Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
3. MILLAINEN ON TURUN SEUDUN ELINVOIMA
#Kilpailukyky
#Vetovoima
#Houkuttelevuus
POTENTIAALIN NÄKÖKULMASTA?
4.
2010-‐luvun
aluerakenteen
keskeiset
muutosvoimat
1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutu-
lähtöisyys: Metropolialueen ja suurten
kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen
etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen
vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen
yhtenäistä työssäkäyntialuetta
2. ”Aluekehityksen ekonomisaatio”: Suuruuden
ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla.
3. Muuttoliikkeen ja työvoiman liikkuvuuden
lisääntyminen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja
välisten muuttojen sekä maahanmuuton kasvava
merkitys
4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka:
Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten
alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja
kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä.
5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu henkisistä
resursseista kaupunkiseutujen välillä:
Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja
luovuus
6. Erottautuminen ja profilointi: Mieli- ja
mainekuvan merkitys ihmisten valinnoissa, kovat
tekijät versus pehmeät tekijä
5. Väestönmuutos
2012-‐2030,%
(Kuntalii8o)
ja
Etelä-‐Suomen
työssäkäyn?alue
(Sotarauta
&
Kos?ainen
2008)
Etelä-Suomen työssäkäyntialue
• Kehittyvät liikenneyhteydet Etelä- ja
Länsi-Suomen keskusten välillä
• Keskusten väliset yhteydet
• Keskusten sisäiset yhteydet
• Työn muutos: työllisten muutot suun-
tautuvat erityisesti HHT-vyöhyk-
keelle ja sen vaikutusalueelle
• Kaupunkiseudut kilpailevat
asumisella, palveluilla ja maine-
kuvalla
• Avainkysymys: Miten Turun seutu
kiinnittyy entistä vahvemmin kaikin
mahdollisin tavoin työssäkäyn-
tialueen ytimeen?
6. Mitä
on
ulkoinen
ja
sisäinen
elinvoima?
Ulkoinen
elinvoima:
Ø Isot
ulkoiset
toimintaympäristöön
vaiku8avat
makrotekijät,
jotka
lii8yvät
mm.
elinkeino-‐
ja
toimialarakenne-‐,
väestö-‐,
työllisyys-‐,
yritys-‐
ja
osaamiskehitykseen
tai
saavute8avuuteen.
Ø Muutokset
tapahtuvat
keskipitkällä
ja
pitkällä
aikavälillä:
muutosten
alku-‐
tai
päätepisteLä
vaikea
todentaa
Ø Ennakoima8omuus
ja
riippuvuus
suuri
alueen
ulkopuolisista
päätöksistä
ja
resursseista
Sisäinen
elinvoima:
Ø Isot
sisäiset
toimintaympäristöön
vaiku8avat
mikrotekijät,
jotka
lii8yvät
mm.
alueen
tekemiin
strategisiin
painopisteisiin
ja
valintoihin,
palveluiden
saatavuuteen,
palveluverkkoon,
kykyyn
tehdä
päätöksiä,
muutosherkkyyteen,
seudun
sisäiseen
yhteistyö-‐
ja
luo8amuskul8uuriin,
seudun
yhteistyörakenne
ja
sopimusjärjestelyihin
jne.
Ø Muutoksia
tapahtuu
kaikilla
aikaväleillä
ja
niitä
on
mahdollista
ennakoida
ja
vaiku8aa
omin
toimenpitein:
muutoksen
hallinta
omissa
käsissä
7. Turun seudun elinvoima kolmesta eri näkökulmasta
3. Mainekuva
2. Sisäinen
elinvoima
1. Ulkoinen
elinvoima
9. 9
SeutukunOen
sijoitus
ja
kilpailukykypisteet
kymmenellä
makromuuLujalla
vuosina
1995,
2000,
2008
ja
2012
(25
väestöllisesO
suurinta
seutukuntaa)
1995
1
Vaasan
seutukunta
86,75
2
Helsingin
seutukunta
85
3
Oulun
seutukunta
83,5
4
Tampereen
seutukunta
82,75
5
Turun
seutukunta
76
6
Porvoon
seutukunta
71
7
Salon
seutukunta
68,75
8
Hämeenlinnan
stk
68,25
9
Kuopion
seutukunta
62,5
10
L-‐rannan
seutukunta
62,25
11
Rauman
seutukunta
57,75
12
Jyväskylän
stk.
56,5
13
Kouvolan
seutukunta
56,5
14
Pietarsaaren
seutukunta
55
15
Kotka-‐Haminan
stk.
52,25
16
Seinäjoen
seutukunta
49
17
Joensuun
seutukunta
45
18
Rovaniemen
seutukunta
43,25
19
Kajaanin
seutukunta
43,25
20
Lahden
seutukunta
42,75
21
Kemi-‐Tornion
seutukunta
41
22
Porin
seutukunta
40
23
Mikkelin
seutukunta
35,5
24
Kokkolan
seutukunta
28
25
Ylä-‐Savon
seutukunta
17,5
2000
1
Helsingin
seutukunta
96,25
2
Tampereen
seutukunta
90
3
Oulun
seutukunta
88,5
4
Salon
seutukunta
79,75
5
Turun
seutukunta
79
6
Vaasan
seutukunta
77
7
Hämeenlinnan
seutukunta
71
8
Jyväskylän
seutukunta
69
9
Porvoon
seutukunta
68,5
10
Kuopion
seutukunta
64,5
11
Lappeenrannan
seutukunta
60,75
12
Rauman
seutukunta
57,25
13
Kouvolan
seutukunta
56,25
14
Kotka-‐Haminan
stk.
49,25
15
Pietarsaaren
seutukunta
48,5
16
Lahden
seutukunta
48
17
Seinäjoen
seutukunta
47,75
18
Joensuun
seutukunta
45,5
19
Kokkolan
seutukunta
42
20
Porin
seutukunta
38
21
Mikkelin
seutukunta
34
22
Rovaniemen
seutukunta
30
23
Kajaanin
seutukunta
28,5
24
Kemi-‐Tornion
seutukunta
26
25
Ylä-‐Savon
seutukunta
14,75
2008
1
Helsingin
seutukunta
89,75
2
Tampereen
seutukunta
88,5
3
Vaasan
seutukunta
86
4
Oulun
seutukunta
80,75
5
Porvoon
seutukunta
79,75
6
Turun
seutukunta
78
7
Hämeenlinnan
seutukunta
77,25
8
Kuopion
seutukunta
69,5
9
Jyväskylän
seutukunta
68
10
Salon
seutukunta
65
11
Rovaniemen
seutukunta
60,5
12
Seinäjoen
seutukunta
58,75
13
Kokkolan
seutukunta
56,5
14
Rauman
seutukunta
50,75
15
Lahden
seutukunta
46,5
16
Pietarsaaren
seutukunta
44,75
17
Lappeenrannan
stk.
43,5
18
Kouvolan
seutukunta
43,25
19
Porin
seutukunta
42,5
20
Joensuun
seutukunta
39,5
21
Kajaanin
seutukunta
32
22
Kemi-‐Tornion
stk.
29,25
23
Mikkelin
seutukunta
29
24
Kotka-‐Haminan
stk.
28
25
Ylä-‐Savon
seutukunta
22,75
2012
1
Helsingin
seutukunta
89,75
2
Vaasan
seutukunta
87
3
Tampereen
seutukunta
83
4
Turun
seutukunta
78
5
Kuopion
seutukunta
76,5
6
Oulun
seutukunta
71,75
7
Porvoon
seutukunta
71,5
8
Seinäjoen
seutukunta
68,5
9
Rauman
seutukunta
66
10
Hämeenlinnan
stk.
57,25
11
Lappeenrannan
stk.
57,0
12
Rovaniemen
stk.
56,5
13
Jyväskylän
seutukunta
56,25
14
Kokkolan
seutukunta
54,75
15
Pietarsaaren
seutukunta
54,25
16
Porin
seutukunta
50,75
17
Joensuun
seutukunta
49,25
18
Lahden
seutukunta
45,75
19
Mikkelin
seutukunta
43,25
20
Kouvolan
seutukunta
42,25
21
Kajaanin
seutukunta
35,5
22
Kemi-‐Tornion
seutukunta
35,25
23
Salon
seutukunta
29
24
Ylä-‐Savon
seutukunta
27
25
Kotka-‐Haminan
stk.
24,75
10. SeutukunOen
kilpailukykymiLaristo
2009-‐2012
Sijoitus
Vuosi
2009
Vuosi
2010
Vuosi
2011
Vuosi
2012
1.
Oulun
Oulun
Porvoon
Porvoon
2.
Salon
Salon
Vaasan
Vaasan
3.
Tampereen
Tampereen
Helsingin
Helsingin
4.
Vaasan
Porvoon
Oulun
Tampereen
5.
Porvoon
Vaasan
Salon
Oulun
6.
Helsingin
Helsingin
Tampereen
Turun
7.
Äänekosken
Turunmaan
Rauman
Hämeenlinnan
8.
Turunmaan
Äänekosken
Turunmaan
Lappeenrannan
9.
Raahen
Kaakkois-‐
Pirkanmaan
Etelä-‐
Pirkanmaan
Turunmaan
10.
Jyväskylän
Turun
Turun
Etelä-‐Pirkanmaa
11.
Turun
Kemi-‐Tornion
Pietarsaaren
Kokkolan
12.
Lappeenrannan
Jyväskylän
Hämeenlinnan
Salon
13.
Rauman
Raahen
Kokkolan
Porin
14.
Varkauden
Rauman
Porin
Rauman
15.
Kemi-‐Tornion
Lappeenrannan
Äänekosken
Raahen
16-‐67
27.
Porin
22.
Porin
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
www.satamittari.com
11. Turun
seudun
ulkoinen
elinvoima
ALUE-‐
JA
KUNTATALOUS
Saavute8avuus
Koulutus
ja
osaaminen
TYÖLLISYYS
Yritys
MUUTTO-‐
VETOVOIMA
TKI
Muu
12. Lukuohjeet seuraavan analyysin osalta…
① Seutukuntapohjainen analyysi (Turun seutukunta
yksi 67 Manner-Suomen seutukunnasta)
② Analyysin aikajänne 2000-luvun kehitys
(2000-2012)
③ Turun seudun kehitystä ja muutosta verrataan
suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (13)
④ Analyysin pääpaino Turun seudun position ja
muutoksen todentamisessa suhteessa muihin
kaupunkiseutuihin 2000-luvun aikana
13. Seutukunta
BKTA
2000
BKTA
2011
Muutos
€
2000-‐2011
Muutos
%
Vaasan
25201
41029
15828
62,8
Seinäjoen
19554
31243
11689
59,8
Kuopion
21238
33591
12353
58,2
Joensuun
19882
29034
9152
46
Jyväskylän
20411
29422
9011
44,1
Turun
23965
34030
10065
42
Porin
22033
31096
9063
41,1
Lahden
20509
28486
7977
38,9
Tampereen
25787
34904
9117
35,4
Hämeenlinnan
21736
29250
7514
34,6
Lappeenrannan
26017
34624
8607
33,1
Helsingin
36159
46999
10840
29,8
Oulun
28063
31845
3782
13,5
Aluetalouden
kehitys
2000-‐2011
(BKTA)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
14. Kaupunki
Tuotannon
jalostusarvo
euroa
per
asukas
2006
Tuotannon
jalostusarvo
euroa
per
asukas
2012
Muutos
euroa
abs.
2006-‐2012
Muutos
%
2006-‐2012
Turku
5220
6823
1603
30,7
Vaasa
11338
14737
3399
30,0
Seinäjoki
6213
6975
761
12,3
Vantaa
4977
4897
-‐79
-‐1,6
Lappeenranta
9490
9115
-‐375
-‐4,0
Kuopio
2903
2784
-‐118
-‐4,1
Pori
6678
6343
-‐334
-‐5,0
Jyväskylä
3827
3418
-‐410
-‐10,7
Joensuu
6049
4844
-‐1204
-‐19,9
Lah?
6524
5153
-‐1370
-‐21,0
Tampere
10053
7818
-‐2234
-‐22,2
Hämeenlinna
8352
6391
-‐1961
-‐23,5
Oulu
8120
4964
-‐3156
-‐38,9
Helsinki
4867
2762
-‐2105
-‐43,2
Espoo
10246
4081
-‐6164
-‐60,2
Tuotannon
jalostusarvo
kaupungeiLain
2006-‐2012
(€
per
asukas)
15. Seutukunta
Kunnallis-‐
verot
€
2000
Kunnallis-‐
verot
€
2012
Muutos
€/as.
2000-‐2012
Muutos
%
2000-‐2012
Lappeenrannan
1680
2849,9
1170
69,6
Kuopion
1695,7
2871,7
1176
69,4
Porin
1616,5
2730,9
1114
68,9
Lahden
1663,1
2807,2
1144
68,8
Hämeenlinnan
1729,6
2905
1175
67,9
Tampereen
1835,6
3027,1
1192
64,9
Seinäjoen
1586,9
2610,5
1024
64,5
Vaasan
1829,8
2989,6
1160
63,4
Joensuun
1538,3
2466,8
929
60,4
Jyväskylän
1746,9
2738,4
992
56,8
Turun
1870,6
2929,1
1059
56,6
Oulun
1918,8
2906,2
987
51,4
Helsingin
2439,4
3673
1234
50,6
Kunnallisverojen
kehitys
vuosina
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
16. Seutukunta
Kuntalainat
€
2000
Kuntalainat
€
2012
Muutos
€/as.
2000-‐2012
Muutos
%
2000-‐2012
Porin
961
1684,5
724
75,3
Seinäjoen
916,2
1815,8
900
98,2
Turun
816,8
1885,8
1069
130,9
Lahden
1194,6
2761,2
1567
131,2
Joensuun
640,7
1495,6
855
133,4
Vaasan
720,1
1748,3
1028
142,8
Jyväskylän
844,1
2169,9
1326
157,1
Oulun
653,2
1863
1210
185,2
Tampereen
408,9
1567
1158
283,2
Helsingin
531,4
2064,8
1533
288,5
Lappeenrannan
603
2450
1847
306,3
Kuopion
444,9
1874,1
1429
321,2
Hämeenlinnan
506,9
2439,2
1932
381,1
Kuntalainojen
määrän
kehitys
vuosina
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset
17.
Työpaikkakehitys
vuosina
2000-‐2011
Turun seudun
työpaikkojen määrä
kasvoi noin
9000:lla
vuosina 2000-2011
Turun seudun
työpaikkojen muutos
% oli
4:nneksi
heikoin suurista
seuduista vuosina
2000-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Seutukunta
Työpaikat
2000
Työpaikat
2011
Työpaikkojen
muutos
abs.
Muutos
%
Jyväskylän
63919
74445
10526
16,5
Oulun
83734
97125
13391
16,0
Tampereen
146769
170121
23352
15,9
Kuopion
49120
56200
7080
14,4
Hämeenlinnan
34173
38601
4428
13,0
Vaasan
43166
48470
5304
12,3
Seinäjoen
49105
54044
4939
10,1
Helsingin
676432
738326
61894
9,2
Joensuun
44606
48481
3875
8,7
Turun
130410
139285
8875
6,8
Lappeenrannan
35312
37132
1820
5,2
Porin
54478
55294
816
1,5
Lahden
80882
79660
-‐1222
-‐1,5
18. TYÖPAIKKAKEHITYS
TURUN
SELVITYSALUEEN
KUNNISSA
VUOSINA
2000-‐2011
Kunta
Työpaikkojen
määrä
2000
Työpaikkojen
määrä
2011
Työpaikkojen
muutos
abs.
2000-‐2011
Työpaikkojen
muutos
%
2000-‐2011
Lieto
4507
5464
957
21,2
Raisio
8538
10226
1688
19,8
Rusko
1441
1717
276
19,2
Masku
2230
2505
275
12,3
Naantali
5508
6155
647
11,7
Aura
1189
1326
137
11,5
Kaarina
8571
9487
916
10,7
Nousiainen
1057
1124
67
6,3
Turku
91275
96080
4805
5,3
Tarvasjoki
556
555
-‐1
-‐0,2
Pöytyä
2862
2841
-‐21
-‐0,7
Vehmaa
822
785
-‐37
-‐4,5
Mynämäki
2257
2113
-‐144
-‐6,4
Sauvo
845
754
-‐91
-‐10,8
Paimio
4181
3660
-‐521
-‐12,4
Taivassalo
573
491
-‐82
-‐14,3
Kustavi
423
324
-‐99
-‐23,4
• Työpaikkojen
määrä
lisääntyi
noin
8
800:lla
Turun
selvitysalueella
vuosina
2000-‐2011
• Kehitys
oli
kaksijakoinen
selvitysalueen
sisällä:
yhdeksässä
kunnassa
työpaikkojen
määrä
lisääntyi
ja
kahdeksassa
väheni
• Työpaikkojen
määrä
lisääntyi
suhteellises?
eniten
Liedossa,
Raisiossa
ja
Ruskossa
• Työpaikkojen
määrä
väheni
eniten
Kustavissa,
Taivassalossa
ja
Paimiossa
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
19. Yksityisen
sektorin
osuus
työpaikkakehityksestä
2000-‐2011
Seutukunta
Yksityisen
sektorin
osuus
%
työpaikoista
2000
Yksityisen
sektorin
osuus
%
työpaikoista
2011
Muutos
%-‐
yksikköä
vuosina
2000-‐2011
Kuopion
46,7
51,3
4,6
Joensuun
47,9
52,3
4,4
Vaasan
53,6
57,9
4,3
Porin
53,3
56,5
3,2
Seinäjoen
51,2
54,2
3,0
Jyväskylän
53,6
56,0
2,4
Hämeenlinnan
51,8
54,0
2,2
Oulun
56,3
57,7
1,4
Tampereen
60,4
61,6
1,2
Helsingin
62,9
63,8
0,9
Lappeenrannan
56,6
56,5
-‐0,1
Turun
59,7
58,8
-‐0,9
Lahden
61,5
52,4
-‐9,1
Turun seudun
yksityisen sektorin
työpaikkojen osuus
kaikista työpaikoista
3:nneksi
korkein vuonna 2011
Turun seudun
yksityisen sektorin
työpaikkojen
osuuden muutos % oli
2:ksi
heikoin vuosina
2000-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
20.
Työllisyysasteen
kehitys
vuosina
2000-‐2012
Turun seudun
työllisyysaste oli
5:nneksi
korkein vuonna 2012
Turun seudun
työllisyysaste
kohentui suhteellisesti
3:nneksi
vähiten vuosina
2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, työvoimakatsaus
Seutukunta
Työllisyysaste
2000
Työllisyysaste
2012
Muutos
%-‐
yksikköä
2000-‐2012
Kuopion
62
67,9
5,9
Porin
62,7
67,9
5,2
Hämeenlinnan
67,1
72,0
4,9
Vaasan
69,8
74,4
4,6
Seinäjoen
67,5
71,9
4,4
Joensuun
59,2
63,3
4,1
Lappeenrannan
63,6
67,4
3,8
Jyväskylän
63,6
67,0
3,4
Tampereen
67,5
69,7
2,2
Lahden
65,3
67,4
2,1
Turun
68,3
69,9
1,6
Oulun
66,1
67,4
1,3
Helsingin
74,3
74,4
0,1
21. Kuinka vetovoimainen ja houkutteleva Turun
seutu on MÄÄRÄLLISESTI työvoima- ja
muuttovirtojen näkökulmasta?
22. Seutukunta
Väestön-‐
lisäys
2000-‐200
6
abs.
Väestön-‐
lisäys
2000-‐2006
promillea
Väestön-‐
lisäys
2007-‐2012
abs.
Väestön-‐
lisäys
2007-‐2012
promillea
Muutos
promillea
2000-‐2006
/
2007-‐2012
Vaasan
1363
14,6
4887
50,3
35,7
Seinäjoen
1517
12,6
4095
33
20,4
Porin
-‐2580
-‐18,6
-‐387
-‐2,8
15,8
Kuopion
2906
23,4
4875
38,1
14,7
Joensuun
588
4,8
1862
15,2
10,4
Lahden
1888
9,5
3313
16,4
6,9
Hämeenlinnan
2986
33,6
3673
39,5
5,9
Helsingin
84634
64,4
97772
69,6
5,2
Turun
12874
43,4
11794
38,2
-‐5,2
Lappeenrannan
952
10,7
307
3,5
-‐7,2
Jyväskylän
11975
74,1
10797
62,5
-‐11,6
Tampereen
30149
87,7
24811
66,6
-‐21,1
Oulun
25391
123,8
19826
87,4
-‐36,4
Väestönlisäys
vuosina
2000-‐2006
ja
2007-‐2012
Turun seudun
väkiluku kasvo noin
25 000
hlöllä vuosina
2000-2012
Turun seutu on
saanut tasaisesti
väestönlisäystä koko
2000-luvun ajan
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
23. Seutukunta
Muu8ovoi
8o
2000-‐2006
abs.
Muu8ovoi8o
2000-‐2006
promillea
Muu8ovoi8o
2007-‐2012
abs.
Muu8ovoi8o
2007-‐2012
promillea
Muutos
promillea
2000-‐2006/20
07-‐2012
Vaasan
-‐1629
-‐17,4
137
1,4
18,8
Porin
-‐2627
-‐18,9
-‐185
-‐1,3
17,6
Kuopion
-‐57
-‐0,5
1747
13,7
14,2
Seinäjoen
-‐152
-‐1,3
1132
9,1
10,4
Lahden
273
1,4
2059
10,2
8,8
Joensuun
-‐687
-‐5,7
-‐51
-‐0,4
5,3
Hämeenlinnan
2631
29,7
2621
28,2
-‐1,5
Helsingin
21663
16,5
15654
11,1
-‐5,4
Turun
6971
23,5
3816
12,4
-‐11,1
L-‐rannan
188
4,4
-‐625
-‐10,9
-‐15,3
Jyväskylän
6248
38,7
3492
20,2
-‐18,5
Tampereen
18705
54,4
11223
30,1
-‐24,3
Oulun
10879
53
4152
18,3
-‐34,7
MuuLovetovoima
2000-‐2006
ja
2007-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Turun seutu on
saanut muuttovoittoa
maan sisältä noin
11 000
hlöä vuosina
2000-2012
Turun seutu sai
määrällisesti
3:nneksi
eniten muutto-
voittoa vuosina
2007-2012
25. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
665
2336
949
686
516
425
379
364
293
259
219
133
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lah?
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
…
Pori
(18.)
Muu8ovoi8o
yht.
Muu8ovoi8o
per
vuosi
MäärällisesO
muuLovetovoimaisimmat
kunnat
(320)
maan
sisäisessä
muuLoliikkeessä
vuosina
2009-‐2013
88
kuntaa
sai
muuLovoiLoa
maan
sisäisestä
muuLoliikkeestä
vuosina
2009-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Turku
kaikista
kunnista
4:nneksi
MuuLovetovoi-‐
maisin
kunta
vuosina
2009-‐2013
26. 6,5
4,4
4,1
3,9
3,6
3,6
3,3
2,9
2,2
1,6
0
1
2
3
4
5
6
7
MuuLovetovoimaisimmat
yli
50
000
asukkaan
kaupungit
maan
sisäisessä
muuLoliikkeessä
suhteessa
asukaslukuun
vuosina
2009-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
27. MuuLovetovoimaisimmat
kunnat
(320)
suhteessa
asukaslukuun
maan
sisäisessä
muuLoliikkeessä
vuosina
2009-‐2013
(promillea
1000
asukasta
kohde
per
vuosi)
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
4
1,6
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Pirkkala
Jomala
Kiclä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
….
Kuopio
(26.)
Pori
(60.)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Pirkkala
oli
asukaslukuun
suhteuteLuna
muuLovetovoimai-‐
sin
kunta
vuosina
2009-‐2013.
Lieto
6:nneksi
vetovoimaisin
Seinäjoki,
Nokia
ja
Tampere
olivat
ainoita
kaupun-‐
keja
20
suhteessa
vetovoimaisim-‐
man
kunnan
joukossa
28. TURUN
SELVITYSALUEEN
MÄÄRÄLLINEN
VÄESTÖN-‐
KEHITYS
VUOSINA
2000-‐2013
§ Turun
selvitysalueen
kun?en
väestönlisäys
oli
noin
30
000
henkilöä
vuosina
2000-‐2013
§ Turun
selvitysalueen
väestönlisäyksestä
luonnollisen
väestönlisäyksen
osuus
oli
26
%
ja
muu8oliikkeen
74
%
§ Turun
selvitysalueen
kaikki
kunnat
olivat
väestöllisellä
kasvu-‐uralla
lukuun
oLamaLa
Vehmaata,
Taivassaloa
ja
Kustavia
§ Turun
kaupungin
väestönlisäys
oli
noin
kolmasosa
koko
selvitysalueen
väestön-‐
lisäyksestä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
29. TURUN
SELVITYSALUEEN
SUHTEELLINEN
VÄESTÖN-‐
KEHITYS
VUOSINA
2000-‐2013
• Turun
seudun
väestönlisäys
perustui
ensisijaises?
muu8oliikkeeseen
ja
toissijaises?
luonnolliseen
väestönlisäykseen
• Väestönlisäys
oli
asukaslukuun
suhteute8una
suurinta
Maskussa,
Liedossa,
Kaarinassa,
Aurassa
ja
Ruskossa
• Väestö
väheni
asukaslukuun
suhteute8una
eniten
Kustavissa
• Turun
kaupungin
väestönlisäys
perustui
ensisijaisesO
siirto-‐
laisuuteen
ja
kehyskunOen
maan
sisäiseen
muuLoliikkeeseen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
30. Turun
selvitysalueen
kunOen
neLomuuton
riippuvuus
Turusta
vuosina
2008-‐2012
>100
%
Aura,
Kaarina,
Nousiainen,
Pöytyä,
Raisio,
Rusko
ja
Tarvasjoki
92,9
%
Lieto
62,9
%
Masku
59,4
%
Naantali
32,4
%
Paimio
30,4
%
Kustavi
11,4
%
Sauvo
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
31. TURUN
KAUPUNGIN
JA
TURUN
SEUDUN
KUNTIEN
NETTOMUUTTO
2000-‐2013
-‐800
-‐700
-‐600
-‐500
-‐400
-‐300
-‐200
-‐100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Turun
kaupunki
Turun
seutu
ilman
Turkua
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
• Turun
kaupungin
muu8ovoitot
maan
sisäisestä
muu8oliikkeestä
ovat
kasvaneet
merki8äväs?
vuoden
2009
jälkeen
• Turun
seudun
muiden
kun?en
muu8ovoitot
ovat
vähentyneet
yhtäjaksoises?
vuoden
2005
jälkeen
• Samankaltainen
kehityspiirre
muilla
suurilla
kaupunkiseuduilla:
keskuskaupunkien
muu8ovoitot
ovat
2-‐3
kertaistuneet
vuoden
2010
jälkeen
• KESKEINEN
KYSYMYS:
Onko
kyse
väliaikaisesta
taloudellisiin
suhdannevaihteluihin
vai
pysyvästä
asumispreferensseihin
ja
arvoihin
lii8yvästä
käänteestä?
33. MIKSI
MUUTTAJIEN
MÄÄRÄ
ON
TOISARVOINEN,
IKÄRAKENNE
JA
TYÖMARKKINA-‐ASEMA
ENSIARVOINEN!
• Työllisten
tulomuuLajien
keskimääräiset
tulot
ovat
vuodessa
noin
28
000
euroa
• Ei-‐työllisten
muuLajien
keskimääräiset
tulot
ovat
noin
7
000
euroa
vuodessa
• Työllisen
tulomuu8ajan
tulot
ovat
keskimäärin
4
kertaa
korkeammat
kuin
ei-‐työllisten
• Turun
seudulla
esim.
Turku
saa
muu8ovoi8oa
ainoastaan
15-‐24-‐
vuo?aista
ja
kaikista
muista
ikäryhmistä
muu8otappiota.
Turun
kehyskunnat
saavat
taas
eniten
muu8ovoi8oa
25-‐44-‐
vuo?aiden
ikäryhmässä
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
34. Työllisten muuttovirrat
tuleva elinvoiman
indikaationa?
Ø Työllisten muuttovoitot
keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-
Turku-Tampere-Lahti-
Loviisa –kehän sisään
Ø Työllisistä saivat muuttovoittoa
lisäksi pistemäisesti yksittäiset
keskuskaupungit ja niiden
kehyskunnat
Ø Työllisten muuttovoitoilla
merkittävä kerrannaisvaikutus
alueiden tulevaan ostovoimaan
ja kysyntään
35. TURUN
KAUPUNGIN
TYÖLLLISTEN
NETTOMUUTTO
SUHTEESSA
MUIHIN
SUURIIN
KESKUSKAUPUNKEIHIN
VUOSINA
2007-‐2011
• Viisi
suurinta
keskuskaupunkia
saivat
muu8ovoi8oa
työllisistä
noin
1400
henkilöä
vuosina
2007-‐2011:
tosin
muu8ovoi8o
perustui
vain
ja
ainoastaan
Helsingin
vetovoimaan.
• Muut
keskuskaupungit
saivat
muu8otappiota
työllisistä
noin
8
000
henkilöä
viidessä
vuodessa
• Turku
sai
muuLotappiota
työllisistä
yhteensä
noin
2
500
henkilöä
• Tampere
sai
työllisistä
pientä
muu8ovoi8oa
vuosina
2000-‐
2007,
mu8a
on
vuoden
2008
jälkeen
ollut
muu8otappiolli-‐
nen.
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
36. • Helsingin
seutukunta
sai
työllisistä
muu8ovoi8oa
yhteensä
noin
21
200
henkilöä
vuosina
2007-‐2011
eli
keskimäärin
4
200
henkilöä
vuodessa
• Tampereen
seutukunta
sai
työllisistä
muu8ovoi8oa
yhteensä
noin
2
900
henkilöä
vuosina
2007-‐2011
• Turun
seutukunta
sai
työllisistä
yhteensä
muu8otappiota
-‐124
henkilöä
viidessä
vuodessa:
käänne
vuoden
2008
jälkeen
• Turun
seudun
tavoin
Oulun
ja
Jyväskylän
seutukun?en
muu8otase
työllisistä
kääntyi
nega?iviseksi
2010-‐
luvun
vaihteessa
TURUN
SEUTUKUNNAN
TYÖLLLISTEN
NETTOMUUTTO
SUHTEESSA
MUIHIN
SUURIIN
KAUPUNKISEUTUIHIN
VUOSINA
2007-‐2011
Helsingin
seudun
laskennallinen
hyöty*
+593,7
miljoonaa
euroa
2007-‐2011
*28
000
€
(työllisen
keskimääräiset
tulot
x
21
203
hlöä
(työllisten
ne8omuu8o)
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
37. SUURTEN
KAUPUNKISEUTUJEN
TYÖLLISTEN
KORKEA-‐ASTEEN
TUTKINNON
SUORITTANEIDEN
NETTOMUUTTO
VUOSINA
2007-‐2011
• Helsingin
seutu
oli
ainoa
suurista
kaupunkiseuduista,
joka
sai
muu8ovoi8oa
korkea-‐asteen
tutkinnon
suori8aneista
työllisistä
vuosina
2007-‐2011
• Turun
ja
Jyväskylän
seudut
saivat
eniten
muu8otappiota
korkea-‐asteen
tutkinnon
suori8aneista
työllisistä
muu8ajista
• Turun
seudun
muu8otappiot
työllisistä
korkeakoulu-‐
tutkinnon
suori8aneista
noin
400
henkilöä
vuodessa
• Tampereen
seudun
muu8otappiot
korkea-‐
asteen
suori8aneista
työllisistä
olivat
vähäiset
6633
-‐2026
-‐172
-‐1171
-‐1478
-‐2500
-‐1800
-‐1100
-‐400
300
1000
1700
2400
3100
3800
4500
5200
5900
6600
Helsingin
Turun
Tampereen
Oulun
Jyväskylän
Turun
seudun
laskennallinen
menetys
-‐56,7
miljoonaa
euroa
2007-‐2011
Helsingin
seudun
laskennallinen
hyöty
+185,7
miljoonaa
euroa
2007-‐2011
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
38. 71
534
16
369
396
57
270
54
194
91
-‐25
70
115
-‐5
49
-‐2092
-‐21
-‐2400
-‐2200
-‐2000
-‐1800
-‐1600
-‐1400
-‐1200
-‐1000
-‐800
-‐600
-‐400
-‐200
0
200
400
600
800
Työlliset
Työ8ömät
TURUN
SELVITYSALUEEN
TYÖLLISTEN
JA
TYÖTTÖ-‐
MIEN
NETTOMUUTTO
VUOSINA
2007-‐2011
• Turun
kaupunki
sai
työllisistä
muu8otappiota
noin
-‐2
100
henkilöä
ja
samanaikaises?
muu8ovoi8oa
työ8ömistä
työnhakijoista
noin
400
henkilöä
vuosina
2007-‐2011
• Turun
ydinalueen
kunnat
(Kaarina,
Raisio,
Naantali,
Lieto,
Masku,
Rusko
ja
Nousiainen)
saivat
samanaikaises?
työllisistä
muu8ovoi8oa
noin
1700
henkilöä
• Yhden
työllisen
tulomuu8ajan
keskimääräiset
vuositulot
olivat
noin
28
000
euroa
vuodessa
ja
ei-‐
työllisen
noin
7
000
euroa
vuodessa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
39. ”AKTIIVI-‐IKÄISTEN
”
25-‐44-‐
VUOTIAIDEN
NETTOMUUTTO
SEUDUITTAIN
VUOSINA
2000-‐2010
• Helsingin
seutu
sai
muu8ovoi8oa
yhteensä
noin
25
000
henkilöä
25-‐34
–vuo?aista
vuosina
2000-‐2010
• Tampereen
ja
Oulun
seudut
saivat
muu8ovoi8oa
”ak?ivi-‐
ikäisistä”:
Tampereen
seutu
yhteensä
noin
4600
henkilöä
ja
Oulun
seutu
noin
1000
henkilöä
• Turun
ja
Jyväskylän
seudut
saivat
muu8otappiota
25-‐34
–vuo?aista
ja
pientä
muu8ovoi8oa
35-‐44
–
vuo?aista
muu8ajista
2932
-‐5686
498
-‐4042
25078
1606
762
632
2
-‐3571
-‐7000
-‐4000
-‐1000
2000
5000
8000
11000
14000
17000
20000
23000
26000
Tampereen
Turun
Oulun
Jyväskylän
Helsingin
25-‐34
35-‐44
Turun
seudun
laskennallinen
menetys
25-‐34
vuo?aiden
ikäryhmästä
-‐131,5
miljoonaa
euroa
2007-‐2011
Turun
seudun
laskennallinen
hyöty
35-‐44
vuo?aiden
ikäryhmästä
+22,6
miljoonaa
euroa
2007-‐2011
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
40. Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013
MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
VUOSINA
2001-‐2010
41. MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
KESKUSKAUPUNGEISSA
VUOSINA
2000-‐2010
KESKUS-‐
KAUPUNKI
MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
MILJOONAA
EUROA
PER
VUOSI
(2000-‐2010)
MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
€
PER
ASUKAS
PER
VUOSI
(2000-‐2010)
HELSINKI
-‐24,5
-‐43
TAMPERE
-‐11,4
-‐56
TURKU
-‐29,3
-‐168
OULU
-‐5,5
-‐42
JYVÄSKYLÄ
-‐6,3
-‐51
• MuuLoliikkeen
laskennallinen
tulokertymä
oli
negaOivinen
kaikissa
suurissa
keskus-‐
kaupungeissa.
• Suurista
ja
keskisuurista
keskuskaupungeista
tulokertymä
posi?ivinen
vain
Lahdessa,
Porissa
ja
Seinäjoella
• Viiden
keskuskaupungin
tulokertymä
keskimäärin
-‐77
miljoonaa
euroa
nega?ivinen
vuodessa
2000-‐luvun
aikana
• Turun
kaupungin
tulokertymä
oli
määrällisesO
ja
suhteellisesO
selväsO
negaOivisin
verraLuna
muihin
suuriin
keskuskaupun-‐
keihin
42. MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
SUURTEN
KAUPUNKISEUTUJEN
KEHYSKUNNISSA
VUOSINA
2000-‐2010
SUURTEN
SEUTUJEN
KEHYSKUNNAT
MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
MILJOONAA
EUROA
PER
VUOSI
(2000-‐2010)
MUUTTOLIIKKEEN
LASKENNALLINEN
TULOKERTYMÄ
€
PER
ASUKAS
PER
VUOSI
(2000-‐2010)
METROPOLI-‐
ALUEEN
KEHYSKUNNAT
102,0
TAMPEREEN
KEHYSKUNNAT
43,2
291
TURUN
KEHYSKUNNAT
21,3
169
OULUN
KEHYSKUNNAT
18,5
240
JYVÄSKYLÄN
KEHYSKUNNAT
7,6
185
• MuuLoliikkeen
laskennallinen
tulokertymä
oli
yhteenlasket-‐
tuna
posiOivinen
kaikissa
suurten
kaupunkiseutujen
kehyskunnissa
• Viiden
suuren
kaupunkiseudun
kehyskun?en
yhteenlaske8u
tulokertymä
keskimäärin
192,6
miljoonaa
euroa
posi?ivinen
vuodessa
2000-‐luvun
aikana
• Turun
seudun
kehyskun?en
tulokertymä
määrällises?
ja
suhteellises?
alhaisempi
kuin
muiden
suurten
kaupunki-‐
seutujen
kehyskunnissa
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta
43. Suurten
ja
keskisuurten
kaupunkien
neLomuuLo
ja
vanhojen
osakeasuntojen
hintakehitys
vuosina
2009-‐2013
• Turku
sai
neljänneksi
eniten
muu8ovoi8oa
kun?en
välisestä
muu8oliikkeestä
vuosina
2009-‐2013
• Turun
vanhojen
asuntojen
neliöhinnat
olivat
kuudenneksi
korkeimmat
suurista
ja
keskisuurista
kaupungeista
vuonna
2013
• Turun
vanhojen
asuntojen
neliöhintojen
muutosprosenc
oli
keskimääräistä
alhaisempi
• Vuosina
2009-‐2013
vanhojen
asuntojen
hinnat
nousivat
suhteellises?
eniten
Seinäjoella,
Helsingissä,
Vaasassa
ja
Kokkolassa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja asuminen
45. ① ”Paikkojen sota” kiihtyy: aineellinen ja ei-aineellinen kilpailu
alueiden välillä
② ”Paikkojen laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen: mitä
siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee
③ Tuleva paikkaidentiteetti: yksittäisen kunnan edun vai seudun
kokonaisedun ohjaamana
46.
47. ”Yhteistyöllä
ei
ole
enää
saata-‐
vissa
uusia
villoja.
Kampaviine-‐
reitä
on
syöty
rii9äväs:.
Nyt
pitää
saada
aikaan
päätöksiä”
-‐
Porin
seudun
PARAS
-‐ohjausryhmän
jäsenen
kommenB
2007
-‐