Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.

1. ALUEKEHITYKSEN PYÖRTEISYYS JA VYÖHYKKEISYYS
Case Kuopion seudun elinvoima
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
19.9.2014

2. ”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”
Timo Aro 2014

3. Väitteet esityksen pohjaksi…
1.Kuopion kasvu on sekä Pohjois-Savolle että laajemmalle vaikutusalueelle ISO potentiaalinen mahdollisuus
2.Kuopion seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukykymuuttujien perusteella kaikkien kaupunkiseutujen kärkijoukkoon 2010-luvun vaihteen jälkeen
3.Kuopion seudun suhteellinen asema on merkittävästi kohentunut muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvulla
Timo Aro 2014

4. ESITYKSEN SISÄLTÖ
1.Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva 2010-luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena
2.Pohjois-Savon ja Kuopion seudun elin- voima alueiden välisessä kilpailussa
Timo Aro 2014

5. I Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva lyhyesti 2010- luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena
Timo Aro 2014

6. Timo Aro 2014

7. Aluehierarkia de facto
•Metropolialue
–Metropolialue erityiskysymyksenä
–Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)
•Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut
–Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun
–Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
•Seutukaupungit
–Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia
–Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
•Muut kunnat
–Pienet kunnat
–Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
Timo Aro 2014

8. Aluekuva pähkinänkuoressa syksyllä 2014
1. Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen
–Pendelöinti ja pendelöintietäisyydet kasvavat
–Taajamoitumiskehitys
–Reformit (kunta- ja soteuudistukset, sopimukselliset järjestelyt
2. Piikikäs kaupunkirakenne ja alueiden välinen KIIHTYVÄ epäsymmetrinen kehitys
–Metropolialue erityiskysymyksenä
–Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet (12)
–Kasvavat versus supistuvat alueet
–Ei aineellinen kilpailu alueiden välillä
–Urbaanin sukupolven esiinmarssi ja valinnat
3. Lisääntyvä maahanmuutto ja vieraskielisten määrän nopea kasvu
–Vieraskielisten määrä 4-5 kertaistunut 2000-luvulla
–Maahanmuutto usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
4. Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys
–Murtaa perinteiset hallinnolliset ja maantieteelliset aluejaot
–Kaupunkiseuduista kaupunkivyöhykkeisiin, kaupungeista kaksoiskaupunkeihin ja nauhakaupunkeihin
–Uudet tulevaisuuden suur-työssäkäyntialueet
–Sujuva ja toimiva liikenne sekä liikkumisen edistäminen nousevat avaintekijäksi
Timo Aro 2014

9. KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
•Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai- kutusalueelle
•Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
•Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
Timo Aro 2014

10. 10
Suomen kehitys ei ole mikään poikkeus…
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia
Punaisella viivalla kuvatuille alueille keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku- Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla
Lähde: NordRegio

11. Lähde: Suomen ympäristökeskus
Timo Aro 2014
Toiminnallisten alueiden laajentuminen

12. Lähde: Suomen ympäristökeskus
Taajamien välinen työssäkäynti
Timo Aro 2014

13. Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos
•Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
•Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen
•Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
Timo Aro 2014

14. Suurimman, enintään puolen tunnin etäisyydellä olevan palvelukeskittymän koko
Timo Aro 2014

15. II POHJOIS-SAVON JA KUOPION SEUDUN ELINVOIMA 2000-LUVULLA
Timo Aro 2014

16. Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta
3. Mainekuva
2. Sisäinen elinvoima
1. Ulkoinen elinvoima
Timo Aro 2014

17. Ulkoinen elinvoima:
Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa
Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima:
Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Timo Aro 2014

18. Alueen elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous- dynamiikka
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys- dynamiikka
Yritys- dynamiikka
Väestö- dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

19. 19
Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
Timo Aro 2014

20. 20
Alueiden kilpailukyky
maakuntatasolla vuosina
1995-2012
SIJOITUS 2012
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
88
2
Pirkanmaa
79,5
3
Pohjanmaa
73,5
4
Varsinais-Suomi
67,5
5
Pohjois-Pohjanmaa
57
6
Satakunta
56,5
7
Etelä-Karjala
56
8
Pohjois-Savo
54
9
Kanta-Häme
53
10
Keski-Suomi
48,5
11
Etelä-Pohjanmaa
48
11
Päijät-Häme
47,5
13
Keski-Pohjanmaa
46
14
Pohjois-Karjala
39,5
15
Lappi
38
16
Kymenlaakso
37
17
Etelä-Savo
32
18
Kainuu
28,5
Lähde: Timo Aro 2013
Timo Aro 2014

21. Pohjois-Savon position muutos 1995-2014
KILPAILUKYKY- MUUTTUJA
1995
2000
2008
2011-2014
Bruttokansantuote €/as.
13
13
13
11 (2011)
BKT:n muutos %
11
16
4
9
Kunnallisverot €/as.
13
14
14
6 (2012)
Kuntalainat €/as.
9
2
5
6 (2012)
Työllisyysaste %
15
15
14
12 (2012)
Työttömyysaste %
13
14
13
4* (2014/7)
Väestönlisäys %
9
14
12
11
Muuttovetovoima %
8
14
9
14
Tutkinnon suorittaneet %
7
6
6
5 (2012)
Akateemisten osuus %
8
8
7
7 (2012)
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto
Timo Aro 2014
*Ely-keskusalueet

22. 22
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet 10 muuttujan perusteella vuosina 2000, 2008 ja 2012
(25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)
2000
1
Helsingin seutukunta
96,25
2
Tampereen seutukunta
90
3
Oulun seutukunta
88,5
4
Salon seutukunta
79,75
5
Turun seutukunta
79
6
Vaasan seutukunta
77
7
Hämeenlinnan seutukunta
71
8
Jyväskylän seutukunta
69
9
Porvoon seutukunta
68,5
10
Kuopion seutukunta
64,5
11
Lappeenrannan seutukunta
60,75
12
Rauman seutukunta
57,25
13
Kouvolan seutukunta
56,25
14
Kotka-Haminan seutukunta
49,25
15
Pietarsaaren seutukunta
48,5
16
Lahden seutukunta
48
17
Seinäjoen seutukunta
47,75
18
Joensuun seutukunta
45,5
19
Kokkolan seutukunta
42
20
Porin seutukunta
38
21
Mikkelin seutukunta
34
22
Rovaniemen seutukunta
30
23
Kajaanin seutukunta
28,5
24
Kemi-Tornion seutukunta
26
25
Ylä-Savon seutukunta
14,75
2008
1
Helsingin seutukunta
89,75
2
Tampereen seutukunta
88,5
3
Vaasan seutukunta
86
4
Oulun seutukunta
80,75
5
Porvoon seutukunta
79,75
6
Turun seutukunta
78
7
Hämeenlinnan seutukunta
77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9
Jyväskylän seutukunta
68
10
Salon seutukunta
65
11
Rovaniemen seutukunta
60,5
12
Seinäjoen seutukunta
58,75
13
Kokkolan seutukunta
56,5
14
Rauman seutukunta
50,75
15
Lahden seutukunta
46,5
16
Pietarsaaren seutukunta
44,75
17
Lappeenrannan seutukunta
43,5
18
Kouvolan seutukunta
43,25
19
Porin seutukunta
42,5
20
Joensuun seutukunta
39,5
21
Kajaanin seutukunta
32
22
Kemi-Tornion seutukunta
29,25
23
Mikkelin seutukunta
29
24
Kotka-Haminan seutukunta
28
25
Ylä-Savon seutukunta
22,75
2012
1
Helsingin seutukunta
89,75
2
Vaasan seutukunta
87
3
Tampereen seutukunta
83
4
Turun seutukunta
78
5
Kuopion seutukunta
76,5
6
Oulun seutukunta
71,75
7
Porvoon seutukunta
71,5
8
Seinäjoen seutukunta
68,5
9
Rauman seutukunta
66
10
Rovaniemen seutukunta
56.5
11
Hämeenlinnan seutukunta
57,25
12
Lappeenrannan stk.
57,0
13
Jyväskylän seutukunta
56,25
14
Kokkolan seutukunta
54,75
15
Pietarsaaren seutukunta
54,25
16
Porin seutukunta
50,75
17
Joensuun seutukunta
49,25
18
Lahden seutukunta
45,75
19
Mikkelin seutukunta
43,25
20
Kouvolan seutukunta
42,25
21
Kajaanin seutukunta
35,5
22
Kemi-Tornion seutukunta
35,25
23
Salon seutukunta
29
24
Ylä-Savon seutukunta
27
25
Kotka-Haminan seutukunta
24,75
10.
8.
5.
Lähde: Timo Aro 2013

23. Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Työllisyys- dynamiikka
Yritys- dynamiikka
Väestö- dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

24. Seutukunta
BKTA 2000
BKTA 2011
Muutos €
2000-2011
Muutos %
Vaasan
25201
41029
15828
62,8
Seinäjoen
19554
31243
11689
59,8
Kuopion
21238
33591
12353
58,2
Joensuun
19882
29034
9152
46
Jyväskylän
20411
29422
9011
44,1
Turun
23965
34030
10065
42
Porin
22033
31096
9063
41,1
Lahden
20509
28486
7977
38,9
Tampereen
25787
34904
9117
35,4
Hämeenlinnan
21736
29250
7514
34,6
Lappeenrannan
26017
34624
8607
33,1
Helsingin
36159
46999
10840
29,8
Oulun
28063
31845
3782
13,5
Aluetalouden kehitys 2000-2011 (BKTA)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Timo Aro 2014

25. Yksityisen sektorin osuus työpaikkakehityksestä 2000-2011
Seutukunta
Yksityisen sektorin osuus % työpaikoista 2000
Yksityisen sektorin osuus % työpaikoista 2011
Muutos %- yksikköä vuosina 2000- 2011
Kuopion
46,7
51,3
4,6
Joensuun
47,9
52,3
4,4
Vaasan
53,6
57,9
4,3
Vakka-Suomen
55,0
59,0
4,0
Porin
53,3
56,5
3,2
Seinäjoen
51,2
54,2
3,0
Jyväskylän
53,6
56,0
2,4
Hämeenlinnan
51,8
54,0
2,2
Oulun
56,3
57,7
1,4
Rauman
63,7
64,9
1,2
Tampereen
60,4
61,6
1,2
Helsingin
62,9
63,8
0,9
Lappeenrannan
56,6
56,5
-0,1
Turun
59,7
58,8
-0,9
Lahden
61,5
52,4
-9,1
Kuopion seudulla yksityisten sektorin osuus työpaikoista nousi suhteellisesti
eniten
vuosina 2000- 2011
Mutta! Kuopion seudulla yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista alhaisin vuosina 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Timo Aro 2014

26. Kaupunki
Tuotannon jalostusarvo euroa per asukas 2006
Tuotannon jalostusarvo euroa per asukas 2012
Muutos euroa abs. 2006-2012
Muutos % 2006-2012
Turku
5220
6823
1603
30,7
Vaasa
11338
14737
3399
30,0
Seinäjoki
6213
6975
761
12,3
Rauma
14943
15142
199
1,3
Lappeenranta
9490
9115
-375
-4,0
Kuopio
2903
2784
-118
-4,1
Pori
6678
6343
-334
-5,0
Jyväskylä
3827
3418
-410
-10,7
Joensuu
6049
4844
-1204
-19,9
Lahti
6524
5153
-1370
-21,0
Tampere
10053
7818
-2234
-22,2
Hämeenlinna
8352
6391
-1961
-23,5
Oulu
8120
4964
-3156
-38,9
Helsinki
4867
2762
-2105
-43,2
Lähde: Tilastokeskus, aluetilintpito
Teollisuustuotannon jalostusarvo kaupungeittain 2006-2012 (€ per asukas)
Timo Aro 2014

27. 12133
11893
11809
11644
11240
10956
10899
10437
10149
9980
9908
9826
9694
9578
9554
8490
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto (euroa per asukas) kunnittain yli 40 000 asukkaan kaupungeissa 2013 (TOP 15)
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot
Timo Aro 2014

28. Seutukunta
Kunnallis- verot
€ 2000
Kunnallis- verot
€ 2012
Muutos €/as. 2000- 2012
Muutos % 2000-2012
Lappeenrannan
1680
2849,9
1170
69,6
Kuopion
1695,7
2871,7
1176
69,4
Porin
1616,5
2730,9
1114
68,9
Lahden
1663,1
2807,2
1144
68,8
Hämeenlinnan
1729,6
2905
1175
67,9
Tampereen
1835,6
3027,1
1192
64,9
Seinäjoen
1586,9
2610,5
1024
64,5
Vaasan
1829,8
2989,6
1160
63,4
Joensuun
1538,3
2466,8
929
60,4
Jyväskylän
1746,9
2738,4
992
56,8
Turun
1870,6
2929,1
1059
56,6
Oulun
1918,8
2906,2
987
51,4
Helsingin
2439,4
3673
1234
50,6
Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
Timo Aro 2014

29. Seutukunta
Kuntalainat
€ 2000
Kuntalainat
€ 2012
Muutos €/as. 2000- 2012
Muutos % 2000-2012
Porin
961
1684,5
724
75,3
Seinäjoen
916,2
1815,8
900
98,2
Turun
816,8
1885,8
1069
130,9
Lahden
1194,6
2761,2
1567
131,2
Joensuun
640,7
1495,6
855
133,4
Vaasan
720,1
1748,3
1028
142,8
Jyväskylän
844,1
2169,9
1326
157,1
Oulun
653,2
1863
1210
185,2
Tampereen
408,9
1567
1158
283,2
Helsingin
531,4
2064,8
1533
288,5
Lappeenrannan
603
2450
1847
306,3
Kuopion
444,9
1874,1
1429
321,2
Hämeenlinnan
506,9
2439,2
1932
381,1
Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
Timo Aro 2014

30. Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Yritys- dynamiikka
Väestö- dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

31. Seutukunta
Työpaikat 2000
Työpaikat 2011
Työpaikkojen muutos abs.
Muutos %
Jyväskylän
63919
74445
10526
16,5
Oulun
83734
97125
13391
16,0
Tampereen
146769
170121
23352
15,9
Kuopion
49120
56200
7080
14,4
Hämeenlinnan
34173
38601
4428
13,0
Vaasan
43166
48470
5304
12,3
Seinäjoen
49105
54044
4939
10,1
Helsingin
676432
738326
61894
9,2
Joensuun
44606
48481
3875
8,7
Turun
130410
139285
8875
6,8
Lappeen- rannan
35312
37132
1820
5,2
Porin
54478
55294
816
1,5
Lahden
80882
79660
-1222
-1,5
Työpaikkakehitys vuosina 2000-2011
Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
4:nneksi
eniten suurista seuduista
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Timo Aro 2014

32. Seutukunta
Työpaikkojen määrän muutos abs. 2005- 2011
Uusia työpaikkoja 1000 asukasta kohden
Kuopion
6 747
51,2
Vaasan
4 151
36,8
Jyväskylän
6 436
36,1
Tampereen
12 580
34,0
Oulun
8 076
33,8
Helsingin
44 855
32,6
Seinäjoen
3 399
31,1
Hämeenlinnan
2 046
28,0
Joensuun
1 952
17,2
Turun
5 100
16,1
Lahden
1 829
11,1
Porin
1 479
10,8
Lappeenrannan
757
6,6
Työpaikkakehitys vuosina 2005-2011
… mutta suhteellisesti
eniten
vuosina 2005-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Timo Aro 2014
12 suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys
100 000
vuosina 2005- 2011

33. Seutukunta
Työllisyys-
aste % 2000
Työllisyys-
aste % 2012
Muutos
%-yks.
Kuopion
62
67,9
5,9
Porin
62,7
67,9
5,2
Hämeenlinnan
67,1
72
4,9
Vaasan
69,8
74,4
4,6
Seinäjoen
67,5
71,9
4,4
Joensuun
59,2
63,3
4,1
Lappeenrannan
63,6
67,4
3,8
Jyväskylän
63,6
67
3,4
Tampereen
67,5
69,7
2,2
Lahden
65,3
67,4
2,1
Turun
68,3
69,9
1,6
Oulun
66,1
67,4
1,3
Helsingin
74,3
74,4
0,1
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2012
Kuopion seudun työllisyysaste parantui
suhteellisesti
eniten
vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Timo Aro 2014

34. Seutukunta
Työttömyys-
aste % 2000
Työttömyys-
aste % 2012
Muutos %- yks.
Porin
17,2
11,7
-5,5
Kuopion
15,4
10
-5,4
Joensuun
18,2
14,2
-4
Hämeenlinnan
12,9
8,9
-4
Vaasan
9,9
6,6
-3,3
Seinäjoen
11,2
8,1
-3,1
Jyväskylän
15,5
12,5
-3
Lappeenrannan
15,1
12,1
-3
Lahden
15,1
12,4
-2,7
Tampereen
13
11
-2
Turun
11,4
10
-1,4
Oulun
13,1
11,8
-1,3
Helsingin
7,4
7
-0,4
Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012
Kuopion seudun työttömyysaste alentui
suhteellisesti
2:ksi
eniten vuosina 2000-2012
Kuopion työttömyysaste oli neljänneksi kor- kein vuonna 2000 ja neljänneksi alhaisin vuonna 2012!
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Timo Aro 2014

35. Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Työllisyys- dynamiikka
Yritys- dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

36. Seutukunta
Väestön- lisäys 2000-2006 abs.
Väestön- lisäys 2000-2006 promillea
Väestön- lisäys 2007-2012 abs.
Väestön- lisäys 2007-2012 promillea
Muutos promillea 2000-2006 /
2007-2012
Vaasan
1363
14,6
4887
50,3
35,7
Seinäjoen
1517
12,6
4095
33
20,4
Porin
-2580
-18,6
-387
-2,8
15,8
Kuopion
2906
23,4
4875
38,1
14,7
Joensuun
588
4,8
1862
15,2
10,4
Lahden
1888
9,5
3313
16,4
6,9
Hämeenlinnan
2986
33,6
3673
39,5
5,9
Helsingin
84634
64,4
97772
69,6
5,2
Turun
12874
43,4
11794
38,2
-5,2
Lappeenrannan
952
10,7
307
3,5
-7,2
Jyväskylän
11975
74,1
10797
62,5
-11,6
Tampereen
30149
87,7
24811
66,6
-21,1
Oulun
25391
123,8
19826
87,4
-36,4
Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012
Kuopion seudun väestönlisäys oli noin
7 600
hlöä vuosina 2000- 2012
Kuopion seudun väestönlisäys
1,7
kertaistui vuosina 2007-2012 verrattuna vuosiin 2000-2006
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

37. Seutukunta
Muuttovoitto 2000-2006 abs.
Muuttovoitto 2000-2006 promillea
Muuttovoitto 2007-2012 abs.
Muuttovoitto 2007-2012 promillea
Muutos promillea 2000-2006/
2007-2012
Vaasan
-1629
-17,4
137
1,4
18,8
Porin
-2627
-18,9
-185
-1,3
17,6
Kuopion
-57
-0,5
1747
13,7
14,2
Seinäjoen
-152
-1,3
1132
9,1
10,4
Lahden
273
1,4
2059
10,2
8,8
Joensuun
-687
-5,7
-51
-0,4
5,3
Hämeenlinnan
2631
29,7
2621
28,2
-1,5
Helsingin
21663
16,5
15654
11,1
-5,4
Turun
6971
23,5
3816
12,4
-11,1
Lappeenrannan
188
4,4
-625
-10,9
-15,3
Jyväskylän
6248
38,7
3492
20,2
-18,5
Tampereen
18705
54,4
11223
30,1
-24,3
Oulun
10879
53
4152
18,3
-34,7
Kuopion seutu sai muuttotappiota vuosina 2000- 2006, mutta 5:nneksi
eniten muutto- voittoa 2007-2012
Muuttovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012
Kuopion seudun muuttovetovoiman suhteellinen muutos oli
3:nneksi
paras kahden ajanjakson välillä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

38. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0
5000
10000
15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Kuopio oli
5:nneksi
muuttovetovoimaisin kaupunki vuosina 2009-2013
20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

39. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Nuorista 15-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa
27
kuntaa vuosina 2009-2013
Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013

40. Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Työllisyys- dynamiikka
Yritys- dynamiikka
Väestö- dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

41. Seutukunta
Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000
Tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012
Muutos %- yksikköä 2000-2012
Joensuun
59,6
70,0
10,4
Seinäjoen
57,4
67,6
10,2
Lappeenrannan
57,3
66,6
9,3
Hämeenlinnan
59,0
68,1
9,1
Jyväskylän
63,9
73,0
9,1
Porin
56,5
65,4
8,9
Tampereen
63,3
72,0
8,7
Lahden
56,2
64,7
8,5
Kuopion
65,2
73,6
8,4
Turun
61,8
70,1
8,3
Vaasan
61,9
70,1
8,2
Oulun
66,8
74,6
7,8
Helsingin
64,7
70,2
5,5
Tutkinnon suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012
Kuopion seudun tutkinnon suoritta- neiden osuus oli
2:ksi
korkein vuonna 2011
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Timo Aro 2014

42. Seutukunta
Akateemisten osuus % 2000
Akateemisten osuus % 2012
Muutos %- yksikköä 2000-2012
Tampereen
6,9
10,6
3,7
Helsingin
10,9
14,4
3,5
Oulun
7,8
11,3
3,5
Jyväskylän
7,0
10,1
3,1
Vaasan
6,0
9,1
3,1
Kuopion
6,1
9,0
2,9
Turun
7,3
10,2
2,9
Lappeenrannan
4,2
6,9
2,7
Joensuun
4,6
6,9
2,3
Hämeenlinnan
5,0
7,1
2,1
Lahden
3,5
5,3
1,8
Seinäjoen
3,2
5,0
1,5
Porin
3,4
4,9
1,5
Akateemisten osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012
Kuopion seudulla akateemisten osuuden muutos oli
6:nneksi
korkein vuosina 2000-2012
Akateemisten osuus oli
7:nneksi
korkein suurista seuduista vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Timo Aro 2014

43. Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus-dynamiikka
Työllisyys- dynamiikka
Yritys- dynamiikka
Väestö- dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014

44. Seutukunta
Kaikki T&K – menot asukas- ta kohden vuonna 2000
Kaikki T&K – menot asukasta kohden vuonna 2012
Muutos %- yksikköä 2000-2012
Lappeenrannan
376
847
125,3
Joensuun
362
753
108,1
Hämeenlinnan
188
365
94,1
Vaasan
894
1638
83,2
Lahden
233
425
82,4
Kuopion
533
905
69,8
Oulun
2531
3765
48,8
Helsingin
1536
2079
35,4
Tampereen
1830
2467
34,8
Turun
919
1226
33,4
Porin
308
406
31,8
Jyväskylän
1118
1108
-0,9
Seinäjoen
xx
372
xx
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vuosina 2000-2012
Kuopion seudulla T&K –menot nousivat suhteellisesti
6:nneksi
eniten vuosina 2000-2012
Kuopion seudun T&K –menot asukasta kohden olivat
7:nneksi
korkeimmat vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne
Timo Aro 2014

45. SUMMA SUMMARUM
Timo Aro 2014

46. Keskuskaupungin
näkökulma:
”Halutaan elää kaupungista,
mutta ei kaupun- gissa”
Kehyskunnan ja reuna-alueen
näkökulma:
”Porilaisen ajattelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne sitten jaetaan porilaisen organisaation kautta yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla”
Timo Aro 2014

47. MONIPUOLINEN
TOIMIALARAKENNE
YKSIPUOLINEN
TOIMIALARAKENNE
HELPOSTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT
(esim. autojen ja kulkuneuvojen valmistus, ICT, perusmetallien valmistus, massan ja paperituo- tannon valmistus, tutkimus ja kehittäminen, rahoitus- ja vakuutus- palvelut, tietojenkäsittely)
VAIKEASTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT
(esim. elintarvikkeiden valmistus, metalli- ja mineraalituotteiden valmistus, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta jne.)
++
--
+-
-+
HHI-INDEKSI ELI MONI- PUOLISUUS- INDEKSI
SIIRETTÄVYYS- INDEKSI (gini –kerroin)
Lähde: Timo Aro 2014
Timo Aro 2014

48. Viisi kasvuetua tuottavaa tekijää
Alkuetu
Sijaintietu
Demografinen etu
Rakennettu eli strateginen etu
Mentaalinen etu
Alueen kasvuedut
Timo Aro 2014

49. Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos vuosina 2000-2012*
Aluetalous (bkt €/asukas muutos % 2000/2011)
Kunnallis- verot (verot €/asukas muutos % 2000/2012)
Kunta- lainat (€/asukas/muutos % 2000/2012)
Työpaik- kakehitys (työpaikko- jen määrän muutos % 2000/2011)
Työllisyys- aste (muutos %-yksikköä 2000/2012)
Työttö- myysaste (muutos %- yksikköä 2000/2012)
Väestön- lisäys (promillea 1000 asukasta kohden 2000- 2006/2007- 2012)
Muutto- vetovoima (promillea 1000 asukasta kohden 2000- 2006/2007- 2012)
Tutkinnon suoritta- neet (tutkinnon suorittaneiden muutos %- yksikköä 2000/2012)
Akatee- miset (akateemisten osuuden muutos %- yksikköä 2000/2012)
1.Vaasan 62,8
1. L-rannan
69,6
1. Porin
75,3
1. Jyväskylän
16,5
1. Kuopion
5,9
1. Porin
-5,5
1. Vaasan
35,7
1. Vaasan
18,8
1. Joensuun
10,4
1. Tampereen
3,7
2. Seinäjoen 59,8
2. Kuopion
69,4
2. Seinäjoen
98,2
2. Oulun
16,0
2. Porin
5,2
2. Kuopion
-5,4
2. Seinäjoen
20,4
2. Porin
17,6
2. Seinäjoen
10,2
2. Helsingin
3,4
3. Kuopion 58,2
3. Porin
68,9
3. Turun
130,9
3. Tampereen
15,9
3. H-linnan
4,9
3. Joensuun
-4,0
3. Porin
15,8
3. Kuopion
14,2
3. L-rannan
9,3
2. Oulun
3,5
4. Joensuun 46,0
4. Lahden
68,8
4. Lahden
131,2
4 .Kuopion
14,4
4. Vaasan
4,6
3. H-linnan
-4,0
4. Kuopion
14,7
4. Seinäjoen
10,4
4. H-linnan
9,1
4. Jyväskylän
3,1
5.Jyväskylän 44,8
5 .H-linnan
67,9
5. Joensuun
133,4
5. H-linnan
13,0
5. Seinäjoen
4,4
5. Vaasan
-3,3
5. Joensuun
10,4
5. Lahden
8,8
4. Jyväskylän
9,1
4. Vaasan
3,1
6.Turun 42,0
6. Tampereen
64,9
6. Vaasan
142,8
6. Vaasan
12,3
6. Joensuun
4,1
6. Seinäjoen
-3,1
6. Lahden
6,9
6. Joensuun
5,3
6. Porin
8,9
6. Kuopion
2,9
8. Vaasan 63,4 %
12. Porin
1,5
11. Vaasan
8,2 %
13. Porin
1,5
*Analyysin tavoitteena on osoittaa kaupunkiseudun positio ja muutos vuosien 2000-2012 välisenä
aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella)
Timo Aro 2014

50. Ei paskempi!
Timo Aro 2014

51. Mitä seuraa Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäisen työssäkäyntialueen syntymisestä?
Yhtenäinen työssäkäyntialue:
•Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
•Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
•Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
•Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
•Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
•Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)
Timo Aro 2014
Lähde: Kuntaliitto

52. ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
①Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
②Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
Timo Aro 2014

53. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2- keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä
Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
Timo Aro 2014

54. •Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin
•Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat
•Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen
•Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan
•Kehittyvien korkeakoulujen osaamispohjan
•Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta
•Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmien suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa otetta?
Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota yrityksille…
Lähde: Juha Kostiainen 2014.
Timo Aro 2014

55. ”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita”
- Bilbaon pormestari Ibon Areson -
Timo Aro 2014

56. ”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään”
- Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
Timo Aro 2014

57. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890
Timo Aro 2014