Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

1,662 views

Published on

Esityksessä kuvataan kuutta aluerakenteen isoa muutosvoimaa: kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumista (polarisaatio). Jokaisesta muutostekijöstä on erillisiä graafeja, karttoja ja taulukoita. Jokainen muutostekijä on kiinteässä yhteydessä toisiinsa, jolloin tekijät joko vahvistavat tai heikentävät alueen kehitystä

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

  1. 1. ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT Val$o$eteen  tohtori  Timo  Aro   9.11.2015   Tampere  
  2. 2. Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen       Keski.yminen   Vyöhykkeisyys    Liikkuvuus   Demografia   Pirstoutuminen   1.   2.   3.   4.   5.   6.  
  3. 3. 1-­‐2.  Kaupungistuminen  ja   keski.yminen   3  
  4. 4. Kansalliset  muutosvoimat    
  5. 5. Aluehierarkia de facto 2015 1.  Metropolialue   2.  Suuret  ja  keskisuuret  kaupunkiseudut  (14)   3.  Seutukaupungit,  seutukeskukset  (20-­‐30)   4.  Muut  kunnat  
  6. 6. Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys     100  km    50  km    50  km    50  km    30  km    30  km    30  km    30  km    30  km    30  km    30  km    30  km    15  km    15  km    15  km    15  km    15  km    15  km    15  km    15  km    15  km    30  km   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot     Analyysi:  Timo  Aro  2014,  tulevaisuuden  kunta   KarFa:  Timo  Widbom  2014     Työ,  asuminen,  liikkuvuus  ja  demografinen  muu-­‐ tospaine  sekä  elämäntapoihin,  arvoihin  ja  asente-­‐ isiin  lii.yvät  muutokset  vauhdi.avat  kaupungis-­‐ tumis-­‐  ja  keski.ymiskehitystä     §  Suomi  on  myöhäiskaupungistunut  maa,  mu.a   nopeasK  kaupungistunut  maa:    kaupungistu-­‐ mis-­‐  tai  taajamoitumiskehitys  on  70-­‐84  %  $las-­‐ toin$tavasta  riippuen.     §  Suurten  kaupunkien  vaikutusalueet  laajenevat   vyöhykemäises$:  neljä  viidestä  suomalaisesta   asuu  suurten  kaupunkiseutujen  vaikutusalu-­‐ eella     §  Yli  90  000  asukkaan  kaupunkiseutujen  (14)   väestölisäys  oli  yhteensä  157  000  henkilöä  vuo-­‐ sina  2010-­‐2014:  jos  kehitys  jatkuu  samalla   kehitysuralla,  kasvaa  niiden  väkiluku  tasaisella   uralla  noin  400  000  henkilöllä  ja  nopealla   uralla  noin  500  000  henkilöä  vuoteen  2030   mennessä        
  7. 7. Kaupunki-­‐maaseutu-­‐ luokituksen  tyyppi   Väestömäärän   muutos  abs.   vuosina   1990-­‐2013   Väestömää-­‐ rän  muutos  %   vuosina   1990-­‐2013   KAUPUNKIALUEET    645  189    20,8   §  Sisempi   kaupunkialue    267  304    18,4   §  Ulompi   kaupunkialue    257  368    21,9   §  Kaupungin   kehysalue    120  517    25,6   MAASEUTUALUEET    -­‐190  375    -­‐10,4   §  Maaseudun   paikalliskeskukset    -­‐11  331    -­‐3,4   §  Kaupungin  läheinen   maaseutu    27  385      7,4   §  Ydinmaaseutu    -­‐92  724    -­‐13,0   §  Harvaan  asuFu   maaseutu    -­‐113  705    -­‐27,3   Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013    250  km  
  8. 8. Muutama tilastofakta kaupungistumis- ja keskittymiskehityksen dynamiikasta 1. Kaupunkialueiden  väestö  kasvoi  645  000  henkilöllä  ja   työpaikkojen  määrä  190  000:lla  vuosina  1990-­‐2013.   Maaseutualueiden  väheni  samanaikaisesK  noin  245  000   henkilöllä  ja  60  000  työpaikalla         2. Neljä  viidestä  suomalaisesta  asuu  20  ja  kolme  viidestä   10  suurimmalla  kaupunkiseudulla  (70  seutua).       3. Enemmän  kuin  neljä  viidestä  suomalaisesta  (85  %)  asuu   Klastollisissa  taajamissa.  Yli  90  %  maapinta-­‐alasta  on   poismuu.oalue.a  .  Vain  joka  neljäs  kunta  ja  seutukun-­‐ ta  sai  muu.ovoi.oa   4.   10  suurimman  kaupunkiseudun  väkiluku  kasvoi  384000   henkilöllä  vuosina  2000-­‐2014  eli  yhtä  paljon  kuin  Tam-­‐ pereella  ja  Turussa  on  asukkaita.    Jos  väestökehitys   jatkuu  samankaltaisena  vuosina  2015-­‐2030,  tarvitaan   uu.a  asuntuotantoa  noin  15  miljoonan  asuinneliön   verran.  Asuntotuotantotarve  vastaa  Turun  ja   Tampereen  nykyistä  asuntokantaa.  
  9. 9. MUUTTUJA           HELSINGIN     SEUTU  (%)       TAMPEREEN,     TURUN  JA  OU-­‐ LUN  SEUDUT       (%)     YLI  90  000   ASUKKAAN   SEUDUT  (%)*       14  SUURTA  KAUPUN-­‐ KISEUTUA    (%)  YH-­‐ TEENSÄ  KOKO  MAAN   OSUUDESTA     VÄESTÖSTÄ  (2014)   27,1   17,4   23,5   68   TYÖPAIKOISTA  (2013)   31,8   17,4   22,5   71,7   YKSITYISEN  SEKTORIN  TYÖPAIKOISTA  (2013)   34,9   17,7   21,5   74,1   BRUTTOKANSANTUOTTEESTA  (2012)   35,7   17,4   20,9   74   TEHDYISTÄ  TYÖTUNNEISTA  (2012)   30,4   16,3   22,3   69   TUTKIMUS-­‐  JA  TUOTEKEHITYSMENOISTA  (2013)   43,9   31,3   13,1   88,3   KORKEA-­‐ASTEEN  SUORITTANEISTA  (2013)   37,8   20,1   21,2   79,1   VALMISTUNEISTA  ASUNNOISTA  (2010-­‐2014)   33,5   22,4   23,6   79,5   VIERASKIELISISTÄ  (2014)   53,5   15   14,9   83,4   TYÖLLISISTÄ  (2013)   30,9   16,7   22,3   69,9   YRITYKSISTÄ  (2013)   20,2   14,1   23   57,3   TYÖTTÖMISTÄ  TYÖNHAKIJOISTA  (2014   23,7   20,3   24,4   68,4   PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ  (2014)   25   21,3   25   71,3   NUORISTA  TYÖTTÖMISTÄ  (2014)   19,4   22,6   27   69   *  Lahden,  Jyväskylän,  Porin,  Kuopion,  Seinäjoen,  Joensuun,  Vaasan,  Kouvolan  ja  Lappeenrannan   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö;  työssäkäyn$;  alue$linpito;   tutkimus-­‐  ja  tuotekehitys;  asuminen;  väestörakenne;   yritykset;  työFömyys   Suurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla
  10. 10. Helsingin  seutukunta  (1)   +  203  869   Tampereen,  Turun   ja  Oulun  seudut  (3)   +134  224        Keskisuuret   seudut*  (9)   +61  882   Muut  Manner-­‐ Suomen  seudut   (54)   -­‐  111  753   *  Jyväskylän,  Lahden,  Kuopion,  Porin,  Joensuun,  Seinäjoen,  Vaasan,  Hämeenlinnan  ja  Lappeenrannan   Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
  11. 11. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 KASVUKOLMIO     47,1  %  
  12. 12. 3.  Vyöhykkeisyys   12  
  13. 13. Vyöhykkeisyys §  Kaupunkiseutujen  sisällä  korostuu  sujuva  ja  toimiva  sisäinen   liikenne,  asemanseutujen  infrastruktuurin  kehiFäminen  sekä   liikkuvuuden  edistäminen  kaikessa  ja  kaikkialla   §  Kaupunkiseutujen  välillä  korostuu  liikkumisen  edistäminen  ja   erityises$  nopeat  liikenneyhteydet  työssäkäyn$alueiden  välillä.   Lyhyemmät  aikavälit  tuovat  liikenneväylien  varrella  olevia   kaupunkeja  lähemmäksi  toisiaan  ja  luovat  myönteisiä   muutosvaikutuksia  ei-­‐liikenteellisille  sosiaalisille  ja  taloudelli-­‐sille   vaikutuksille:  avainroolissa  aikaetäisyys  matkaetäisyyden  sijaan  ja   ”tunnin  juna”  -­‐konsep$t  keskeisiin  asutus-­‐  ja  työ-­‐paikkakeskiFymiin           §  Jalankulku-­‐,  kevyen  liikenteen  ja  joukkoliikennevyöhykkeen   kehi.äminen  korostuu  kaupungeissa.    Yksityisautoilu  säilyFää   asemansa  pienemmissä  kaupungeissa  ja  maaseudulla   §  Aluerakenteeseen  muodostuu  vähitellen  liikennekäytävien   ohjaamaan  suonistoon  perustuvia  laajoja  suuralueita  /   työssäkäynKalueita,  jotka  eivät  perustu  olemassa  oleviin   maanKeteellisiin,  hallinnollisiin  ja  ohjelmallisiin  aluejakoihin   SijainK,  saavute.avuus,  sujuva  liikkuminen  ja  nopeat   yhteydet  alueiden  menestymisen  tai  menestymä.ö-­‐ myyden  taustalla  
  14. 14. ETELÄ-­‐  JA  LOUNAIS-­‐SUOMEN   SUURALUE  (ajoaika/väestö/vyö-­‐ hyke  Helsinki-­‐Turku-­‐Tampere)   -­‐  30  minuua:  1.896.000  hlöä   -­‐  60  minuua:  2.588.000  hlöä   -­‐  90  minuua:  3.193.000  hlöä   ITÄISEN  JA  KESKISEN  SUOMEN   SUURALUE  (ajoaika/väestö/ vyöhyke  Jyväs-­‐kylä,  Kuopio,   Joensuu  ja  Mikkeli)   -­‐  30  minuua:    430.000  hlöä   -­‐  60  minuua:  695.000  hlöä   POHJOISEN  SUURALUE  (ajoaika/ väestö/vyöhyke  Oulu):   -­‐  30  minuua:    224.000  hlöä   -­‐  60  minuua:  280.000  hlöä   -­‐  90  minuua:  347.000  hlöä   POHJANMAIDEN  SUURALUE   (ajoaika/väestö/vyöhyke  Vaasa,   Seinäjoki  ja  Kokkola)   -­‐  30  minuua:    256.000  hlöä   -­‐  60  minuua:  419.000  hlöä     KarFa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015   Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä
  15. 15. Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ-­‐  JA  LOUNAIS-­‐ SUOMEN  SUURALUE   (ajoaika/väestö/vyö-­‐ hyke  Helsinki-­‐Turku-­‐ Tampere)   -­‐  30  minuua:   1.896.000  hlöä   -­‐  60  minuua:   2.588.000  hlöä   -­‐  90  minuua:   3.193.000  hlöä  
  16. 16. §  Suomen  kasvukäytävän  alueella   on  yhteensä  26  kuntaa  Helsin-­‐ gin,  Hämeenlinnan  ja  Tampe-­‐ reen  välisellä  vyöhykkeellä               (+  Seinäjoki)   §  Kasvukäytävän  vaikutusalueella   (viisi  kaupunkiseutua)    asuu   yhteensä  2,1  miljoonaa  asu-­‐ kasta  eli  enemmän  kuin  yh-­‐ teensä  10  maakunnassa  Itä-­‐ Suomessa,  Pohjois-­‐Suomessa,   Keski-­‐Suomessa  ja  Pohjan-­‐ maiden  maakunnissa   §  Suomen  kasvukäytävän  osuus   koko  maan  osuudesta  vaihtelee     keskeisillä  tunnusluvuilla  38-­‐58   %:in  välillä         Suomen kasvukäytävä        Suomen   kasvukäytävä   KarFa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015  
  17. 17. Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot   KarFa  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015   Kuntien välisen muuttoliikkeen ja liikenneväylien välinen yhteys Kolme  ylivertaista  vetovoimatekijää:   korkeakoulut,  rautaKe  ja  mainekuva   •  Muu.oliikkeen,  nopeiden  rautaKe-­‐  ja  maanKe-­‐ yhteyksien  ja  korkeakoulujen  välinen  ”pyhä   yhteys”:  polarisoi  en$sestään  alueiden  välistä   kehitystä  jatkossa.   •  Helsingin  neljän  sormen  malli  suhteessa  Turkuun,   Tampereelle,  Lahteen  ja  Kotkaan:  kaikki  liikenne-­‐  ja   kasvukäytävät  sekä  niiden  vaikutusalueet  vahvalla   kasvu-­‐uralla  pl.  Helsingin  ja  Porin  välinen  yhteys   •  Muu.oliike  muovaa  aluerakenne.a  keski.ävään   suuntaan:  yli  tuhat  henkilöä  muuFovoiFoa  sai   yhteensä  10  kuntaa  ja  muuFotappiota    kuusi   kuntaa  vuosien  2010-­‐2014  välisenä  aikana.  KunKen   välinen  muu.oliike  oli  posiKivinen  vain  joka   neljännessä  kunnassa  (79  kuntaa)  ja  negaKivinen   241  kunnassa  vuosina  2010-­‐2014    
  18. 18.         Lähde:  Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050  
  19. 19. 4.  Liikkuvuus  (muu.oliike)   19  
  20. 20. Muuttoliike on pirullinen yhteiskun- nallinen ja alueel- linen ilmiö…
  21. 21. Muuttoliike muovaa aluerakennetta epätasapainoiseen suuntaan 1  
  22. 22. Muuttoliike kuntien välillä vuosina 2010-2014 2010-­‐luvun  muu.oliik-­‐ keelle  on  ollut  ominaista:       1. Kun$en  välinen  polarisoitumis-­‐ kehitys  muuFovoiFoisten  ja  – tappiollisten  alueiden  välillä:   nuoret  ja  koulutetut   avainroolissa     2. Maahanmuuton  kasvava  merki-­‐ tys  kun$en  väestölisäyksessä  ja     3. Keskuskaupunkien  lisääntyneet   muuFovoitot  kasvavien  kau-­‐ punkiseutujen  sisällä  suhteessa   kehyskun$in.     22  
  23. 23. 2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 900 000 muuttoa 65,3  %   Joista,  kunnan  sisäisiä   muu.oja  kunnan  osa-­‐ alueelta  toiselle   30  %   joista,  kunKen  välisiä  muu.oja       4,7    %  joista,  maahan-­‐  ja  maastamuu.oja   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot  
  24. 24. Kuntien välinen muutto- liike yhteensä vuosina 2010-2014       KunKen  välinen  muu.oliike   yhteensä  vuosina  2010-­‐2014     yli  +  400  henkilöä   Yli  -­‐  500  henkilöä   -­‐-­‐-­‐-­‐-­‐   §  KunKen  välinen  muu.oliike  oli  posiKivinen   vain  joka  neljännessä  kunnassa  (24,7  %)    eli   79  kunnassa    ja  negaKivinen  241  kunnassa   (75,3  %)  vuosina  2010-­‐2014     §  Kun$en  välinen  muuFoliike  oli  posi$ivinen   metropolialueen  laajalla  vaikutusalueella,   Tampereen,  Turun,  Jyväskylän,  Kuopion,   Joensuun,  Porin,  Seinäjoen,  Vaasan  ja  Oulun   seudulla  sekä  pistemäises$  näiden  alueiden   ulkopuolella   §  KunKen  välisestä  muu.oliikkeestä  sai  ylivoi-­‐ maisesK  eniten  määrällistä  muu.ovoi.oa   Helsinki  (13582).  Yli  tuhannen  henkilön   muuFovoiFoa  saivat  Helsingin  lisäksi  10   muuta  kuntaa:  mm.  Tampere  (5441),  Oulu   (3607),  Turku  (3559),  Kuopio  (2653),  Espoo   (2584)  ja  Lah$  (1684).     Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot   KarFa  ja  analyysi:  Timo  Aro  2015  
  25. 25. Noin neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita 2
  26. 26. 0   50   100   150   200   250   15–19  -­‐vuo$aat   20–24  -­‐vuo$aat   25–29  -­‐vuo$aat   30–34  -­‐vuo$aat   35–39  -­‐vuo$aat   60–64  -­‐vuo$aat     Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012   §  MuuFoalus  eli  muuFajien  määrä   suhteessa  vastaavanikäiseen  väestöön   on  kasvanut  kaikissa  ikäryhmissä   pitkällä  ja  keskipitkällä  aikavälillä   §  Muu.oalfus  on  ylivoimaisesK  korkein   20-­‐24  –vuoKaiden  ikäryhmässä:   ikäryhmän  muuFoalus  on  lähes   kaksinkertaistunut  1990-­‐luvun  alkuun   verraFuna   §  Nuorten  15-­‐19    –vuo$aiden  muuFo-­‐ alus  on  2,3  kertaistunut  vuosien   1987-­‐2012  välisenä  aikana   §  Eri  ikäryhmien  muuFoaludessa  suuria   eroja:  esimerkiksi  20-­‐24  –vuo$aiden   muuFoalus  11  kertaa  suurempi  kuin   60-­‐64  -­‐vuo$ailla   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot    
  27. 27.  Nuorista  15-­‐24   -­‐vuo$aista  sai   muuFovoiFoa         18     kuntaa  vuosina   2010-­‐2014   Nuorten  15-­‐24  -­‐vuoKaiden  kunKen  välisestä  muu.oliikkeestä  eniten   muu.ovoi.oa  saaneet  kunnat  vuosina  2010-­‐2014   25009   13025   11237   6505   6200   3235   2708   2318   1907   1316   1001   628   620   565   399   322   190   134   0   5000   10000   15000   20000   25000   30000   Helsinki   Tampere   Turku   Oulu   Jyväskylä   Kuopio   Joensuu   Vaasa   Lah$   Seinäjoki   Espoo   Pori   Lappeenranta   Vantaa   Rovaniemi   Maarianhamina   Ylivieska   Kerava   Lähde:  Tilastokeskus,    kun$en  väliset  muutot  ikäryhmiFäin  
  28. 28. Yliopisto-­‐  tai  ammafkorkea-­‐ kouluopiskelijoiden  määrä  1000   asukasta  kohden  vuonna  2013   ① Vaasa      186,2    (12  350)   ② Turku      160,3    (30  646)   ③ Joensuu    158,4  (11  797)   ④  Tampere    152,8  (33  679)   ⑤  Jyväskylä    149,0  (20  061)   ⑥  Rovaniemi    127,9  (7829)   ⑦  Oulu      117,4  (22  756)   ⑧  Helsinki    109,9    (67  327)   ⑨  Kuopio    108,7  (11  965)   ⑩  Lappeenranta  100,8    (7  324)   11  Espoo      76,2    (19  862)   12  Seinäjoki    71,9    (4  920)   13  Mikkeli    69,8    (3  815)   14  Pori      65,5    (5  597)   15  Rauma    59,0    (2358)   Lähde:  Tilastokeskus,  koulutus;     analyysi:  Timo  Aro  2015  
  29. 29. Osmon teesit 3.  Muu  väestö  seuraa   työpaikkoja   1.  Nuori  ja  kouluteFu   elii  aseFuu  minne   haluaa   2.  Työpaikat  seuraavat   kouluteFua  eliiä  
  30. 30.  Muu.oliikkeen  valikoivuus  lisää  alue-­‐eroja  3  
  31. 31. MuuFajien  profiili,    rakenne   Muu.ajien  määrä  
  32. 32. Ei-­‐työllisten  muu.ajien   keskimääräiset  tulot   vuodessa           7.700  €   Työllisten  muu.ajien   keskimääräiset  tulot   vuodessa           29.000  €  
  33. 33. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina- asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
  34. 34. Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012 §  Työllisten  neFomuuFo  on  yksi  tärkeimmistä   muuFoliikkeen  indikaaForeista  sen  suurten   posi$ivisten  tai  nega$ivisten  kerrannais-­‐ vaikutuksten    vuoksi:  työllisten  muutoilla  on   keskeinen  vaikutus  alueiden  olemassa   olevaan  ja  varsinkin  tulevaan  elinvoimaan!   §  Vain  neljä  maakuntaa  sai  muu.ovoi.oa   työllisistä  (=työssä  olevat)  muu.ajista   vuosina  2010-­‐2012:  Uusimaa,  Pirkanmaa,   Kanta-­‐Häme  ja  Päijät-­‐Häme     §  Työllisten  muu.ovoitot  keski.yivät  eri.äin   vahvasK  vain  Uudellemaalle:  Uusimaa  sai   muuFovoiFoa  työllisistä  kaikkiaan  10  406   henkilöä,  kun  kolme  muuta  muuFovoiFoista   maakuntaa  saivat  yhteensä  1  634  henkilöä   vuosina  2010-­‐2012   §  Työllisistä  kärsivät  eniten  määrällistä  muut-­‐ totappiota  Pohjois-­‐Pohjanmaa  (-­‐2227),  Keski-­‐ Suomi  (-­‐1163),  Lappi  (-­‐1142)  ja  Pohjois-­‐ Karjala  (-­‐1073)   Lähde:  Tilastokeskus,  alue$linpito   KarFa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015     Uusimaa   Kanta-­‐Häme   Päijät-­‐Häme   Pirkanmaa   Pohjois-­‐   Karjala   Kainuu   Pohjois-­‐   Pohjanmaa   Lappi   Kainuu   Kainuu   Etelä-­‐Savo   Pohjois-­‐   Savo   Etelä-­‐Karjala   Kymen-­‐   laakso   Satakunta   Pohjanmaa   Etelä-­‐   Pohjanmaa  Keski-­‐   Suomi   Keski-­‐   Pohjanmaa   Varsinais-­‐   Suomi  
  35. 35. Työllisten nettomuutot seutukunnittain vuosina 2010-2012 §  Vain  15  seutukuntaa    68:sta  sai  muu.ovoit-­‐ toa  työllisistä  muu.ajista  vuosina   2010-­‐2012   §   Helsingin  seudun  työllisten  muu.ovoi.o  oli   ylivertainen  muihin  seutuihin  verraFuna:   Helsingin  seutu  sai  työllisistä    muuFovoiFoa   perä$  10  300  henkilöä    vuosina  2010-­‐2012   (laske  10  300  henkilöä  x  29  000  €  kolmen   vuoden  aikana!)     §  Tampereen  seutu  sai  työllisistä  muuFo-­‐ voiFoa  noin  tuhat  henkilöä  vuosina   2010-­‐2012.  Muiden  muuFovoiFoisten   seutujen  muuFovoitot  vaihtelivat  9-­‐370   henkilön  välillä   §  Työllisistä  kärsi  muu.otappiota  53  seutua:   eniten  työllisistä  saivat  määrällistä  muut-­‐ totappiota  Joensuun,  Kemi-­‐Tornion,  Oulun,   Lappeenrannan  ja  Jyväskylän  seudut,  joiden   työllisten  muuFotappio  nousi  yli  500   henkilöön  vuosina  2010-­‐2012   Lähde:  Tilastokeskus,  alue$linpito   KarFa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015     Helsingin   Seinäjoen   Tunturi-­‐   Lapin   Vaasan   Lahden  Hämeen-­‐   linnan   Tampereen   Pohjois-­‐   Lapin   Vaasan  
  36. 36.  Nurmijärvi  –ilmiöstä  Helsinki  –ilmiöön!  4
  37. 37. Hiipuuko Nurmijärvi –ilmiö? §  Suurten  kaupunkien  kehyskun$en   tulomuutot  hiipuneet  2010-­‐luvun   aikana   §  Onko  kyse    a)  väliaikainen  ilmiö   talouden  suhdannevaihteluiden   vuoksi  vai  b)  pysyvä  muutos  nuorten   ikäryhmien  arvoissa,  asenteissa  ja   asumispreferensseissä   §  Selvä  käänne  vuoden  2008  finanssi-­‐ kriisin  jälkeen:  talouden  taantuma   à  varovaisuus  ja  epäluoFamus   talouden  kehiFymisen  suhteen    à   pankkien  kiristyneet  lainaehdot  à   vakuusarvojen  alueellinen   eriytyminen  jne.  
  38. 38. 16150   5014   26649   33233   27401   8341   0   5000   10000   15000   20000   25000   30000   35000   2000-­‐2004   2005-­‐2009   2010-­‐2014   Keskuskaupungit  (5)   Keskuskaupunkien  kehyskunnat  (44)   §  Suurten  keskuskaupunkien  muut-­‐ tovoitot  viisinkertaistuivat   vuosina  2010-­‐2014  vuosiin   2005-­‐2009  verra.una!   §  Helsingin  muuFovoiFo  (13  244)  oli   noin  puolet  keskuskaupunkien   yhteenlasketusta  muuFovoitosta  :   Helsinki  sai  vielä  muuFotappiota   vuosina  2000-­‐2004  ja  Turku  vuosi-­‐ na  2005-­‐2009   §  Suurten  kaupunkien  kehyskun$en   muuFovoitot  vähentyivät  merkit-­‐ täväs$  vuoden  2010  jälkeen:  12   kehyskuntaa  44:stä  sai   muu.otap-­‐piota  vuosina   2010-­‐2014   Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien (5) ja kehyskuntien (44) nettomuutto vuosina 2000-2014
  39. 39.        Lisääntyvä  maahanmuu.ajien  ja  vieraskielisten  määrä  5
  40. 40. Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina 1990-2013 §  Koko  maassa  oli  noin  25  000  (0,5  %)   vieraskielistä  vuonna  1990  ja  289  000   (5,3  %)  vuoden  2013  lopussa:  vieras-­‐ kielisten  määrä  10,6  kertaistui  vuo-­‐ sina    1990-­‐2013     §  Vuonna  1990  kuudessa  suurimmassa   kaupungissa  oli  yhteensä  14  500  vie-­‐ raskielistä  eli  muita  kuin  suomen-­‐,   ruotsin-­‐  tai  saamenkielistä.  Vuoden   2013  lopussa  vieraskielisten  määrä  oli   174  500  henkilöä  eli  lähes  yhtä  paljon   kuin  Turun  kaupungissa  on  asukkaita   §  Vieraskielisten  määrä  kasvoi  160  000   henkilöllä  vuosien  1990-­‐2013   välisenä  aikana.  Vieraskielisten  mää-­‐ rä  10-­‐16  kertaistui  kaikissa  suurissa   kaupungeissa  alle  neljännesvuosi-­‐ sadassa.   31949   78469   27515   16704   13835   5976   0   5000   10000   15000   20000   25000   30000   35000   40000   45000   50000   55000   60000   65000   70000   75000   80000   1990   1995   2000   2005   2010   2013      Espoo   Helsinki   Vantaa   Turku   Tampere   Oulu   Lähde:  Tilastokeskus,  väestö$lastot  ja  väestöennuste  
  41. 41. 5.  Demografinen   muutospaine   41  
  42. 42. Suomi on vauraampi kuin koskaan histo- rian aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään?  
  43. 43. Työikäisten määrä laskee!
  44. 44. Demografinen muutospaine §  Väestön  ikärakenteen  muutos  johtaa  ikäsidon-­‐ naisten  sosiaali-­‐  ja  terveysmenojen  kasvuun:  yli  65-­‐ vuo$aiden  määrä  kasvaa  32,6  %  ja  yli  75-­‐vuo$aiden   määrä  68,6  %    vuosina  2015-­‐2030       §  Väestöllinen  huoltosuhde  yliFää  rajapyykin  100   joka  kolmannessa  kunnassa    vuoteen  2030   mennessä.  Taloudellinen  huoltosuhde    on  vielä   armoFomampi  useassa  kunnassa.     §  Työikäisen  väestön  määrä  vähenee  noin  58  000   henkilöllä  ja  samanaikaisesK  koko  väestön  määrä   nousee  noin  250  000  henkilöllä  vuoteen  2025   mennessä.     §  Työikäisten  väestön  määrä  kasvaa  vain  74  kunnas-­‐ sa  (317)  vuoteen  2023  mennessä.  Työikäisten   määrä  laskee  kaikissa  satakuntalaisissa  kunnissa!    Väestön  ikärakenteen  muutos,  työikäisen   väestön  määrän  väheneminen,  huoltosuhteen   heikkeneminen     Lähde:  Tilastokeskus   KarFa:  Timo  Widbom  2015   Analyysi:  Timo  Aro  2015  
  45. 45. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040 Lähde:  Tilastokeskus;  Suomen  ympäristökeskus  2015;  Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050  
  46. 46. 6.  Pirstoutuminen   46  
  47. 47. Pirstoutuminen §  Yhtenäisval$osta  ja  –kulFuurista  sekä   suuren  sosiaalisen  pääoman/luoFamuk-­‐ sen  yhteiskunnasta    koh$  pirstoutu-­‐ nuFa,  lohkoutunuFa  ja  jakautunuFa   Suomea?       §  Alueiden,  väestöryhmien,  ikäryhmien   jne.  väliset  taloudelliset,  sosiaaliset  ja   terveydelliset  erot  kasvaneet  2000-­‐ luvun  aikana   §  Suomessa  eletään  monessa  todellisuu-­‐ dessa  riippuen  asuinpaikasta,  iästä  ja   viiteryhmästä:  sosiaalisten  etäisyyksien   ja  todellisuuksien  väliset  erot  pikemmin   kasvamassa  kuin  supistumassa   Elämäntapaan,  arvoihin  ja  asenteisiin  lii.yvä   polarisoituminen  ja  erilaiset  arkipäivän   todellisuudet  eri  puolilla  Suomea  
  48. 48. Summa  summarum…  
  49. 49. Alueen vetovoiman kaava Kovat     vetovoimatekijät*   Kovat  vetovoima-­‐ tekijät*   Pehmeät     Vetovoimatekijät**   Pehmeät  veto-­‐ voimatekijät**   Iden$teein   liiFyvät  tekijät***   IdenKteef-­‐ tekijät***   Sijain$  suhteessa   kasvukeskuksiin   SijainK  suhteessa   kasvukeskuksiin   Ulkoinen  ja  sisäinen   saavuteFavuus   Ulkoinen  ja   sisäinen   saavute.avuus   Alueen  ulkoinen   mainekuva   Alueen   ulkoinen   mainekuva   X   +   +  +   *Kovat  vetovoimatekijät  =alueen  työpaikkakehitys,  alue-­‐  ja  paikallistalouden  yleinen  kehitys,  (korkea)koulutustarjonta,   innovaa$o-­‐,  osaamis-­‐  ja  toimialakeskiFymät,  globaalit  veturiyritykset  ja  niiden  verkostot,  yritysilmasto  jne.   **Pehmeät  vetovoimatekijät  =  henkinen  ilmapiiri,  tapahtumat  ja  elämykset,  kulFuuri,  museot  ja  galleriat,  matkailu-­‐  ja   luontokohteet,  puistot,  vetovoimapalvelut  jne.     ***IdenKteeftekijät  =  ko$paikka,  iden$tee,  perhe,  ystävät,  sukulaiset,  juuret  jne.    
  50. 50. Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta §  Asukkaiden  ja  työpaikkojen  kasvu  keski.yy  suuriin   kaupunkeihin,  niitä  ympäröiville  kaupunkiseuduille  ja     edelleen  vyöhykemäisesK  niiden  astei.ain  laajenevalle   vaikutusalueelle   §  Kaupungit  ja  kaupunkiseudut  muodostavat  nauhamaisia     toisiinsa  kiinniFyviä  kaupunkivyöhykkeitä.  Liikennekäy-­‐ tävät  ja  –yhteydet  kaupunkiseutujen  sisällä  ja  kaupunki-­‐ seutujen  välillä  keskeisessä  roolissa.  MuuFoliike  ja  pen-­‐ delöin$  muovaavat  aluerakenneFa  käytävien  ja  vyöhyk-­‐ keiden  sisällä  ja  niiden  välillä.   §  Metropolialueen  vaikutusalue  laajenee  vähitellen  koko   Etelä-­‐  ja  Lounais-­‐Suomen  käsi.äväksi  suuralueeksi.   Muut  kaupunkikeskiFymät  ja  niiden  vaikutusalueet   toimivat  alueellisina  keskiFyminä  ja  kasvuvyöhykkeinä.   §  Maaseutualueet  erilaistuvat  ja  niiden  menestyminen  on   sidoksissa  alueellisen  työnjaon  kehi.ymiseen  sekä   yhteyksien  ja  vuorovaikutuksen  kiinteyteen  suhteessa   kasvaviin  kaupunkiseutuihin.  Biotalous  saaFaa  nostaa   esille  pistemäises$  paikallisia  menestystarinoita.       Lähde:  KarFa:  Tilastokeskus;  Suomen  ympäristökeskus  2015;   Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050   Analyysi:  Timo  Aro  2015  
  51. 51. Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvusta ja vuorovaikutuksesta keskipitkällä aikavälillä Lähde:  Aluerakenteen  ja  liikennejärjestelmän  kehityskuva  2050  
  52. 52. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×