- ja perheneuvolapalveluja sekä
kouluterveydenhoitoa.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 25
26. Muutama esimerkki universaalista
kohdennettuun
•Imatran malli: perhetyöntekijä neuvolassa, selkeä
toimintamalli (Helle M, Repo L ja Salin A (2012)Kiikun kaakun rajalla –
Vanhempien kokemuksia Imatran hyvinvointineuvolan perhetyöntekijöiden
työstä)
• MLL: Vahvuutta vanhemmuuteen: ryhmämuotoinen
tuki kaikille ensikertalaisvanhemmille, mukana 80
kuntaa, vahvistaa myös vanhempien parisuhdetta ja
sosiaalisia verkostoja (Case-control-tutkimus sekä
kansantaloudellinen tutkimus)
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 26
27. Ehkäisevän työn taloudelliset ulottuvuudet
Varhaisiin vuosiin investoitu euro tuottaa 6 euroa
Vanhemmuuteen liittyvät interventiot – 8 euroa
Päihteiden seulonta ja mini-interventio
terveydenhuollossa – 12 euroa
Koulukiusaamiseen liittyvät interventiot – 14 euroa
Kouluinterventiot joiden tavoitteena vähentää
käyttäytymishäiriöitä – tuotto 84 euroa
Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental
Disorders European Psychiatry 27 (2012) 68–80
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 27
28. Onko näyttöä?
•Yhteisössä (communities) jossa on korkeampi sosiaalinen
pääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys,
korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi talous
•Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistää
yhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä
•Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lasten
mielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta
Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on
prevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) 68–80
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 28
29. Mihin järjestöjä tarvitaan?
•Pop-up kansalaistoiminta on yhdessä tekemistä ja luo
rakenteellista sosiaalista pääomaa, muttei aina luo
luottamusta eli kulttuurista pääomaa
•Vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaistoiminta
kumpuaa myös vaakasuorana ruohonjuuritasolta, mutta
järjestöt luovat rakenteita toiminnan vahvistamiseksi.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 29
30. Sosiaalien ympäristö muokkaa ihmisen
elintoimintoja
Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy
ponnistelua toimia toisen hyväksi
Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen
mieltä - vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten
tunnetilojen tunnistamiseen
Reflektiivinen kyky vahvistaa yksilön resilienssiä myös
yhteisössä (”resilience to stressful social experience”
(Fonagy, Bateman & Luyten 2011)
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 30
31. Parhaimmillaan järjestöjen toiminta
•Tukevat reflektiivistä kykyä
•Luovat sekä rakenteellista että kulttuurista sosiaalista
pääomaa
•Edistävät yhteisöjen resilienssiä
•Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 31
32. Reflektiivinen kyky ja sosiaalinen pääoma
Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansa
peilatuksi ja jossa hän tunnistaa itsensä, hänen
luottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi
– autetusta tulee auttaja
Tästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, joka
vahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia.
Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteita
ja stressaavia sosiaalisia tilanteita.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 32
33. Miten meillä?
•Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä on
kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kaste-
ohjelmaan 2012-2015 ja RAY:n avustusstrategiaan (2012-
2015).
•Järjestöön investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle
(Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus)
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 33
34. Esimerkkinä perhekeskus
•Kuudesosassa kunnista (51) palvelut on järjestetty
perhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksista
toiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa.
• THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaan
perhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille,
matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän ja
perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli
yleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön
kanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissa
perhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuus
toteutui selvityksen mukaan paremmin.
Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 34
