Barnahus-hankkeen väkivalta- ja traumawebinaari 18.1.2021 Kirsi Peltonen, mielenterveyden psykologian dosentti, TUNI

1. Trauman kohtaaminen hoitotyössä
- Perheen kokonaisvaltaisen
tilanteen huomioiminen
Kirsi Peltonen, PsT., Dos.
Tampereen Yliopisto

2. Esityksen teemat
• Traumatisoitumisen kokonaisvaltaiset vaikutukset lapsen kehitykseen - Miten
kehityksellisyys pystytään ottamaan haltuun hoitotyössä?
• Hoidon kulmakivet: vakauttamista vai trauman käsittelyä? – Traumainformoitujen
organisaatioiden rooli
• Vanhemmuus ja trauma
• Pakolaistaustaisten lasten ja nuorten trauman kohtaaminen
• Uusia tuulia
| 1

3. Traumatisoitumisen kokonaisvaltaiset
vaikutukset lapsen kehitykseen
| 2

4. Kompleksin trauman
kehityksellinen noidankehä
(mm. Onyango 1998, Punamäki 2006, Masten
& Coatsworth 1998, Foa ym. 2000)
Lapsen
voimavarat
kiinnitettyinä
(ikäkaudelle
tyypillisiin)
kehitystehtäviin
Normaalikehityksen
joukkoon uusia
kehitystehtäviä (vaade
selviytyä tyypillisten
kehitystehtävien ohella)
”Uudet kehitystehtävät”
vaativat käyttöönsä kaikki
olemassa olevat taidot ja
voimavarat
Ikäkaudelle
tyypillisten
kehitystehtävien
suorittaminen
häiriintyy tai
estyy
Tavat havainnoida itseä
ja ympäristöä,
prosessoida tietoa ja
reagoida siihen voivat
muuntua pysyvästi
Mitä enemmän
kehitystehtäviä
suorittamatta, sitä
enemmän
mielenterveyteen ja
käyttäytymiseen
liittyviä vaikeuksia
pitkällä aikavälillä
Trauma
+ järkytys,
pelko,
toistuvat
huoliajatukset
verottavat ja
sitovat näitä
voimavaroja
Yli- tai
alivireys
vaikeuttavat
oppimista
juuri opitut/harjoittelun
alla olevat
taidot/toiminnan osa-
alueet haavoittuvaisimpia
Lapsi saattaa
vaikuttaa
nuoremmalta/
haavoittuvam-
malta kuin
ikätasoon
nähden
oletettavaa

5. RuthA. Lanius, PaulA. Frewen, Eric Vermetten
& Rachel Yehuda (2010) Fear
conditioning and early life vulnerabilities: two
distinct pathways of emotional dysregulation
and brain dysfunction in PTSD, European
Journal of Psychotraumatology, 1:1, 5467,

6. Lapsen haavoittuvuus traumatisoivissa kriiseissä
(esim. Osofsky, 2004)
• Vähän aikaisempia (selviytymisen) kokemuksia
• Fyysinen, psyykkinen ja emotionaalinen riippuvuus
vanhemmista
• Kriisien päällekkäisyys (kehityskriisit rinnalla)
• Mahdollinen aikaisempi traumahistoria
• Psyykkiset puolustusmekanismit kehittymättömiä
• Tiedonkäsittelyyn ja tunteiden prosessointiin liittyvä
kapasiteetti puutteellinen, esim. egosentrisyys

7. Resilienssi
(Davydov et al., 2010)
suojaava
korjaava
edistävä

8. Kehityksellisyyden näkökulma trauman
kohtaamisessa hoitotyössä
• Aito kiinnostus (ja ajankäyttö) lapsen ja perheen kehityshistoriaa kohtaan -> mitä askelmia
on jäänyt puuttumaan?
• Vahvuuksien kartoittaminen ja niiden huomiointi hoidossa
• Tunnesäätelyn vaurioitumisen taso traumahoidon elementtien valinnan lähökohdaksi
| 7

9. Hoidon kulmakivet: vakauttamista vai trauman
käsittelyä?
| 8

10. Vastakkainasettelun aika on ohi
• Kyse on tukitoimien ajoittamisesta ja eri
työntekijöiden ja muiden ihmisten roolista
niissä
• vrt. myös traumainformoitu organisaatio
• Rohkeus astua mukaan lapsen tai nuoren
sisäiseen maailmaan – hän on siellä jo
• ”Mä luulin että sä et oo vielä valmis
siihen”
| 9

11. | 10
Onnistumisen
kulmakivet
-Ennakoitavuus
-Turva
-Oma kontrolli
- Luottamus
https://www.youtube.com/watch?v=zg8ahtHIRxU
Traumainformoitu organisaatio

12. Miten perustelemme trauman käsittelyä
asiakkaalle
• Aina perusteluja ei tarvita – asiakkaalla halu puhua. Havaitse ja käytä hyväksi tämä
aikaikkuna, se voi myös sulkeutua
• Ymmärrys asiakkaan arjesta, siinä haittaavista asioista – psykoedukaation tärkeä rooli
• Tuki alemmille tasoille, ei voida jäädä odottamaan erikois-erikois osaamista
• Voiko vanhempi ymmärtää lapsen traumahoitoa jos ei ole itse saanut kokemusta siitä?
| 11

13. | 12
Vanhemmuus ja trauma

14. • Vanhemmuus muokkautuu olosuhteisiinsa: vanhemmat alkavat tukea sellaisten taitojen
kehittymistä, josta on hyötyä elinympäristössä -> vrt. muuttuneet olosuhteet
Pienten lasten traumanjälkeiset oireet saattavat muistuttaa äitejä omista traumoistaan ->
vetäytyminen
• Vanhemmat saattavat nähdä itsensä vaurioituneina ja kyvyttöminä suojelemaan
lapsiaan
• Vanhemmat saattavat kokea tarvetta suojella lapsiaan ”kaikelta” vielä aktiivisen uhan
päätyttyäkin
• Oman lapsen suojaamistehtävässä epäonnistuminen voi olla vanhemmalle musertavaa
• Vanhemmuus voi tuoda kaoottiseen ja hankalaan elämäntilanteeseen mielekkyyttä,
tarkoitusta ja elämään keskittymistä
(Almqvist & Broberg, 2003; Levy, 2006; Kaitz ym., 2009; Kaitz ym., 2009; Van Ee ym., 2012; Keller, 2007; Marey-
Sarwan, Keller & Otto, 2016)
Konsultoitu: Sanna Isosavi

15. • Hoidon järjestys silloin kun koko perhe on traumatisoitunut?
• Lapsen hoito vanhemman kautta, ensin vanhemman, sitten lapsen trauman työstäminen –
vakauttaminen rinnalla, rinnakkainen traumatyöskentely, vanhempi mukana lapsen
traumatyöskentelyssä
• Tärkeää että valinta on tietoinen
• Nuoret: perheen rooli, saatava puhua yksin, mutta luottamus vanhempiin tulee usein esiin
hoidon aikana.
• Askel 1. eivät ole innostuneita hoidosta, Askel 2. eivät halua että vanhemmat tulevat mukaan,
Askel 3. ymmärtävät hoidon merkityksen ja huomaavat että vanhemmat ovat tärkeitä
• Lapsen traumahoito voi onnistua myös silloin kun perheolosuhteet ovat turvattomat!
| 14

16. Pakolaistaustaisten lasten ja nuorten trauman
kohtaaminen
| 15

17. • Mielenterveyden tuki pakolaislapsille- ja
nuorille monilta osin samaa kuin muillekin!
• Eroavaisuuksia:
• Kulttuuriset erot mielenterveydenkäsitteen
ymmärtämisessä ja asenteissa sitä kohtaan
• “My friend tell me they can give you an injection
and they send you in the crazy hospital.”
(Respondent 9)
• “I don’t want anyone say I’m crazy “(Respondent
11)
| 16
Sitaatit: Majundar, Vostanis, Karim & O’Reilly, 2020: 'This doctor, I not trust him, I'm not safe': the
perceptions of mental health and services by unaccompanied refugee adolescents

18. • Luottamuksen puute ja/tai negatiiviset asenteet
(mielen)terveyspalveluita kohtaan
• Voivat selittyä lähtömaahan liittyvien kokemusten,
tai turvapaikanhakuprosessiin liittyvien
kokemusten kautta
• “Trust is the most important thing, so what I would
suggest to [names service] is, I really appreciated
their help, at that time I did really needed help to
be honest with you, ’cos I was in a very big mess
…………… If you keep things to yourself
obviously it will never ever help you.
“(Respondent 16)
| 17

19. • Kieleen ja tulkkaukseen liittyvät asiat
• Useat traumatapahtumat ja kompleksi traumatisoituminen
• “…My brother died. He got gunshot, someone killed him… my three uncles died… my father died.”
(Respondent 8)
• “I see lots of problems in my age when I was in Afghanistan so from age ten I been seeing people die in
front of me I’ve seen people killing each other in front of me (.) dead bodies in front of me.” (Respondent1)
• Ylisukupolvinen ja useita perheenjäseniä koskeva samanaikainen traumatisoituminen
• Yksin tulleiden nuorten kohdalla perheen puuttuminen
• Absence of a family’s and relative’s support : “I’m seventeen, I’m alone, I’m scared.” (Respondent 14)
• Trauman käsittelyn sekoittuminen turvapaikkapuhutteluun -> kieltäytyminen ja pelot hoitoa kohtaan
| 18

20. • Epäsuhta mielenterveyteen liittyvien tarpeiden ja
tarjottujen palveluiden suhteen (Pottie et al. 2011)
• Hoidon keskeyttäminen ja väliinjätetyt
vastaanottokäynnit (Michelson and Sclare, 2009)
-> Omiin selviytymiskeinoihin turvautuminen
(välttäminen, tukahduttaminen yms (Goodman,
2004; Groark, Sclare, & Raval, 2011)
• Tieto pakolaisten traumahoidosta laahaa jäljessä
muiden traumaryhminen hoidosta (Nickerson,
Byrant, Silove, & Steele, 2011)
| 19

21. Mitä voimme tehdä?
• Luottamuksen rakentaminen lasten ja nuorten jokapäiväisessä toimintaympäristössä
(vastaanottokeskukset, koulut, naapurusto yms)
• -> Lisääntynyt osallisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus
• > vaikutuksia myös avun hakemiseen (help seeking behavior) pitkällä aikavälillä
• Terveydenhuollon työntekijöiden ymmärryksen lisääminen näyttöön perustuvista
menetelmistä, erityisesti niiden turvallisuudesta
• Luottamuksen lisääntyessä ko. menetelmien käyttöönotto myös pakolasilasten- ja nuorten kanssa
• Muiden kuin “traumaspesialistien” kouluttaminen mielenterveystyöhön -> tuen
jalkauttaminen lähemmäksi lapsia ja nuoria, ja kapasiteetin lisääminen (Ehntholt, Smith &
Yule, 2005)
| 20

22. Uusia tuulia
| 21

23. | 22
Lang et al., 2010. An algorithm
for determining use of trauma-
focused cognitive-
behavioral therapy
Hoidon algoritmit
Kun moderaatio-tutkimus on
kehittynyt riittävästi ja henkilöstölle
kertynyt riittävä, näyttöön perustuvien
menetelmäpakettien varanto, voidaan
kullekin asiakkaalle rakentaa hoidon
algoritmi jolloin mahdollisuudet
saavuttaa tehokkain mahdollinen
lopputulos, moninkertaistetaan.

24. Treatment of choice
• Alustavia tutkimustuloksia: kun henkilö
saa valita oman hoitonsa muodon/tyypin,
hoitotulos paranee
• Erityisesti henkilöillä joilla tarve kontrolliin, ja
kontrollin toimikin mediaattorina eli
selittävänä tekijänä tuloksissa
• Vaikka tähän ei mentäisikään, opiksi voi
ottaa hoidon rakeneteen ja mekanismien
selittämisen perusteellisella mutta
ymmärrettävällä tavalla osana
psykoedukaatiota, vrt. ennakoitavuus,
kontrolli
• ”Mun mielestä nuorille pitäs tarjota näitä
vähän pelottaviakin hoitoja”
| 23
Geers et al., 2013
Why Does Choice Enhance
Treatment Effectiveness? Using
Placebo Treatments to Demonstrate
the Role of Personal Control

25. Kuva: Miina Savolainen, Maailman ihanin tyttö
•Vain pimeässä näkyvät tähdet
vain hiljaisuudessa
kuuluu laulu
~Maaria Leinonen
| 24

26. Lisätietoa
• https://research.tuni.fi/tasa/
• https://research.tuni.fi/childmaltreatment/
• https://www.researchgate.net/profile/Kirsi_Peltonen2
| 25