Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Hyvän valtionosuusjärjestelmän 
periaatteet
VATT	Analyysi
13.5.2015
1
Sisältö
1. Lähtökohta:	Alueelliset	tuottavuuserot	ja	alueellinen	
tasapaino
2. Valtion	verotus	ja	alueellinen	väestörakenn...
Alueelliset tuottavuuserot
• Alueelliset	tuottavuus‐ ja	palkkaerot	ovat	merkittäviä
• Maantieteelliset	erot	yksi	syy
– Sij...
Alueellinen tasapaino
• Ihmiset	hakeutuvat	asumaan	paikkaan,	jossa	heidän	
hyvinvointinsa	on	suurin
– Jos	ihmisen	hyvinvoi...
Alueellinen tasapaino II
• Mikseivät	kaikki	muuta	pääkaupunkiseudulle,	jossa	
tuottavuus	ja	siten	palkat	ovat	korkeimmat?
...
Esimerkki: Niemisten muuttopäätös
• Niemiset	harkitsevat	muuttoa	Kittilästä	Helsinkiin
• Mitä	Niemiset	miettivät?
– Korkea...
Esimerkki: Niemisten muuttopäätös
• Kaikki	Suomen	kotitaloudet	miettivät	samoja	asioita
• Näiden	pohdintojen	tuloksena	syn...
Sisältö
1. Lähtökohta:	Alueelliset	tuottavuuserot	ja	alueellinen	
tasapaino
2. Valtion	verotus	ja	alueellinen	väestörakenn...
Verotuksen vaikutus
• Samanlaisten	ihmisten	hyvinvointi	on	yhtä	suuri	kaikilla	
alueilla,	kun	palkkojen	lisäksi	otetaan	hu...
Verotuksen vaikutus II
• Kokonaistaloudellinen	hyöty	riippuu	tuottavuudesta	eli	
bruttopalkasta,	mutta	ihmiset	tekevät	muu...
Sisältö
1. Lähtökohta:	Alueelliset	tuottavuuserot	ja	alueellinen	
tasapaino
2. Valtion	verotus	ja	alueellinen	väestörakenn...
Hyvä valtionosuusjärjestelmä
• Valtionosuudet	osana	vero‐ ja	tulonsiirtojärjestelmää:
1. Ne	korjaavat	valtion	verotuksen	a...
Sisältö
1. Lähtökohta:	Alueelliset	tuottavuuserot	ja	alueellinen	
tasapaino
2. Valtion	verotus	ja	alueellinen	väestörakenn...
Valtionosuuskriteerit
14
Taulukko 1. Valtionosuudet kriteereittäin vuoden 2014 tiedoilla.
Kriteeri
Valtionosuus
(tuhatta e...
Valtionosuuksien alueellinen kohdentuminen 
Kuvio 1. Valtionosuudet seutukunnittain
(€/asukas erotuksena maan keskiarvosta...
Alueelliset palkkaerot – TK:n FLEED‐aineisto
Kuvio 3. Alue- ja yksilöpalkat seutukunnittain
(€/asukas erotuksena maan kesk...
Alueellinen veroetu ja alue‐erä
Kuvio 4. Aluepalkan veroetu sekä valtionosuuksien aluetekijät seutukunnittain
(€/asukas er...
Alueellinen veroetu ja alue‐erä
• Alue‐erä	suuntautuu	matalan	
tuottavuuden	alueille,	joita	
verotetaan	kevyemmin	
(korkea...
Toteuttaako Suomen valtionosuusjärjestelmä hyvän 
järjestelmän vaatimukset? 
1. Sijoittumispäätökseen	vaikuttavan	alue‐erä...
Lisämateriaalia
20
Alueelliset tuottavuuserot
• Helsingin	seutukunnassa	asuvat	saavat	keskimäärin	korkeampaa	
palkkaa	kuin	Tunturi‐Lapin	asuk...
Alueelliset palkkaerot
22
Kuvio 2. Kokonais- ja yksilöpalkka seutukunnittain (% maan keskiarvosta).
• Jos	työntekijöiden	e...
Alueellinen yksilöpalkka ja yksilöerä
Kuvio 6. Yksilöpalkka ja valtionosuuksien yksilötekijät seutukunnittain (€/asukas
er...
Alueellinen yksilöpalkka ja yksilöerä
24
Kuvio 7. Yksilöpalkka ja yksilötekijöihin perustuva valtionosuus
seutukunnittain ...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

VATT Analyysi: Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet, infotilaisuus 13.5.2015

668 views

Published on

VATT Analyysi 1-2015: Hyvän valtionosuusjärjstelmän periaatteet

Info- ja julkistustilaisuuden esitysmateriaali

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

VATT Analyysi: Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet, infotilaisuus 13.5.2015

  1. 1. Hyvän valtionosuusjärjestelmän  periaatteet VATT Analyysi 13.5.2015 1
  2. 2. Sisältö 1. Lähtökohta: Alueelliset tuottavuuserot ja alueellinen tasapaino 2. Valtion verotus ja alueellinen väestörakenne 3. Hyvä valtionosuusjärjestelmä 4. Onko Suomen järjestelmä hyvä? 2
  3. 3. Alueelliset tuottavuuserot • Alueelliset tuottavuus‐ ja palkkaerot ovat merkittäviä • Maantieteelliset erot yksi syy – Sijainti suhteessa lopputuotemarkkinoihin tai raaka‐aineiden lähteisiin • Suurimmaksi osaksi erot johtuvat kuitenkin: 1. Agglomeraatio‐ eli kasautumishyödyistä – Ihmiset ovat tuottavampia silloin, kun he työskentelevät tiheästi asutetuilla alueilla muiden ihmisten ympäröiminä 2. Inhimillisen pääoman spillover‐vaikutuksista – Korkeasti koulutettujen ihmisten keskittymissä tuottavuus on korkeampi ja kasvaa nopeammin kuin muualla – Voi johtua esimerkiksi tiedon ja hyvien toimintatapojen leviämisestä 3
  4. 4. Alueellinen tasapaino • Ihmiset hakeutuvat asumaan paikkaan, jossa heidän hyvinvointinsa on suurin – Jos ihmisen hyvinvointi jossakin muualla on suurempi kuin nykyisessä asuinpaikassa, hän muuttaa sinne – Koska muuttaminen on vapaata, muuttoliikettä tapahtuu aina, kun jonkun kannattaa muuttaa paikasta toiseen • Alueellinen tasapaino: kotitalouksien alueellinen jakauma, jossa kenenkään ei ole mahdollista parantaa asemaansa muuttamalla toisaalle – Runsaasti näyttöä siitä, että ihmisten sijoittumista voidaan karkeasti ottaen ajatella alueellisena tasapainona 4
  5. 5. Alueellinen tasapaino II • Mikseivät kaikki muuta pääkaupunkiseudulle, jossa tuottavuus ja siten palkat ovat korkeimmat? • Koska hyvinvointiin vaikuttavat paitsi palkat, myös muut tekijät: – Paikallinen hintataso, erityisesti asumisen hinta – Alueen elämänlaatu: alueen erityispiirteet, kuten luonnon läheisyys ja alueen palvelut – Sukulais‐ ja ystäväverkostot 5
  6. 6. Esimerkki: Niemisten muuttopäätös • Niemiset harkitsevat muuttoa Kittilästä Helsinkiin • Mitä Niemiset miettivät? – Korkeammasta palkasta merkittävä osa hupenee Helsingin kalliimpiin asumiskustannuksiin – Perheen isän hiihtoharrastusmahdollisuudet huonommat Helsingissä lyhyen talven ja tunturimaiseman puuttumisen vuoksi – Lasten päivähoito helpottuisi, koulumatkat lyhenisivät, aine‐ ja harrastusvalikoima paranisi – Helsingin kulttuuritarjonta ja ravintolat houkuttelevat jne. • Niemiset muuttavat vain, jos kaikki asiat huomioon ottaen perheen on parempi asua Helsingissä kuin Kittilässä 6
  7. 7. Esimerkki: Niemisten muuttopäätös • Kaikki Suomen kotitaloudet miettivät samoja asioita • Näiden pohdintojen tuloksena syntyy alueellinen väestörakenne ja tasapaino • Keskeistä: palkkataso on vain yksi tekijä, jota Niemiset pohtivat • Palkkataso eri alueilla voi olla erilainen, ilman että kaikki muuttavat korkeimman palkan perusteella • Tärkeää: Ihmisten hyvinvointieroja ei siis voida havaita pelkästään tuloeroista 7
  8. 8. Sisältö 1. Lähtökohta: Alueelliset tuottavuuserot ja alueellinen tasapaino 2. Valtion verotus ja alueellinen väestörakenne 3. Hyvä valtionosuusjärjestelmä 4. Onko Suomen järjestelmä hyvä? 8
  9. 9. Verotuksen vaikutus • Samanlaisten ihmisten hyvinvointi on yhtä suuri kaikilla alueilla, kun palkkojen lisäksi otetaan huomioon paikallinen hintataso ja elämänlaatu • Verotus kohdistuu kuitenkin vain tuloihin ja kulutukseen, ei lainkaan muihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin • Niinpä alueita, joissa palkat ovat korkeita korkean tuottavuuden vuoksi, verotetaan tässä mielessä liikaa • Verotuksella rangaistaan korkean tuottavuustason alueilla asumista ja siksi vaikkapa pääkaupunkiseudulla asuu liian vähän ihmisiä 9
  10. 10. Verotuksen vaikutus II • Kokonaistaloudellinen hyöty riippuu tuottavuudesta eli bruttopalkasta, mutta ihmiset tekevät muuttopäätöksen nettotulojensa perusteella • Verot hyödyttävät muitakin julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa • Tuottavammalle alueelle muuttaminen vaikuttaa muuttajan omaan hyvinvointiin nettotulon ja muiden hyvinvointiin maksettujen verojen kautta • Muuttaja ei siis saa itselleen koko muuttohyötyä ja siksi muuttamista tapahtuu liian vähän 10
  11. 11. Sisältö 1. Lähtökohta: Alueelliset tuottavuuserot ja alueellinen tasapaino 2. Valtion verotus ja alueellinen väestörakenne 3. Hyvä valtionosuusjärjestelmä 4. Onko Suomen järjestelmä hyvä? 11
  12. 12. Hyvä valtionosuusjärjestelmä • Valtionosuudet osana vero‐ ja tulonsiirtojärjestelmää: 1. Ne korjaavat valtion verotuksen aiheuttamaa sijaintipäätösten vääristymistä (alue‐erä) – Verojen aiheuttama vääristyminen johtuu siitä, että tuottavammat alueet maksavat liikaa veroja – Tätä ongelmaa korjaavan erän täytyy ohjata varoja tuottavammille alueille, kuten pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin 2. Tulonjaollisten osien tulee kohdella samanlaisia ihmisiä samalla tavalla asuinpaikasta riippumatta (yksilöerä) – Tämän avulla pyritään saavuttamaan julkisen sektorin hyvinvoinnin uudelleenjakotavoitteet – Tämä erä saa kohdistua eri alueisiin eri tavalla vain siinä määrin, kuin tuettavien ihmisryhmien määrä vaihtelee alueittain 12
  13. 13. Sisältö 1. Lähtökohta: Alueelliset tuottavuuserot ja alueellinen tasapaino 2. Valtion verotus ja alueellinen väestörakenne 3. Hyvä valtionosuusjärjestelmä 4. Onko Suomen järjestelmä hyvä? 13
  14. 14. Valtionosuuskriteerit 14 Taulukko 1. Valtionosuudet kriteereittäin vuoden 2014 tiedoilla. Kriteeri Valtionosuus (tuhatta euroa) Alue- / yksilöperusteinen Ikärakenne 4 504 768 yksilö Sairastavuus 1 534 933 yksilö Työttömyysaste 120 274 yksilö Kaksikielisyys 23 087 alue Vieraskielisyys 121 680 yksilö Asukastiheys 47 325 alue Saaristo 3 640 alue Koulutustausta 40 673 yksilö Syrjäisyys 113 622 alue Saamen kotiseutu 3 564 alue Työpaikkaomavaraisuus 191 860 alue Tulopohjan tasaus 674 874 alue/yksilö Yhteensä 7 380 301 Taulukosta puuttuvat valtionosuuksien lisäykset ja vähennykset (yht. lähes miljardi euroa)
  15. 15. Valtionosuuksien alueellinen kohdentuminen  Kuvio 1. Valtionosuudet seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta). • Keskimääräinen valtionosuus on noin 1400 €/asukas • Helsingin seutukunnassa asuva saa 600 € vähemmän • Torniolaaksolainen puolestaan 1900 € enemmän 15
  16. 16. Alueelliset palkkaerot – TK:n FLEED‐aineisto Kuvio 3. Alue- ja yksilöpalkat seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta). 16
  17. 17. Alueellinen veroetu ja alue‐erä Kuvio 4. Aluepalkan veroetu sekä valtionosuuksien aluetekijät seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta). 17
  18. 18. Alueellinen veroetu ja alue‐erä • Alue‐erä suuntautuu matalan tuottavuuden alueille, joita verotetaan kevyemmin (korkea veroetu) • Alue‐erä toimii siis juuri päinvastoin kuin pitäisi 18 Kuvio 5. Aluepalkan veroetu ja aluetekijöihin perustuva valtionosuus seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta) Helsinki
  19. 19. Toteuttaako Suomen valtionosuusjärjestelmä hyvän  järjestelmän vaatimukset?  1. Sijoittumispäätökseen vaikuttavan alue‐erän osalta vastaus on yksiselitteisen kielteinen – Alueperustaiset valtionosuuserät suosivat asumista matalan tuottavuuden alueilla – Alue‐erä toimii juuri päinvastoin kuin pitäisi: pahentaa ongelmaa, jota sillä tulisi korjata 2. Tulonjakotavoitteiden kohdalla vastaus monisyisempi – Asukkaiden ominaisuuksiin perustuvia valtionosuuksia suunnataan alueille, joiden asukkaiden ansaintakyky on alhainen – Toisaalta ansaintakyvyltään samanlaiset alueet saavat merkittävästi erisuuruisia tulonjakoeriä, koska jakoperusteissa iällä ja sairasta‐ vuudella on merkittävä osuus – On lopulta arvostuskysymys, kenen hyväksi uudelleenjakoa harjoitetaan 19
  20. 20. Lisämateriaalia 20
  21. 21. Alueelliset tuottavuuserot • Helsingin seutukunnassa asuvat saavat keskimäärin korkeampaa palkkaa kuin Tunturi‐Lapin asukkaat kahdesta syystä: – Yhtäältä kaikenlaisten työntekijöiden tuottavuus Helsingissä on korkeampi, toisaalta Helsingissä on enemmän hyvin koulutettuja ja korkean palkan toimialoilla työskenteleviä • Ensiksi mainittua alueen yleistä palkkatasoa kutsutaan tässä aluepalkaksi • Jälkimmäistä työntekijöiden ominaisuuksista johtuvaa palkkaa puolestaan yksilöpalkaksi • Ongelma: havaitaan vain kokonaispalkka ei sen osatekijöitä, joten alue‐ ja yksilöpalkat arvioitava tilastollisin menetelmin – Tilastokeskuksen yksilötason FLEED‐aineisto – Menetelmä kuvattu Analyysin verkkosivuilla (www.vatt.fi/vos) 21
  22. 22. Alueelliset palkkaerot 22 Kuvio 2. Kokonais- ja yksilöpalkka seutukunnittain (% maan keskiarvosta). • Jos työntekijöiden erot selittäisivät kaikki palkkaerot, yksilöpalkat ja kokonaispalkat olisivat täsmälleen samat (kuviossa pisteet 45‐asteen suoralla) • Koska pisteet eivät ole suoralla, myös aluepalkoissa on merkittäviä eroja • Aluepalkkaerot ovat sitä suuremmat, mitä kauempana (pystysuoraan mitattuna) pisteet ovat suorasta • Helsingin piste on suoran alapuolella eli Helsingissä on korkea aluepalkka maan keskiarvoon verrattuna • Vastaavasti Tunturi‐Lapin tai Joutsan aluepalkat ovat maan keskiarvoa matalampia
  23. 23. Alueellinen yksilöpalkka ja yksilöerä Kuvio 6. Yksilöpalkka ja valtionosuuksien yksilötekijät seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta). 23
  24. 24. Alueellinen yksilöpalkka ja yksilöerä 24 Kuvio 7. Yksilöpalkka ja yksilötekijöihin perustuva valtionosuus seutukunnittain (€/asukas erotuksena maan keskiarvosta) • Yksilöerä suuntautuu alueille, joilla ansaintakyky on alhainen • Suunta on oikea, mutta ansainta‐ kyvyltään (yksilöpalkaltaan) samanlaiset alueet saavat erisuuruisia valtionosuuksia • Syynä ikärakenteen ja sairastavuuden suuri painoarvo • Voi olla ongelmallista, mutta lopulta arvostuskysymys, joka jää objektiivisen arvioinnin ulkopuolelle Helsinki

×