Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Alueet, elinvoima ja kilpailukyky 8.11.2013 aro

1,040 views

Published on

Esitys muuttojen dynamiikasta ja muuttovetovoimasta yhtenä alueiden kilpailukyvyn ja elinvoiman mittarina. Esityksen keskeinen kysymys on, miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset.

Published in: News & Politics
  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Alueet, elinvoima ja kilpailukyky 8.11.2013 aro

  1. 1. ALUEET, ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY Valtiotieteen tohtori Timo Aro 8.11.2013 © Timo Aro 2013
  2. 2. Sisältö I.  Muuttodynamiikka alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn mittarina II.  Muuttovetovoimaiset alueet © Timo Aro 2013
  3. 3. ”Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se, että porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen toteamus eurokriisistä © Timo Aro 2013
  4. 4. I Muuttodynamiikka alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn mittarina © Timo Aro 2013
  5. 5. © Timo Aro 2013
  6. 6. Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Yritysperustanta, yritysdynamiikka Alue- ja kuntatalous Arvonlisäys, tuottavuus Alueiden elinvoima ja kilpailukyky Imago, mainekuva Tulevaisuuden potentiaali © Timo Aro 2013
  7. 7. Kuntien sisäiset muutot Asuinvaihdot Kuntien väliset muutot Muutot Muuttoliike Asuin- ja elinympäristö Maasta- ja maahanmuutot Asuminen Muuttovirrat Liikkuvuus Liike Asuntomarkkinat © Timo Aro 2013
  8. 8. 900 000 muuttoa vuodessa 2000-luvulla © Timo Aro 2013
  9. 9. 600 000 kuntien sisäisiä muuttoja © Timo Aro 2013
  10. 10. 300 000 kuntien välisiä muuttoja © Timo Aro 2013
  11. 11. 150 000 kuntien välistä muutoista seudun sisäisiä © Timo Aro 2013
  12. 12. 2/3 muuttajista alle 35-vuotiaita © Timo Aro 2013
  13. 13. Nuorten muuttoalttius 1987-2012 15-19vuotiaiden muuttoalttius on kolminkertaistunut 1987-2012: viime vuosi korkein luku! 220 20-24-vuotiaat 200 160 15-19-vuotiaat 140 120 100 80 60 40 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 0 1987 20 Vuosi Promillea tuhatta asukasta kohden 180 20-24vuotiaiden muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1987-2012: viime vuosi korkein luku! © Timo Aro 2013
  14. 14. 160 Aktiivi-ikäisten muuttoalttius 1987-2012 140 25-29-vuotiaat 30-34--vuotiaat 25-39vuotiaiden muuttoalttius on kasvanut tasaisesti, mutta maltillisesti vuosina 1987-2012: 100 80 60 40 35-39--vuotiaat 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 0 1987 20 Vuosi Promillea 1000 asukasa kohden 120 © Timo Aro 2013
  15. 15. 60-64-vuotiaiden muuttoalttius 1987-2012 20 18 Promillea 1000 asukasta kohden 16 14 60-64vuotiaiden muuttoalttius kaksinkertaistunut vuosina 1987-2012: osuus virroissa marginaalinen 12 10 8 6 4 2 0 20-24-vuotiaiden muuttotoalttius on 11 kertainen 60-64vuotiaisiin verrattuna © Timo Aro 2013
  16. 16. © Timo Aro 2013
  17. 17. Iällä on merkitystä… Kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuodessa: 15-24 vuotiaat 9.774 € 25-34 vuotiaat 22.685 € 35-44 vuotiaat 29.048 € 45-54 vuotiaat 30.674 € 55-64 vuotiaat 29.087 € 65- 23.074 € © Timo Aro 2013
  18. 18. Yli  65-­‐vuo+aiden  ne0omuu0o  vuosina  2010-­‐2012   Espoo   Vantaa   Helsinki   ….   Nokia   Pirkkala   Naantali   Salo   Forssa   Turku   Hämeenlinna   Tampere   Oulu   Lah0   -­‐123   -­‐248   -­‐572   -­‐600   -­‐550   -­‐500   -­‐450   -­‐400   -­‐350   -­‐300   -­‐250   -­‐200   -­‐150   -­‐100   -­‐50   70   79   79   82   85   110   148   175   179   222   0   50   100   150   200   250   300   © Timo Aro 2013
  19. 19. Kriittinen kysymys: Keitä ovat muuttajat numeroiden takana? -  Työllisen muuttajan vuositulot olivat keskimäärin 27.354 € vuonna 2010 -  Muiden muuttajien vuositulot olivat keskimäärin 6.954 € vuonna 2010 = Yhden työllisen muuttajan vuositulot keskimäärin 4 kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevan tai työttömän työnhakijan © Timo Aro 2013
  20. 20. Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduilla 2000-2010 18000 Tampereen seudun muuttovetovoima täysin omaa luokkaansa 16000 14000 4223 12000 10000 8000 6000 12 527 3193 4000 Työttömistä saivat muuttovoittoa kaikki suuret kaupunkiseudut 2000 1630 974 0 Tampereen 3261 926 1417 1681 Turun Oulun Lahden Jyväskylän -2000 649 Kuopion -1644 -2587 -4000 Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
  21. 21. Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010 Työllisistä sai muuttovoittoa vain Lahden seutu. Työttömien muuttovirrat kohdistuvat keskuskaupunkeihin 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 -500 -1000 -1500 -2000 -2500 -3000 -3500 -4000 -4500 -5000 -5500 3789 3020 1761 791 426 -137 Tampere 1533 Turku Oulu -2116 Lahti 658 Jyväskylä Kuopio -3303 -3181 -4699 Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
  22. 22. Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa 2000-2010 14000   434   13000   Kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin 27 000 henkilöä Työlliset   TyöOömät   12000   11000   10000   9000   8000   7000   6000   12664   173   5000   4000   HUOM!. Työllisen muuttajan tulot nelinkertaiset muihin verrattuna 3000   5673   2000   5337   135   1000   991   0   -­‐1000   148   Tampereen   kehyskunnat   -­‐131   Turun   kehyskunnat   Oulun   kehyskunnat   Lahden   kehyskunnat   1659   Jyväskylän   kehyskunnat   594   -­‐9   Kuopion   kehyskunnat   © Timo Aro 2013
  23. 23. Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina 2000-2010 101 miljoonaa euroa vuodessa Kuuden keskuskaupungin tulokertymä yhteensä -52,7 miljoonaa euroa vuodessa Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi Tampere -11,4 -56 Tampereen kehyskunnat 43,2 291 Turku -29,3 -168 Turun kehyskunnat 21,3 169 Oulu Kuuden kaupunkiseudun kehyskuntien tulokertymä yhteensä -5,5 -42 Oulun kehyskunnat 18,5 240 Lahti 4,5 46 Lahden kehyskunnat 7,9 78 Jyväskylä -6,3 -51 Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185 Kuopio -4,7 -50 Kuopion kehyskunnat 2,5 105 © Timo Aro 2013
  24. 24. Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010    Turun   kaupungin   tulokertymä   oli  selväs+   nega+ivisin   -­‐168   -­‐200   -­‐142   -­‐150   -­‐100   Pirkkala   Kauniainen   Vesilah0   Liminka   Sipoo   Kirkkonummi   Lempäälä   Pornainen   Mäntsälä   Vih0   Kempele   Masku   Sauvo   Paimio   Nousiainen   Kangasala   Kaarina   Hailuoto   Ylöjärvi   Espoo   Vantaa   Lah0   -­‐18   Hartola   Oulu   -­‐42   -­‐43   Helsinki   Kuopio   -­‐50   -­‐51   Jyväskylä   Tampere   -­‐56   Raisio   Turku   -­‐50   46   0   50   74   317   308   289   286   274   274   274   271   254   250   103   100   150   200   250   300   350   373   360   408   403   431   457   565   493   492   1.  PIRKKALA 2.  KAUNIAINEN 3.  VESILAHTI 400   450   500   550   600   © Timo Aro 2013
  25. 25. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010 Jokaisen tamperelaisen lähtömuuttajan olivat keskimäärin 5 200 euroa korkeammat kuin tulo-muuttajan -­‐2484   -­‐3929   -­‐4229   -­‐4246   -­‐4331   -­‐4714   -­‐5184   -­‐5500   -­‐4500   -­‐3500   -­‐2500   Kauniainen   Sipoo   Maaninka   Vesilah0   Sauvo   Pornainen   Kirkkonummi   Laukaa   Petäjävesi   Mynämäki   Liminka   Tyrnävä   -­‐641   Kerava   -­‐767   Vantaa   -­‐878   Espoo   -­‐1201   Raisio   -­‐1419   Lah0   Kuopio   Muhos   Jyväskylä   Helsinki   Oulu   Turku   Tampere   -­‐1500   -­‐500   10248   5219   5091   4974   4465   4254   3882   3752   3614   3594   3550   3544   Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 10 200 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajan 500   1500   2500   3500   4500   5500   6500   7500   8500   9500   10500   © Timo Aro 2013
  26. 26. Muuttojen kytkeytyminen elinvaiheisiin Ikäryhmä Muuttojen luonne Muuttojen suunta Keskeiset muuttomotiivit Erityispiirre 15-24-vuotiaat -Ensimuutot pois vanhempien luota -Opiskelijamuutot -Opiskelukaupungit -Keskuskaupungit -Tulevaisuuden paikat -Opiskelu -Vuokra-asuminen - Työmahdollisuudet -Useita ja toistuvia muuttoja ensisijaisesti kunnan sisällä -Valtava muuttointensiteetti 25-34-vuotiaat -Perheen laajeneminen -Oma asunto -Työuran alku ja vakiintuminen -Kunnan sisällä asumismuodosta toiseen -Kaupungista pendelöintietäisyydelle -Paluumuutto kotiseudulle -Asuminen -Perhe -Työpaikka -Harkittu ja valikoitu muuttopäätöksenteko - Muuttoalttius laskee valinnan jälkeen 35-54-vuotiaat -Elinvaihemuutot -Työuramuutot -Kunnan tai kaupunkiseudun sisällä -Paluumuutot kotiseudulle -Perhesuhteiden muutos -Asumispreferenssien muutos -Muuttoalttius vähäinen 55-74-vuotiaat -Elinvaihemuutot -Taajamiin, hyvien palvelujen äärelle -”Kakkosasunto” vakinaiseksi asunnoksi -Asumispreferenssien muutos -Paluumuutto kotiseudulle tai ”mökkikuntaan” -Muuttalttius erittäin vähäinen Yli 75-vuotiaat -Kodista laitokseen -Oman paikkakunnan sisällä -Pakkomuutto -Muuttalttius marginaalinen -Muuttamista rajoitetaan
  27. 27. II Muuttovetovoimaiset alueet
  28. 28. © Timo Aro 2013
  29. 29. © Timo Aro 2013
  30. 30. © Timo Aro 2013
  31. 31. 1. Kasvukäytävien ja – vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! - Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010 © Timo Aro 2013
  32. 32. 2. Helsingin vaikutusalueen laajeneminen vuosikymmen vuosikymmeneltä… - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna ? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentuu noin 25 km vuosikymmenessä 1970-2010 Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2013
  33. 33. Kuntien tyypittely väestönlisäyksen perusteella vuosina 1980-2012* * takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT 85 126 VÄESTÖNLISÄYS 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012 UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT 27 SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT 82 © Timo Aro 2013
  34. 34. JATKUVA KASVUKIERRE -  85 kuntaa -  Väestönlisäys positiivinen ja yhtäjaksoinen koko ajanjakson 1980-2012 ajan - Kaikki väestökehityksen osatekijät pääsääntöisesti positiivisia - Suuret ja keskisuuret korkeakoulukaupungit ja niiden vaikutusalueet (kehyskunnat) sekä pistemäisesti ”Baby-Boom” -vyöhykkeen kunnat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013
  35. 35. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013
  36. 36. UUSIUTUMISKIERRE -  27 kuntaa -  Väestönkehitys on ollut negatiivinen, mutta kääntynyt uudelleennousuun joko 1990tai 2000-luvulla -  Suuret tai keskisuuret keskuskaupungit a’la Lahti, L-ranta, Pori ja niiden kehyskunnat -  Seutukaupungit (mm. Valkeakoski, Raasepori, Pietarsaari, Kalajoki) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013
  37. 37. © Timo Aro 2013
  38. 38. a a tar jont kehitys j e yöpaikka oja, sinn Alueen t työpaikk 1. issä on aisee àm iset ratk vat ihm hakeutu 2. Alue en ilm elämä apiiri, ntyyli maine ratkai laatu see à kuva ja sekä o paikan letettu hakeu sijaint tumis poten i ta tiaali ohjaa ja © Timo Aro 2013
  39. 39. Kovat tekijät •  Työpaikkakehitys •  Koulutustarjonta •  Palkkataso •  Saavutettavuus, yhteydet Pehmeät tekijät Kolmannet tekijät • Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli • Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta • Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne. © Timo Aro 2013
  40. 40. ”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen: 1. 2. 3. 4. Lähde: Richard Florida Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu Miten sinne pääsee? © Timo Aro 2013
  41. 41. Kun työpaikka, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan liittyvien muuttovalintojen merkitys korostuu. Työpaikan ja asuin- ja elinympäristön on oltava samanaikaisesti houkutteleva ja joustava. © Timo Aro 2013
  42. 42. paikan laatu ! © Timo Aro 2013
  43. 43. KIITOS!!! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi © Timo Aro 2013

×